Ihan kysyn, että elänkö mielestäsi Raamatun mukaan vai synnillisesti, kun tykkään kuunnella
Metal Rockia ja Kauko Röyhkää, joka on avoimesti kertonut saatanan palvomisestaan? Myös kuuntelmieni Rock-bändien arvomaailmat välittävät minulle arvoja, joita ovat välinpitämättömyys lähimmäisistä, nautintoon perustuva seksi, huumeiden ja alkoholin myönteisyys.
Onko mielestäsi synnillistä vai Raamatun mukaan elämistä, kun todellakin kuuntelen tällaista musiikkia ja pidän tästä musiikista?
Tietty voisin sanoa, että en kuuntele biisien sanoja ja minulle on samantekevää ne sanat, sillä vain musiikkin merkitsee minulle, mutta silloin valehtelisin sinulle...
Entä se, että tykkään toimintaelokuvista ja niitä myös nauttien katson, vaikka niiden välittämät arvot ovatkin väkivallan ja tappamisen ja vastuuttoman seksin arvoja - onko näistä elokuvista nauttiminen Raamatun mukaista vai synnillistä mielestäsi?
Tiedän jo, että olet sitä mieltä, että tietoisesti ei saa elää Raamatun vastaisesti. Kyseinen musiikki ja toimintaelokuvat välittävät Raamatun vastaisia arvoja ja Raamatun vastaista etiikkaa. Kuitenkin nautin juuri niistä aina kun minulla on siihen mahdollisuus.
Voinko sallia itselleni Raamatun arvoja vastaan olevat toimintaelokuvat ja Raamatun arvomaailmoja vastaan olevan musiikin, mutta kuitenkin minun olisi luovuttava homoseksuaalisuudesta?
En koe seksuaalisuuteni mitenkään erottavan minua Jumalasta (syntiä on se, mikä erottaa ihmisen Jumalasta), mutta kyseiset elokuvat ja musiikki erottavat minut rajusti Jumalasta. Mutta kuitenkin nautin kyseisitä elokuvista ja kyseisestä musiikista, vaikka ne erottavatkin minut Jumalasta ja niiden arvot ja etiikka ovat Raamatun vastaisia.
Jos kehoitat minua luopumaan homoseksuaalisuudestani, kehoittaisitko minua luopumaan lemppari leffositani (väkivaltaa, seksiä, välinpitämättömyyttä, hyväksikäyttöä, raiskauksia, kauniita naisia, lesbokohtauksia, heteroseksikohtauksia, puolialastomia ja rintojansa paljastavia naisia, julmuutta.. aah: rakastan niitä leffoja) ja lemppari musiikistanikin?
Jos et, niin millä perustein?
Miksi yhdenlainen Raamatun vastainen olisi sallittua (ne leffat ja musa) ja miksi toisen lainen Raamatun vastainen ei olisi sallittua (homoseksuaalisuus)?
Usko tai älä: kysyn tätä ihan vakavissani, joten vastaa minulle vakavasti, jooko?
Metal Rockia ja Kauko Röyhkää, joka on avoimesti kertonut saatanan palvomisestaan? Myös kuuntelmieni Rock-bändien arvomaailmat välittävät minulle arvoja, joita ovat välinpitämättömyys lähimmäisistä, nautintoon perustuva seksi, huumeiden ja alkoholin myönteisyys.
Onko mielestäsi synnillistä vai Raamatun mukaan elämistä, kun todellakin kuuntelen tällaista musiikkia ja pidän tästä musiikista?
Tietty voisin sanoa, että en kuuntele biisien sanoja ja minulle on samantekevää ne sanat, sillä vain musiikkin merkitsee minulle, mutta silloin valehtelisin sinulle...
Entä se, että tykkään toimintaelokuvista ja niitä myös nauttien katson, vaikka niiden välittämät arvot ovatkin väkivallan ja tappamisen ja vastuuttoman seksin arvoja - onko näistä elokuvista nauttiminen Raamatun mukaista vai synnillistä mielestäsi?
Tiedän jo, että olet sitä mieltä, että tietoisesti ei saa elää Raamatun vastaisesti. Kyseinen musiikki ja toimintaelokuvat välittävät Raamatun vastaisia arvoja ja Raamatun vastaista etiikkaa. Kuitenkin nautin juuri niistä aina kun minulla on siihen mahdollisuus.
Voinko sallia itselleni Raamatun arvoja vastaan olevat toimintaelokuvat ja Raamatun arvomaailmoja vastaan olevan musiikin, mutta kuitenkin minun olisi luovuttava homoseksuaalisuudesta?
En koe seksuaalisuuteni mitenkään erottavan minua Jumalasta (syntiä on se, mikä erottaa ihmisen Jumalasta), mutta kyseiset elokuvat ja musiikki erottavat minut rajusti Jumalasta. Mutta kuitenkin nautin kyseisitä elokuvista ja kyseisestä musiikista, vaikka ne erottavatkin minut Jumalasta ja niiden arvot ja etiikka ovat Raamatun vastaisia.
Jos kehoitat minua luopumaan homoseksuaalisuudestani, kehoittaisitko minua luopumaan lemppari leffositani (väkivaltaa, seksiä, välinpitämättömyyttä, hyväksikäyttöä, raiskauksia, kauniita naisia, lesbokohtauksia, heteroseksikohtauksia, puolialastomia ja rintojansa paljastavia naisia, julmuutta.. aah: rakastan niitä leffoja) ja lemppari musiikistanikin?
Jos et, niin millä perustein?
Miksi yhdenlainen Raamatun vastainen olisi sallittua (ne leffat ja musa) ja miksi toisen lainen Raamatun vastainen ei olisi sallittua (homoseksuaalisuus)?
Usko tai älä: kysyn tätä ihan vakavissani, joten vastaa minulle vakavasti, jooko?
Vastaukset 107
Vanhimmat
Ai jaahas, sinulla näkyy olevankin helluntalais tausta, jospa kyselisit sieltä neuvoja pieniin ongelmiisi. Eli, ensiksi sinun pitää tehdä itsellesi selväksi, mitä on synti ja mikä on syntiä.
Homoseksuuaalisten seksisuhteiden ylläpitäminen
on Luojan silmissä kauhistus ja iljetystä täynnä.
Ei siis enää pelkkää syntiä vaan paljon pahenpaa!
Mutta, kun minä en harrasta seksiä.
Minä tulen sitä harrastamaan sitten sen henkilön kanssa, jonka kanssa rakastun ja tulen elämään vakituisessa parisuhteessa.
Tosi asia on, että en voi katsoa toimintaelokuvia niiden arvomaailmojen tähden. En voi uskovana hyväksyä enkä kannattaa toimintaelokuvien seksismiä, naisten alistamisen arvomaailmaa, hyväksikäyttämisen arvomaailmaa, niiden välittämiä seksiin liittyviä arvomaailmoja, väkivaltaista arvomaailmaa, kostojen, vihan ja väkivaltojen arvomaailmoja.
Uskovana en katso tuollaisia elokuvia, enkä tv-ohjelmia, joiden arvomaailma ja etiikka ovat täysin Raamatun arvomaailmoja ja Raamatun etiikan vastaisia.
Usko tai älä. minä olen tosissani.
Uskovana elän Raamatun välittämien arvojen ja etiikan mukaan ja kannatan niitä arvoja ja etiikkaa. Tämä koskee ehdottomasti myös seksuaalista käyttäytymistäni.
Seksuaalisuuteni ei erota minua Jumalasta ja koen sen Jumalan suurena siunauksena.
Mutta, minua aivan tosissaan kiinnostaa se kaksinaismoralismi, joka ilmeisesti useilla uskovilla on.
Siksi kysyn ihan vakavissani näitä kysymyksiä. Huomasin Hovin ilmaisseen diggaavan sellaisia elokuvia, joiden arvomaailma on Raamatun arvomaailman vastaista. Hovi myös kirjoittaa, että homoseksuaalin tulee luopua homoseksuaalisuudestaan, koska se on syntiä. Hänen mielestään ihmisen tulee elää Raamatun mukaan.
Miten tällainen uskova sitten itse saa elää kannattaen ja nauttien sellaisista arvomaailmoista, jotka selkeästi ovat Raamatun vastaisia? Miten sellaisen voi itselleen perustella, että itse saa sillä tavoin elää, mutta toinen ei saa sillä tavoin elää?
Miten sen voi itselleen perustella, että on oikein moittia toisen syvää uskonnollista ja hengellistä elämää synniksi hänen homoseksuaalisuutensa tähden (hän ei ole valinnut homoseksuaalisuuttaan), mutta itse oikeuttaa itsensä nauttimaan vapaaehtoisesti Raamatun vastaisesta arvomaailmasta ja etiikasta?
Minua kiinnostavat ne määritelmät ja selitykset, joilla Hovi ja muut uskovat perustelevat tätä omaa kaksinaamaista tapaansa elää: toisille julsitetaan heidän elävän syntisesti, mutta omia Raamatun vastaisia nautintoja ei edes syntinä haluta pitää.
Ei keskustella nyt homoseksuaalisuudesta, vaan kaksinaismoralismista ja siitä, onko tuo kaksinaismoralismi Raamatun mukaista vai ei.
Kyllä kai maailmaa täytyy vain katsoa sellaisena
kuin se on. Eli, miten se esittäytyy, ilmentyy ja avautuu itse kullekkin, eihän itse elämää pakoon pääse, eikä sitä tarvitsekkaan pakoilla vaan oppia tulemaan toimeen sen kanssa, vaikka vaikeaa se varmasti aikaajoin onkin nykypäivänä. Kyllä kaikkien ihmisten täytyy tunnistaa olevansa syntinen ja kaiken lisäksi tunnustaa olevansa sitä. Ja kun sen tekee, on senjälkeen paljon helponpi katsella ja kuulostella maailman kuvaa,
siitäkin huolimatta, vaikka jotkut ovat kovin
omaan arvomaailmaan sopimatonta. Kaksinaismoraali
on ylimääräinen taakka samalla tavalla kuin kaikki muutkin "riippuvuudet" ja siitäkin olisi hyvä hankkiutua eroon pikaisesti, jos sellaista on itselle sattunut tulemaan kasapäin. Ja varsinkin jos on tullut sitä liikaa.
Monen uskovan arvomaailma on raamatun vastaista, johtuen varmaankin siitä, että heidän jumalansa on joku muu kuin Kristuksen ilmoittama Luoja,
taivaallinen Isä.
Trubatuurin teksti paljastaa oppimattoman luterilaisen, joka ei tiedä miten edes kirjoitetaan oikein.
Viimeinen lause panee jo epäilemään, ymmärtääkö hän edes mitä Pyhä kolminaisuus tarkoittaa...
Niin ja Raamattukin kirjoitetaan isolla alkukirjailella kuten muutkin kirjojen nimet, esim. Seitsemän vejestä!
Minäpä kerron sinulle tarinan oikeasta
Pyhästä kolminaisuudesta. On Isä, on Poikia
ja on pyhääkin Pyhenpi Henki.
Ja on taivas ja on maa ja Taivaallinen maa, josta sinä uskonnoton et tiedä mitään. Ja aluksi oli sana ja sana oli Isän tykönä ja se oli Isän sanaa
ihmisille, jotka Hän loi omaksi ilokseen ja omaksi kuvakseen sanojen voimalla ja niin paljon Hän rakasti ihmisiä ja Poikiansa, että laittoi nämä yhdessä hallitsemaan kaikkea elävää ja kuollutta maailmaa, jonka Hän oli yksin luonut.
Kysymyksesi on hyvä. Minä kuuntelin ennen myös raskasta metallia ja katsoin kauhuelokuvia. Nyt Jeesuksen seuraajana vaihdan mielummin radiokanavaa, koska musiikin ahdistavuus on niin vierasta rauhalle, jota nyt tunnen.
Moni kakku päältä kaunis..mistä tietää mitä sisällä on? Mitä jos löydän kirjan jonka päällä lukee vaikkapa: "Nurkkaan ajettu Jumala". Kirjatkin ovat usein täynnä syntiä ja kristillisestäkään kirjallisuudesta ei voi aina tietää. Raamatussakin varoitetaan eksyttjäistä, jotka tulevat "lampaiden vaatteissa, mutta ovat sisältä raatelevia susia". Kaikelta ei siis voi päätään pistää piiloon, olkaa siis "valveilla".
Kirjoitit, että synti erottaa Jumalasta. Niin myös Raamattu ilmoittaa. Room.3: 22. Tämä Jumalan vanhurskaus tulee uskosta Jeesukseen Kristukseen, ja sen saavat omakseen kaikki, jotka uskovat. Kaikki ovat samassa asemassa, 23. sillä kaikki ovat tehneet syntiä ja ovat vailla Jumalan kirkkautta 24. mutta saavat hänen armostaan lahjaksi vanhurskauden, koska Kristus Jeesus on lunastanut heidät vapaiksi.
Lue myös, mitä olen synnistä kirjoittanut:
http://www.nic.fi/~jlindell/miksikristusko.htm / kohta 4.5
Tuntuu siltä, että yrität määritellä, mikä on syntiä ja mikä ei. Yrität sen mukaan toimia?
Oikea lähtökohta on ensiksi löytää yhteyden Jumalaan Jeesuksen sovitustyön perusteella.
Lue tästä:
http://www.nic.fi/~jlindell/pelastus.htm
Tämän Jumalan armon löytäminen saattaa aiheuttaa mullistuksen elämässäsi. Kun olet löytänyt toimivan yhteyden Jumalaan, olet myös kiinnostunut tutkimaan, mikä on Jumalan tahto juuri sinun elämässäsi. En tiedä, miten nopeasti tai hitaasti tämä etenee sinun kohdallasi. Tärkein asia on, että olet täysin avoin ja rehellinen Jumalan ja Hänen Sanansa edessä.
Jumala ei katso ensisijaisesti tekoihisi vaan sydämeesi ja rehellisyyteesi näissä asioissa.
En kirjoita nyt sen enempää, vaan viittaan internetsivujeni kirjoituksiin. Yritä myös löytää joku luotettava sielunhoitaja.
kommenttiin: " Yritä myös löytää joku luotettava sielunhoitaja."
Samaa toivon Sinulle.
Sinusta siis ihminen, joka kutsuu itseään uskovaksi, mutta nauttien katselee toimintaelokuvia, vaikka niiden arvomaailmat ovat Raamatun vastaisia, tarvitsee ehdottomasti luotettavan sielunhoitajan.
Olen samaa mieltä. Vallankin, jos hän nauttii Raamatun vastaisista arvomaailmoista ja yhtä aikaisesti julistaa toisten olevan syntisiä sellaisten asioiden tähden, joita he eivät edes ole itse itselleen hankkineet.
Ihmisen pitäisi kyllä ensin katsoa sitä omaa elämäänsä ja sitä, miten paljon elää Raamatun vastaisia arvomaailmoja nautiskellen ja kannatellen, ja vasta parannuksen tehtyään niistä, osoitella toisille heidän syntymäominaisuuksistaan, jos kerran jonkun toisen syntymäominaisuus ei miellytä.
kaksinaismoralismissa eläminen vaatii ehdottomasti pitkäaikaisia keskusteluja hyvän sielunhoitajan kanssa.
Pohdin, että en kirjoittaisi tällaisiin viesteihin tekstejä. Tuollaiset viestit ovat iljettävyyttä täynnä.
Ilman Kristusta ihminen on todella eksyksissä ja maailman ja käärmeen vieteltävänä.
Ilman Kristusta ja Pyhää Henkeä ihminen ei näe syntisyyttään ja on synnin orjuudessa.
Kristus vapauttaa synnin syyllisyydestä (kun Jumalan pyhä laki paljastaa sinut syylliseksi, kadotuksen ansaitsevaksi ja löydät uskon Vapahtajaan). Ja kun tulet kristityksi, alat (itsestään, siis kun Jumala sinut uudistaa,) vihaamaan itsessäsi olevaa syntiä ja synnin turmelusta. Alat vihaamaan kaikkea mikä ei ole Jumalan mielen mukaista. Alat jopa inhoamaan sitä syntiä mitä olet aiemmin tehnyt ja jopa tahtonut etsiytyä synnin äärelle.
(Toisaalta ihmiseen jää aina liha, mutta kristittyyn ihmiseen on tullut henki joka taistelee tuota lihaamme vastaan. Ne taistelevat ruumiissamme elämämme loppuun saakka. Gal. 5:17 "Sillä liha himoitsee Henkeä vastaan, ja Henki lihaa vastaan; nämä ovat nimittäin toisiansa vastaan, niin että te ette tee sitä, mitä tahdotte.")
Kristitylle, jolla on Pyhä Henki, alkaa tulla paha olo jos hän tekee syntiä, juuri sen tähden että kristityssä asuu Jumalan Pyhä Henki (kolmiyhteisen Jumalan yksi persoona). Kun/jos kristitty vaipuu syntiin, kristityssä asuva Pyhä Henki alkaa tulla murheelliseksi. Synnistä alkaa tulla paha olo.
Mutta vielä uudelleen: silti kristityssä tulee pysymään liha aina elämämme loppuun saakka. Joskus voi tuntua, että lihamme pääsee jopa vallalle tai valloittaa meidät, mutta tällöin saamme mennä esim. jonkun kristityn veljen luo ja pyyttää esim. synninpäästöä. Saamme rohkeasti luottaa synninpäästön sanoihin, jotka kristitty veli (tai pastori) sinulle julistaa Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen, kun tunnustat syntisi. Jumala saa sinussa aikaan sen että tahdot tehdä parannusta synneistäsi. Älä vaivu synnin valtaan!
(Kaikkea syntiämmehän emme edes tiedosta, mutta kaikki, ne tiedostamattomatkin ovat sinulle silloin ja aina anteeksiannetut vaikka et niitä edes tiedosta, kun uskon kautta panet luottamuksesi ja turvasi Kristuksen sovitustyöhön).
Jaakobin kirje:
4:1 Mistä tulevat taistelut ja mistä riidat teidän keskuudessanne? Eikö teidän himoistanne, jotka sotivat jäsenissänne?
4:2 Te himoitsette, eikä teillä kuitenkaan ole; te tapatte ja kiivailette, ettekä voi saavuttaa; te riitelette ja taistelette. Teillä ei ole, sentähden ettette ano.
4:3 Te anotte, ettekä saa, sentähden että anotte kelvottomasti, kuluttaaksenne sen himoissanne.
4:4 Te avionrikkojat, ettekö tiedä, että maailman ystävyys on vihollisuutta Jumalaa vastaan? Joka siis tahtoo olla maailman ystävä, siitä tulee Jumalan vihollinen.
4:5 Vai luuletteko, että Raamattu turhaan sanoo: "Kateuteen asti hän halajaa henkeä, jonka hän on pannut meihin asumaan"?
4:6 Mutta hän antaa sitä suuremman armon. Sentähden sanotaan: "Jumala on ylpeitä vastaan, mutta nöyrille hän antaa armon."
4:7 Olkaa siis Jumalalle alamaiset; mutta vastustakaa perkelettä, niin se teistä pakenee.
4:8 Lähestykää Jumalaa, niin hän lähestyy teitä. Puhdistakaa kätenne, te syntiset, ja tehkää sydämenne puhtaiksi, te kaksimieliset.
4:9 Tuntekaa kurjuutenne ja murehtikaa ja itkekää; naurunne muuttukoon murheeksi ja ilonne suruksi.
4:10 Nöyrtykää Herran edessä, niin hän teidät korottaa.
4:11 Älkää panetelko toisianne, veljet. Joka veljeään panettelee tai veljensä tuomitsee, se panettelee lakia ja tuomitsee lain; mutta jos sinä tuomitset lain, niin et ole lain noudattaja, vaan sen tuomari.
4:12 Yksi on lainsäätäjä ja tuomari, hän, joka voi pelastaa ja hukuttaa; mutta kuka olet sinä, joka tuomitset lähimmäisesi?
Ef (mm. jae 30: "Älkääkä saattako murheelliseksi Jumalan Pyhää Henkeä, joka on teille annettu sinetiksi lunastuksen päivään saakka."):
4:11 Ja hän antoi muutamat apostoleiksi, toiset profeetoiksi, toiset evankelistoiksi, toiset paimeniksi ja opettajiksi,
4:12 tehdäkseen pyhät täysin valmiiksi palveluksen työhön, Kristuksen ruumiin rakentamiseen,
4:13 kunnes me kaikki pääsemme yhteyteen uskossa ja Jumalan Pojan tuntemisessa, täyteen miehuuteen, Kristuksen täyteyden täyden iän määrään,
4:14 ettemme enää olisi alaikäisiä, jotka ajelehtivat ja joita viskellään kaikissa opintuulissa ja ihmisten arpapelissä ja eksytyksen kavalissa juonissa;
4:15 vaan että me, totuutta noudattaen rakkaudessa, kaikin tavoin kasvaisimme häneen, joka on pää, Kristus,
4:16 josta koko ruumis, yhteen liitettynä ja koossa pysyen jokaisen jänteensä avulla, kasvaa rakentuakseen rakkaudessa sen voiman määrän mukaan, mikä kullakin osalla on.
4:17 Sen minä siis sanon ja varoitan Herrassa: älkää enää vaeltako, niinkuin pakanat vaeltavat mielensä turhuudessa,
4:18 nuo, jotka, pimentyneinä ymmärrykseltään ja vieraantuneina Jumalan elämästä heissä olevan tietämättömyyden tähden ja sydämensä paatumuksen tähden,
4:19 ovat päästäneet tuntonsa turtumaan ja heittäytyneet irstauden valtaan, harjoittamaan kaikkinaista saastaisuutta, ahneudessa.
4:20 Mutta näin te ette ole oppineet Kristusta tuntemaan,
4:21 jos muutoin olette hänestä kuulleet ja hänessä opetusta saaneet, niinkuin totuus on Jeesuksessa:
4:22 että teidän tulee panna pois vanha ihmisenne, jonka mukaan te ennen vaelsitte ja joka turmelee itsensä petollisia himoja seuraten,
4:23 ja uudistua mielenne hengeltä
4:24 ja pukea päällenne uusi ihminen, joka Jumalan mukaan on luotu totuuden vanhurskauteen ja pyhyyteen.
4:25 Pankaa sentähden pois valhe ja puhukaa totta, kukin lähimmäisensä kanssa, sillä me olemme toinen toisemme jäseniä.
4:26 "Vihastukaa, mutta älkää syntiä tehkö." Älkää antako auringon laskea vihanne yli,
4:27 älkääkä antako perkeleelle sijaa.
4:28 Joka on varastanut, älköön enää varastako, vaan tehköön ennemmin työtä ja toimittakoon käsillään sitä, mikä hyvää on, että hänellä olisi, mitä antaa tarvitsevalle.
4:29 Mikään rietas puhe älköön suustanne lähtekö, vaan ainoastaan sellainen, mikä on rakentavaista ja tarpeellista ja on mieluista niille, jotka kuulevat.
4:30 Älkääkä saattako murheelliseksi Jumalan Pyhää Henkeä, joka on teille annettu sinetiksi lunastuksen päivään saakka.
4:31 Kaikki katkeruus ja kiivastus ja viha ja huuto ja herjaus, kaikki pahuus olkoon kaukana teistä.
4:32 Olkaa sen sijaan toisianne kohtaan ystävällisiä, hyväsydämisiä, anteeksiantavaisia toinen toisellenne, niinkuin Jumalakin on Kristuksessa teille anteeksi antanut
Kun X nauttii katsella toimintaelokuvia, joiden arvomaailma välittää Raamatun vastaista arvomaailmaa: seksismiä, naisen alistamista, väkivaltaa, vihaa, kostoa, tappamista, raiskaamista, lesboseksiä, naisten vähäpukeutuneisuutta, huumeita, naisten alastomuutta.
Ja kun H ei elämässään voi tehdä Ramatun arvomaaiman vastaisia asioita, eikä halua nauttia asioista, jotka ovat Raamatun arvomaailmojen vastaisia, mutta hän on syntymälahjakseen saanut homoseksuaalisuuden.
Niin, kumpiko heistä on syntisempi?
Jos X julistaa H:lle, joka elää Raamatun mukaisemmin kuin X, että H on luonnoton ja syntinen homoseksuaalisuutensa tähden,
mutta X itse vaan jatkaa Raamatun vastaisten arvomaailmojen nautuskelusta, niin eikö tuo X siis olekin kaksinaismoralisti ja siten jälleen siinäkin toimii Raamatun vastaisesti?
Vastaappa sinä AD, koska sinä et varmasti ole kuten X, etkä sinä varmasti ole kuten H.
Homous on syntiä (Jumalan sanan mukaisesti).
Sinä et ole ojentautumassa Jumalan sanan mukaan sen asian suhteen (et ymmärtääkseni tunnusta sitä synniksi).
Meillähän on se erimielisyys, että homous ei sinun mielestäsi ole syntiä (josta tulisi siis myös tehdä parannusta) ja Raamatun sanan mukaan se on syntiä (jos siis tulisi tehdä parannusta).
/ Ja kun H ei elämässään voi tehdä Ramatun arvomaaiman vastaisia asioita, eikä halua nauttia asioista, jotka ovat Raamatun arvomaailmojen vastaisia, mutta hän on syntymälahjakseen saanut homoseksuaalisuuden. /
Siis toistan vielä viestin alussa sanomani: eroavaisuus sinun ja Raamatun sanan välillä on se, että sinä et ilmeisesti tunnusta homoseksuaalisuutta synniksi niinkuin Raamattu sen tekee, ja Raamatussa homoseksuaalisuuden sanotaan olevan syntiä (jopa Jumalan hylkäystuomion seurausta).
Jos homoseksuaali ihminen tunnustaa homoseksuaalisuuden synniksi (aivan kuten syntiä ovat nuo mainitsemasi haureutta ja syntiä täynnä olevat elokuvat), ja pyrkii tekemään siitä parannusta, niin silloin asiat ovat hyvin. Synninpäästö voidaan julistaa, jos tällaisen ihmisen omaatuntoa tuo synti painaa. Eli molemmat ovat yhtälailla syntiä: nuo haureutta täynnä olevat elokuvat ja homoseksuaalisuus.
Mutta jos homoseksuaali aikoo vain jatkaa synnin tekemistä, ei pyri ollenkaan tekemään siitä parannusta tai ei ollenkaan tunnusta tuota asiaa synniksi, niin silloin tulee epäillä onko hän kristitty vai ei, tai että onko hän osallinen pelastavasta armosta vai ei. Aivan yhtälailla kuin noista muistakin synneistä osallisena oleva. (Mutta emme tietenkää näe ihmisen sydämeen, jos hän harjoittaa salaa syntejään. Eihän sellaiseen voi puuttua, ihmisen tuleekin tietenkin etenkin itse koetella itseään, onko uskossa vai ei. Mutta jos huomaamme jonkun harjoittavan syntiä, meidän tulee varoittaa siitä. Asia tulee ottaa puheeksi. Ei synnin kanssa kannata leikkiä.)
