4-vuotias Daniel Tregerman sai surmansa elokuun 22. päivänä, kun YK:n koululta Gazasta Israeliin ammuttu Hamasin kranaatti osui Tregermanien kotipihalle Nahal Ozin kibbutsiin. Vanhemmat, Gila ja Doron Tregerman, kirjoittivat traagisen tapahtuman jälkeen kirjeen YK:n pääsihteri Ban Ki-Moonille. Julkaisemme alla vanhempien koskettavan kirjeen suomeksi käännettynä.
Arvoisa pääsihteeri Ban Ki-moon
Nimeni on Gila, olen Israelin kansalainen ja asun Nahal Ozin kibbutsissa lähellä Gazan rajaa.
Viikko sitten menetimme vanhimman poikamme Danielin. Hän oli neljän ja puolen vuodenikäinen ja sai surmansa kranaatista, joka tarkoituksellisesti ammuttiin Gazasta Israeliin.
Kerron tästä teille siksi, että ilmoititte pääministeri Benjamin Netanjahulle muodostavanne kansainvälisen tutkimuskomitean tutkimaan ”Israelin rikoksia”, joita se on tehnyt viimeaikaisten Gazassa käytyjen taistelujen yhteydessä.
Tietoa perheestämme: Doron ja minä menimme naimisiin viisi vuotta sitten, ja meillä on kolme ihanaa lasta: neljä ja puolivuotias Daniel, kolme ja puolivuotias Yoval ja neljä kuukautta vanha Uri. Me olimme onnellinen perhe. Asuimme lähellä Gazaa sijaitsevassa Nahal Ozin kibbutsissa ja väittelimme jatkuvasti siitä, pitäisikö meidän lähteä Nahal Ozista ja muuttaa johonkin toiseen paikkaan, joka olisi hiljaisempi, turvallisempi ja kaukana Gazan rakettitulituksesta ja kaukana hälytyssireeneistä.
Sitten esiin nousi uhka terroristitunneleista, joita Hamasin jäsenet meitä vahingoittaakseen kaivoivat talojemme alitse Gazasta Israeliin. Öisin kuulimme kotimme alta kaivamisesta aiheutuvia ääniä ja melua. Tästä syystä lapsemme ovat viimeisten kuuden kuukauden aikana nukkuneet ikkunat suljettuina ja lukittuina. Pelkäsimme, että heidät siepataan.
Herra pääsihteeri, voitteko kuvitella millaista elämämme on? Kuinka voi elää jatkuvassa pelossa, kranaattitulituksen ja tunneleista ilmestyvien terroristien uhan alla?
Sitten Daniel sai surmansa viime perjantaina. Kaikki varotoimemme pettivät. Neljä ja puolivuotias Daniel surmattiin omassa kodissamme hänen leikkiessään Yovalin kanssa sisälle rakennetussa teltassa, ei siis ulkona, koska siellä on vaarallista. Hänet tappoi terroristien Gazasta ampuma raketti. Hän kuoli käsiimme. Daniel kuoli pikkusiskonsa ja parhaan ystävänsä, kolme ja puolivuotiaan Yovalin silmien edessä; hän kuoli Urin silmien edessä, joka on vasta neljä kuukautta vanha; hän kuoli meidän, hänen isänsä ja äitinsä silmien edessä.
jatkuu...
http://www.patmos.fi/blogi/kirjoitukset/616/kirje_yk_n_paasihteerille
Arvoisa pääsihteeri Ban Ki-moon
Nimeni on Gila, olen Israelin kansalainen ja asun Nahal Ozin kibbutsissa lähellä Gazan rajaa.
Viikko sitten menetimme vanhimman poikamme Danielin. Hän oli neljän ja puolen vuodenikäinen ja sai surmansa kranaatista, joka tarkoituksellisesti ammuttiin Gazasta Israeliin.
Kerron tästä teille siksi, että ilmoititte pääministeri Benjamin Netanjahulle muodostavanne kansainvälisen tutkimuskomitean tutkimaan ”Israelin rikoksia”, joita se on tehnyt viimeaikaisten Gazassa käytyjen taistelujen yhteydessä.
Tietoa perheestämme: Doron ja minä menimme naimisiin viisi vuotta sitten, ja meillä on kolme ihanaa lasta: neljä ja puolivuotias Daniel, kolme ja puolivuotias Yoval ja neljä kuukautta vanha Uri. Me olimme onnellinen perhe. Asuimme lähellä Gazaa sijaitsevassa Nahal Ozin kibbutsissa ja väittelimme jatkuvasti siitä, pitäisikö meidän lähteä Nahal Ozista ja muuttaa johonkin toiseen paikkaan, joka olisi hiljaisempi, turvallisempi ja kaukana Gazan rakettitulituksesta ja kaukana hälytyssireeneistä.
Sitten esiin nousi uhka terroristitunneleista, joita Hamasin jäsenet meitä vahingoittaakseen kaivoivat talojemme alitse Gazasta Israeliin. Öisin kuulimme kotimme alta kaivamisesta aiheutuvia ääniä ja melua. Tästä syystä lapsemme ovat viimeisten kuuden kuukauden aikana nukkuneet ikkunat suljettuina ja lukittuina. Pelkäsimme, että heidät siepataan.
Herra pääsihteeri, voitteko kuvitella millaista elämämme on? Kuinka voi elää jatkuvassa pelossa, kranaattitulituksen ja tunneleista ilmestyvien terroristien uhan alla?
Sitten Daniel sai surmansa viime perjantaina. Kaikki varotoimemme pettivät. Neljä ja puolivuotias Daniel surmattiin omassa kodissamme hänen leikkiessään Yovalin kanssa sisälle rakennetussa teltassa, ei siis ulkona, koska siellä on vaarallista. Hänet tappoi terroristien Gazasta ampuma raketti. Hän kuoli käsiimme. Daniel kuoli pikkusiskonsa ja parhaan ystävänsä, kolme ja puolivuotiaan Yovalin silmien edessä; hän kuoli Urin silmien edessä, joka on vasta neljä kuukautta vanha; hän kuoli meidän, hänen isänsä ja äitinsä silmien edessä.
jatkuu...
http://www.patmos.fi/blogi/kirjoitukset/616/kirje_yk_n_paasihteerille
Vastaukset 3
Vanhimmat
Hyvä, että edes on yksi kanava, joka kertoo rehellisesti asioista, Patmos.
YK:n koululta siis ammuttiin.
Lahjoitatko rahaa ja minne?
Tiesittekö, että suomalaiset avustavat terroristeja mm. hamas ja isis riveissä heitä on.
Semmonen on siis YK. Pawson kyllä esittelikin YK:n rukoustilan, jonka käynyt katsastamassa. Se on pieni huone, jossa musta kivi keskellä. Sitä voi käydä sitten palvomassa tarpeen tullen.