Täällä on monta kirjoitusta tähän asiaan liittyen. Viestin lopussa on aiemmin laittamani Teuvo Huhtisen teksti aiheeseen liittyen.
Olen yrittänyt kysellä seuraavia asioita sinulta useasti, saanko taas yrittää tiedustella kantojasi näihin asioihin:
Mitä tunnustat pelastuksesta? Miten / millä perusteilla pääsemme taivaan kotiin ja millä perusteella meidät luetaan vanhurskaiksi? Onko muuttumattomaksi ilmoitettu laki (esim. kymmenen käskyä) muuttumaton Jumalan ilmoitus? Onko Jeesus lihaan tullut Jumala, Jumalan ainokainen Poika? Tunnustatko kolmen "ekumeenisen uskontunnustuksen" mukaisesti, mitä ajattelet luterilaisista tunnustuskirjoista, vaikkapa perisynnistä kertovasta kohdasta?
Perisynnistä:
http://nic.funet.fi/pub/doc/religion/christian/texts/html/finnish/tunnustuskirjat/yo/1.html
Tämän siis olen vähän aikaa sitten laittanut erääseen viestiin:
Teuvo Huhtinen, Länsi-Suomen Herännäislehdessä nro 10/2004 ( http://www.rukoilevaisuus.com ), lainaa artikkelissaan Lutherin tekstiä
->
// Mitä pelastava armo on ja mitä se ei ole
Teuvo Huhtinen, Kiukainen
Olen viime päivinä miettinyt, miten paljastaisi sen pahan, pettävän ja vahingollisen harhaopin, jota luterilainen kirkko on nimittänyt antinomismiksi (= Jumalan lain hylkäämiseksi). Se on varsin yleinen ajassamme. Voisimme haarukoida harhan kolmella testikysymyksellä:
1. Mitä pelastava armo on ja mitä se ei ole
2. Voiko ihminen jatkaa elämistään synneissä, esim. tietoisissa Jumalan 10 käskyn (=Jumalan lain) rikkomisissa ja pysyä Jumalan armossa ja pelastuksen osallisuudessa?
3. Onko välttämätöntä papin varoittaa näistä kadottavina asioina?
Selasin uskonpuhdistajamme Martti Lutherin mainiota, valistunutta ja sisältörikasta teosta Kirkolliskokouksista ja kirkosta, jonka hän kypsällä iällään kirjoitti (1539). Siinä hän ottaa terävästi kantaa moniin ajankohtaisiin asioihin ja ilmiöihin. Tällöin hän ottaa kantaa myös tähän kristikunnassa silloin tällöin toistuvaan sotkuun ja harhaoppiin, jota hän nimittää antinomismiksi. Antinomismi hylkäsi Jumalan lain ja sotki keskeisen armo-opin. Asian ajankohtaisuuden vuoksi on paikallaan siteerata uskonpuhdistajamme kirkasta opetusta. Ja nyt sitaatti (lihavointi lisätty):
Martti Luther: Kirkolliskokouksista ja kirkosta s. 115 (varovasti tiivistettynä):
"Antinomistit (=lainhylkääjät) saarnaavat sangen kauniisti ja täydellä todella Kristuksen armoa, syntien anteeksiantamusta ja muuta mikä kuuluu lunastus-oppiin. Mutta he pakenevat siitä johtuvaa seurausta kuin paholaista, että ihmisille olisi puhuttava kolmannesta uskonkappaleesta, pyhityksestä, eli uudesta elämästä Kristuksessa. Heidän (antinomistien) mielestänsä ei pidä pelotella ja tuottaa murhetta ihmisille, vaan saarnata lakkaamatta lohdullisesti armosta ja syntien anteeksi saamisesta Kristuksen kautta ja kaikella muotoa välttää tällaista ankaraa puhetta: 'Sinä tahdot olla muka kristitty, ja kuitenkin olet samalla avionrikkoja, huorintekijä, juopottelija, pöyhkeilijä, ahne, koronkiskuri, kateellinen, kostonhimoinen, ilkeämielinen j.n.e'. He (antinomistit) sen sijaan sanovat näin: 'Sinä olet avionrikkoja, huorintekijä, ahne tai muuta sellaista, mutta kunhan vain uskot, niin olet autuas, eikä sinun tarvitse ensinkään pelätä lakia, sillä Kristus on täyttänyt kaikki.'
Tällainen puhe on Kristuksen pois ottamista ja tyhjäksi tekemistä juuri siinä, missä häntä ennen kaikkea on saarnattava. Sillä sellainen Kristus ei ole mistään kotoisin, joka on kuollut sellaisten syntisten puolesta, jotka eivät syntien anteeksi saamisen jälkeen luovu synneistä ja elä uutta elämää. He eivät saarnaa mitään de "sanctificatione et vivificatione Spiritus Sancti", pyhityksestä ja Pyhän Hengen eläväksi tekevästä voimasta, vaan ainoastaan Kristuksen lunastuksesta.
Kristus on kuitenkin hankkinut lunastuksen synneistä ja kuolemasta sentähden, että Pyhä Henki tekisi meidät uusiksi ihmisiksi vanhasta Aadamista, että me kuolleina pois synnistä eläisimme vanhurskaudelle, kuten p. Paavali opettaa Room. 6:2 seur., täällä maan päällä alkaisimme ja kasvaisimme ja siellä sitten tulisimme täydellisiksi. Sillä Kristus ei ole ansainnut meille ainoastaan "Gratiam", armoa, vaan myöskin "Donum", Pyhän Hengen lahjan, niin ettei meillä olisi ainoastaan syntien anteeksiantamus, vaan lakkaisimme myös synneistä (Joh. 1:16-17).
Sen, joka nyt ei lakkaa synneistä, vaan jää edelleen jumalattomaan menoonsa, täytyy saada itsellensä anti-nomisteilta uusi Kristus. Oikeaa Kristusta heillä ei ole, ja vaikka kaikki enkelit huutaisivat vain Kristus, Kristus! Niin täytyy heidän kuitenkin uuden Kristuksensa kanssa joutua kadotukseen.
Antinomistimme eivät huomaa, että he saarnaavat Kristusta ilman ja vastoin Pyhää Henkeä, koskapa he tahtovat antaa ihmisten jäädä entiseen elämäänsä, mutta julistavat heidät kuitenkin autuaiksi. Vaikka johdonmukaisuus vaatisi, että kristityn pitää omistaa Pyhä Henki ja elää uutta elämää, tai tietää, ettei hänellä ole mitään Kristusta." //
Tämäkin on hyvä
1.Johanneksen kirje:
2:1 Lapsukaiseni, tämän minä kirjoitan teille, ettette syntiä tekisi; mutta jos joku syntiä tekeekin, niin meillä on puolustaja Isän tykönä, Jeesus Kristus, joka on vanhurskas.
Mutta myös:
2:2 Ja hän on meidän syntiemme sovitus; eikä ainoastaan meidän, vaan myös koko maailman syntien.
2:3 Ja siitä me tiedämme hänet tuntevamme, että pidämme hänen käskynsä.
2:4 Joka sanoo: "Minä tunnen hänet", eikä pidä hänen käskyjänsä, se on valhettelija, ja totuus ei ole hänessä.
2:5 Mutta joka pitää hänen sanansa, hänessä on Jumalan rakkaus totisesti täydelliseksi tullut. Siitä me tiedämme, että me hänessä olemme.
2:6 Joka sanoo hänessä pysyvänsä, on velvollinen vaeltamaan, niinkuin hän vaelsi.
2:7 Rakkaani, en minä kirjoita teille uutta käskyä, vaan vanhan käskyn, joka teillä on alusta ollut; tämä vanha käsky on se sana, jonka te olette kuulleet.
2:8 Ja kuitenkin minä kirjoitan teille uuden käskyn, sen, mikä on totta hänessä ja teissä; sillä pimeys katoaa, ja totinen valkeus jo loistaa.
2:9 Joka sanoo valkeudessa olevansa, mutta vihaa veljeänsä, se on yhä vielä pimeydessä.
2:10 Joka rakastaa veljeänsä, se pysyy valkeudessa, ja hänessä ei ole pahennusta.
2:11 Mutta joka vihaa veljeänsä, se on pimeydessä ja vaeltaa pimeydessä, eikä hän tiedä, mihin menee; sillä pimeys on sokaissut hänen silmänsä.
2:12 Minä kirjoitan teille, lapsukaiset, sillä synnit ovat teille anteeksi annetut hänen nimensä tähden.
jne..
Raamatussa on kirjoitettuna selkeästi, että kahden miehen välinen yhdyntä ei ole Jumalan mielen mukaista.
Koskaan en ole tuota asiaa millään tavoin pyrkinyt kumoamaan.
Nyt ei ole kyse homoseksuaalisuudesta.
Luppas uudelleen kysymykseni sinulle ja vastaappa niihin.
Nyt on kyse ehkä sinusta, vaikkakaan ei sinun homoseksuaalisuudestasi, vaan toisenlaisesta asiasta.
Vastaisitko siis selkeästi kysymyksiini?
/ Raamatussa on kirjoitettuna selkeästi, että kahden miehen välinen yhdyntä ei ole Jumalan mielen mukaista. /
En ala väittelemään näistä asioista.
Mielestäni olet kirjoittanut toisin. Olen lähinnä hämilläni, että mikä tässä nyt on epäselvää.
(Jos esim. puhut "syntymäominaisuudesta", niin ainakin itselleni tulee mielikuva että et pidä tuota asiaa syntinä vaan sellaisena jonka voisi jopa kirkollisesti siunata. Myös mainostamasi "Kirkko ja kaupunki"-lehti on käsittääkseni kirjoittanut paljon homoliittojen siunaamisen puolesta yms. yms. Sain kuvan, että kannatat noita ajatuksia.)
Hyvä jos pidät homoseksuaalisuutta syntinä.
Jos pidät homoseksuaalisuutta syntinä, niin kuuluuhan siitä tehdä parannus (yhtälailla kuin muistakin mainitsemistasi synneistä). Et ole käsittääkseni kehottanut tekemään tuosta asiasta parannusta. -> Aivan kuten muistakin synneistä Raamatussa kehoitetaan tekemään parannusta.
Tämä on kristinuskon perusasioita: synnistä tulee tehdä parannusta.
Eli sanotko näin: homoseksuaalisuus ja sen harjoittaminen ovat syntiä.
Ja: homoseksuaalisuuden harjoittamisesta tulee tehdä parannusta. ?
Jos parannusta ei kehoiteta tekemään, niin se on lain hylkäämistä.
Ed.viestistäni (Huhtisen Luther lainauksesta):
// Heidän (antinomistien) mielestänsä ei pidä pelotella ja tuottaa murhetta ihmisille, vaan saarnata lakkaamatta lohdullisesti armosta ja syntien anteeksi saamisesta Kristuksen kautta ja kaikella muotoa välttää tällaista ankaraa puhetta: 'Sinä tahdot olla muka kristitty, ja kuitenkin olet samalla avionrikkoja, huorintekijä, juopottelija, pöyhkeilijä, ahne, koronkiskuri, kateellinen, kostonhimoinen, ilkeämielinen j.n.e'. He (antinomistit) sen sijaan sanovat näin: 'Sinä olet avionrikkoja, huorintekijä, ahne tai muuta sellaista, mutta kunhan vain uskot, niin olet autuas, eikä sinun tarvitse ensinkään pelätä lakia, sillä Kristus on täyttänyt kaikki.'
Tällainen puhe on Kristuksen pois ottamista ja tyhjäksi tekemistä juuri siinä, missä häntä ennen kaikkea on saarnattava. Sillä sellainen Kristus ei ole mistään kotoisin, joka on kuollut sellaisten syntisten puolesta, jotka eivät syntien anteeksi saamisen jälkeen luovu synneistä ja elä uutta elämää. He eivät saarnaa mitään de "sanctificatione et vivificatione Spiritus Sancti", pyhityksestä ja Pyhän Hengen eläväksi tekevästä voimasta, vaan ainoastaan Kristuksen lunastuksesta. //
Muut synnit ovat yhtälailla syntiä. Oli synti sitten millaista tahansa, niin synti on syntiä.
Itsekin esitin ne muutamat kysymykset. Tahtoisin tietää, että tunnustatko peruskristinuskon (ja luterilaisuuden) mukaisesti noista asioista.
> / Raamatussa on kirjoitettuna selkeästi, että
> kahden miehen välinen yhdyntä ei ole Jumalan
> mielen mukaista. /
>
>
> En ala väittelemään näistä asioista.
> Mielestäni olet kirjoittanut toisin. Olen
> lähinnä hämilläni, että mikä tässä nyt on
> epäselvää.
Ja tässä viestissähän olet juuri kannattanut antinomistia:
Trojan:
Otsikko: "hyvä puhe"
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000100&posting=22000000005029772
->
// Tämän puheen luin monta kertaa netistä.
Se on hyvä ja viisas puhe. //
Tekstissähän (piispa Ilkka Kantolan puheessa/saarnassa) selkeääkin selkeämmin tahdotaan hyljätä laki. Ja tahdotaan rikkoa Jumalan lakia sen tähden että voitaisiin rikkoa lakia. ( -> Toisin kuin sapatti-vertauksessa, jossa tahdottiin tehdä ihmisille hyvää, eikä noudatettu sen tähden sapattikäskyjä farisealaisittain.)
Sanan miekka (eli sana ja laki) tahdotaan tylsistyttää ja jumalattomat tahtovat väännellä ja käännellä tuota miekka ihan omien mielihalujensa mukaan.
// Hebrealaiskirje:
4:12 Sillä Jumalan sana on elävä ja voimallinen ja terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka ja tunkee lävitse, kunnes se erottaa sielun ja hengen, nivelet sekä ytimet, ja on sydämen ajatusten ja aivoitusten tuomitsija; //
Tuota miekkaa halutaan nyt väännellä ja käännellä pyhistä asioista mitään piittaamatta.
Mutta ei tuo miekka todellisuudessa mihinkään tylsisty vaikka ihmiset kuinka haluaisivat. Viimeistään viimeisellä tuomiolla sen miekan terävyys paljastuu, jos emme ole silloin Kristuksen turvissa...
Nyt aletaan tehdä asioita tähän tyyliin (tästä olen aiemmin kirjoittanut), Hedberg:
// Onko oikein ja sopusoinnussa Kristuksen ja Hänen apostoliensa opin kanssa esittää evankeliumi niin, että jokaisen kastetun ihmisen vakuutetaan olevan autuas Kristuksen kautta, uskoopa hän Häneen tai on uskomatta? Eikö tällainen opetus päinvastoin merkitse Kristuksen evankeliumin perinpohjaista vääristämistä? //
//Tämän perusteella on päivän selvää, etteivät Herran apostolit suinkaan tehneet Kristusta synnin palvelijaksi, niin että he olisivat rohkaisseet epäuskoisia ja kääntymättömiä ihmisiä jatkamaan syntielämäänsä antaen heidän kuvitella, että he nyt joka tapauksessa olivat autuaita, uskoivatpa he Kristukseen tai olivat uskomatta, kääntyivätpä he Herran tykö tai pysyivät entisellään Jumalasta vieraantuneina ja häntä kohtaan vihamielisinä eläessään pahojen tekojensa vallassa (Kol. 1:21).
Ei, Herran apostolit ja Hänen oikeamieliset palvelijansa eivät ole koskaan saarnanneet näin! Sellainen saarna on perkeleen ja hänen valheapostoliensa ja –profeettojensa saarnaa. Herran Henki todistaa heistä (Jer.6:14): ”He sanovat: ’Nyt on rauha, kaikki hyvin!’ vaikka rauhaa ei ole”, ja vielä: ”He ovat johtaneet minun kansaani harhaan. He ovat vakuuttaneet: ’Rauha’, vaikka rauhaa ei ole” (Hes. 13:10). ”Sen tähden sano noille kalkitsijoille: ’Muurinne sortuu.’ Kun tulee rankkasade, kun rakeet pieksevät maata ja puhkeaa raivoisa myrsky, silloin se sortuu, ja teiltä kysytään: ’Missä on kalkki, jolla muurin valkaisitte?’ ”
Niinä kautta aikojen on selvästi nähty, ja sen näemme hyvin meidänkin aikanamme, että ne, jokta ilman mielenmuutosta tai tosi usko Kristukseen ovat lohduttaneet itseään ja muita sekä kerskuneet itsestään ja muista olevansa autuaita Jumalan lapsia muuttumattomassa ja lihallisessa tilassaan, ne ovat joutuneet häpeään ja lopulta langenneet joko ilmeisiin lihan tekoihin tai toivottomuuteen ja epäuskoon. Lopulta monista on tullut koko Jumalan totuuden vihollisia. Allekirjoittanut on saanut pitkän elämänsä aikana hyvin murheellisena nähdä tästä monta kauheaa esimerkkiä. //
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000100&posting=22000000004933081
AD, nyt emme keskustele homoseksuaalisuudesta. Mutta toistan tämän:
tunnen joka ainoan kohdan Raamatusta, missä mainitaan kahden samaa sukupuolta olevan välinen SEKSI: ne ovat kielteisiä kohtia ja sen ainoan kohdan, jossa mainitaan kahden samaa sukupuolta olevan välinen RAKKAUS: se on Jumalan mielenmukaista.
En kai minä olisi niin tyhmä, että menisin väittämään, etteikö Raamatussa selkeästi ole kirjoitettuna, että kahden miehen välinen seksi ei ole Jumalasta tai Paavalista hyväksyttävää?!
Joten, jätä nyt jo se homoseksuaalisuus asia.
Kysyin sitä, että jos uskova tietoisesti valitsee nautinnokseen katsella sellaisia elokuvia, joiden arvomaailma on rajusti Raamatun vastaista, ja tämä uskova tällä tavoin hakee Jumalan tahdon vastaista nautintoa itselleen,
niin täytyisikö tämän uskovaisen luopua tästä selkeästi Raamatun vastaisesta nautinnostaan ja alkaa elämään Raamatun mukaan?
Jos hän kuitenkin sanoo, ettei omasta mielestään tee syntiä, kun nauttii väkivallasta, seksismistä, naisen alistamisesta, murhista, tappamisesta, raiskauksista, pahoinpitelyistä, puolialastomien ja alastomien naisten katselemisesta,
niin täytyisikö hänelle kuitenkin sanoa, että tee parannus, sillä sinä elät synnissä?
vai pitäisikö hänen vain antaa elää siinä synnissä?
Hänhän pääsee joka tapauksessa Taivaaseen, vaikkei parannusta teekkään, kuten hän itse sanoo itsestänsä. Tarvitseeko hänen siis luopua tietoisesta Raamatun arvomaailman vastaisen elämän katselemisen nautinnosta, vai ei?
Jos hänen ei tarvitse siitä luopua, vaan hän voi harrastaa tuota nautinnollista harrastustaan,
niin miksi sinun mielestäsi homoseksuaali (joka ei tietoisesti syntiä tee) tarvitsee luopua homoseksuaalisuudestaan, mutta toisten uskovaisten ei tarvitse luopua tietoisesta synnillisen elämän nautinnoista?
EI OLE KYSE HOMOSEKSUAALISUUDESTA.
Kyse on tuosta heteroseksuaalin uskovan kaksinaismoralismista.
Joko osaat lukea? vastaa siis selkeästi, äläkä vastaile Raamatun lausein.
Henkilökohtaisia asioitani en kerro (kysyit niistä).
Olen näihin jo vastannut synti on syntiä, ole se sitten millaista tahansa.
Mutta vastaan vielä uudelleen näihin.
Kirjoitan pikaisesti.
// Kysyin sitä, että jos uskova tietoisesti valitsee nautinnokseen katsella sellaisia elokuvia, joiden arvomaailma on rajusti Raamatun vastaista, ja tämä uskova tällä tavoin hakee Jumalan tahdon vastaista nautintoa itselleen,
niin täytyisikö tämän uskovaisen luopua tästä selkeästi Raamatun vastaisesta nautinnostaan ja alkaa elämään Raamatun mukaan? //
Kyllä.
// Jos hän kuitenkin sanoo, ettei omasta mielestään tee syntiä, kun nauttii väkivallasta, seksismistä, naisen alistamisesta, murhista, tappamisesta, raiskauksista, pahoinpitelyistä, puolialastomien ja alastomien naisten katselemisesta,
niin täytyisikö hänelle kuitenkin sanoa, että tee parannus, sillä sinä elät synnissä? //
Kyllä pitäisi kehoittaa tekemään parannus.
Aika vaarallista sellainen on.
// vai pitäisikö hänen vain antaa elää siinä synnissä? //
Ei tietenkään.
Olen näihin jo muissa viesteissä vastaillut (tai yrittänyt vastata). Synti on syntiä.
// Hänhän pääsee joka tapauksessa Taivaaseen, vaikkei parannusta teekkään, kuten hän itse sanoo itsestänsä. //
Jos ei tee tuollaisesta parannusta, niin aika vaarallisilla vesillä olllaan. (Aivan yhtälailla kuin homoseksuaalisuudenkin suhteen.)
// Tarvitseeko hänen siis luopua tietoisesta Raamatun arvomaailman vastaisen elämän katselemisen nautinnosta, vai ei? //
Kyllä tulisi luopua. (Esim. selkeästi haureellisista asioista ja vaikkapa väkivaltaisista asioista, jne..)
// Jos hänen ei tarvitse siitä luopua, vaan hän voi harrastaa tuota nautinnollista harrastustaan, //
Kyllä täytyisi luopua, yhtälailla kuin homoseksuaalisuuden harjoittamisesta.
// niin miksi sinun mielestäsi homoseksuaali (joka ei tietoisesti syntiä tee) tarvitsee luopua homoseksuaalisuudestaan, //
Homoseksuaalisuuden HARJOITTAMISESTA tulee tietenkin luopua. Mutta on tietenkin eri asia meidän synnin turmelema luontomme. Laitoin yhteen viestiin linkin Tunnustuskirjojen perisynti-kohtaan. Meidän lihamme on eri asia. Lihasta eli "vanhasta Aadamistamme/ihmisestämme" emme valitettavasti pääse eroon uudestisyntyneinä Kristuksessa kiinni olevina uskovinakaan (kasteessa uudestisynnyttään). Perisynti tuotta silti syyllisyyden Jumalan edessä, perisyntisyys on syyllisyyttä Jumalan edessä. Kaikki himot ovat syntiä, myös homoseksuaaliset himot ja siten siis yleensäkin homoseksuaalisuus. Aivan yhtälailla kuin vaikkapa haureus, vallanhimo, viha, saastaisuus, jne. ovat syntiä ja meissä olevaa synnin turmelusta. Perisyntimme on syntiä. Olemme jo perisyntimmekin tähden kadotettuja ihmisiä ilman Kristusta. Lihastamme emme pääse eroon, mutta parannusta teoistamme tulee tehdä. Jumala saa sen meissä aikaan, kun hän meidät uudistaa sanallaan ja sakramenteillaan.
//mutta toisten uskovaisten ei tarvitse luopua tietoisesta synnillisen elämän nautinnoista? //
Tietoisesta synnin tekemisestä tulee luopua. (Niin homoseksuaalisuuden harjoittamisesta kuin muistakin synneistä.)
Mutta täydellisiä meistä ei tämän elämän aikana tule. Saatamme jopa langetakin.
Oletko kaikkea tuota mitä kirjoitit?
Oletko homoseksuaali (ja harjoitat sitä)?
Teetkö kaikkia tuollaisia asioita? (Vai onko esittämäsi henkilö teoreettinen, hahmo jonka keksit?)
Olen homoseksuaali.
Mutta metal rockin jne. kuuntelu ja mainitsemieni elokuvien katselu on palstan pitäjän ja homoseksuaalien suurta syntisyyttä julistavan Hovin harrastus (hänen Galleria-sivuillaan hän kertoo itsestään näitä puoliaan ja Raamatun arvomaailmojen vastaisisten arvomaailmojen harrastuksistaan), eikä todellakaan minun.
Yritän siis kysyä, miksi nautinto Raamatun vastaisista arvomaailmoista hakevan uskova oletetaan pääsevän Taivaaseen, mutta Raamatun arvomaailmojen mukaan elävän homoseksuaalin ei uskota pääsevän taivaaseen.
Miten uskova perustelee itselleen sen, että tietoisesti ja vapaaehtoisesti nauttii ja hakeutuu Raamatun vastaisten arvomaailmojen pariin, mutta yhtäaikaisesti sanoo toisia syntiseksi, (sellaisia, joita kokee elävän Raamatun vastaisesti), mutta itseään ei pidä helvettiin menevänä, vaikka kertookin aktiivisesti nautiskelevan Raamatun vastaisista arvoista, mutta toisia jotka elävät Raamatun arvojen ja ohjeiden mukaan hän tuomitsee helvettiin jotuviksi?
Kumpikaan näistä kaksinaismorlismissa järkyttävästi elävistä (Ad ja Hovi) ei kykene millään tavoin Raamattuun vedoten perustelemaan sitä, miksi oikeuttaa itsensä nautiskelemaan synnistä, mutta saman aikaisesti tuomitsee helvettiin toisia synneistä ja pitää itseään Taivaaseen menevänä mutta tuomitsemiaan ihmisiä helvettiin menevinä.
Varmasti tuttua tekstiä kirjoituksesi kaikille Kristukseen uskoville jotka synnin synniksi sanovat ja parannukseen kehoittavat ja näin sen myös itseensä sovittavat.
Kirjoituksesi taitaa olla perkeleelle mieleen jos vaikka näin saataisiin uskova vaiennetuksi ja hän joutuis synnin tuskissaan takaisin armosta lain alle. Tästähän Paavali nuhteli Galatalaisia (Gal. luku 3 ja 4). Toki uskon, ettei AD ja hovi mene tähän halpaan.
Luulen, että sinä Troijan et ole tainnut tutustua ajatuksella AD:n ja hovin kirjoituksiin ja linkkeihin. On nimittäin niin, että Kristuksen syntien sovitustyön kautta syntinsä anteeksi saamiseen uskova ihminen juuri tuntee syntisyytensä ja vajavaisuutensa ja näin joutuu joka päivä kokemaan lihan ja Hengen taistelun itsessään, Henki kuolettaa lihan himon ja vaikka joutuisimme epätoivoon saamme vain katsella Kristusta ristillä Hän täytti lain meidän edestämme, siinä on meille rauha.
// Kumpikaan näistä kaksinaismorlismissa järkyttävästi elävistä (Ad ja Hovi) ei kykene millään tavoin Raamattuun vedoten perustelemaan sitä, miksi oikeuttaa itsensä nautiskelemaan synnistä, //
Nyt en kyllä oikein ymmärrä.
Miten niin olen kaksinaismoralismissa elävä? Kyllähän minunkin parannusta pitää kaikesta synneistäni tehdä.
(Kirjoituksestasi saa sen kuvan ikään kuin eläisin julkisynneissä tai katselisin vääränlaisia, esim. haureellisia, elokuvia. Sellaista en kylläkään tee. Sellaisista tulee tehdä parannusta.
Liha minussa on eikä lakia kukaan pysty täyttämään, emmekä pelastu itse täyttämällä lakia vaan pelastumme Kristuksen ansion tähden, uskon kautta Kristukseen. Lakia ei kukaan pysty täyttämään, esim. vuorisaarnan mukaisesti Matt.5-, vaan kaikki tarvitsevat Kristusta..)
Parannuksesta
http://nic.funet.fi/pub/doc/religion/christian/texts/html/finnish/tunnustuskirjat/puolustus/XII.html
-> Mm.:
// Meidän tulee siis uskolla vastaanottaa syntien anteeksiantamus, ennen kuin täytämme lakia, jos kohta, kuten edellä on sanottu, uskoa seuraa rakkaus, koska uudestisyntyneet saavat Pyhän Hengen ja sen tähden alkavat täyttää lakia. //
// Sen tähden on lupaus ensin otettava vastaan, jotta me uskolla tulisimme sovitetuiksi Jumalan kanssa Kristuksen tähden, ennen kuin me voimme täyttää lakia. //
// Ainahan laki on meitä syyttämässä, koska me emme milloinkaan voi Jumalan lain vaatimuksia täyttää. Paavali sanoo: (Room. 4:15) "Laki saa aikaan vihaa." Parannusta käsitellessään Krysostomos kysyy, miten saamme varmuuden siitä, että syntimme ovat anteeksi annetut. Vastustajamme kysyvät sententioissaan samaa asiaa. Tästä suoriutuaksemme ja saadaksemme omantunnon rauhan meidän tulee varmasti tietää Jumalan käskyksi ja varsinaiseksi evankeliumiksi, että saamme syntien anteeksiantamuksen Kristuksen tähden lahjaksi. Näin meidän tulee varmasti päätellä emmekä saa sitä epäillä. Jos joku epäilee, hän tekee (1. Joh. 5:10) Jumalan lupauksessaan valhettelijaksi, niin kuin Johannes sanoo. Me opetamme, että evankeliumi vaatii tätä uskonvarmuutta. //
// Olemme nyt sanoneet, mistä syistä väitämme parannuksen jakaantuvan näihin kahteen osaan: katumukseen ja uskoon. //
Tämä kohta on ehkä selkein:
// Johtaaksemme siis hurskaat ihmiset ulos näistä sofistien sokkeloista olemme jakaneet parannuksen kahteen perustavaan osaan, jotka ovat katumus ja usko. Jos joku tahtoo näihin lisätä kolmannen, parannuksen oikeat hedelmät, toisin sanoen koko elämänvaelluksen muuttumisen paremmaksi, emme pane vastaan. (Matt. 3:8) Katumuksesta puhuttaessa teemme lopun sen hyödyttömästä ja loputtomasta pohtimisesta, milloin meissä aiheuttaa murhetta rakkaus Jumalaan, milloin taas rangaistuksen pelko. Sanomme yksinkertaisesti, että katumus on omantunnon todellista kauhistumista, kun ihminen tuntee Jumalan vihastuvan synnin tähden ja on murheissaan siitä syystä, että on tehnyt syntiä. Tämä katumus syntyy siten, että Jumalan sanalla nuhdellaan synneistä. Tämähän on evankeliumin saarnan varsinainen tehtävä: syyttää synneistä ja jakaa syntien anteeksiantamusta ja vanhurskautta Kristuksen tähden, samoin antaa Pyhä Henki ja iankaikkinen elämä, jotta syntyisimme uudesti ja tekisimme sitä, mikä hyvää on. Näihin asioihin Kristus keskittää evankeliumin sisällön, kun hän Luukkaan viimeisessä luvussa sanoo: (Luuk. 24:47) Parannusta ja syntien anteeksiantamusta on minun nimessäni saarnattava kaikille kansoille. //
Ja jatkuu (korostetaan vielä varomista lain alle joutumisesta):
//Mainituista kauhuista Raamattu puhuu (Ps. 38:5, 9) esim. Ps. 37: "Minun pahat tekoni käyvät pääni ylitse, niinkuin raskas kuorma ne ovat minulle liian raskaat" jne. "Minä olen runneltu ja kovin nöyryytetty, minä parun sydämeni tuskassa." Edelleen (Ps. 6:3s.): "Herra, armahda minua, sillä minä olen näännyksissä; paranna minut, Herra, sillä minun luuni ovat peljästyneet, ja minun sieluni on kovin peljästynyt. Voi, Herra, Kuinka kauan?" Edelleen (Jes. 38:10, 13) : "Minä sanoin kesken rauhallisten päivieni: Minun on mentävä tuonelan porteista. Minä elin toivossa aamuun asti - niinkuin leijona hän murskaa kaikki luuni." Tällaisten kauhujen keskellä omatunto tuntee syntiin kohdistuvan Jumalan vihan, joka on vieras lihan mukaan vaeltaville suruttomille ihmisille. Se näkee synnin inhottavuuden ja murehtii vakavissaan sitä, että on tehnyt syntiä. Samalla se myös yrittää paeta Jumalan kauhistuttavaa vihaa, koska ihmisluonto ei voi sitä kestää, ellei Jumalan sana tule avuksi. Niinpä Paavali sanoo: (Gal. 2:19) "Minä olen lain kautta kuollut pois laista." Laki näet vain syyttää ja kauhistaa omaatuntoa. Näiden kauhujen valtaamille ihmisille vastustajamme eivät puhu sanaakaan uskosta, he tuovat tarjolle vain sanan, joka syyttää synnistä. Mutta jos mitään muuta ei opeteta, se on lain oppia, ei evankeliumia. //
Olenhan useaan otteeseen kirjoittanut, että synti on syntiä. Lainasin myös Hedbergin tekstiä. Katsotaan jos vielä löydän jotain tekstejä vaikkapa häneltä. Eihän siinä esim. tekstissä tai vaikkapa lainaamissani Raamatun paikoissa kehoitettu ketään väärään rauhaan. Kaikesta esim. kymmentä käskyä (tai vuorisaarnaan) liittyvää koskien ihmisen tulisi tunnustaa synti synniksi ja huutaa Jumalaa synnin hädässään avuksi. Parannusta tulee synnin tekemisistään tehdä. Kannattaa lukea tuohon parannukseen liittyen esim. Lutherin tai noita tunnustuskirjojen tekstejä..
(Jos jokin asia näyttää omantunnon mukaan synniltä, niin sitä on parempi olla sitten tekemättä.)
Ja voisi vielä lisätä sellaisen asian (vaikka tämä ei välttämättä tähän keskusteluun niin paljon liitykään), että on olemassa myös ehdonvallan asioita: eli sellaisia asioita jotka ovat toisen mielestä syntiä ja toisen mielestä ei. Mutta tämä ei nyt taida tähän keskusteluun siis sillä tavalla liittyä. Tässä kuitenkin linkki myös ehdonvallan asioihin liittyen:
Mm. Room 14:ään viitataan:
http://nic.funet.fi/pub/doc/religion/christian/texts/html/finnish/tunnustuskirjat/yo/10.html
( Tuo keskittyy enemmän seremonia-juttuihin, mutta tekstissä on myös juuri esim. Room.14:ään liittyen asiaa. Mm. Room.14:ssä kirjoitetaan ehdonvallan asioihin liittyen.)
En varmasti ole tutustunut heidän linkkeihinsä, enkä varsinkaan heidän kirjoituksiinsa :)
Raamattuun olen tutustunut noi 30 vuotta. Edelleen tutustun Raamattuun :)
Jotenkin olen kokenut tähän ikään mennessä, että tuo Raamattu on selkeämpi kirja, kuin esim. heidän kirjoituksensa :)
Mutta, ehkäpä minun olisikin nyt jo viimein lopetettava Raamattuun uskominen ja sen sijaan alettava uskoa OPPEIHIN, joilla he Raamattua selittävät?
kaksinaismoralismia:
uskova harrastaa nautinnolla katsella väkivaltaa, julmuutta, tappamista, seksismiä, naisten alistamista, seksiä, alastomia naisia, puolialastomia naisia, naisten raiskauksia...
Hän ei halua luopua tästä nautinnostaan.
Kuitenkin hän julistaa toiselle, että toisen olisi luovuttava synnistä, mutta itse hän ei halua luopua omasta synnistään, sillä HÄNHÄN PYRKII SELITTÄMÄÄN SITÄ, ETTEI HÄNEN VALITSEMANSA SYNTI OLE SYNTIÄ ja siksi hänen ei tarvitse luopua Raamatun vastaisten arvomaailmojen nautinnoista, mutta hänen mielestään MUIDEN TULEE LUOPUA RAAMATUN VASTAISISTA TEOISTAAN, mutta hänen itsensä ei tarvitse, koska hän kuitenkin uskoo pelastuvansa yksin armosta.
En ymmärrä ollenkaan tuota kirjoitusta.
Yritän toistaa koko ajan samoja asioita. Ja koko ajan tulee sellaisia syytöksiä jotka eivät pidä paikkaansa.
(?)
Kysyin tätä samaa kysymystä aloituksessani.
Tämä kysymykseni ei ole syytös.
Mutta - sinä et kykene vastata siihen kysymykseen, koska et kykene ymmärtämään kysymystä. Huomaan sen. Huomasin sen jo paljon aikaisemmin, kun useat ihmiset on sinulle tätä kysymystä eri tavoin kysyneet.
Toivoisin, että muut uskovaiset vastaisivat tähän kysymykseen. Tiedän, että sinä et kykene ymmärtämään kysymystä.
Tahtoisin aivan vakavissani kuulla, millä tavoin itseänsä uskovina pitävät ihmiset oikeuttavat itsellensä tämän kaksinaismoralisminsa.
Itse tiedän, miten sen itselleni oikeutan, mutta miten te muut sen itsellenne oikeutatte. Täsät meidän kaksinaismoralismistamme, joka mielestäni on syntiä sekin, johtuen itse en kivittäisi yhtäkään homoseksuaalia.
Kyllähän ne kirjanoppineet ja erittäin oikeaoppisesti Raamatun mukaan eläneet olivat oikeassa, kun sanoivat, että syntinen nainen teki syntiä. jeesusta ei sellaiset pikkuseikat kiinnostaneet. Hän pelasti naisen oikeaoppisten uskovaisten kivitykseltä, koska tiesi oikea oppisten uskovaisten kaksinaismoralismin sanoessaan:
"Se, joka teistä on synnitön, heittäkööt ensimmäisen kiven"
Hän sanoi naiselle: Älä enää syntiä tee, vaikka Hän tiesi ja tasan tarkkaan, että tuo nainen oli ihminen - ja ihminen menee ja tekee taas syntiä...
Millähän opilla oikeutat itsesi sanomaan ihmiselle, että homoseksuaalisuus on syntiä, mutta itse et jaksa edes omaa kaksinaismoraalisuuttasi synniksi katsoa? Sen sijaan toisten synteihin katsot...
äläkä viitsi laittaa niitä Raamatun kohtia (meillä kaikilla on Raamatut ja luemme kyllä Raamattua, mutta vältäämättä emme halua lukea sitä Keskkustelu-palstalla, vaikka tiedämme, että sinä toivoisit niin, että me muutkin lukisimme juuri niitä kohtia Raamatusta, joita sinä haluat muiden lukevan) ja muita copypastetuksia. Jumala on antanut sinulle aivot, joita voisit käyttää toisten ihmisten kohtaamiseen ja omien ajatustesi ilmaisemiseen kirjoitustaidollasi...
Enhän minä pidä sitä oikeana, että joku jatkaa elämäänsä synnin tekemisessä. En minä aiemmissa viesteissäsi mainitsemiasia asioita tee. Sellaisesta tulee tehdä parannusta.
(Mutta sinä väität että teen sellaisia asioita. Miksi? En minä sellaisia asioita tee? Kristus saa sen aikaan, että ihminen alkaa inhota syntiä. Tällöin tulee jopa paha olla jos alkaa tekemään syntiä. Pyhä Henki alkaa tulla murheelliseksi.)
Aiemmasta viestistäsi:
// uskova harrastaa nautinnolla katsella väkivaltaa, julmuutta, tappamista, seksismiä, naisten alistamista, seksiä, alastomia naisia, puolialastomia naisia, naisten raiskauksia... //
Toistan:
Ei tuollaista saa tehdä. Niistä tulee tehdä parannusta.
// Hän ei halua luopua tästä nautinnostaan. //
Kyllä niistä pitää luopua. Jos ihminen ei ala luopua tuollaisista teoista, niin ei hän enää silloin ole osallinen pelastuksesta ja Pyhästä Hengestä.
// Kuitenkin hän julistaa toiselle, että toisen olisi luovuttava synnistä, mutta itse hän ei halua luopua omasta synnistään,//
Toistan:
Kyllä uskovankin tulee luopua synnin tekemisistään.
// sillä HÄNHÄN PYRKII SELITTÄMÄÄN SITÄ, ETTEI HÄNEN VALITSEMANSA SYNTI OLE SYNTIÄ //
On se syntiä. Siitä tulee tehdä parannusta.
// ja siksi hänen ei tarvitse luopua Raamatun vastaisten arvomaailmojen nautinnoista,//
Kyllä pitää luopua sellaisista.
(Mikä tässä on epäselvää?)
// mutta hänen mielestään MUIDEN TULEE LUOPUA RAAMATUN VASTAISISTA TEOISTAAN,//
Niin minun kuin muidenkin tulee luopua Raamatun vastaisista teoista. (Esim. kymmentä käskyä rikkovista teoista.)
// mutta hänen itsensä ei tarvitse, koska hän kuitenkin uskoo pelastuvansa yksin armosta. //
Yksin armosta pelastumme. Mutta jos mitään muutosta ei tapahdu, niin silloin pitää epäillä onko hän päässyt osallisuuteen tuosta armosta, vai kääntääkö hän koko ajan selkäänsä sille. Jos mitään muutosta ei tapahdu, niin silloin voidaan ryhtyä myös toimenpiteisiin sellaista ihmistä kohtaan. (Esim. avainten käyttöön -> "side- ja päästöavaimet".)
Tätä olen kirjoittanut useasti:
Kaikesta synnistä tulee tehdä parannusta. Mitä kummallista siinä on?
En tee mainitsemiasia asioita. Miksi syytät minua niistä että sellaisia tekisin (ainakin tuosta viestisi sain sen kuvan että syytät minua sellaisten tekemisestä.) Sellaisista teoista tulee luopua. Yhtälailla kuin homoseksuaalisista teoista yms.
Mitä tästä pitäisi enemmän selventää.
// Tahtoisin aivan vakavissani kuulla, millä tavoin itseänsä uskovina pitävät ihmiset oikeuttavat itsellensä tämän kaksinaismoralisminsa. //
Tuota kysyt aina uudelleen. Ei syntiä saa tehdä. Synnistä tulee tehdä parannusta.
// Hän sanoi naiselle: Älä enää syntiä tee, vaikka Hän tiesi ja tasan tarkkaan, että tuo nainen oli ihminen - ja ihminen menee ja tekee taas syntiä... //
Huorinteko (4.käskyn rikkominen) on yhtälailla syntiä kuin murhaaminen (viidennen käskyn rikkominen).
Ei murhatakaan saa.
Emme voi jatkaa elämistämme synneissämme, esim. tietoisisssa kymmenen käskyn rikkomisissa, ja samalla muka pysyä Jumalan armossa ja pelastuksen osallisuudessa (tekstiä Teuvo Huhtisen artikkelista). Se on lain hylkäämistä.
// Hän sanoi naiselle: Älä enää syntiä tee, vaikka Hän tiesi ja tasan tarkkaan, että tuo nainen oli ihminen - ja ihminen menee ja tekee taas syntiä... //
Yllä olen kirjoittanut, että sellaisen suhteen voidaan ryhtyä seurakunnassa toimenpiteisiin joka yhä vain jatkaa synneissä elämistään (Raamatun sanan mukainen sideavaimen käyttö).
Aina toivotaan, että ihminen tulisi parannukseen ja toivotaan että ihminen tulee Jumalan sanan kuuloon (ei ihminen muutoin voi parannukseen tullakaan kuin Jumalan sanan avulla), mutta jos mitään muutosta ei tapahdu, niin silloin ei olla kiinni Kristuksessa.
Voidaan jopa sulkea pois ehtoolliselta, koska meidän tulee huutaa tuon ihmisen puolesta että hän tulisi parannukseen. On kylmää välinpitämättömyyttä antaa toisen mennä kadotukseen reagoimatta asiaan mitenkään (esim. sideavaimen käytöllä). Sellaiseen väärän rauhan huutamiseen ollaan nykypäivänä menossa (tai sellaisessa ollaan oltu aika pitkällä jo jonkin aikaa).
Mutta perisynti-asia tulee myös tässä yhteydessä muistaa. Siitä olen yrittänyt myös kirjoittaa.
Kiitos. Nyt sinä vastasit selkeästi.
Vastauksessasi on johdonmukaisuus ensimmäistä kertaa: yhdessäkään muussa kirjoituksessasi et ole ollut johdonmukainen (sori, kun sanon), mutta nyt olet sitä.
Ketkä päättävät seurakunnassasi, että kuka tekee jatkuvasti syntiä ja missä vaiheessa häntä rangaistaan tai torjutaan (kielletään esim. ehtoollinen)?
Missä vaiheessa esim. sinun itsesi kohdalla täytyy seurakunnassasi alkaa toimenpiteisiin (vai eikö sinulla ole yhtään syntiä, josta pidät kiinni, tai eikö sinulla ole yhtään sellaisia toiminnantapoja, jotka ovat Raamatun arvomaailmojen vastaisia, ja joista tahdot pitää kiinni ja joista pidät kiinni?)?
Nyt kirjoituksesi perusteella sekä Hovi että minä joutuisimme seurakunnassasi sanktio- tai eristämistoimenpiteiden kohteeksi, koska meillä molemmilla on sellaisia juttuja elämässämme, jotka selkeästi sotivat Raamatun arvomaailmaa vastaan, mutta kumpikaan meistä ei halua niistä luopua.
Tämän ilmaiseminen oli tärkeää: sitä mitä toivoinkin sinun selkeästi ilmaisevan: että jokainen, joka ei synnistään tai Raamatun vastaisten arvojen nautiskelustaan halua luopua ja tehdä parannusta, tulee kohdistaa "toimenopiteitä": kehottaa luopumaan synnistä ja sitten vielä kovempia toimenpiteitä, jos ihminen vaan ei halua synnistään tai Raamatun vastaisten arvojen nautiskelusta luopua.
Onko seurakuntasi Luther-opisto?
Muistaakseni Pyhäkön lampussa nro 3/2004 on kirjoitettu ehtoollisyhteyteen liittyen (että se voi rikkoutua, mm. "elämänvaellukseen liittyvien syntien tähden", artikkeli "Minä uskon pyhäin yhteyden"). http://www.luthersaatio.com/pyhakonlamppu.php
Ehkä ne kirjoitukset voivat (tuo kirjoitus voi) selventää tätä asiaa hiukan.
Koehlerin katekismusselitys on myös hyvä ehtoolliselta sulkemiseen liittyen. Siinä taisi olla muutaman sivun verran siitä aiheesta. Jos saat sellaisen käsiisi, niin kannattaa lukea.
Laitan tähän esimerkiksi yhden kohdan Raamatusta jossa puhutaan synnin tekemiseen puuttumisesta.
Tämän lainauksen lopussa on sideavaimiin liittyen asiaa. Joudun siis lainaamaan Raamattua.
Matt.
// 18:7 Voi maailmaa viettelysten tähden! Viettelysten täytyy kyllä tulla; mutta voi sitä ihmistä, jonka kautta viettelys tulee!
18:8 Mutta jos sinun kätesi tai jalkasi viettelee sinua, hakkaa se pois ja heitä luotasi; parempi on sinulle, että käsipuolena tai jalkapuolena pääset elämään sisälle, kuin että sinut, molemmat kädet tai molemmat jalat tallella, heitetään iankaikkiseen tuleen.
18:9 Ja jos sinun silmäsi viettelee sinua, repäise se pois ja heitä luotasi; parempi on sinun silmäpuolena mennä elämään sisälle, kuin että sinut, molemmat silmät tallella, heitetään helvetin tuleen.
18:10 Katsokaa, ettette halveksu yhtäkään näistä pienistä; sillä minä sanon teille, että heidän enkelinsä taivaissa näkevät aina minun Isäni kasvot, joka on taivaissa.
18:11 Sillä Ihmisen Poika on tullut pelastamaan sitä, mikä on kadonnut.
18:12 Mitä arvelette? Jos jollakin ihmisellä on sata lammasta ja yksi niistä eksyy, eikö hän jätä niitä yhdeksääkymmentä yhdeksää vuorille ja mene etsimään eksynyttä?
18:13 Ja jos hän sen löytää, totisesti minä sanon teille: hän iloitsee enemmän siitä kuin niistä yhdeksästäkymmenestä yhdeksästä, jotka eivät olleet eksyneet.
18:14 Niin ei myöskään teidän taivaallisen Isänne tahto ole, että yksikään näistä pienistä joutuisi kadotukseen.
18:15 Mutta jos veljesi rikkoo sinua vastaan, niin mene ja nuhtele häntä kahdenkesken; jos hän sinua kuulee, niin olet voittanut veljesi.
18:16 Mutta jos hän ei sinua kuule, niin ota vielä yksi tai kaksi kanssasi, 'että jokainen asia vahvistettaisiin kahden tai kolmen todistajan sanalla.'
18:17 Mutta jos hän ei kuule heitä, niin ilmoita seurakunnalle. Mutta jos hän ei seurakuntaakaan kuule, niin olkoon hän sinulle, niinkuin olisi pakana ja publikaani.
18:18 Totisesti minä sanon teille: kaikki, minkä te sidotte maan päällä, on oleva sidottu taivaassa, ja kaikki, minkä te päästätte maan päällä, on oleva päästetty taivaassa. //
Laitan tämänkin tähän, koska tämäkin on äärimmäisen tärkeä kohta.
// 18:21 Silloin Pietari meni hänen tykönsä ja sanoi hänelle: "Herra, kuinka monta kertaa minun on annettava anteeksi veljelleni, joka rikkoo minua vastaan? Ihanko seitsemän kertaa?"
18:22 Jeesus vastasi hänelle: "Minä sanon sinulle: ei seitsemän kertaa, vaan seitsemänkymmentä kertaa seitsemän.
18:23 Sentähden taivasten valtakunta on verrattava kuninkaaseen, joka vaati palvelijoiltansa tiliä.
18:24 Ja kun hän rupesi tilintekoon, tuotiin hänen eteensä eräs, joka oli hänelle velkaa kymmenentuhatta leiviskää.
18:25 Mutta kun tällä ei ollut, millä maksaa, niin hänen herransa määräsi myytäväksi hänet ja hänen vaimonsa ja lapsensa ja kaikki, mitä hänellä oli, ja velan maksettavaksi.
18:26 Silloin palvelija lankesi maahan ja rukoili häntä sanoen: 'Ole pitkämielinen minua kohtaan, niin minä maksan sinulle kaikki.'
18:27 Niin herran kävi sääliksi sitä palvelijaa, ja hän päästi hänet ja antoi hänelle velan anteeksi.
18:28 Mutta mentyään ulos se palvelija tapasi erään kanssapalvelijoistaan, joka oli hänelle velkaa sata denaria; ja hän tarttui häneen, kuristi häntä kurkusta ja sanoi: 'Maksa, minkä olet velkaa.'
18:29 Niin hänen kanssapalvelijansa lankesi maahan ja pyysi häntä sanoen: 'Ole pitkämielinen minua kohtaan, niin minä maksan sinulle.'
18:30 Mutta hän ei tahtonut, vaan meni ja heitti hänet vankeuteen, kunnes hän maksaisi velkansa.
18:31 Kun nyt hänen kanssapalvelijansa näkivät, mitä tapahtui, tulivat he kovin murheellisiksi ja menivät ja ilmoittivat herrallensa kaiken, mitä oli tapahtunut.
18:32 Silloin hänen herransa kutsui hänet eteensä ja sanoi hänelle: 'Sinä paha palvelija! Minä annoin sinulle anteeksi kaiken sen velan, koska sitä minulta pyysit;
18:33 eikö sinunkin olisi pitänyt armahtaa kanssapalvelijaasi, niinkuin minäkin sinua armahdin?'
18:34 Ja hänen herransa vihastui ja antoi hänet vanginvartijain käsiin, kunnes hän maksaisi kaiken, minkä oli hänelle velkaa.
18:35 Näin myös minun taivaallinen Isäni tekee teille, ellette anna kukin veljellenne sydämestänne anteeksi." //
Nyt minulta alkaa loppua aika.
Yritän kuitenkin kirjoittaa vielä hiukan.
// Missä vaiheessa esim. sinun itsesi kohdalla täytyy seurakunnassasi alkaa toimenpiteisiin //
Samalla tavalla kuin muidenkin suhteen.
// (vai eikö sinulla ole yhtään syntiä, josta pidät kiinni, tai eikö sinulla ole yhtään sellaisia toiminnantapoja, jotka ovat Raamatun arvomaailmojen vastaisia, ja joista tahdot pitää kiinni ja joista pidät kiinni?)? //
Tällaisiinkin asioihin liittyy varmasti monia asioita. On myös perisyntiä, jota emme saa koskaan ravisteltua itsestämme. Sellainen on meissä lepran tavoin. Mutta jos esim. kymmentä käskyä vastaan koko ajan rikotaan, niin silloin pitää alkaa jotain toimimaan (esim. sideavaimen käyttö). Eli jos tuollaista ehdoin tahdoin koko ajan tekisin (esim. julkisesti jatkuvasti kymmentä käskyä rikkoisin enkä pyytäisi mitään anteeksi), niin silloin minuun tulisi kohdistaa sideavaimen käyttöä.
Tässä pitää muistaa myös se, että emme kukaan ole toista parempia, ja että loppujen lopuksi kukaan meistä ei pysty esim. kymmentä käskyä esim. vuorisaarnan mukaisesti opetettuna milloinkaan täyttämään (vaikka siis ulkonaisesti näyttäisi ettei käskyjä muka oltaisikaan rikottu). Ja koko ajan se perisyntisyys tulee muistaa, ja se että saatamme langetakin. Jos anteeksi pyydämme ja teemme parannusta, niin silloin synninpäästö julistetaan. Mutta jos mitään muutosta ei tapahdu (eikä esim. edes pyydetä anteeksi), niin silloin voidaan päätyä sideavaimen käyttöön.
// Nyt kirjoituksesi perusteella sekä Hovi että minä joutuisimme seurakunnassasi sanktio- tai eristämistoimenpiteiden kohteeksi, koska meillä molemmilla on sellaisia juttuja elämässämme, jotka selkeästi sotivat Raamatun arvomaailmaa vastaan, mutta kumpikaan meistä ei halua niistä luopua. //
En tunne Hovia. Enkä oikein näe oikeaksi käydä hänen "kimppuunsa". En tiedä katsooko hän esim. haureellisia elokuvia. Sellaisten katsomisesta kehoittaisin tietenkin luopumaan. Eikä se "Kauko Röyhkäkään" varmastikaan mikään hyvä ole.
Ei hänen meille tule tunnustaa tekeekö hän salaisesti jotain syntiä vai ei (esim. haureellisia asioita). Jos tekee, niin kehoitan luopumaan sellaisesta. Jos häntä painaisi jokin synnin tekeminen, niin hän voisi mennä ripille. Hänen ei kuitenkaan tarvitse kaikille niitä asioita tuoda/kertoa, vaan myös yksityinen rippi on oikein, jos synninpäästöä ja rauhaa omalletunnolle kaipaa. Voi mennä pastorin luo, joka on salassapitovelvollinen, ja tunnustaa syntinsä. En siis pyydä Hovia kommentoimaan viestiäni. Hän voi itse miettiä näitä asioita. En usko, että hän aikoo synnillisiä asioita meille tyrkyttää.
Jos hän (Hovi) näkee jotain syntiään, niin hän voi mennä pastorin luokse ja tunnustaa syntinsä. Meidän ei tarvitse/pidä niihin puuttua tässä julkisesti.
Mutta jos synnin tekemistä oltaisiin tuomassa siunattavaksi vaikkapa tällä keskustelu foorumilla, niin sellaiseen tulisi tietenkin puuttua. Siis jos Hovi olisi tuomassa synnin tekemistä siunattavaksi ja hyväksyttäväksi asiaksi, niin silloin meidän tulee siihen puuttua. Mutta en usko, että Hovi olisi tuomassa mitään syntiä siunattavakseksemme tai että hän olisi hakemassa hyväksyntää synneille. Ja pitää muistaa että jotkin asiat ovat myös ehdonvallan piiriin kuuluvia asioita. Kaikesta ei voida sanoa että mikä on syntiä. Kymmenen käskyä ovat kuitenkin selkeät "mittarit").
Siis jos hän ei ole hakemassa siunausta millekään synnilleen, niin hän itse miettii mikä on syntiä ja mikä ei. Tietysti tahdon puuttua hänenkin tekoihinsa, jos hän esim. katselee haureellisia elokuvia yms.. En ole nähnyt hänen kuitenkaan sellaista tekevän tai olleen tarjoamassa meille sellaisia.
Jos hän näkee jotain asiaa itsellään synniksi, niin hän voi mennä pastorin luo ja hakea vaikka synninpäästön.
Mutta vielä uudelleen: on myös olemassa joitakin asioita, jotka kuuluvat ehdonvallan piiriin (ehdonvallan piiriin eivät siis kuulu esim. täysin haureelliset elokuvat). Ehdonvallan asioista emme voi toista tuomita (Room.14).
En koe tätä keskustelua hirmu rakentavana.
Kannattaa hakeutua sellaiseen seurakuntaan (sellaisen opetuksen yhteyteen), joka on perusluterilaista.
Homoseksuaalisuus on selkeästi synti ja jos sellaista harjoittaa, niin siitä pitää tietysti tehdä parannusta, kuten kaikista selkeästi kymmentä käskyä rikkovista ja Raamatussa ilmoitettuja Jumalan käskyjä rikkovista asioista.
Ei tästä kannata enempää väitellä.
Tuolla tavalla näen asian. Tämä on Raamatun sanan mukaista.
Kaikkeen julkisyntisyyteen tulee puuttua. Joskus voidaan joutua jopa sideavaimen kautta puuttumaan.
Jos keskustelussa ei tule mitään erityistä vastaan, niin ehkä käytän aikaani enemmän rakentavampien asioiden parissa. Esim. Hedbergin tai Lutherin kirjojen parissa. Niitä kannattaa lukea, ja tietysti Raamattua.
Kristuksesta kannattaa etsiä lohtu, ja siihen kannattaa elämässä keskittyä. Sen äärellä kannattaa olla. Jumalan sana kannattaa ottaa vastaan sellaisena kuin se on (eli sellaisena kuin se on Raamatussa kirjoitettuna).
Jos katsot olevasi kelvollinen täällä kirjoittamaan "homoseksuaalisuus on syntiä", miksi et katso olevasi kelvollinen kirjoittamaan Hoville, että toimintaelokuvien arvomaailma on Raamatun arvomaailmojen vastaista ja niistä nauttiminen on silloin Raamatun vastaista?
Hovi ilmoittaa tämän toimintaelokuvien katsomisen Galleria-sivullaan, joten se ei ole minun keksimäni asia.
Tässä on ihan yksi ja sama Hovin katseluille.
Fokus on nyt siinä, että miksi sinä katsot voivasi olla arvollinen julistamaan jotakin asiaa synniksi, mutta toista yhtä synnillistä asiaa et halua julistaa synniksi?
Millä tavoin teet näitä valintojasi, kun luet Raamattua valikoiden ja vain valikoidusti heittelet ihmisille viestejä heidän syntisyydestään?
Miksi esim. olet niin valtavan innostunut kirjoittamaan homoseksuaalisuuden syntisyydestä, kun homoseksuaaleja on niin vähän -
mutta sen sijaan heteromiehille tehtyjä toimintaelokuvia (väkivalta, porno, seksi, rasikaukset, naisen alasarvottaminen jne) katsoo lähes kaikki heteromiehet:
miksi et julista esim. tuosta synnistä parannuksen tekemistä?
Miksi olet valinnut mielnkiintosi ja julistustesi kohteeksi pienen vähemmistön?
Eikö sinun tulisi tehdä parannus ja alkaa julistamaan heteroseksuaaleille heidän mielettömistä synneistään, joita he eivät halua edes synneiksi tunnustaa ja joista he eivät halua luopua?
Toivottavasti seurakunnassasi aletaan pikaisesti sanktiotoimenpiteisiin myös sinun syntisyytesi tähden.
Olisi kiva myös tietää muilta uskovilta tuo sama, että miten te oikein oikeutatte itsellenne oman kaksinaismoraalinne.
Nimimerkin AD suhteen olen tehnyt jo johtopäätelmäni ja myös hänen edustamansa organisaation toimintaa koskien olen hänen kirjoitustensa perusteella tehnyt johtopäätelmäni - mutta niitä en ala tässä kirjoittamaan.
Tahoisin, että myös muut uskovat kertovat ihan rehellisesti, millä ihmeen tavalla oikeutatte tuon ällöttävän kaksinaismoralisminne, joka on erittäin suuri synti.
Vastatkaa nyt.
// mutta sen sijaan heteromiehille tehtyjä toimintaelokuvia (väkivalta, porno, seksi, rasikaukset, naisen alasarvottaminen jne) katsoo lähes kaikki heteromiehet: //
Kyllä sellaisista tulee tehdä parannusta. Jos Hovi sellaista tekee, niin sellaisesta tulee tehdä parannusta.
En tiedä menevätkö jotkin toimintaelokuvat ehdonvallan asioiden piiriin. Sellaisista asioista emme voi toista tuomita. Mutta siis kaikki tähän liittyvät asiat eivät ole minulle täysin selviä miten tulisi toimia.
Se on vaikea aihepiiri, josta en ole saanut/kuullut kovin hyvää jaottelua, ja sellaisen kuulemisesta olisin itsekin kiinnostunut, jos joku osaa selkeästi jaotella asiat ehdonvallanpiiriin ja toisaalta käskyjen alle. (Esim. haureelliset asiat yms. kuuluvat kyllä selkeästi käskyjen alle eikä ehdonvallan piiriin. Niistä ei ole epäselvyyttä. Mutta joistakin muista asioista en ole varma elokuvien ja muiden "maallisten" asioiden suhteen.) Olen tätä asiaa yrittänyt selvittääkin ja kysellä eri ihmisiltä, mutta en ole löytänyt selkeää rajanvetoa kaikkien asioiden suhteen. (Mutta vielä uudelleen: toiset asiat ovat kyllä selviöitä eikä niistä ole mitään epäselvyyttä: esim. raakalaismaiset väkivaltaelokuvat tai vaikka ne haureelliset jutut.. jne.)
Nyt joudun lopettelemaan (siis ainakin joksikin aikaa). Aikaa kannattaa viettää mieluummin vaikkapa hyvien hengellisten kirjojen äärellä (jos keskustelut näyttävät sellaisilta, että ne menevät pelkästään väittelyksi ja väittelyksi).
Kirjoitin vielä hyvin pikaisesti.
//--
// mutta sen sijaan heteromiehille tehtyjä toimintaelokuvia (väkivalta, porno, seksi, rasikaukset, naisen alasarvottaminen jne) katsoo lähes kaikki heteromiehet: //
Kyllä sellaisista tulee tehdä parannusta. Jos Hovi sellaista tekee, niin sellaisesta tulee tehdä parannusta.
--//
Mutta korostan vielä, että Hovin ei tarvitse tuollaisista asioista tässä keskustella.
En tunne häntä enkä tiedä hänestä. (Jos hän esim. haureellisia asioita katsoo, niin parannusta tulisi tehdä. Mutta en tunne häntä. En tiedä mitä hän tekee. Ei ole ainakaan täällä tyrkyttänyt ihmisille haureutta tms.)
En ole paljon tutustunut hänen "profiiliinsa".
Yritin viimeistä edellisessä tästä hiukan kirjoittaa.
Sanot olevasi homoseksuaali. Mitä se käytännössä sinulle tarkoittaa? Elätkö homosuhteessa tai "katsotko himoiten " miehiä?
En elä homosuhteessa, enkä katso himoiten miehiä.
Elävätkö heterot heterosuhteessa ja katsovat himoiten vastakkaista sukupuolta?
Concordia-lehdessä nro 4/2004 on Juha Muukkosen yksi saarna. (Tosin en ole aivan varma Concordia-lehdestä, että millainen se on. Tiedän kuitenkin Juha Muukkosen. Hän on mm. Sisarenpoika-lehden päätoimittaja tällä hetkellä. Hän on kirjoittanut mielestäni hyvin, olen joitakin hänen tekstejään lukenut.) Hän puuttuu saarnassa moniin asioihin. Mm. kolmanteen käskyyn. Ja myös mm. viidenteen käskyyn ja kuudenteen käskyyn (mm. avoliittojen suhteen, ja vaikkapa haureellisten asioiden katsomiseen yms. liittyen).
Concordia:sta saa pyytää ilmaisen näytenumeron, jos tuo kiinnosta (www.concordia.fi), ja lehti taitaa tulla jossain vaiheessa myös Internettiin luettavaksi (mutta ei siis taida olla vielä luettavissa Internetistä).
Juha Muukkonen varoitti tiukasti monista asioista. Saarnan lopuksi hän kirjoitti myös seuraavasta asian, jonka ajattelin tähän kirjoittaa (yritän lopetella tätä keskustelua ainakin tältä erää tällaisiin teksteihin):
// Herra Jeesus ei halua jättää ketään syntielämään. Hän kutsuu sinuakin tänään tekemään parannusta synneistäsi. Kun tunnustat sydämesi ja elämäsi pohjattoman kurjuuden ja pahuuden, ei Herra enää Sinua tuomitsekaan kadotukseen. Päinvastoin. Hän vakuuttaa ylösnousseena ja taivaasta hallitsevana Herrana: "Sinä saat syntisi anteeksi minun ristinkuolemani tähden. Saat armosta lahjaksi ikuisen elämän taivaassa. Mene, äläkä enää syntiä tee."
Saatat kuitenkin elää syntien riepottelemana. Kiusauksen hetkellä et jaksa katsoa Jeesukseen ja Hänen voittoonsa pahan vallasta, vaan annat lihallesi myöten ja teet lisää pahaa. Sinulle sanon: Jeesus näkee sinut, elämäsi ja sydämesi, ja Hänen edessään sinä saat kaiken anteeksi ilman ainuttakaan onnistunutta kilvoittelun ja hurskauden hetkeä. Tunnusta tilasi ja syntisi ja tule seurakunnan keskelle. Herran seurakunta on syntisten sairaala, sinne sinäkin kuulut. Ehtoollispöydässä saat ikuisen elämän ruokaa, sanasta ja uskovien yhteydestä saat itsesi ulkopuolelta tulevaa vahvistusta uuteen elämään. Herra tulee tekemään sinunkin kuoleman vallassa olevan ruumiisi uudeksi. Hän aloittaa tuon työnsä seurakunnan keskellä sanansa ja sakramenttiensa kautta ja vie työnsä kerran päätökseen taivaassa. Et sinä omalla tahdollasi voi itseäsi parantaa, uudistaa tai eläväksi tehdä. Jeesus sinut pelastaa oman, ihmiselle käsittämättömän rakkautensa tähden.
Saarna 2.5.2004 Tervolassa //
Tuossa Concordia-lehdessä oli myös Niko Vannasmaan artikkeli Totuuteen ja harhaan ja harhaopettajiin liittyen. Taitaa olla hyvä artikkeli.
Eiväthän kaikki suomalaisetkaan asu Suomessa, eivätkä edes haluaisi, jos tietävät ettei se osa heille kuulu.
Miksoköhän sinä Troijan, et tahdo ymmärtää, mitä sinulle selitän?
Onko ilmaisuni todella niin kehnoa?
Enhän minä homoja ole kehoittanut luopumaan homoudestaan. Miksi vääristät sanojani?
Olen todennut vain, että synti pitää todeta synniksi. Olenko sanonut jonkun joutuvan helvettiin? En. Olenko kehoittanut homoja parannukseen? En.
Ja jos olen, niin näytä se toteen, niin minä pyydän anteeksi. Ja jos et pysty näyttämään, niin jääköön asia omantuntosi alaiseksi...
Nyt kuitenkin syytätä minua kaksinaismoralismista. Syytät, että kun kuuntelen Kauko Röyhkää, joka joskus on tunnustautunut jonkunlaiseksi saatanan palvojaksi ja myöhemmin perunut sanojaan ja muita hard rokin klasskikoita, niin että syylistyn kaksinaamaisuuteen, kun itse näin elän synnissä tai suosin synnillisyyttä ja syytän vielä muita siitä.
Vielä sanot, että eivätkö nämä tälläiset ja toiminta elokuvat välitä kyseenalaisia arvoja ja etiikkaa, joka olisi suorastaan Raamatun antamien elämän ohjeiden vastaisia.
Oletko lukenut Raamatusta, ettei mikään mikä tulee ulkoa (mene suusta sisään) saastuta ihmistä. Vaan se mikä tulee sydämestä ulos saastuttaa ihmisen.
Eiköhän tämän vuoksi tulisi aloittaa/kiinnittää huomio sisimpään, kuin siihen mikä näkyy ulospäin.
Paavali antoi seurakunnille ohjeita, miten suhtautua kyseenalaisiin omantunnon asioihin. Oletko lukenut niistä? Saattaisi olla hyödyllistä.
Ei uskon elämä ole "älä koske, älä syö, vältä tälläistä se ei itsessään ole syntiä, mutta saattaa muuttua sinulle synniksi".
Kysyn ihan tosissaan sinulta Troijan: tälläistäkö sinun uskon elämäsi on? Kumma juttu. Itse sinä kehoitit minua lukemaan Galattalaiskirjettä ja nyt pauhaat toista.
Syytät minua kaksinaismoralismista. Vastaan: mielestäni on kaksinaismoralismia kuvitella olevansa itse hyvä uskova ja taputella kadotukseen kulkevaa selkään sanoen: "hyvin teet, jatka vain samaa rataa" ja taputella selkään vauhdin lisäämiseksi.
Kysynkin sinulta Troijan: jos minä syyllistyn sellaiseen kaksinaismoralismiin Kauko Röyhkää kuuntelemalla, niin väitätkö, ettet sinä tekisi jotakin samanlaista....
Jotkut ovat yrittäneet tätä sinulle selvittää, mutta on nähtävästi mennyt hukkaan...
Ja toisekseen: minulla on aivan tarpeeksi (yrityksestä huolimatta) tekemistä ja huolta oman syntisyyteni kanssa, niin että minun pitäisi ketään käydä tuomitsemaan.
Ja jos luettelet tuohon läjän syntejä tai "kyseenalaisuuksia omantunnon tähden",niin varmasti löytyy paljon johon omatuntoni minut syyllistää.
Nyt onkin vain erona: toteammeko synnin synniksi vai yritämmekö sitä kaunistella.
Ja jos toteamme synnin synniksi, niin ihmekös tuo, jos jonkun omassatunnossa särähtää ja hän käy vastaan kampeamaan.
Mutta, jos Kauko Röyhkä on tosiaan ollut sinulle pahennukseksi, niin voin tehdä siitä parannusta.
Mutta, tiedätkö, että sinussakin tai tarkentaisinko, eräs väittämäsikin saattaa joissakin aiheuttaa pahennusta. Ymmärrätkö?Olisitko sinäkin valmis parannukseen?
" eräs väittämäsikin saattaa joissakin aiheuttaa pahennusta. Ymmärrätkö?Olisitko sinäkin valmis parannukseen?"
Sopisiko Nasse, ettei mennä asioiden edelle. Viestini oli tarkoitettu Troijanille.
Kun Troijan on vastannut, niin voit palata asiaan. Olet siis jonossa Nasse. Vuoronumerosi on tällä hetkellä yksi.
Ymmärrätkö?
nollannut Troijanin kun annan mulle numeron yksi?
Vai ymmärsinkö väärin?
Hyvä heitto=) pisteet kotiin.
En ole nollannut Troijania.
Hän on jo melkein tiskillä.
Okei.
Miksi sinä loukkaannut siitä, kun kerron sinulle, että sinä vapaaehtoisesti, toistuvasti, etsit itsellesi nautintoja, jotka ovat Raamatun arvomaailmojen vastaisia?
Tokihan tiedät, ettei uskovan tulisi sillä tavoin elää, jos haluaa elää Raamatun mukaisesti?
Jos sinä katsot oikeudeksesi julistaa homoseksuaalisuutta synniksi, niin kai nyt sentään ymmärrät, että sinä itse valitset Raamatun vastaisten arvojen nautiskelun itsellesi toistamiseen ja aktiivisesti - ja siitä sinulle on mainittava, että se on syntiä - ihan samoin perustein kuin sinä mainitset homoseksuaalille, että homoseksuaalisuus on syntiä.
Eikö niin? Mitä sinä siitä loukkaannut, kun sinulle selkeästi osoitetaan, että valisemasi nautinto on Raamatun vastaista? Eihän homoseksuaalikaan loukkaannu, kun sinä hänelle julistat, että homoseksuaalisuus on syntiä.
Toki, sinä pääset Taivaaseen, vaikka harrastatkin Raamatun vastaisia arvomaailmoja. Niin minäkin pääsen Taivaaseen, vaikka olenkin homoseksuaali, enkä sitä itseltäni pois haluaisi, kuten sinäkään et toimintaelokuvien Raamatun vastaisista nautinnoistasi tahdo luopua :)
Valitettavasti en ole loukkaantunut, jos sellaista yritätä väittää.
Olen pysynyt aivan rauhallisena sinulle tässä kirjoitellessani.
En ole edes loukkaantunut, jos joku puoustaa homoutta. Se ei ole minulle pahennukseksi.
Kyllä minua saa huomauttaa, jos joku kokee minun harrastukseni aiheuttavan hänelle pahennusta. Minulle kyseiset aiheet ovat ehdonvallan asioita, jos olet sellaisista kuullut ja lukenut.
Mutta olen edelleen luvannut tehdä, niistä parannusta. Katsos, kaikille ei tietty asia ole syntiä, koska hänellä on tieto.
Mutta jos toiselle ei tälläistä tietoa ole, niin silloin toisen vapaus voi koitua heikolle lankeamukseksi, koska tällä ei tietoa ole.
Ja jos tälläiset tapani ovat heikoille pahennukseksi, joka aiheuttaa lankeamuksen, niin tottakai teen parannuksen. Mutta teetkö sinä?
"Katsos, kaikille ei tietty asia ole syntiä, koska hänellä on tieto. "
Esimerkiksi homoseksuaalille homoseksuaalisuus ei ole syntiä, koska hänellä on tieto.
"Mutta jos toiselle ei tälläistä tietoa ole, niin silloin toisen vapaus voi koitua heikolle lankeamukseksi, koska tällä ei tietoa ole. "
Jos heteroseksuaalilla ei tällaista tietoa ole, niin silloin voi homoseksuaalin vapaus koitua heteroseksuaalille lankeamukseksi, koska tällä ei tietoa ole.
Minä en voi muuttaa seksuaalista suuntautumista toiseksi, kuten et sinäkään voi muuttaa heteroseksuaalisuuttasi homoseksuaalisuudeksi.
Se on tosi asia.
Mutta, sinä voit olla nautiskelematta tv:n ja elokuvien Raamatun vastaisista arvomaailmoista. Vai voitko? Ovatko niistä nautiskeleminen perisyntiä, jolle ei voi mitään? Vai onko taipumuksesi nauttia väkivallasta, naisten alistamisesta, raikauksista jne. geneettistä, jotta et voi näille nautinnoillesi mitään?
Jos sinä kykenet kaiken luomistyön vastaisesti muuttamaan Jumalan sinulle antaman heteroseksuaalisuutesi homoseksuaalisuudeksi, silloin minäkin varmaan kykenen muuttamaan oman homoseksuaalisuuteni heteroseksuaalisuudeksi.
Mutta, jos sinun taipumuksesi nautiskella Raamatun vastaisista asioista (seksismi, väkivalta, raiskaukset jne.) ei ole Jumalan sinulle luomaa, eikä geneettistä, niin voitko sinä silloin luopua tuosta?
Oho onpas täällä oikein ajojahti päällä! Käytät oikein hyvin sanoja "nautiskella". Niistä saa sellaisen väkivalta mässäily kuvan, jossa nautiskellaan kaikella kauhealla. Tällöin uskovista anetaan todella vastenmielinen kuva. Ui!
On aivan eri asia katsoa, lukea, kuunnella erillaisia juttuja, kuin ottaa ne esikuvikseen. Tai, että edes pitäisi sellaisesta.
Ensinnäkin, jos luen Sven Hasselia, jota on sanottu maailman parhaaksi sotakirjailijaksi, niin mässäilenkö sillä? Niin sinä väität.
Kuitenkin Hassel on itse sanonut kirjoittavansa kirjat juuri siksi, etteivät kansat enää ihannoisi sotaa ja lähettäisi poikiaan sinne, vaan nämä luettuaan muistaisivat, mitä sota kauheimmillaan on.
En eritellyt sen tarkemmin millaisia toiminta elokuvia katselen.
Jos katson esimerkiksi huumeista kertovaa elokuvaa, ja se osoittautuu realistiseksi, niin muistan vankiloiden ihmiset ja alamaailman. Se muistuttaa, ettei narkkareissa, eikä huumeiden myynnissä ole mitään ihannoitavaa.
Näin syyttämäsi asiat voivat toimia opetuksena ymmärtäväiselle.
Ymmärtämätön taas ottaa sieltä esikuvia ja alkaa toimimaan samoin.
Näin toisella on tieto ja toisella ei.
Mistä uskova taas saa tietonsa ja ymmärryksensä?
Toivon mukaan Raamtusta Ja Jumalan Hengeltä.
Ja jos uskova kokee, ettei tuollainen kirjallisuus tai elokuvat voi antaa hänelle mitään hyvää, niin ei hän siinä vääryyttä tee, jos luopuu sellaisesta.
Jos toinen näkee asian toisin, niin missä vika.
Legalismi on minulle tuttua. Troijanin jutut alkavat kuulostaa aivan sellailta.
Tosin Troijanin motiivit tuskin ovat samat, kuin legalisteilla yleensä.
Mistä taas olemme saaneet lukea ja ymmärtää, että homous on syntiä. Käsitykseni mukaan Raamatusta.
Ja koska Paavali tälläistä puhelee on Paavalin kimppuun käyty oikein urakalla.
Tuntuu sangen vaikealta kuvitella, että Jumala olisi tehnyt näin suuren erehdyksen antaessaan, niin vajavaisen miehen kuin Paavalin kirjoitella meille ohjeita. Annammeko miinuspisteet tästä Jumalalle?
Paavali antaa kyllä ymmärtää tiedon ja Troijanin edustaman "tiedon" olevan hieman erillaista. Taitaa kumminkin parasta olla lietsomatta tunteita enempää.
Joten Troijan pysy sinä homona ja pysy kiinni näkemyksessäsi. Katsos, toinen ihminen harvemmin pystyy muuttamaan toisen vakaumusta.
Herra tekee sen joskus antaen ymmärrystä. Tosin ihminen pystyy vastustamaan sitä.
Ja Troijanhan voi aina toivoa ja rukoilla meidän mielemme muuttumista.
En halua sinun muuttuvan.
vastaan vain sinulle kuten sinä olet kirjoitellut homoseksuaaleille homoseksuaalisuudesta.
Miksi oikeutat omat syntisi itsellesi sanomalla, että sinulla on tieto. (Mitä ihmettä sillä tarkoittanetkin?) Ja miksi homoseksuaali ei saisi juuri samoilla argumenteilla oikeuttaa omaa syntisyyttään? Onko sinun "tietosi" tarkoitettu vain heteroseksuaaleille, vai pelkästään sinulle itsellesi? Missä kohden Raamattua lukee, että se on tarkoitettu vain sinulle tai vain heteroseksuaaleille? Miksi muut eivät saa oikeuttaa omia syntejään samalla tavoin kuin sinä oikeutat itsesi syntiä tekemään?
Jos kerran ilmoita katselevasi toimintaelokuvia, niin inhosta toimintaelokuvia kohtaanko niitä katselet? Yleensä ihminen atselee elokuvia, koska pitää niistä, nauttii niistä. Mutta sinä varmaankin sanot katselevasi Raamatun arvomaailmojen vastaisiksi tehtyjä elokuvia siksi, että ne eivät yhtään tuota sinulle nautintoa, etykä nauti niistä, vaan inhoat niitä kuten sellaisia arvomaailmoja tuleekin inhota (Raamatussa niiden arvomaailmojen sanotaan olevan iljettävää ja Paavali tuomitsee ne jyrkästi)?
Lue mitä olet tällä palstalla kiroitellut homoseksuaaleille homoseksuaaleista ja näet silloin, että sinä itse olet pitänyt ajojahtia päällä heitä kohtaan.
Jos olet synnitön, saat heitellä kiviä homoseksuaalin päälle edelleenkin ja jatakaa ajojahtiasi. Mutta tee sitä samaa yhtä paljon ja selkeästi myös heteroiden syntejä kohtaan. Jos niin et tee, silloin vain olet kaksinaismoralisti.
Eikö niin?
Toimintaelokuva genre on aina tietynlainen. Se on ihan sama mitä sen genren leffoja nautiskelet. Vai kerrotko nyt, että oho en minä olekaan katsellut toimintaelokuvia, vaan olen vahingossa käyttänyt väärää sanaa, minähän olenkin katsellut draamoja...
Tiedän, että tulet joka päivä syntiä tekemään ja että sinulla on sellaisia syntejä joista pidät kiinni, vaikka tiedät niiden olevan syntiä ja Raamatun arvomaailmojen vastaista. Et koskaan tule pääsemään siitä irti. Se johtuu ihan vain siitä, että sinä olet ihminen etkä Jumala.
Ja niin on joka ainoan ihmisen kohdalla. Kun et synniksi tunnista niitä maailmoja joiden katselemisesta nautit leffoissa, niin sekin synti ion perin inhimillistä: siihen syntiin sortuu joka ainoa uskova päivittäin.
Siksi minä kyselenkin, että miten sinä olet niin kelvollinen jahtaamaan homoseksuaaleja, kun olet niin syntinen itse.
Sitä kyselen muiltakin. Miten ihmeessä te tuon kaksinaismoralisminne oikein itsellenne oikeutatte?
Jos joillakin on asiasta tieto ja hän sen takia on tietyn asian suhteen vahva, niin pitää muistaa, ettei kaikilla tälläistä tietoa ole.
Ja jos heikko, minun takiani vieteltyy maailmaan, koska on rohkaistunut minun takiani ottamaan samat asiat omikseen, mutta ne ovat koituneet hänelle synniksi, niin vika on minun.
Minä olen esimerkilläni hänet siihen langettanut.
Näin on tässä tapauksessa minun tietoni koitunut sille jolla tietoa ei ole vahingoksi, josta saattaa hänen sielunsa joutua vaaraan.
Ja jos tälläiseen, joku rohkaistuu minun galleria sivujeni tähden, niin tottakai ne muutetaan.
Minä voin kyllä pestä julkisivuni, mutta sismmän pesee Herra.
Nyt onkin Troijan kysymys siitä, että sinulla on tieto, että vaikka olet homo, muttet harrasta sitä, niin olet oikeilla jäljillä.
Mutta ymmärrätkö, että sinun tietosi voi olla heikoille lankeamukseksi. Ymmärrätkö mitä ajan takaa?
Toisekseen: olen käynyt läpi homokeskustelujani. Jos minun kirjoitukseni ymmärretään ajojahdiksi, niin totisesti olen epäonnistunut toimissani.
Kolmannekseksi: pitääkö ihmisen, uskovan olla synnitön ennen kuin hän voi synnistä puhua?
Synnittömyyskö oikeuttaa vasta jotakin asiaa synniksi sanomaan. Ja jos sanoo jotakin synniksi, mutta itse tekee syntiä ja on syntinen, niin onko silloin aina kaksinaismoralisti?
Ehdonvallan asioista ja sitä koskevasta tiedosta osaisi AD tai Markus varmaankin paremmin opettamaan.
Kysymyksiä:
1. Mitä pelastava armo on ja mitä se ei ole
2. Voiko ihminen jatkaa elämistään synneissä, esim. tietoisissa Jumalan 10 käskyn (=Jumalan lain) rikkomisissa ja pysyä Jumalan armossa ja pelastuksen osallisuudessa?
3. Onko välttämätöntä papin varoittaa näistä kadottavina asioina?
Nuo ovat perustavanlaisia kysymyksiä.
Eräs heteroseksuaali mies humalapäissään ajoi erään homoseksuaalin päälle autolla. Homoseksuaali kuoli ensin kiduttuaan vammoissaan.
Kyseinen heteroseksuaali alkoholisti kärsi pienen tuomion (enimmäkseen ehdollista) toisen tappamisesta.
Kyseinen heteroseksuaali mies edelleen juo ja ajelee kännipäissään autollaan (nyt kun korttikaan ei enää ole kuivumassa), ensin katseltuaan telkkarista maukkaita jenkkiläisiä sarjoja, joissa murhataan, tapetaan, ajaetaan lujaa autoilla rosvoja kiinni, raiskataan naisia, näytetään vähäpukeisia ja alastomia naisia.
eettinen kysymys:
Miksi uskovaiset kokevat pienen vähemmistön seksuaalisuuden (homoseksuaalisuus) niin kiihottavaksi, että julistavat jatkuvasti sen olevan syntiä
ja miksi he eivät koe julistamisen arvoiseksi maamme valtavaa heteroseksuaalien ongelmaa. alkoholismia ja rattijuoppoutta, vaan pitävät sitä aina niin pienenä ja vähäisenä asiana, että siitä ei kannata puhua, eikä sitä synniksi julistaa
vaan kannattaa käydä julistamaan pienen vähemmistön asiaa synniksi, koska se ei koske juuri ketään valtaväestöstä (vähemmistöisyys suhteessa heteroenemmistöön)...
Ehkä heteroseksuaalien Raamatun vastainen elämä ei ole synniksi julistamisen arvoista ollenkaan, sillä niiden synnithän ovat niin lukuisat, että mitäpä niitä synneiksi julistamaan?
Sen sijaan vähemmistöjen synnit ne sellaisia on, jotka ovat kiinnostavia... tai ainakin homoseksuaalisuus on kiinnostavampaa kuin ne asiat yhteiskunnassamme, jotka ovat äärimmäisiä syntejä ja koskevat suurinta osaa heteroista...
Mutta eettisesti on oikein, että uskova ei missään nimessä julistele nettipalstoilla heteroseksuaalien päivittäisiä syntejä synniksi, vaan sen sijaan oikein on, että homoseksuaalien synnillisyydestä julistetaan päivittäin?
Sitähän se sairaalloinen kaksinaismoralismi on :)
Ai niin, unohtui mainita.
Se heteroseksuaali alkoholisti, rattijuoppo, on uskovainen ja käy jos krapulaltaan pääsee sunnuntaisin kirkossa ja torstaisn Raamattu-piirissä.
Kukaan ei tuomitse eikä nuhtele häntä millään tavoin, sillä kaikki tietävät, että alkoholismi on sairaus, josta ei voi parantua. Hänelle ei sanota, että hän tekisi jotain synnillistä. Päin vastoin: iloitaan siitä, että hän saa sellaisenaan syntisenä ja synneistä nautiskelijana kuulua kirkkoon ja Raamattupiiriin ja uskovienyhteisöön.
samainen tyyppi julistaa näillä palstoilla että homoseksuaalisuus on syntiä.
samaiset Raamattupiiriläiset julistavat sitä samaa asiaa näillä palstoilla.
Mutta, pääasiahan on, että ei sen alkoholisti heterojuopon tarvitse luopua nautiskelemasta siitä minkä tietää olevan Raamatun vastaista, sillä hän luottaa armoon - sitä samaa muutkin hänelle sanovat.
Siksi he kaikki ovat niin kelvollisia julistamaan homoseksuaaleille, että homoseksuaalisuus on syntiä ja sairaus, josta täytyy tehdä parannus. Mutta alkoholismi on sairaus, jota täytyy ymäärtää ja josta ei voi tehdä parannusta.
Esimerkin uskovaiset heteroseksuaalit eivät liity mitenkään tähän keskusteluun, ts. he eivät ole osallisia tähän keskusteluun.
Esimerkin tarkoituksena on saada teidät itseänne uskoviksi kutsuvia kertomaan, millä oikeutatte oman kaksinaismoraalinne ja Raamatun vastaisen etiikkanne.
Millä tavoin valikoit sen kenelle julistat, että hänen on tehtävä parannus ennen kuin hän on kelvollinen olemaan tervetullut ja terveollut sinun uskovienyhteyteen?
Kun valikoit homoseksuaalit sellaisiksi, että heille julistat, että parannus on tehtävä, mutta toiset valitset sellaisiksi, että heiltä et vaadi parannuksen tekemistä, vaan hyväksyt hänet sellaisenaan jatkuvasta syntisyydestä huolimatta,
niin miten ihmeessä sen itsellesi oikeutat?
Yksi teistä on vastannut ja hän on oikeuttanut itsensä kaksinaismoralismiinsa koska hän katsoo elävänsä Raamatun mukaan ja olevansa kelvollinen julistamaan toisille syntisyyttä ja jopa alkamaan sanktiotoimenpiteisiin toisten syntisyyden tähden.
Mutta, miten te muut oikeutatte oman Raamatun vastaisen etiikkanne ja kaksinaismoralisminne?
Kun luet Raamattua diagnostiikkakirjana tai lakikirjana, silloin aina menet harhaan, jos alat tuota tapaasi myös käytännössä soveltamaan.
tätäkin palstaa lukiessani olen ymmärtänyt ja oppinut, että luterilaiset pelastuvat yksinomaan ja ainoastaan armosta, itse heidän ei tarvitse mitenkään kilvoitella. Kristillinen näkemys taas on, että ihmisen pitää yrittää kehittyä koko ajan paremmaksi, kilvoitella elämässään ja kristillisyyden pitäisi näkyä koko ihmisen elämänasenteessa ja myös siinä miten hän kohtelee lähimmäisiään.
Luterilaisuus on aika tavalla eri linjoilla kuin kristillisyys.
Ulkopuolinen on yleensä aika ulkona asioista. Se mukaan hän myös kirjoittelee.
Jos synnin ymmärtää oikein ja ymmärtää mitä laki vaatii, niin vaikka kuinka ahkeroisi Jumalan mieliksi, niin tulee huomaamaan synnin voiman itsessään suurempana.
Itse asiassa se on kaksi Pyhän Hengen tehtävää pyhityksen lisäksi. Siis näyttää ihmiselle todeksi synti ja armo.
Ja kun synnin kauhistuksen itsessään ymmärtää, niin armoa tulee kaikki kaikeksi.
Armahdettuna on hyvä lähteä kilvoittelemaan. Sitä tietää, ettei pelastus nojaa omiin tekoihin vaan Kristukseen. Näin on rakennus perustettu oikealle pohjalle.
Ihmiset tarkkaavat uskovia. Helpommin huomataan huonot teot, kuin hyvät. Ja kun itse huomaa, miten usein sitä tahtomattaan epäonnistuu ja näkee itsekin itsessään vain virheet ja synnin, niin ei jää muuta kuin armo.
Sen vielä sanon, että lain täydelliset hylkääjät eivät kuulu perinteisesti luterilaisuuteen.
Muuten "ulkopuolinen"! Kun täällä nyt Troijanin aloitteesta toistemme perustuksia, syntielämää ja kilvoittelua tutkimme, niin miten on sinun laitasi?
Jos sanon olevani syntinen, niin veljet vastaavat: "aamen, niinhän me kaikki".
Jos sanon eläväni synnissä, niin saan sangen vaivaantuneita ja vakavia katseita.
Jos sanon tekeväni syntiä päivittäin, niin veljet alkavat mutisemaan parannuksesta.
Jos sanon lankeavani syntiin, joka päivä, niin veljeni ottavat minut vakavaan puhutteluun.
Mistä on kysymys?
Arvon veljet. Varmaan kaikien teidän tarkoitus on elää enemmän tai vähemmän nuhteettomasti Jumalalle, eikö, niin? Ja kukaan teistä ei varmaankaan halua syntiä ehdoin tahdoin tehdä.
Miten on, vaikka, ette mielestänne ole mitään erityistä syntiä tänään tehneet ja olette eläneet Jumalan mielen mukaisesti ja pyrkineet hyvään, niin oletteko varmasti eläneet ja toimineet, niin kuin uskovalta edellytetään?
Nämä kysymykset teens iksi, ettei teillä oli sangen pintapuolinen synti käsitys.
Vaikka minä toimisin miten, niin olen varma itsestäni, että olen tehnyt tänään jotakin syntiä. Olen siis langennut.
Enkä ole tehnyt vähäisemmälle lähimmäiselle sitä, mitä olisi pitänyt. Olen siis elänyt synnissä.
Ja minun työni ja toimeni ovat synnin sävyttämät. Minun motiiveihini ulottuu synti, enkä minä pysty hyvää tekemään ilman, etteikö siinä syntiä olisi. Teen siis syntiä päivittäin.
Ja jos minussa on jotakin piirteitä, joita ei muut huomaa, enkä edes niitä julki saata, niin on Hengen työtä, jos Hän minussa ne synniksi paljastaa.
Olenko siis periturmeltunut? Miksi synti näin minussa vainoaa vaikka olen Herran oma. Ja vaikka pimeät puoleni eivät tule mitenkään julki, niin on armoa, että ne synniksi huomaan.
Miten olisikaan, jos julkisesti kävisin niitä muuksi muuttamaan?
Kuitenkin tahdon minä sitä peittää ja salata. Tai jos julki tuon, niin en ainakaan synniksi tahdo sitä todeta.
Jos siis jotakin hyvää teen, niin en sitä tee minä vaan Henki minussa.
Näin kiitoksen saa Herra, joka vaikuttaa meissä tahtomisen hyvään. Itselleni minä tahtoisin tälläisestä kunnian ottaa. Näen sellaisen synniksi ja niin saa Herra kunnian.
Ja jos kuitenkin on synti näin suureksi minulle tullut ja omatuntoni tahtoo minut helvettiin syöstä, niin on Herran armo minun turvani. Kasteessa Hän minut epäonnistujan jo otti omakseen. Hän ei minua puutteistani ja vioistani huolimatta hyljännyt,eikä väheksynyt vaan kutsui kanssansa vaeltamaan. Vaikka varmasti tiesi, että monesti tulen lankeamaan ja polkemaan Kristusta jalkoihini.
Vai olet käynyt galleria sivullasi vaihtamassa lempparielokuvasi toimintaelokuvat nyt "taide-elokuviksi"...
Mitähän on kaksinaismoralismi?
Mitä valehtelminen?
Mitä huiputtaminen?
kaksinaamaisuus?
No ne ovat jotain ihan muuta...
Hienoa, kun et nyt enää yhtäkkiä katselekaan toimintaelokuvia, vaan olet taide-elokuvien ystävä. Enää en ota vakavasti yhtään mitään, mitä missään kirjoitat...
Poistun palstaltasi.
Jatka rauhassa homoseksuaaleille homoseksuaalisuuden synniksi julistamista, äläkä kutsu sitä ajojahdiksi. Ja nauti taide-elokuvista :)
Ihan hyvin kirjoitat Hovi. Esim. vuorisaarnan mukaan selitettyjen käskyjen vastaisesti toimimme joka päivä. Rikomme useaa käskyä vastaan. (Siinä mielessä olemme ”kaksinaismoralisteja”, kun meidän tulee Raamatun sanan mukaan varoittaa synnin tekemisestä, vaikka itsekin rikomme jokapäivä käskyjä.)
On kuitenkin eri asia se / ja tietenkin tulee muistaa se, että on myös syntiä, jonka tähden voidaan joutua jopa käyttämään sideavaimiakin. Silti tietenkin jokainen meistä jokapäivä rikomme käskyjä vastaan. Kaikesta synnistä pitää tietenkin nuhdella (ja nuhtelu kohdistuu myös itseemme). Itse rikomme kymmentä käskyä vastaan päivittäin.
Johannes Gerhard:
// Seitsemäs luku
Meidät todistetaan joka taholta syyllisiksi synteihin
Pyhä Jumala, vanhurskas tuomari! Jos katsahdan taivaalle, ajattelen sitä, että olen monin tavoin loukannut sinua, Jumalani. Isä, olen tehnyt syntiä taivasta vastaan ja sinun edessäsi enkä ole sen arvoinen, että minua kutsutaan pojaksesi. Jos katsahdan maahan, ajattelen, että olen synneilläni törkeästi väärinkäyttänyt kaikkea, mitä on luotu. En vain yön hämärää, vaan päivänkin valoa olen usein rumasti väärinkäyttänyt pimeyden töihin. Jos tarkaan synnintekijöitä, noita, joille olet oikeudenmukaisesti määrännyt rangaistuksen, havaitsen, että minua painaa yhtä raskas syntitaakka kuin heitäkin. Jos tarkkaan pyhiä, havaitsen, etten voi vetää heille vertaa alttiudessa palvella Jumalaa. Jos ajattelen suojeslusenkeliäni, huomaan, että olen useinkin synneillä karkottanut hänet luotani. Jos ajattelen perkeleitä, havaitsen, että olen useinkin kallistanut korvaani niiden viettelyksille.
Jos mietin lakisi ankaruutta, havaitsen, että elämäni on monin tavoin ristiriidassa sen antaman ohjeen kanssa. Jos katson itseeni, huomaan, että sydämeni ajatukset syyttävät minua sinun tuomioistuimesi edessä. Jos ajattelen edessä olevaa kuolinhetkeäni, huomaan, että se on aivan oikeudenmukainen palkka synneistäni, ja jos et sinä sulasta armosta, Kristuksen tähden ota minua vastaan, se on minulle iankaikkisen kuoleman ovi ja alku. Jos ajattelen edessä olevaa tuomiota, huomaan ansainneeni sen, että syntini otetaan tilinteossa huomioon jumalallisen vanhurskauden täsmällisen arvion mukaan ja tuomitaan siinä kaikkein tiukimmalla ankaruudella. Jos ajattelen helvettiä, huomaan, että olen synneilläni ansainnut sen oikeudenmukaiset rangaistukset. Jos ajattelen iankaikkista elämää, huomaan, että olen syntieni tähden oikeuden ja ansion mukaan täysin menettänyt toivon siitä.
Kaikki todistaa minut syylliseksi syntiin, mutta älä sinä, Jumalani, muut julmaksi minua kohtaan. Minä pakenen rakkaan Poikasi Kristuksen, ainoan välimiehen turviin ja uskon, että aivan varmasti saan hänen kauttaan osakseni sinun armosi ja syntien anteeksiantamuksen. Minua syyttää kaikki, mitä on luotu, samoin omantuntoni kirja, Jumalan antamat lain taulut, samoin Saatana yötä päivää. Mutta sinä, rakas Jeesus, rupea suopeasti minun puolustajakseni! Sinun varaasi on jätetty kerjäläinen, jonka niin kuin näet, koko luomakunta on hylännyt ja jättänyt vaille lohdutusta. Minulla ei ole mitään muuta pakopaikkaa kuin se hyvitys, jonka sinä olet suorittanut synneistäni, ja sinun esirukouksesi minun hyväkseni Isän oikealla puolella.
Nouse sieluni, aamuruskon siiville ja kätkeydy kyyhkysen tavoin kallionkoloon, Kristuksen, Vapahtajasi haavoihin! Kätkeydy tämän kallion suojaan, kunne Herran viha on kulkenut ohitse. Siellä löydät levon, löydät suojan ja vapahduksen. Aamen.
Kahdeksas luku
Syntien painosta saamme osoituksen siinä,
kuinka raskaasti ne katumuksessa meitä ahdistavat
Pyhä Jumala, vanhurskas tuomari! Olen särjetty ja nöyryytetty, henkeni on murheellinen ja ahtaalla syntieni painon alla. Sydämeni vahvuus pettää ja silmieni näkö on mennyt. Sydäntäni ahdistaa, ja sen tähden silmistäni purkautuvat kyyneleet. Henkeäni ahdistaa, ja sen tähden unohdan syödä leipääni. Sydämeni on haavoilla, ja sen tähden vuotaa sydämeni haavoista veri, kyynelten lähde.
Kuka ymmärtää erehdykset? Kuka siis ymmärtää rikkomusten ahdistaman sydämen tuskan? Kuivana ja särkyneenä sieluni kaipaa janoissaan elämän lähteelle, sinun tykösi, Kristus. Ravitse minua Hengen ja armon kasteella! Ahtaalla oleva sydämeni ikävöi sinun tykösi, jotta minulla uskosta vanhurskautettuna olisi rauha sinun tykönäsi! Sydämeni tuomitsee minut; päästä minut synnistä, sinä joka olet suurempi kuin sydämeni! Omatuntoni syyttää minua; päästä synnistä minut, sinä joka olet ristiin naulinnut kirjoituksen, joka oli minun omaatuntoani vastaan!
Minä tuon sinun eteesi, Jumalani, katuvan ja nöyryytetyn sydämeni otolliseksi uhriksi, uhraan sinulle huokaukseni, jotka kertovat vilpittömästä ja vakavasta kutumuksestani, uhraan sinulle kyyneleeni, jotka todistavat todellisesta tuskastani. Itsessäni olen voimaton, sinussa virkoan. Oma voimani on lopussa, sinussa vahvistun jälleen. Itsessäni olen ahtaalla, sinussa löydän iloni. Olen vaivattu, minua painaa liian raskas taakka; sinä virvoitat minut ja annat sielulleni levon. Syvyys huutaa syvyydelle: minun kurjuuteni syvyys huutaa avuksi sinun armahtavaisuutesi syvyyttä. Syvyydestä minä huudan sinulle: heitä syntini meren syvyyteen. Ei ole lihassani tervettä paikkaa sinun vihastuksesi tähden, luuni eivät saa rauhaa syntieni tähden, sillä minun pahat tekoni käyvät pääni ylitse. Niin kuin raskas kuorma ne ovat minulle liian raskaat.
Paranna sieluni, taivaallinen lääkäri, ettei ikuinen yö nielisi minua kitaansa! Ota syntieni taakka minua painamasta, sinä joka omassa ruumiissasi otit sen pois ristillä, etten menttäisi toivoani tämän liian raskaan kuorman alla. Armahda minua, sinä armon ja säälin lähden! Aamen.
Yhdeksäs luku
Kaikki Jumalan hyvät teot todistavat syntien suuruudesta
… //
Tämän kaiken keskellä on kuitenkin huomioitava aiemmin esittämiäni asioita, jos joku ei ollenkaan tunnusta syntiä synniksi, eikä pyydä esim. tekojaan anteeksi eikä tee minkäänlaista parannusta – eli jos minkäänlaista muutosta ei tapahdu (vaikkapa julkisyntien suhteen). Joskus voidaan joutua myös käyttämään ns. sideavaintakin.
Seuraaviin kysymyksiin joudumme vastaamaan.
1. Mitä pelastava armo on ja mitä se ei ole
…
2. Voiko ihminen jatkaa elämistään synneissä, esim. tietoisissa Jumalan 10 käskyn (=Jumalan lain) rikkomisissa ja pysyä Jumalan armossa ja pelastuksen osallisuudessa?
-Ei (jos ei mitään muutosta tapahdu, eli syntiä ei lainkaan tunnusteta synniksi ja jatketaan koko ajan julkisynnissä elämistä).
Tässä yhteydessä voisi katsoa myös ehtoollisyhteyteen liittyen Pyhäkön lamppu –lehden (muistaakseni 3/2004 tms. pyhien yhteyteen liittyen, tai Koehlerin katekismusselitys ehtoolliselta sulkemiseen liittyen).
3. Onko välttämätöntä papin varoittaa näistä kadottavina asioina?
- kyllä
// Yksi teistä on vastannut ja hän on oikeuttanut itsensä kaksinaismoralismiinsa koska hän katsoo elävänsä Raamatun mukaan ja olevansa kelvollinen julistamaan toisille syntisyyttä ja jopa alkamaan sanktiotoimenpiteisiin toisten syntisyyden tähden. //
Tahdon korjata jonkun asian. (Vaikka luulisin, että kaikki tämänkin asian kyllä huomaavat.) Kaikkeen en aio, eikä ole varmastikaan hyödyllistä, puuttua.
En sanonut eläväni Raamatun mukaan. Rikon Jumalaa, Isääni, vastaan jokapäivä "sanoin, teoin ja laiminlyönnein". Yritin ilmaista, että olen syntinen, mutta arvioin, että minuun ei tarvitse kohdistaa sideavaimen käyttöä. On tilanteita, joissa sideavainta voidaan joutua käyttämään, mutta en usko että itseeni sitä tarvitsee käyttää. Kannattaa tutusta materiaaleihin, joissa tästä aihepiiristä kerrotaan. Sideavaimen käyttö on Raamatun sanan mukainen selviö. Myös tunnustuskirjoissa kerrotaan, että julkisyntiset voidaan sulkea pois ehtoolliselta tai jopa seurakunnan yhteydestä.
Arvioin, että minulle voidaan julistaa synninpäästö (ja että voin osallistua ehtoolliselle). Tunnustan syntini (Jumalahan sen saa aikaan että yleensä näemme syntisyytemme). Mutta on siis sellaisiakin tilanteita, joissa sideavaintakin voidaan joutua käyttämään. Mielestäni minuun ei sellaista tarvitse käyttää.
Epätoivoisesti rikon esim. Vuorisaarnassa esitettyjä käskyjä vastaan. En todellakaan ole kelvollinen julistamaan toisten syntisyyttä. Itse olen varmasti syntisempi kuin moni muu. Ehkä syntisistä suurin. Mutta minulle julistetaan synninpäästö, koska huudan Herraa synninhädässäni avuksi, tunnustan syntini ja toivon että pääsen viimeistään taivaan kodissa eroon syntisestä lihastani, enkä siis koe, että minuun tarvitsee kohdistaa sideavaimen käyttöä. Mutta on olemassa tilanteita, joissa sitä siis voidaan joutua käyttämään, ja jos itse sellaisessa tilanteessa/tilassa olisin, niin silloin sideavainta tulisi käyttää myös minua kohtaan.
Raamatun sanan mukaan meidän tulee ojentaa (ja auttaa!!) veljiämme, jos näemme että ihminen on joutumassa täysin synnin, kuoleman ja kadotuksen valtaan. (Sideavainten käyttö kuuluu seurakunnalle. Olemme kaikki syntisiä, mutta sideavaimiakin voidaan joutua käyttämään.)
En usko, että väittely näiden asioiden suhteen hyödyttää. Tuskin pystymme muuttamaan toistemme kantoja. Jumala sen saa aikaan, jos jotain muutosta tapahtuu.
Sinä olisit nuhdellut Jeesustakin ja lopulta alkanut Häntä kohtaan sanktiotoimenpiteisiin, koska Hän ei elänyt Vanhan Testamentin mukaan, vaan tietoisesti rikkoi juutalaisten vanhoja lakeja.
Erityisesti Jeesusta olisi tullut nuhdella ja kehoittaa luopumaan vääräoppisuudesta silloin, kun Hän esti juutalaisten lakien mukaan oikeaoppisesti eläviä kivittämästä kuoliaaksi syntistä. Siinä Jeesus rikkoi tosi pahasti juutalaisten lakeja ja osoitti selkeästi mitä mieltä oli Vanhan Testamentin lakien noudattamisesta.
Sinun oppisi mukaan, sinä olisit nuhdellut Jeesusta silloinkin ja sanonut Häntä harhaoppiseksi, kun Jeesus sanoi, että Vanhan Testamentin lakien noudattaminen ei ole niin tärkeää, vaan on kaksi paljon tärkeämpää käskyä. Vanhan Testamentin oppien vastaisesti Jeesus (se vääräoppinen sinun oppiesi mukaan) sanoi, että riittää kunhan ihmiset täyttävät Hänen määräämänsä kaksi käskyä. Erittäin Vanhan Testamentin vastaisesti Hän nuo kaksi rakastamiseen liittyvää käskyään antoi - se Vanhan Testamentin mukaan vääräoppinen Jeesus, joka selkeästi pilkkasi niillä sanoillaan sinun oppiasi.
Olisit kertonut Jeesukselle niin monta kertaa Hänen vääräoppisuudestaan, kuten tällä palstallakin kerrot niille, jotka eivät sinun oppejasi seuraa, vaan jotka, Luoja paratkoon, seuraavat Jeesusta - sitä Vanhan testamentin lakien vastaisen uskon alullepanijaa!
Jeesus ei tajunnut, että sinun oppisi mukaan Hän on vääräoppinen. Paavali oli oikeaoppinen ja juutalaiset lakia noudattavat kirjanoppineet. Mutta Jeesus - tuo mieletön kapinallinen: Hän oli jotenkin vastakohtainen sille opille, mitä sinä ja lain alla elävät edustatte.
Onneksi et ole kohdannut Häntä, sillä melkoiset nuhtelut Hänelle antaisit ja lopulta sanktiotoimenpiteisiin ryhtyisit... Siinä sinulla olisikin ollut työsarkaa :)
(Ja nyt poistun tältä palstalta, jossa oikeaoppiset saavat ihan rauhassa jatkaa toisten synnillisyyden julistamista kykenemättä millään tavoin itseänsä siihen oikeuttamaan)
Yksi sanoo: Helpostihan olet taivaaseen menossa.
Toinen sanoo: Oletpa lakihenkinen.
Kolmas sanoo: Mikä sinä olet synnistä puhumaan.
Joku ei pidä laisinkaan uskovana.
Joku sanoo:Aamen
Eipä sitä tiedä muuta kuin sanoa Lutherin sanoin, että: Toivoni olen laittanut Jeesukseen Kristukseen Jumalan poikaan muusta en tiedä ,enkä välitäkkään tietää.
Ps. Valitettavasti näytti tämä keskustelu menevän
kovin henkilökohtaiselle tasolle, mutta sinänsä mielenkiintoinen aihe ja tuli ainakin selväksi kaikille, että me ihmiset olemme kaikki perisynti
turmeluksen alaisia ja näinollen tarvitsemme jokainen Kristusta pelastuaksemme perkeleen vallasta ja iankaikkisesta kadotuksesta.
Ja ei muuta kuin vaan jatkossakin,
Ensinmäisen Korinttolaiskirjeen mukaisesti (1:23) me taas saarnaamme ristiinnaulittua Kristusta, joka on juutalaisille pahennus ja pakanoille hullutus.
>> Sen tähden , rakkaani, PYRKIKÄÄ tätä odottaessanne SIIHEN, ETTÄ TEIDÄT HAVAITTAISIIN TAHRATTOMIKSI JA NUUHTEETTOMIKSI, rauhassa hänen edessään;
ja lukekaa meidän Herramme PITKÄMIELISYYS PELASTUKSEKSI, josta myös meidän rakas veljemme Paavali hänelle annetun viisauden mukaan teille on kirjoittanut;
niin kuin hän tekee kaikissa kirjeissään, kun hän niissä puhuu NÄISTÄ ASIOISTA, vaikka niissä tosin on yhtä ja toista vaikeatajuista, jota tietämättömät ja vakaantumattomat vääntävät kieroon niin kuin muitakin kirjoituksia, omaksi kadotuksekseen.
Koska te siis, rakkaani, tämän jo edeltä päin tiedätte, NIIN OLKAA VARUILLANNE, ETTETTE RIETASTEN EKSYMYKSEN MUKAANSA TEMPAAMINA LANKEASI POIS OMALTA LUJALTA POHJALTANNE,
ja kasvakaa meidän Herramme ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen armossa ja tuntemuksessa. Hänen olkoon kunnia sekä nyt että hamaan iankaikkisuuden päivään.>Sen minä siis sanon ja VAROITAN Herrassa: älkää enää vaeltako, niinkuin pakanat vaeltavat mielensä turhuudessa,
nuo, jotka, pimentyneinä ymmärrykseltään ja vieraantuneita Jumalan elämästä heissä olevan tietämättömyyden tähden ja sydämensä paatumuksen tähden,
ovat päästäneet tuntonsa turtumaan ja heittäytyneet irstauden valtaan, harjoittamaan kaikkinaista saatsaisuutta, ahneudessa.
Mutta näin te ette ole oppineet Kristusta tuntemaan,
jos muutoin olette hänestä kuulleet ja hänessä opetusta saaneet, niinkuin totuus on Jeesuksessa;
että TEIDÄN TULEE PANNA POIS VANHA IHMISENNE [persoonallisuus], jonka mukaan te ennen vaelsitte ja joka turmelee itsensä petollisisa himoja seuraten,
ja UUDISTUA MIELENNE HENGELTÄ
JA PUKEA PÄÄLLENNE UUSI IHMINEN [persoonallisuus], JOKA JUMALAN MUKAAN ON LUOTU TOTUUDEN VANHURSKAUTEEN JA PYHYYTETTN.
Pankaa sen tähden pois valhe ja puhukaa totta, kukin lähimmäisensä kanssa, sillä me olemme toinen toisemme jäseniä.
"Vihastukaa, mutta älkää syntiä tehkö". Älkää antako auringon laskea vihannel yli,
älkää antako perkeleelle sijaa.
Joka on varastanut, älköön enää varastako, vaan tehköön ennemmin työtä ja toimittakoon käsillään sitä, mikä hyvää on, että hänellä olisi, mitä antaa tarvitsevalle.
Mikään rietas puhe älköön suustanne lähtekö, vaan ainoastaan sellaista, mikä on rakentavaista ja tarpeellista ja on mieluista niille, jotka kuulevat.
ÄLKÄÄ SAATTAKO MURHEELLISEKSI JUMALAN PYHÄÄ HENKEÄ, joka on teille annettu sinetiksi lunastuksen päivään saakka.
KAIKKI KATKERUUS JA KIIVASTUS JA VIHA JA HUUTO JA HERJAUS, KAIKKI PAHUUS OLKOON KAUKANA TEISTÄ.
Olka sen sijaan toisianne kohtaan ystävällisiä, hyväsydämisiä, anteeksi antavaisia toinen toisellenne, niinkuin Jumalakin on Kristuksessa teille anteeksi antanut.
-MITÄ HYÖTYÄ, veljeni, SIITÄ ON, jos joku sanoo itsellään olevan uskon, mutta hänellä ei ole tekoja? Ei kaiketi usko voi häntä pelkastaa?
Jos veli tai sisar on alaston ja jokapäiväistä ravintoa vailla
ja joku teistä sanoo heille:
"Menkää rauhassa, lämmitelkää ja ravitkaa itsenne", mutta ette anna heille ruumiin tarpeita, niin mitä hyötyä siitä on?
Samoin uskokin, jos sillä ei ole tekoja, on itsessään kuollut.
Joku ehkä sanoo: "Sinulla on usko, ja minulla on teot"; NÄYTÄ SINÄ MINULLE USKOSI ILMAN TEKOJA, niin minä teoistani näytän sinulle uskon.
SINÄ USKOT, ETTÄ JUMALA ON YKSI. SIINÄ TEET OIKEIN; RIIVAAJATKIN SEN USKOVAT JA VAPISEVAT.
Mutta tahdotko tietää, sinä turha ihminen, että USKO ILMAN TEKOJA ON VOIMATON?
Eikä Aabraham, meidän isämme, TULLUT VANHURSKAAKSI TEOISTA, kun vei poikansa Iisakin uhrialttarille?
SINÄ NÄET, ETTÄ USKO VAIKUTTI HÄNEN TEKOJENSA MUKANA, JA TEOISTA USKO TULI TÄYDELLISEKSI;
ja niin toteutui Raamatun sana: "Aabraham USKOI JUMALAA JA SE LUETTEIIN HÄNELLE VANHURSKAUDEKSI" ja häntä sanottiin Jumalan ystäväksi.
Te näette, että ihminen tulee vanhurskaaksi TEOISTA EIKÄ AINOASTAAN USKOSTA.
Eikö samoin myös portto Raahab tullut vanhurskaaksi teoista, kun hän otti lähettiläät luokseen ja päästi heidät toista tietä pois?
SILLÄ NIINKUIN RUUMIS ILMAN HENKEÄ ON KUOLLUT, NIIN MYÖS USKO ILMAN TEKOJA ON KUOLLUT.
En minä sinua Troijan tule pahalla muistelemaan.
Olet edelleen tervetullut palstalle.
Oli tosiaan hyvä, että keskustelimme näistä asioista. Ne toivat kummasti lisäväriä palstalle ja lisäsivät aihepiiriä laajemmaksi. Minuakin koskettaviksi. Se oli aiheellista. Kiitos.
Valitettavasti "keskustelu" meni välillä turhan henkilökohtaiseksi.
Ehkä et enää tätä kirjoitusta lue, mutta ajattelin silti vielä lisätä tällaisen.
On eräitä perusasioita, joihin kannattaa tutustua:
- perisynti
- käskyjen muuttumattomuus (ja lain hylkääminen eli ”antinomismi”, luopumus. Ja se, että perkele on ja Jumala on. Perkele haluaa eksyttää ihmisiä. )
- Raamattu ainoana ilmoituksen ja oppien lähteenä
- ehdonvallan asiat
- sideavain (ja päästöavain) (se on todella Kristuksen/Jumalan meille antama. Olet hylkäämässä tämän asian. Kyllä sitä voidaan käyttää ihan Jumalan tahdon mukaisesti.)
- lain ja evankeliumin erottaminen
- ihminen on yhtä aikaa pyhä ja vanhurskas
- …
Sinulla tuntuu olevan jotain muita ilmoituksen lähteitä kuin Raamattu. Tai ainakin olet hylkäämässä monia Raamatun paikkoja (ja myös vääristämässä tai tärvelemässä niitä). Samaan aikaan tahdot vedota Raamatun paikkoihin (mm. fariseus-vertaus), vaikka samaan aikaan tahdot hyljätä Raamatun paikkoja. (Tällaisen käsityksen olen saanut.) Mutta ei meidän kannata väitellä näistä asioista. Sinulla on toinen kanta kuin minulla, etkä varmastikaan muuta kantaasi. Tahtoisin silti vielä hiukan kirjoittaa.
Tuollaisilla teksteillä myös fariseus-vertaukset tehdään niiden irvikuvikseen (kuten Ilkka Kantolan kirjoitukseen liittyen kirjoittelin). Raamatun sanaa rumasti tärvellään ja vääristellään. Paetkaamme tällaista Pyhän Raamatun turmelemista. Rukoilkaamme: pyhitetty olkoon sinun nimesi, Svebilius: ”Koska Jumalan sana selkeästi ja puhtaasti opetetaan, ja me sen mukaan, niin kuin Jumalan lasten tulee, jumalisesti elämme, siihen auta meitä, rakas taivaallinen Isä! Mutta joka toisin opettaa ja elää, kuin Jumalan sana neuvoo, se häväisee meidän seassamme Jumalan nimen, siitä varjele meitä, taivaallinen Isä!”
Tietenkin pidämme fariseus-vertauksista kiinni sellaisina kuin ne ovat, koska tahdommehan pitää myös Raamatun sanasta kiinni. Ja totisesti, farisealaisuutta tulee varoa ehkä kaikkein eniten. Itsekin siihen varmasti usein sorrumme. Farisealaisuuttahan on teko-opit, omavanhurskaus (luottaa omiin tekoihinsa että itsessään olisi taivaskelpoinen), itse muka voisimme teoillamme ansaita pelastuksen, itsensä muita parempana pitäminen, ihmissäädöksistä kiinnipitäminen (vaikka lähimmäisen hätä muuta vaatisi), jne. … Fariseukset myös kovasti väittivät olevansa Jumalan kansaa (ja Aabrahamin lapsia), vaikka Jeesus sanoi heistä kovat sanat sanoen heitä kyykäärmeiden sikiöiksi (eli Perkeleen / Saatanan lapsiksi). Uskaltaisin sanoa, että nykypäivän liberaalit eli Raamatun sanasta luopuvat ovat tuollaisia. Sanovat edustavansa Jumalan kansaa, luterilaisuutta ja evankeliumia, mutta todellisuudessa ovat häpeilemättä luopumassa Jumalan sanasta, vaihtavat myös Jumala Kaikkivaltiaan tilalle epäjumala ”kansa kaikkivaltiaan”. Tahdotaan esiintyä luterilaisina, vaikka todellisuudessa ollaan Perkeleen asialla ja viekoittelemassa ihmisiä luopumukseen. (1. Moos. 3 alku.)
Nyt farisealais-viittauksella rumasti tärvellään Pyhän Raamatun tekstejä. Nyt tahdotaan tuollaisten vertausten / Raamatun paikkojen varjolla siunata syntiä ja hakea hyväksyntää (jopa Jumalan hyväksyntää) synnille. Fariseus-kohdissa tahdottiin rikkoa sapattisäädöksiä, koska lähimmäisen hätä sitä vaati. Nyt tahdotaan rikkoa lakia, jotta voitaisiin rikkoa vielä enemmän lakia. Nyt tahdotaan tehdä syntiä, jotta voitaisiin tehdä vielä enemmän syntiä. Haetaan Jumalan siunausta synnin tekemisellemme. Mitä muuta tämä on kuin noiden fariseus-tekstien tärvelemistä? Jumalan pyhän sanan ”kaksiteräistä miekkaa” tahdotaan väännellä ja käännellä.
Toisaalta meitä uhkaavat juutalaisten lakien ja isien säädösten puolesta kiivailevat ja toiselta puolelta ne, jotka tahtovat elää ilman mitään lakia ja kuitenkin kerskaavat Jumalan armosta. (Hedberg.)
Voisimme hyvin perhetyä Raamatun opetukseen farisealaisuudesta. Se on hyvin tärkeä aihepiiri. Jos joku kirjoittaisi vaikkapa jonkin kirkkopostillan (KP) kohdan tänne, tai jonkin muun opetuksen. Luther-säätiön sivuilta löytyy myös muistaakseni Sakari Korpisen pitämä saarna fariseukseen ja publikaaniin liittyen ( http://www.luthersaatio.com, ”Ei kerskaamista Jumalan edessä” 22.8.2004).
(Kopiointivirheitä voi tässä lainauksessa olla.)
// Nykypäivänä tämä farisealaisuus-tauti pitää miestä kuin miestä lujasti vallassaan. Se on suorastaan kansantauti, kuin sars-epidemia. Suuret joukot eivät nykypäivänä tosin hakeudu Jumalan eteen rehennellen, ansioillaan, hyvillä teoillaan, ’siivosyntisyydellään’ tms. Tilanne on mennyt toisenlaiseksi. Tilanne on mennyt nykyisin sellaiseksi, että monenlainen sikailu – on – … oikeastaan niin kuin ansiota. Sitä kehutaan ja ruokapöydässä mielellään kerskaillaan, että mitä tuli viikonvaihteessa harrastettua. Yhä enemmän on sellaista minkä Jumala sanoo kymmenissä käskyissään synniksi, mutta joka tänäpäivänä on vain ’elämän monimuotoisuutta’. Tämäkin termi on tullut näissä yhteyksissä viime vuosina tutuksi, ’elämän monimuotoisuutta’. //
Välillä viitataan artikkeliin, jossa kerrotaan eutanasiasta yms. termillä ”siivotaan elinkelvotonta elämää” (Hollanti). (Korpinen moittii tuollaisia asioita.) Moninaisuuden ja suvaitsevaisuuden nimissä Hollanti on yksi niistä maista, jotka ovat heittäneet yli laidan kristillisen moraalin.
Hollantilaiset pitävät itseään kelpo kristittyinä.
// Mutta mehän kysymme: eihän tässä nyt ole kyse farisealaisuudesta? …eikö farisealaisten koulussakin opetettu … Eikö farisealaisuus ole nimenomaan tiukkapipoisuutta? Ja sellaista pilkunviilaamista juuri elämänvaelluksen kysymyksissä? Minä sanon näin, että … tukeuden tässä kunnioitettuihin uskonpuhdistajiimme, tunnustuskirjojen oppiin. Farisealaisuus on juuri siitä syystä heti tunnistettavissa… se on siis sellainen ’tauti’, jonka ilmenemismuodot voivat olla hyvin erilaisia. Mutta Jumalan pyhän sanan opetuksessa ja valaistuksessa me kyllä saamme tämänkin taudin hyvin selville. Nimittäin tämä farisealaisuus on olemukseltaan sama kuten tietynlainen kansalaiskunta (? en saanut hyvin selvää), jonka avulla yritetään taivaaseenkin osoittamaan Jumalalle, että ’pisteet riittävät’. Tähän tautiin tai kauniimmin sanottuna uskontoon ei siis kuulu Jumalan erityisen ilmoituksen sana. Siihen ei kuulu opetus synnistä ja armosta. Tässä taudissa tai sanoisimmeko uskonnossa, kansainvälisissä oppikirjoissahan tästä käytetään jo termiä ’civil religion’ eli siviiliuskonto, - siinä ei ole Jumalan pyhän sanan mukaista synnin ja armon oppia. Siinä ei tarvita sitä lahjavanhurskautta, jonka Herra Jeesus on pyhällä verellään jokaiselle ansainnut ja pyhissä armonvälineissä lahjoittaa uskolla vastaanotettavaksi. Ei tarvita ollenkaan. Voidaan puhua Jumalasta ja armosta, mutta ei näitä tarvita. Ei Jumalan erityistä ilmoitusta. Ei Kristuksen Jeesuksen sovitustyötä. Ei lahjavanhurskautta, ei armonvälineitä. Niin rakkaat ystävät, eikä siinä pyydetä enää voimaa Jumalan pyhän sanan mukaiseen elämään. Kansalaisuskonto on yleistä mielipidettä uskon asioista, konsensusta, ’uusimpia pelisääntöjä’ – mikä nyt tuntuu olevan tällainen termi, ja sille laajat piirit antavat vakaan ’Aamenensa’. …
… Room. 3. Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla, ja saavat lahjaksi vanhurskauden Hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa.
… Ilman synnin tuntoa ei ole armon ikävää. Periturmeluksesta …
… ole minulle synitselle armollinen …
…ns. uskonnolisten ’outojen’ herätysten, joita tahdotaan kutsua herätyksiksi (nykyisinkin sellaisia on) lisäksi on oikeata herätystä. Oikean herätyksen oikeita merkkejä ovat synnin tunto ja synnin tunnustamine. Vähän on loppujen lopuksi vaivaisia syntisiä. Mitä on tapahtunut. Se on pitkä tarina. Jo silloin kun katkismusta muutettiin (ajat sitten). Sieltä otettiin ripin kaava pois. ”Pakkoripin maku” tahdottiin pois. Ripin kaava oli pitkään pois katkismuksesta. Siihen ilmiöön, pitkään juoksuun, liittyivät monet saarnat ja esitelmät, mitä Jumalan saarnat eivät ainakaan tänäpäivänä merkitse. Esitelmiä olemme varmasti monet kuulleet. Itsekin olen tällaisia esitelmiä pitänyt. Puhuttiin mitä tämä ja tämä käsky eivät ainakaan merkitse. On sanottu/väitetty olevan ihmisiä, jotka eivät yksinkertaisesti kestä lain saarnaa. On sanottu seuraavalla tavalla. ”Kansalaiset eivät tarvitse lain saarnaa”, ”kun he sunnuntaina tulevat kirkkoon niin he ovat jo arkena saaneet kuulla tarpeeksi ’lain saarnaa’”. Ja kun, tai jos, tulevat kirkkoon niin he tahtovat kuulla evankeliumia, ilosanomaa”, ”ei enää mitään kymmeniä käskyjä”. Ja näin ei Jumalan sanan kaksiteräinen miekka ole enää toimiva. Ei ole enää syntisiä, ei ole enää evankeliumin tarpeessa olevia ihmisiä. Eletään oman vanhurskauden tilassa (kuten evankeliumitekstissä). Ja niinpä, onko meidän keskuudessamme niitä, joille kelpaa evankeliumi. Sillä kelpaamisesta on kysymys. … Evankeliumi … Sen saa ehdoitta omistaa, ilman jälkivaatimuksia yms. …. Jumalan sana etsii avuttomia, niitä jotka etsivät apua. Helvetti, synti ja kuolema ovat tosiasioita, jotka ovat silmiemme edessä. … armo kuuluu jokaiselle, mutta siis nimenomaan Kristuksen veriarmo. .. uskotko sinä, sinä saat uskoa ja omistaa.
Autuaaksi tekevässä uskossa laitetaan joka tilanteessa tuki/turva Kristukseen ja Kristuksen ristin työhön. … Autuaaksi tekevässä uskossa joudutaan köyhän kouluun. …
…
Lähde sinä tähän joukkoon, joka on publikaanien ja Lutherin ja muiden armoa tarvitsevien ja armotalouteen kuuluvien joukkoa.
… Joka itsensä korottaa, se alennetaan, ja joka itsensä alentaa, se korotetaan. Aamen. //
Ajattelin kirjoittaa tähän vielä hieman toisenlaisesta aihepiiristä jonkun tekstin.
Mielestäni nämä kohdat alkavat jonkin verran osua nykypäivään. Tämä on aika pitkä, mutta minusta niin paljon nykypäiväänkin verrattavissa ja taitaa osua nykypäivän asioihin, että halusin tätä kirjoittaa.
KP III, 9.kolminaisuuden päivän jälkeinen sunnuntai, s.289
1.Kor. 10:6-13. Mm. ”Tämä tapahtui varoittavaksi esimerkiksi meille, että me emme pahaa himoitsisi, niin kuin he himoitsivat. Älkää myöskään ruvetko epäjumalanpalvelijoiksi kuten muutamat heistä, niin kuin kirjoitettu on: >>Kansa istui syömään ja juomaan, ja he nousivat iloa pitämään>>. Älkäämmekä harjoittako haureutta, niin kuin muutamat heistä haureutta harjoittivat, ja heitä kaatui yhtenä päivänä kaksikymmentä kolme tuhatta. Älkäämme myöskään kiusatko Herraa, niin kuin muutamat heistä kiusasivat ja saivat käärmeiltä surmansa. Älkääkä napisko, … jne.”
// 1. Tämä on varsin vakava varoitus ja kaikkein ankarin kirjoitus, minkä pyhä Paavali eläessään on kirjoittanut, hän kun kirjoittaa kastetuille kristityille, todelliselle kristilliselle seurakunnalle. Hän huomauttaa heitä eräistä esimerkeistä, jotka todellakin ovat kauhistavia, esimerkeistä, jotka ovat otetut Jumalan kansasta ja seurakunnasta ja jotka hän erikoisesti valitsee Israelin kansasta.
2. Kirjeen aihe ja tarkoitus on seuraava. Korinttolaiset alkoivat käydä suruttomiksi sen tähden, että heillä oli Kristus, kaste ja sakramentti. He arvelivat, ettei heiltä enää voinut mitään puuttua. He riehaantuivat perustamaan lahkoja ja pirstoutumia keskuuteensa. He halveksivat toisiansa, he unohtivat rakkauden, he eivät muuttaneet eivätkä parantaneet elämäänsä ja pahoja tekojansa, vaan kävivät niissä yhä suruttomammiksi. He tekivät, minkä tahtoivat, jopa he sallivat tapahtua mm. senkin, että eräs julkisesti piti isänsä vaimoa. Kaikesta huolimatta he tahtoivat olla kristittyjä ja ylvästellen kerskua korkeiden apostolien heille saarnaamasta evankeliumista. Sen tähden juuri pyhän Paavalin täytyy kirjoittaa heille näin kova kirje ja antaa heidän niin kuulla kunniansa, ettei hän milloinkaan muulloin ole sellaista tehnyt. Totisesti näyttää kristityille tuolla tavalla kirjoittaminen liialliselta. Olisivathan mahdollisesti heikot, arat omattunnot voineet saada niin kovan iskun, etteivät olisi jaksaneet sitä kestää. toisessa kirjeessään hän sittemmin, huomattuaan heitä näin vakavalla kirjoituksella jonkin verran murehduttaneensa, hän sitä jälleen lieventää, kohdellen niitä, jotka olivat taipuneet parannukseen, hellävaroen.
3. Tarpeeksi asti hän kuitenkin tässä kohdassa oivallisin, Raamatusta ottaminsa esimerkein osoittaa vakavan varoituksen varsin tarpeelliseksi niille, jotka, armon saatuansakin, yhä vain heittäytyvät lihallisen suruttomiksi, aloittamassaan parannuksessa pysymättä. //
// 5. Varoituksensa apostoli antaa, niin kuin sanottiin, niille, jotka ovat kristityitä, että he tietäisivät, että, vaikka he ovatkin kastetut Kristukseen ja saaneet kaiken hänen hyvän tekonsa sulasta armosta, ilman omaa ansiotansa, ja vaikka tämä kaikki heillä on, he kuitenkin ovat nyt velkapäät elämään hänelle kuuliasina, röyhkeillen ylvästelemättä häntä vastaan ja hänen armoaan väärinkäyttämättä. Juuri samaa hän tahtoo meiltäkin, vaikka emme tietenkään sen tähden tule hänen edessään vanhurskaiksi emmekä armoa ansaitse. Eihän morsiankaan siveästi elämällä ja aviomiehelleen uskollisuutta ja kuuliaisuutta osoittamalla ansaitse morsiameksi ja aviovaimoksi tulemistaan, vaan hänestä on tullut ylkänsä oma sen vuoksi, että tämä on mielistynyt häneen, vaikkapa hän sitä ennen olisi ollut portto; kuitenkin ylkä nyt, korotettuaan hänet kunniaan, tästä lähin tahtoo, että hän pitää avioliittonsa puhtaana ja siveänä, ellei pidä, tällä on oikeus ja valta hyljätä hänet. Niin ikään jos joku hurskas mies ottaa köyhän ja kurjan orpopojan, äpärä- tai löytölapsen pojakseen, hänet perintöön asettaen, jota hän ei ole ansainnut, mutta tämä, niin suuren hyvyyden saatuansa, tulee tottelemattomaksi ja uppiniskaiseksi, hän täydellä syyllä tehdään perinnöttömäksi ja hyljätään. Samoin juutalaisetkaan eivät olleet ansainneet hurskaudellaan Jumalan kansaksi tulemista ja sellaisena pysymistä – sitähän Mooses usein heidän mieliinsä teroitti, että he aina olivat olleet häntä kohtaan vastahakoisia ja uppiniskaisia. Kuitenkin Jumala, koska oli heidät valinnut ja Egyptistä johdattanut, vakavasti käski heitä palvelmaan häntä ja olemaan hänen sanallensa kuuliaisia. Mutta kun he eivät niin tehneet, hän myöskin rankaisi heitä niin kauheasti, että heidän täytyi se tuntea.
6. Äärimmäisen vakavana pyhä Paavali nyt näyttää tämän esimerkin, varoittaen koko maailmaa lihallisesta ylirohkeudesta ja suruttomasta luottamuksesta Jumalalta saatujen lahjojen ja hyvien tekojen turvin. Hän selvittelee sitä ja punnitsee sitä mitä tarkimmin. Se onkin oivallinen, erittäin tärkeä ja aivan erikoinen esimerkki. Sitä tarkatessa toteaa, ettei tämän veroista historiaa, suurenmoisempaa ja ihmeellisempää kertomusta, lukuunottamatta Jumalan Pojan kuoleman ja ylösnousemisen mitä syvällisintä ja ihmeellisintä tekoa, maailman alusta asti ole missään kirjassa: Jumala johdatti kansan Egyptinmaalta ja vei sen halki erämaan luvattuun maahan. Se on täynnä pelkkiä, suuria ja erikokoisia Jumalan ihmetekoja ja sattuvia sekä hänen vihansa että hänen suuren armonsa esimerkkejä. //
// 8. Mutta kuinka kauan kesti suuressa joukossa tällainen usko? Ei sen kauempaa kuin että ehdittiin erämaahan! Silloin he alkoivat halveksia Jumalan sanaa ja napista Moosesta ja Jumalaa vastaan, harjoittaa epäjumalanpalvelusta yms. Mutta silloin Jumala löi heitä niin, ettei koko siitä suuresta kansan paljoudesta… päässyt erämaasta siihen maahan enempää kuin kaksi henkeä!
…
Mutta nyt he olivat juuri astumaisillaan siihen maahan, jo sen porteilla ollen. Mutta juuri silloin he vihastuttivat Jumalan niin, että heidän täytyi palata taikaisin ja kokonaista neljäkymmentä vuotta harhailla erämaassa, kunnes he järjestään sinne kuolivat, sinne menehtyivät.
9. Tämä kaikki sai alkunsa kammottavasta ylpeydestä, jolla he uhmailivat Jumalan sanaa vastaan: he muka olivat Jumalan kansaa, joka päivä päivältä Jumalalta sai osakseen suuria hyviä tekoja. Etkö ymmärrä, he sanoivat, että koko tämä seurakunta on pyhä, ja että siinä asustaa Jumala, joka päivittäin näin suuria ihmeitä tekee meidän keskuudessamme! Tämä uhmaileva ylpeys teki heidät niin jäykiksi ja koviksi, että he lakkaamatta huusivat Moosesta vastaan, pilkkasivat ja vastustivat häntä, teki hän heille niin taikka näin. Näin he päivittäin kiihoittivat vstaansa Jumalan vihan. Hänen täytyi puolestaan käydä heihin käsiksi monin, suurin ja kauhistavin vitsauksin. Kaikesta huolimatta hän ei saanut kansaa nöyryytetyksi: lopuksi he kaikki tuhoutuivat. Usein olisi heidän täytynyt kerrasaan hukkua, ellei Mooses olisi heidän eduksensa kääntynyt Jumalan puoleen ja vakavin, kiivain rukouksin ja nomisin viertänyt Jumalan vihaa pois. Juuri sen tähden hän, niin kuin Raamattu (4.Moos.12:3) hänestä mainitsee, varmaankin oli kurjin, viheliäisin ja vaivatuin mies: joka päivä hänen täytyi yksin taistella niin suuren kansan uhmaa, tottelemattomuutta ja rettelöimistä vastaan. Sitä paitsi hänen täytyi kaikkina noina neljänäkymmenenä vuotena nähdä ja kestää niin monta ja suurta hänen kansaansa kohdannutta vitsausta, jotka ahdistivat ja raatelivat hänen sydäntään. Lakkaamatta myös täytyi asettua Jumalan vihaa vastaan.
… Ja kuitenkin nämä kaikki, jotka olivat lähteneet Egyptistä ja nähneet sekä heihin itseensä että heidän vihollisiinsa kohdistuneet Jumalan erinomaiset ihmeet, lankeavat ja tekevät syntiä niin kauhealla tavalla, eivät vähäisen, inhimillisen, pyhissäkin ja uskovissa jäljelläolevan vajavaisuuden tai heikkouden takia, vaan vartavastisesti Jumalaa halveksien ja hänelle tottelemattomina, epäuskossa koveten ja paatuen he tuottavat itselleen rangaistuksen, kunnes he sen tähden joutuvat turmioon.
11. Mutta hän luettelee eräitä kohtia, syntejä, joilla he ovat ansainneet Jumalan vihan, siten osoittaen heidän langenneen uskosta ja toimineen Jumalan sanaa vastaan. Ensiksi hän aivan ylimalkaisesti mainitsee, että Jumala ei mielistynyt useimpiin heistä. Se oli enemmistö, erikoisesti ensimmäiset, seurakunnan ruhtinaat ja ylimmäiset, mahtavat ja oivat miehet, joita pidettiin parhaimpina ja pyhimpinä, ja jotka itsekin olivat saaneet suuria aikaan. Nämä lankesivat, ja heistä tuli Jumalan nimen, viran ja hengen varjoon kätkeytyneitä ulkokultaisia. niin lankesi esimerkiksi Koorah joukkoineen, kaksisataakaksikymmentä seurakunnan valiota – 4. Moos. 16:3 – pyrkiessään vaatimaan itselleen yhtä suurta oikeutta pappeuteen ja hallitukseen kuin Mooseksella ja Aaronillakin oli, niin häikäisevällä ja päättävällä tavalla, ettei siinäkään kyennyt tuomitsijaksi kukaan muu kuin Jumala yksin, ja niin täytyi osoittautua, ettei Jumala mielistynyt häneen ja hänen joukkoonsa, vaikka nämä juuri sitä kehuskelivat: maa nieli heidät elävältä ja samoin tuli kulutti suuren joukon muitakin, jotka, pitäytyen heihin, heidän tähtensä napisivat.//
// 13. Mitäpä se näet, ilmeisesti muuta on kuin Jumalan vihan ja hirmuisen rangaistuksen himoitsemista, kun unohtamisen, kiittämättömyyden ja Jumalan armoon ja hyviin tekoihin kyllääntymisen tähden etsii jotakin uutta? Juuri näin maailma nykyään täyttyy moisesta himoitsemisesta: enemmistö väsyy ja kyllääntyy evankeliumiin, varsinkin sen tähden, että se ei suostu avittamaan lihan parasta, valtaa, rikkautta, nautintoja -. Nyt se jälleen himoitsee vanhaa, entistä elämää …//
// 14. Kolmanneksi. Nyt tulevat vasta ne varsinaiset solmukohdat. Ensimmäisenä on epäjumalanpalvelus, niin kuin apostoli sanoo: >>Älkää myöskään ruvetko epäjumalanpalvelijoiksi, kuten muutamat heistä>> jne. Eivät nuo olleet mitään tavallisia, halpa-arvoisia ihmisiä, vaan jopa parhaimpia ja etevimpiä, sellaisia, jotka muita hallitsivat. Samoin kuin, näet, nämä kulkevat edellä, samoin joukko kulkee perässä, heidän esimerkkiään seuraten. Niinpä Aaronkin, Mooseksen veli, ylipappi, mukautui moisiin, heidän voittamanaan heitä seuraten, ja kaavail kultaisen vasikan – 2.Moos.32 - , kun Mooses viipyi kauan vuorella. Todellakin täytyy kummastella, että niin suuret, oivat miehet, jotka olivat niin runsaasti saaneet kuulla ja nähdä Jumalan sanaa ja hänen ihmetekojaan, niin äkkiä lankeavat epäjumalisuuteen ja väärään jumalanpalvelukseen, aivan kuin olisivat pakanoita eikä heillä olisi mitään Jumalan sanaa, kenenkään estämättä ja vastustamatta. Paljon vähemmällä syyllä sopii kummastella sitä, että muu, sokea maailma on epäjumalanpalveluksessa. //
Myös tämä seuraava (varsinkin alku) taitaa osua nykypäiväänkin. (Suora ilmoitus suoraan sydämeen tai ”järki” on tullut Raamatun rinnalle ja sen yläpuolelle.)
// 15. Kehitys on seuraava. Ellei Jumalan sanaa tai ellei sitä tarkata, inhimillinen viisaus vallitsee ja muovaa itse itselleen jumalanpalveluksen. Se mielistyy siihen, sitä kallisarvoisena pitäen, vaikka Jumalan sana sen mitä jyrkimmin kieltää ja vaikka se sanoo sitä hänen edesään kauhistukseksi. Ihmisjärki näet luulee saavansa aivan oman luulottelunsa ja päähänpistonsa mukaan leikitellä jumalallisilla asioilla; sellaisena sen on myös Jumalalle kelvattava. Tällaista epäjumalanpalvelusta voimassa pitääkseen ja puolustaakseen se kaunistaa sen Jumalan sanalla: sanan täytyy sopeutua siihen ja taipua sen mukaiseksi. Näin muovaillaan itselleen erinomaisen kaunis muoto ja kaunistelma, aivan kuin ei oltaisi sanaa vastaan.
… Samoin paavilaisuuskin on koristellut ja kaunistellut kaikki iljetyksensä: messun, munkkilaisuuden ja pyhien palvonnan. Nykymaailma jälleen yrittää kaunistella ja koristella tuota epäjumalanpalvelusta, että se pysyisi voimassa Jumalan sanan rinnalla-. Samoin tässäkin Aaron menettelee tehdessään kansalle kultaisen vasikan, heidän uhrinsa ja jumalanpalveluksensa kuvaa ja merkin, ja lisäksi rakentaessaan alttarinkin ja kuuluttaessaan sen Herran juhlan, joka on heidät johdattanut Egyptin maasta. Tämä on tietysti oikean Jumalan palvelemista suuressa hartaudessa ja kauniissa, hyvässä tarkoituksessa, vasikalla ilmaistussa uhrissa; pitihän heillä toki myö olla sopiva, järjestetty jumalanpalvelus! //
// 17. Näin epäjumalisuus aina tekee: se ei suostu olemaan syntiä, vaan se rohkenee ansaita armon. Se kerskuu Jumalan kansan vapaudesta, kuitenkin elellen ilman parannusta, suruttomana, jopa julkisissakin paheissa. Se luulee pyhän jumalanpalveluksensa tähden kaiken olevan Jumalan edessä sovitettuna ja anteeksiannettuna. Aivan samoin tähän asti ja yhä jatkuvasti paavilaiset messupapit kaunistelevat, jopa lujittavat ja puolustelevat kauhistavaa haureuttaa, säädyttömyyttään ja kaikkia tunnettuja paheitaan seurakunnan ja pyhän messujumalanpalveluksen varjolla. //
// 29. Jos siis tuommoista on tullut sen kansan osaksi, jonka Jumala ensin kansaksi valitsi ja jonka keskuudessa hän teki niin suuret, julkiset ihmeet, ettei niiden veroisia sittemmin koskaan ole tapahtunut, niin mitä saamme tai voimme me parempaa odottaa? Todellakin, kuinka paljon suuremmassa vaarassa me olemme ja kuinka suuri aihe meillä on olla tarkasti varuillamme, ettei meidän kävisi samoin tai vielä paljon pahemminkin! Tästä meitä muistuttaa ja sen meille, joilla maailmanaikojen loppukausi on tullut -, toisin sanoen, me olemme nyt viimeisessä ja pahimmassa maailmanajassa, joka tuopi mukanaan sanomattoman paljon suurempia ja vaikeampia vaaroja ja paljon hirvittävämpiä rangaistuksia. Onhan Raamatussa jo ennalta ilmaistu ja Kristus ja apostolit ovat ennustaneet, että on tulossa hirvittäviä, vaikeita aikoja, joina on tapahtuva suuri luopumus oikeasta opista ja seurakunnan kauhistuttava hävitys, mikä silmin nähden liiankin kauhealla tavalla on toteutunut niin monen lahkolaisuuden kautta ja sittemin Muhammedin ja paavilaisuuden kautta. //
// Ja kuitenkin juuri viimeisinä aikoina, vähää ennen loppua, kun evankeliumin piti kajahtaa kaikkialla, suuri enemmistö kerskui siitä, että olivat kristityitä! Kokemus osoittaa, kuinka suurenmoisella tavalla paavi on kehunut kirkkoaan: ilman häntä ei ole olemassa ketään kristityitä maan päällä, ja maailma on velvollinen pitämään häntä maanpäällisen seurakunnan korkeimpana päänä jne.
31. Ja todellakin on niin, että kaikki hänen alaisensa ovat Kristukseen kastetut, Jumalan valtakuntaan kutsutut, heillä on sakramentti ja Kristuksen nimi. Mutta mitä tekevät he muuta kuin sen nimen ihanan ja kerskauksen varjolla maahan martaaksi panevat Kristuksen sanan ja valtakunnan? He ovat tuhonneet seurakunnan ja nyt kohta tuhannen vuoden ajan aina tähän hetkeen saakka he ovat mitä kauheimmin vainonneet seurakuntaa. Toisaalta taas niitä suuria maita ja kuningaskuntia, jotka myöskin ovat tahtoneet olla kristityitä, mutta eivät ole ottaneet varteen uskoa ja oikeaa oppia, turkkilainen on rangaissut ja ne autioittanut, ja sijaan on täpö täyteen pantu tuon törkeän Muhammedin löyhkää ja saastaa. //
// 32. Se oli varmasti ankara, hirmuinen rangaistus; hirveämpää vitsausta ei liene peljättävissä, kuin se mikä tuli Juudan kansan osaksi erämaassa. Kuitenkin se oli ainoastaan ulkonainen rangaistus. Ja vaikka tietenkin suuri enemmistö heistä epäuskonsa ja Jumalan halveksimisen tähden joutui iankaikkiseen kadotukseen, kuitenkin Jumalan sana Mooseksen ja oikean seurakunnan kautta on muissa säilynyt. Mutta viimeisen ajan viimeinen rangaistus on paljon kammottavampi, Jumala kun sallii, että puhdas oppi otetaan pois, ja kun hän >>lähettää väkevän eksytyksen, niin että he uskovat valheen>> ja joutuvat iankaikkiseen kadotukseen kaikki ne, >>jotka eivät ole uskoneet totuutta>>, - 2. Tess 2.:11-). Tällaisen korvauksen ja varsin hirvittävän rangaistuksen olemme me valitettavasti tähän mennessä saaneet. Ellemme vielä sittenkään ole kiitollisia siitä armosta, jonka Jumala sanallaan, valon viimeisellä, jo sammumaisillaan olevalla kipinällä, on antanut, täytyy meidän maksaa vieläkin tuntuvampi korvaus.
Sen tähden, joka luulee seisovansa, katsokoon, ettei lankea.
33. Tässä on se päätös ja yhteenveto, joka tällaisten esimerkkien pitäisi meillä opettaman, sek äsaarna suruttomia henkiä vastaan, jommoisia oli korittolaisten keskuudessa, jotka kerskuivat olevansa ylhäisten apostolien opetuslapsia, jotka myös olivat saaneet Pyhän Hengen ja jotka rakensivat lahkoja, - kaikki se, mitä he tekivät oli muka oikeaa! Tällaisille hän sanoo: Ei, rakas veljeni, älähän rupea ylen varmaksi ja turvalliseksi omassa mielessäsi sen vuoksi, että nyt seisot, sillä juuri silloin, kun luulet tukevimmin seisovasi, sinä varmasti olet lähimpänä lankeamistasi, ja sinä saata langeta niin, ettet voi enää nousta. Nuo erämaassa olivat todellakin oivallisia ihmisiä; he aloittivat varsin hyvin, he tekivät suuria ja kuitenkin lankesivat, joutuen tuhon omiksi niin hirvittävällä tavalla. Pidä siis varasi äläkä anna perkeleen itseäsi pettää! Tässä tarvitaan varuillaan olemista. Liha on kuormanasi ja se sitä paitsi sotii Henkeä vastaan. Perkele on vihollisesi. Vaaroja on kaikkialla. Itsessäsikin on hätää. Älä vain hukkaa sitä, eminkä olet saanut, sillä sinä olet vasta aloittanut etkä vielä ole päämäärään ennättänyt. Sinun on siis oltava huolellinen, taisteltava ja oltava urhoollinen, >>pelolla ja vapistuksella>>, niin kuin pyhä Paavali sanoo, ahkeroidaksesi pelastumistasi, - Fil 2:12.
Teitä ei ole kohdannut muu kuin inhimillinen kiusaus; ja Jumala on uskollinen, hän ei salli teitä kiusattavan yli voimienne.
34. Minä en kuitenkaan saa teitä peljästyttää liian pahasti, hän tahtoo sanoa, vaan minun pitää myös jonkin verran teitä lohduttaa. Teitähän ei tähän asti ole kohdannut mikään vaikeampi kiusaus kuin lihan ja veren, ja sekin vain teidän omassa keskuudessanne: toinen joskus halveksii toista ja tekee hänelle vääryyttä; haureutta ja muuta pahennusta esiintyy myös. Tämä ei ole hyvää eikä kaunista. Teidän siis on pidettävä huolta siitä, että parannatte itsenne, ettei tilanne huonontuisi. Jos näet itse perkele oikein hyökkää teidän kimppuunne väärnä opin, kiihkohengellisyyden ja syvällisten hengellisten kiusausten, esimerkiksi Jumlaa kiusaamisen, voimalla, niin kuin näitä ja pyhiäkin, esimerkiksi pyhää Pietaria ja muita, on kiusattu, te ette voi kestää. Tehän olette vielä varsin heikkoja ja aloittelevia, kokemattomia kristityitä. Kiittäkää siis Jumalaa, joka vielä käsittelee teitä niin, että voitte kestää, ja joka vartioi teitä teidän parhaaksenne, sen tähden sanallansa varoittaen teitä olemaan varuillanne, ettette mitenkään edelleen lankeaisi kiusaukseen. //
Siis kirjoittamani piti:
- ihminen on yhtä aikaa syntinen ja vanhurskas
Toimintaelokuvat tehdään heteromiehille. Ne perustuvat aina seuraaviin elementteihin:
-miehen valta naiseen nähden
-kosto ja väkivalta ovat aina oikeutettuja
-tappaminen on oikeutettua
-naisen esineellistäminen: naiset ovat vähäpukeisia, alastomia, alistettuja, raiskattavia jne.
-viha on tunteista tärkein perusarvo
-seksi, porno
Kyseisen genren elokuvat perustuvat tietoisesti päinvastaiselle arvomaailmalle kuin
uskontojen ja esimerkiksi Raamatun arvomaailma. Toimintaelokuvien idea on aina
ilmaista, että viha, väkivalta ja tappaminen ovat oikeutettua, että nainen tulee olla
objektivoitu ja alistettu, nainen on seksin kohde. Nämä perusperiaatteet kuuluvat jokaiseen
toimintaelokuvaan. Jos toimintaelokuvassa ei ole näitä arvoja, silloin sitä
ei luokitella toimintaelokuvien genreen.
Toimintaelokuvien ideana on vapauttaa miehet nauttimaan silmittömästä väkivallasta ja
seksismistä vastapainoksi kulttuurin (yleensä amerikkalainen ja aasialainen) uskonnoista
tulevia eettisiä rajoituksia vastaan.
Elokuvatutkijoiden, ohjaajien ja harrastajien nettisivuilta löydät varsinkin englanninkielellä
tarkat määritelmät toimintaelokuvien sisällöille: niiden on sisällettävä kaikkea tuota, mistä kirjoitin.
Tietenkin tuntuu käsittämättömältä, että uskovaiseksi itseänsä kutusva ihminen katsoo
toimintaelokuvia, jotka kaikki on tietoisesti tehty Raamatun arvomaailmojen vastaisiksi.
Voisi kysyä onko tällaisen uskovaisen sydämessä Jeesus, vai mitä ihmettä siellä sydämessä oikein on...
Tässä muutamia copypastetuksia suomenkielisistä toimintaelokuvasaiteista:
"Suomessa Hyökkäys poliisiasemalle joutui ensi-illassaan sensuurin saksimaksi ja videolain
myötä elokuva katosi myös vuokraamoiden hyllyiltä. Nykyräiskintään suhteutettuna
graafinen väkivalta elokuvassa on erittäin vähäistä, mutta tunnelma sitäkin piinaavampi.
Ilmeisesti jäätelöautolla tapahtunut alakouluikäisen tytön suoraviivainen ampuminen on
ollut holhoaville tahoille erityisen liikaa. Eikä sinänsä ihme, sillä yhtä kylmää kohtausta
saa elokuvahistoriasta hakea. Carpenter toteaa itse kommenttiraidalla kyseisen kohtauksen
jälkeen: "Definitely not a Disney-movie… but we just killed "
"Aikansa kivenkovasta toimintaelokuvan filosofiasta kertonee jotakin tämä
kuolemaantuomitun vangin, Napoleon Wilsonin (Darwin Joston), heitto kohtauksessa, jossa
ei ole piirun vertaakaan keventävää huumoria mukana: "In my situation, days are like
women – each one's so damn precious, but they all end up leaving you."
Joku puolustaa rakkauttaan toimintaelokuviin sillä, että väkivalta on sallittua, mutta
sodat ei:
"Sotaisuudelta ovat tähän asti säästyneet toimintaelokuvat. Niissä potkitaan päähän,
räjäytellään taloja ja ammuskellaan, mutta sotaisia ne eivät ole. "
Toimintaelokuvat saavat nuorison hakeutumaan opiskelemaan taistelulajeja,
jotta voivat pahoinpidellä ja potkia ihmisiä. Tästä todellisesta ja laajasta ongelmasta
puhui aikido-opettaja näin:
"Steven Seagall esittää väkivaltakohtauksia oikeudenmukaisuuden nimissä. Hänen
esityksillään ei ole mitään tekemistä aikidon opetusten ja tekniikkojen kanssa.
Viimeisimmän Steven Seagallin filmin jälkeen Seagallia matkivat poninhäntätukkaiset
nuorukaiset olivat jonossa dojoni edessä. Nämä oppilaat haluavat oppia suorittamaan
väkivaltaisia temppuja niinkuin he näkivät Steven Seagallin tekevän elokuvissaan.
He eivät halua oppia aikidoa. Tällaisilla elokuvilla on ollut vielä pelottavampi vaikutus
taistelutaitojen maailmaan Amerikassa. Taistelulajien ohjaajat ovat itse alkaneet opettaa
oppilaille tekniikoita, jotka matkivat elokuvissa nähtyjä juttuja. Tämän kaltaisen
vaikutuksen paineessa nämä ohjaajat ovat kadottaneet lajiensa lähtökohdan.
Olen hyvin pettynyt tämän ilmiön johdosta. "
Koska toimintaelokuvien arvomaailma tehdään tietoisesti Raamatun arvomaailmojen vastaiseksi,
11.9 päivän jälkeen hetkeksi, vain hetkeksi, Usassa kiellettiin toimintaelokuvien näyttäminen
televisiossa:
"Nopeimmin terrori-iskun vaikutukset näkyivät elokuvateollisuudessa. Hollywood reagoi
nopeasti jäädyttämällä usean sota- ja toimintaelokuvan tuotannot tai siirtämällä ensi-iltoja.
Myös elokuvayleisö reagoi: välittömästi tapahtuneen jälkeen amerikkalaiset lähes
hylkäsivät toimintaelokuvat ja siirtyivät katsomaan draamaa ja komediaa.
Hylkäystä kesti kuitenkin vain vähän aikaa. Pian toimintaelokuvat alkoivat saada uutta
arvonnousua: ne nähtiin - tai niistä tehtiin- isänmaallisia, sankarillisia ja myös koston
oikeuttavia."
Tällä tavalla toimintaelokuvien katsojat keskustelevat toimintaelokuvista:
"Versus sisältää paljon vauhdikasta ja veristä väkivaltaa. Gorea on riittämiin ja
splatter-efektitkin pääsevät oikeuksiinsa, ihmisiä ja zombeja kun lahdataan elokuvan
kuluessa todella kiitettävä määrä, erilaisten aseiden avulla. Taistelu -ja toimintakohtaukset
ovat hienosti toteutettuja, vaikkakin kaikki vedetään tarkoituksella täysin yli, oli sitten
kyse miekkatappelusta tai ihan vain potkukisasta."
Elokuvatutkija:
"Hollywoodin toimintaelokuvat ovat vuosikausia olleet vailla minkäänlaista näkemystä,
sisältöä tai kosketusta todellisuuteen. Paha rikollispomo (yleensä tietysti ulkomaalainen
hassulla aksentilla) kiusaa viattomia amerikkalaisia tai uhkaa maailmanrauhaa.
Onneksi USA:n moitteeton tiedustelulaitos voi lähettää asialle supermiehen, joka hoitaa
homman kotiin. Tämä järkyttävän komea alfauros (naisiahan ei moisiin elokuviin mahdu
kuin koristeeksi) tappaa vihulaiset, pelastaa viattomat ja iskee vielä matkaseuraksi
mallinmitat täyttävän naikkosen. Alla on tietysti miljoonan dollarin urheiluauto, niskassa
ultratrendikkäät designkuteet, päässä viileät aurinkolasit ja taskussa nippu onelinereita.
Pahista kun ei voi vain tappaa, se pitää vielä nöyryyttää "
Arvostelu toimintaelokuvasta, jonka ideana on naisiin kohdistuva oikeutettu silmitön väkivalta:
" Mies saa kuulla, että hänestä on tulossa isä, joka pistää miehen synkäksi. Kaikki tiet
tuntuvat sulkeutuvan ja ainoaksi jäisi perhe ja sen hengissä pito. Leonin mietteet
tyttöystävästään, Louisesta (Rikke Louise Andersson) muuttuvat ja miehen mietteet
muuttuvat niin, että turhaa väkivaltaa ei loppujen lopuksi edes tunneta. Bleederin
hienoimpia puolia ovat juuri sen luoma pelko ja ahdistus pelkän yhden iskun ansiosta.
Ei tarvita tulta ja räjähdyksiä, että tekisi häijyä.
Ohjaaja Refn on kuvauksellisenpuolen hoitanut samanlaisesti syvyyksiä
Verot, rasisimi, työttömyys, henkilökohtaiset suhteet, huumeet, välinpitämättömyys,
hakkaaminen, alistaminen tai narsismi ovat osallisia. Itse sitä kuitenkin eniten voi ohjata
omaa elämäänsä, joten..."
Tuntemani homoseksuaalin sydän on niin kaunis ja puhdas verrattuna niihin sydämiin,
jotka nauttivat toimintaelokuvista (katselevat niitä), sillä minä ainakaan en luottaisi ihmiseen, joka niitä elokuvia katselee...
Yksi oikeaoppinen Raamatun mukaan elävä kaksinaismoralisti on tainnut käydä tuosta aiemmasta keskustelusta poistamassa kirjoituksiaan, jotta kukaan ei näkisi minkalaista homojahtia hän on harjoittanut...
Se on hyvä se, että kasvojaan puhdistaa poistamalla toisia tuomitsevia tekstejään ja muuttamalla sanojaan vaikka siten että toiminta-elokuvat muuttuvat taide-elokuviksi... Sellaista oikeaoppista kasvojen puhdistamista sitä Raamatun mukaan elävät harjoittavat...
Ainoastaan sheriffi js suomi24:n yllä pito voi täällä poistaa viestejä.
Ja minä en ole omia viestejäni täältä poistanut.
Näin ollen olet syyllistynyt väärän väittämään tai ylläpito on poistanut viestejä.
ja galleria muutokset ovat tehty sen takia, koska ne joidenkin sanoman mukaan aiheuttavat pahennusta.
Pahennuksella en tarkoita tässä nyt sellaista, että joku vain loukkaantuu. Ihminenhän nyt voi loukkaantua mistä vain.
Vaan pahennus on sellainen, että jos minun tekemiseni saa heikon viekoiteltua lankeemukseen, maailmaan, niin silloin on vika minun.
Tässä mielessä minun on tosiaan "kasvoni pestävä".
Sisintä en voi muuttaa. Sisimmän pesee puhtaaksi ainoastaan Kristuksen veri ja Pyhä Henki sen uudistaa.
Täydelliseksi tulemme vasta perillä, jos sinne pääsemme....
Haluaisiko kynäilijä minun olevan täydellinen?
Täydellisenä olisin mielestäsi vasta oikea uskova, joka voi puhdasoppisuudesta puhua?
Ja tarkkoittaako lausuntosi sitä, että jos syntiä löyttyy, niin on parasta olla hiljaa koko uskon asioista?
Ihminen pysyy syntisenä, vaikka kuinka olisi uskossa.
Hyvä että ylläpito on poistanut kirjoituksiasi, sillä niin törkeästi olet haukkunut toisia ihmisiä sairaiksi ja luonnottomiksi, etten ole vastaavaa havainnut.
Tosin olisin luullut sinun itsesi niitä poistaneen, koska muutenkin olet hätäpäissäsi mennyt muuttelemaan sanojasi toimintaelokuvista taide-elokuviin.
Sitä en tajua, kun olet hyökännyt niin pahasti lähimmäisiäsi kohtaan, että miten edes saatat sanoa, että sinuun on kohdistettu ajojahtia... Sinä itsehän olet niin äärimmäisen henkilökohtaisella tasolla nimitellyt toisia sairaiksi ja luonnottomiksi Jeesuksen nimeen vedoten vai mihin ihmeeseen sinä tosiaankin tuon lähimmäistesi vainoamisen perustat... YÖKS PTHYI
Minäkin poistun sinun Luther-säätiön edustamalta Luterilaisuus palstalta.
Suuri osa meistä luterilaisista kuitenkin onneks uskoo ihan erilailla kuin sinä ja tuo yksi ystäväsi. Kuten huomasit. kaikki heistä on laskeneet kivet maahan: kukaan ei pysty perustelemaan omaa kaksinaismoraalisuuttaan. Siksi ne ei enää voikaan viskellä kiviä lähimmäistensä päälle, vaikka kuinka mieli tekisi oikeaoppisuuden nimissä.
http://www.kotimaa.fi/kotimaa/
tuolta löytyypi hartaus ja teologia sektion alta J. Ojansuun haastattelu
samoin kirjoitus Varjeleeko Jumala häpeältä.
ne ovat tietenkin yhtä eksytystä Lutheropistolaiselle, mutta meille luterilaisille ne kirjoitukset ovat sitä miten me ajatellaan ja uskotaan.
Lue vielä http://www.usko.net kirjoitus
Niitä sellaisia miehiä?
En jää lukemaan enää sinun kommenttejasi. Kyläilen kyläilyni loppuun ja sitten häivyn taas koko netin ääreltä.
Tälle Luhersäätiön edustajien palstalle en enää tule ja jos joskus tapaan teitä muita säätiönne edustajia, niin tiedänpähän jo nyt, että miten teihin suhtaudun.
Jos suomi24 keskustelupalstan sheriffin toimenkuvaan kuuluu hyökätä vähemmistöjä kohtaan ja se on suomi24:n politiikkaa, että suomi24 ei kannata tasa-arvoa, asiahan on selkeä.
Yleensä toiset sheriffit eivät ole hyökänneet vähemmistöjen kimppuun kirjoittamalla heidän olevan luonnottomia, sairaita ja syntisiä. Jos he ovat tahtoneet esittää vähemmistöihin kohdistuvia herjoja ja ilmaisevansa voimakasta epätasa-arvon kannattamista, he lienevät yleensä tehneet sen muilla nimimerkeillä kuin palstan sheriffinä.
Tällä palstalla sheriffi lietsoo ihmisten välistä epätasa-arvoa ja vähemmistöön kohdistuvaa torjuntaa. Hän ei myöskään millään tavoin puuttunut, kun muut alkoivat nimitellä ja räiskiä homoseksuaaleja. Päinvastoin. Hän esitti näitä epätasa-arvon vastaisia ja vähemmistöön kohdistuvia alentavia kirjoituksiaan, joilla tuki toisten näkemyksiä. (Yhdesti hän kirjoitti, että keskustelu on päättynyt, minkä jälkeen kuitenkin itse aloitti uudelleen samaisen homoseksuaaleihin kohdistuvan torjunnan ja epätasa-arvoa sekä vähemmistöryhmän ulkopuolisuutta tukevan räiskinnän)
Sheriffin tietenkin olisi pitänyt toimia toisella tavalla. Koska nyt kuitenkin sheriffi saa kannattaa näitä yhteiskuntamme ja kristillisiä arvoja vastaan olevia ajatusmalleja ja lietsoa niihin muitakin, on se selkeä linja Suomi24:ltä: tämä operaattori kannatta vähemmistöryhmään kuuluvien torjumista ja herjaamista.
Jokainen lukekoon itse nimimerkkini kirjoitukset ja tehköön itse johtopäätökset olenko toiminut moitittavasti vai en.
Näin lukija voi myös itse tutkia ja todeta onko nämä tälläiset kirjoitukset aiheellisia vai aiheettomia.
Kuin myös voi todeta, ovatko syytökset minua kohtaan aiheellisia, aiheettomia vai ymmärrettäviä.
Jotkut ovat jo asiaani nähtävästi tutkineet ja nähneet minussa huomautettavaa. Tosin ylläpito ei näytä poistaneen ainakaan minun viestejäni. Siksi ihmettelen moista väitettä?
En väitä itseäni virheetttömäksi ja olen varmasti tehnyt virheitä. Aina ei kuitenkaan löydy taidollisuutta suoriutua tehtävästä moitteettomasti. Niin, että olisin kaikille mieleen.
En ole asioille neutraali ja oman mielipiteen sanominen ei ole, eikä voi olla kaikille mieleen.
Eli sanoo, niin tai näin, niin joltakin taholta se nähdään pahaksi. Valitettavasti. Kuitenkaan en ole ymmärtänyt, että sheriffin pitäisi olla neutraali keskusteltaville asioille.
Suokaa anteeksi vajavaisuuteni.
Eräs sleyläinen ja Lutheropiston oppeja kannattava pappi oli sitä mieltä,
että naispappeuden kannattajille ei pidä jakaa ehtoollista, vaan ne pitää eristää ehtoollisyhteydestä, koska ovat syntisiä ja helvettiin menossa.
Kyseinen pappi itse on useassakin yhteydessä maininnut rakastavansa jäätelöä niin paljon, että jäätelön syöminen on hänelle himo. Hän tyydyttää
kyseistä himoaan lähes päivittäin, vaikka tietää, että Paavali kielsi himoissa elämisen. Hänen mielestään hän saa elää himossa, eikä häntä tarvitse erottaa ehtoollisyhteydestä, koska hän itse menee Taivaaseen, mutta muut syntiset
pitää erottaa ehtoollisyhteydestä, koska he joutuvat helvettiin.
Eräs toinen vastaava uskova oli sitä mieltä, että homoseksuaalisuuden hyväksyjille (olivat he sitten homoseksuaaleja tai heteroseksuaaleja) ei tule jakaa ehtoollista, ennen kuin he ovat tehneet parannuksen ja osoittaneet, etteivät hyväksy homoseksuaalisuutta.
Kyseinen henkilö itse on useassakin yhteydessä maininnut ylipainonsa johtuvan siitä,
että hän nautiskelee viinereistä ja pullista, sillä ne ovat hänen suurin himonsa, joita
hän joka päivä tyydyttää useammalla kappaleella. Hän ei halua soveltaa itseensä Paavalin sanoja, että syömingit ja mässäykset ja kaikenlainen lihan himoissa eläminen on kielletty. Hän haluaa soveltaa sitä vain homoseksuaaleihin.
Eräs tällä nettipalstalla oleva uskova kirjoitti, että homoseksi on iljettävää ja siitä täytyy tehdä parannus. Samainen uskova söi nautiskellen samana päivänä vaimonsa valmistamaa kampasimpukka keittoa, vaikka Raamatussa selkeästi sanotaan,
että simpukoiden syönti ja kahden miehen välinen seksi ovat iljettävää.
Tämä uskova ei halua soveltaa itseensä sitä kohtaa Raamatusta, jotka kertovat simpukoiden syönnin iljettävyydestä. Sen sijaan hän haluaa soveltaa homoseksuaaleihin sitä kohtaa Raamatusta, jossa kerrotaan kahden miehen välisen seksin olevan iljettävää.
Yksi uskova, joka sanoi, että homoseksuaalisuus on luonnotonta ja Jumalan tahdon vastaista, meni kirkkoon Jumalanpalvelukseen, vaikka Raamatussa selkeästi ilmaistaan, että kirkkoon ei saa mennä ne, joilla on huono näkö. Hänellä on likinäkö ja hän käyttää silmälaseja, mutta hän ei halua soveltaa itseensä Raamatusta sitä kohtaa, jossa selkeästi ilmaistaan Jumalan tahdon vastaiseksi huononäköisten kirkkoon meneminen.
Sen sjaan hän hän haluaa soveltaa homoseksuaaleihin Raamatun kieltoja. Itseensä vain
valikoiden.
Muuan sleyläinen Lutehrsäätiön oppeja kannattava julistaa, että Raamatun sanaa on toteltava
ja siksi homoseksuaalit ja naispappeuden hyväksyjät eivät ole kelvollisia ehtoolliselle ennen kuin ovat muuttuneet
heteroseksuaaleiksi ja naispappeuden vastustajiksi. Hän vetoaa Paavlin sanojen
tarkkaan noudattamiseen.
Kyseinen uskova ei kurita omaa syntistä lihaansa, vaikka Paavali siihen esimerkin
antaa ja vaikka myös Luther harjoitti paavalilaista lihan kuritusta ruoskimalla ja
rusikoimalla omaa kehoaan. Tämän uskovan mielestä Paavalin sanoja täytyy noudattaa
silloin, kun ne koskevat homoseksuaaleja ja naisia, mutta itseensä hänen ei tarvitse
kaikkia Paavalin sanoja soveltaa. Hän soveltaa Paavalin sanoja ihan oman mielensä mukaan
valikoiden, kuten muutkin uskovat, mutta homoseksuaalien Paavalin sanoja täytyy
noudattaa.
Eräs uskova kirjoitteli näillä palstoilla lukuisiin Raamatun kohtiin vedoten, että
homoseksuaalisuus on synti, josta täytyy tehdä parannus kuten kaikista muistakin
synneistä ja Raamattua pitää noudattaa.
Hän ei ole antanut peruspäivärahastaan kymmenyksiä Jumalalle viimeiseen
puoleen vuoteen, vaikka Raamattu siihen selkeästi kehoittaa. Hän vetoaa siihen, että
hänen tulonsa ovat niin pienet, ettei hänen tarvitse tässä kohdassa noudattaa Raamattua,
mutta homoseksuaalien on noudatettava Raamattua, vaikka hänen itsensä ei tarvitsekaan.
Raamatussa ei lue, että pienituloisten ei tarvitse antaa kymmenyksiä tuloistaan,
vaan että kaikkien täytyy niin tehdä. Mutta hän on päättänyt soveltaa Raamattua oman
mielensä mukaan itseensä, kun taas hän Raamattuun vedoten vaatii, että homoseksuaaleihin
Raamattua pitää soveltaa kirjaimellisesti.
Yksi työtön uskova roikkuu nettipalstoilla aamusta yöhön copypastettamassa Raamatun kohtia ja Luthersäätiömäistä oikeaoppisuutta ja julistaa homoseksuaalisuutta Raamatun vastaiseksi.
Hän ei ole noudattanut sitä Raamatun sanaa, jossa kehoitetaan mennä vähäosaisten luokse vaatettaa heitä, ruokkia heitä ja antaa juomista. Sen sijaan hän osti itselleen sleyläisiä Raamattuluentoja kasetteina ja pari sleyn kustantamaa kirjaa. Joita hän mielellään copypastettelee ja siteeraa. Hän ei elä sosiaalista elämää vähäosaisia auttaen, ei ehdi kulkea Raamattu- ja rukouspiireissä, eikä käy Jumalanpalveluksissa, koska hänestä on tullut nettiriippuvainen.
Hänellä on mennyt realiteetintaju sekaisin
ja hän on alkanut kuvitella olevansa nettievankelista. Hän itse on omassa mielessään
valtuuttanut itsensä tähän tehtävään, eikä tämä valtuutus ole tapahtunut seurakunnassa
sillä tavoin kuin Raamattu opettaa. Hän ei kykene millään tavoin soveltamaan itseensä
Raamatun neuvoja ja ohjeita, eikä ymmärrä nettiriippuvaisuuttaan Raamatun vastaiseksi,
vaikka Paavali selkeästi tuomitsee himoissa ja haluissa elämisen. Hänen mielestään
Paavali ei voi tarkoittaa nettiin koettua himoa ja riippuvuutta synniksi - tähän hän
ei saa pienintäkään tukea Raamatusta, mutta sitähän hän ei itse tajua.
Eräs henkilö, joka ei itseään ihan uskovaiseksi miellä, mutta on etsiskelevällä mielellä,
kaljotellessan intoutuu nettipalstalla kirjoittelemaan "homous on syntiä", "homous on
iljettävää", "tee homo parannus" , koska hän oppi itsensä uskovaisiksi kutsuvilta
tämänkaltaisen käyttäytymisen. Hän tuntee, jostakin syystä, suunnatonta iloa ja voitonriemua
aina, kun uskovaiset lukuisilla Raamatun kodilla tahtovat todistaa homoseksuaaleille
homoseksuaalisuuden olevan synnillistä. Silloin hän intoutuu heittämään keskusteluun
omankin kommenttinsa homoseksuaalille: "Tee homo parannus. Katseletko himoiten
miehiä? Iljettävä luonnoton syntinen!"
Hän tuntee suunnatonta helpotusta ja voitonriemua siitä, että nuo uskovaiset
eivät koskaan kiinnitä tuomionjulistuksia alkoholismiin, eikä varsinkaan seksiin, sillä
hän itse käy monta kertaa viikossa netin pornosivuilla katselemassa alastomien naisten
kuvia, ja kaljottelee parina iltana viikossa.
Noin 37 murrosikäistä taas seuraavan kolmen kuukauden aikana kiusaa, sättii,
eristää, käyttää henkistä väkivaltaa ja jopa fyysistä väkivaltaa kouluissa niitä
luokkakavereitaan kohtaan, jotka ovat homoseksuaaleja tyttöjä tai poikia. Nuo
37 murrosikäistä nauttivat lukea nettipalstalta uskovaisten hyökkäyksiä homoseksuaaleja
kohtaan ja heiltä oppimallaan asenteella he kohtelevat kouluissa näitä tovereitaan.
Nuo 37 nuorta ovat iloisia siitä, että nettipalstan uskovaiset sanovat homoseksuaaleille
suorat sanat, eivätkä ole kuten opettajat, psykologit ja Koulukiusattujen Uhrien työntekijät, jotka yrittävät opettaa typerää suvaitsevaisuutta ja erilaisuuden hyväksymistä. He
vetoavat siihen, että eihän nettipalstojen Raamattua copypastettavat uskovaisetkaan lue
niitä tutkimuksia, joissa osoitetaan miten hirvittävää henkistä ja fyysistä väkivaltaa
murrosikäisiä homoseksuaaleja tyttöjä ja poikia kohtaan tehdään. He sanovat, että
ovat uskovaisilta netistä oppineet tämän käyttäytymismallin: homoseksuaalisuutta
ei tule hyväksyä, vaan heille on osoitettava, että he ovat syntisiä ja eriarvoisia ja
ennen kaikkea luonnottomia.
Eräs nuori homoseksuaali nainen, johon oli useita vuosia uskovien taholta kohdistettu
hengellistä ja henkistä väkivaltaa Raamattuun vedoten hänen homoseksuaalisuutensa tähden,
yksinäisenä kotonansa etsi jotakin uskonto-keskustelu palstoilta. Hän löysi lukuisia
kirjoituksia, joissa samaa hengellistä väkivaltaa osoitettiin homoseksuaaleja kohtaan.
Hän osallistui keskusteluun ja yritti selittää, että hän ei ole valinnut homoseksuaalisuuttaan,
vaan hän on saanut sen syntymästään kuten heteroseksuaalikin on saanut heteroseksuaalisuutensa.
Hänelle vastattiin: "Homostelu on syntiä! Jätä se luonnottomuus!" Ja palstalla
copypastetettiin niitä oikeaoppisia Raamatun tulkintoja ja Raamatun kohtia, eikä kukaan hänen
ahdistustaan huomannut.
Hän teki itsemurhan. Hän on yksi niistä monista.
Jos sinä katsot itsesi kelvolliseksi julistamaan homoseksuaaleille sitä, mitä olet täällä tähänkin asti julistanut, niin järjestä heille ensin, joka ainoalle, sielunhoito. Varmista, että joka ainoalla homoseksuaalilla lukijalla on
sielunhoito järjestettynä.
Jos niin et tee, silloin toimit sekä Paavalin että Jeesuksen esimerkin
vastaisesti. He eivät torjuneet, osoittaneet toisia syntisiksi, eivät ivanneet luonnottomiksi
eivätkä iljettävyyttä harjoittaviksi yhtään ketään. Jos Paavali jollekin jotakin
synniksi julisti, hän oli myös järjestänyt tuolle ihmiselle rakastavan ja turvallisen
hoitavan ympäristön.
Tee myös sinä samoin.
Tulet olemaan yllättynyt, kun kuoltuasi kolkuttelet Taivaan porteilla ja Jumala
ensin haluaakin näyttää sinulle jotakin. Kun hän näyttää sinulle miten paljon sinun
homoseksuaaleihin kohdistamasi oikeaoppisuus aiheutti maassa kiusaamista,
henkistä ja hengellistä väkivaltaa, oli yhtenä tekijänä johtamassa useiden itsemurhiin.
Hän tulee sanomaan sinulle: "Luuletko sinä, että minä tätä tahdoin? Miksi sinä
et kuunnellut minua, vaan seurasit vain omaa käsitystäsi uskosta ja Raamatusta"?
Onhan se nyt kaikille selkeää, että sinä itse et kykene juutalaisten vanhojen lakien mukaan elämään, etkä edes halua kuin vain osoittain. Et siis ole vähäisimmässäkään määrin kelvollinen sitä vaatimaan toiselta.
Ja kun osoitat tuota suvaitsematonta sinun mielesi mukaista oikeaoppista arvomaailmaa, joka johtaa uskomattomiin seurauksiin lukijoittesi parissa, sinä olet saanut ja sinun kauttasi tulee ihan joku muu henki kuin Jumalan Henki saamaan aikaan hirvittävää väkivaltaa, eristämistä, pilkkaamista ja kaikkea sellaista, jota Jumala itkee. Jota myös me muut uskovaiset suremme.
luterilaisuuden perusteet ovat juuri noissa mainitsemissasi asioissa, kaksinaismoraalissa, kirjanoppineiden tuomiovallassa ja Jumalan sijaisuudessa, toisten syntisyyden korostamisessa ja anteeksi antamattomudessa. Vanha juutalainen laki pätee yhä luterilaisuudessa ja kaikenmoinen lakihenkisyys. He eivät näytä tietävän mitään siitä, mitä Kristus opetti.
Miten tämä voi olla mahdollista? Yksinkertaisesti, koska he itse määrittelevät itsensä puhdasoppiseksi, usko on puhdistettu, eikä mikään voi sen puhtaammaksi tulla. Luterilaiseen uskoon ei sovi edes ihmiselämä ilmiöineen, sillä se vain saastuttaa puhdasta uskoa. Siksi heillä on myös kirjanoppineet, jotka osaavat tuomita, kylmästi, lähimmäisistä välittämättä,
- koska heidän jumalansa on pikkusieluinen, ankara ja kiivas, pitkävihainen ja armahtamaton.
Luterilaisuudessa ei ole paljonkaan jäljellä kristillistä ajattelua, vaikka luterilaiset itse määrittelevät itsensä kristityiksi, kaikista puhdasoppisimmiksi tietenkin. Luterilaisuus toimii vain omien parissa, kuten muutkin lahkot, sillä epätyypilliset ja ei-toivotut jäsenet lynkataan ja poistetaan yhteisöstä, siististi ja tehokkaaksi, tosin verojen maksamista toivotaan loppuun asti.
Näen luterilaisuuden tulevaisuuden kuihtuvana, mutta se ei koskaan kuole, se jää samanlaiseksi opilliseksi jäänteeksi kuin astrologiakin, aina löytyy joitakin harrastajia tulevaisuudessakin. Kuitenkaan nykyisin ei kenenkään enää tarvitsisi olla luterilainen, sillä keskiajan jälkeen ihmisillä on jo enemmän sivistystä ja tietoa - miksi kenenkään pitäisi enää seurata Lutherusta?
Luterilaisuudesta eroajien määrä tulee kasvamaan jatkuvasti, erottuaan ihmiset tuntevat vapautuvansa kuin pahasta unesta, ja voivat myöhemmin hakeutua kristillisiin yhteisöihin, joissa tunnustetaan myös lähimmäisenrakkauden periaate Kristuksen oman opetuksen mukaan.
No, onneksi on vielä vanhat kirkot, joihin on helppo mennä elämään ja olemaan miten tahtoo.
Vanhat kirkot ovat perinteisesti sulattaneet kaikki vieraat ainekset itseensä, kunhan ne ovat alistuneet kirkon johdon alle.
Vanhoissa kirkoissa on kai Jumalan lakien tilalle tulleet omat perinnäissäännöt, jotka ovat kai paljon miellyytävämpiä, kuin Kristuksen uudelleen tulkitsema laki ja Paavalin ohjeistus pakanoille juutalaisesta laista.
Vanhoissa kirkoissa ei kai maximin mukaan ole oppineita ollenkaan ja usko, vanhojen kirkkojen uskonto on mitä monitahoisempi ilmiö, mitä ihmismieli voi vain ihmetellä. Siellä kai annetaan kaikkien kukkien kukkia, vaikka esimerkiksi katolilaisten konservatiivien touhuja seuratessani olen saanut toisenlaisen käsityksen.
Lisäksi jos kirkkoisiä lukee, niin ei voi kuin ihmetellä maximan lausuntoa, mitä lakiin ja jumalisuuteen tulee. Eikö maxima luekkaan kirkkoisiä?
Lisäksi ihmettelen maximaa, sillä vanhat kirkothan perinteisesti eivät ole hyväksyneet itsestään poikkeavia teologisia tulkintoja tai tieteen asioita. Lisäksi heille alistamattomat yhteisöt, vaikka ajettelisivatkin samoin on julistettu skismaattiseksi, joihin ei pidetä yhteyttä.
Ja jos Vanhat kirkot määrittelevät pelastumisen olevan kiinni pyhimysten avuksi huutamisesta ja heidän välitystyöstään Kristukselle ja Jumalalle, niin totisesti me luterilaiset ja protenstantit olemme väärässä siitä, miten voimme pelastua.
luterilaisuuden ulkopuolisesta asiasta mitään oikeaa
Uskallan väittää sinusta ja kirkkokunnastasi samoin, kuin sinä väität.
Toisekseen minulla on uskon veljiä monissa ei luterilaisissa piireissä. Enkä ole aina ollut luterilainen, enkä tunnustuksellinen luterilainen.
Siksi tiedän muistakin jotakin, koska olen sielläkin ollut aktiivi.
Oppi ei meitä erota, mutta usko uhdistää. Yhdistääkö se meitäkin maxim?
Innokas olet provosoimaan näihin homo keskusteluihin. On hyvä ymmärtää jos uskonto palstan keskustelun aihe on homous niin eikös siitä silloin keskustella (itse en juurikaan ole valitettavasti ehtinyt osallistua.)
Ihmettelen, että miksi et avaa uutta keskustelua esim. huorin tekemisestä, siitä saat helposti kiinni esimerkiksi minutkin uskovaisen hetero aviomiehen (Matt.5:28.)Mutta minä sanon teille:jokainen, joka katsoo naista himoiten häntä, on jo sydämmessään tehnyt huorin hänen kanssansa.
Jumalan lain ja käskyjen yksi tehtävä on ylläpitää elämää ja järjestystä. Jumalan laki ja käskyt on näinollen rakkautta ihmistä kohtaan.
Toki varmaankin sinun homoutesi kuolettaminen on sinulle varmaankin suurempi kuorma,kuin huoruuden kuolettaminen minulle, vaikka eipä sitä kannata lähteä arvioimaan.
Kristittyjen tulisi kantaa toistensa kuormia ja sitä varmaankin koitit myös tuoda esille, miten se tapahtuu, varmaankaan ei oikea tapa ole lähteä Raamatulla mätkimään, mutta se on varmasti oikea tapa, että ohjataan lähimmäinen kuormineen Kristuksen turvaan hän kantaa meidän kuormamme.
Se vaan on kuitenkin niin, että Kristuksen tunteminen edellyttää Jumalan lain ja evankeliumin saarnaa. Laki/käskyt ilmoittaa synnin , synti= sairaus johon lääke evankeliumi sanoma Kristuksesta syntiemme sovittajana.
Huorin tekeminen on paha ongelma Suomenkin kansan keskuudessa Perheet hajoavat jonka myötä syntyy ahdistusta ja hätää. Ongelma usein johtuu Jumalan käskyn rikkomisesta ÄLÄ TEE HUORIN, tätä huorin tekemisen toteuttamista ei pystytä ilman Jumalan Pyhän Hengen voimaa vastustamaan.
No uskallatko nuhdella ja synniksi ilmoittaa tämän synnin. Maailmahan pitää huorin tekemistä
rakkautena sanotaan, että se ja se rakastui toiseen.
Jos synnin tekemistä uskaltaisi lähteä luokittelemaan niin arvelisin suurimman synnin olevan meidän ihmisten epäuskon.
Ps. Uskaltaisin kyllä arvioida, että parhaimmista päästä ystäväksi saisit sinäkin juuri sättimäsi AD:n ja hovin. Olisi se lyömätön porukka siellä synti synniksi sanottaisiin ja evankeliumi kirkkaana saarnattaisiin.
Tämä ei ole homokeskustelu.
Tämä keskustelu alusta loppuun kohdistuu seuraaviin heteroseksuaalien synteihin:
kaksinaismoralismi ja vastuuttomuus.
Tämä keskustelu sai alkunsa aiemmasta homoseksuaalisuutta koskevasta keskustelusta.
Heteroseksuaaleille itseänsä uskoville kutsuville ihmisille vain on niin hankalaa keskustella itseensä kohdistuvista synneistä. Mielummin he tahtovat keskustella homoseksuaalien synneistä.
Tässä keskustelussa, joka ei koske homoseksuaalisuutta, vaan heteroseksuaalien syntejä, olen monta kertaa kysynyt, miksi uskovat eivät tahdo keskustella heteroseksuaalien synneistä. Erityisesti toivon, että uskovat alkaisivat keskustella heteroseksuaalien seksiin liittyvistä synneistä ja kaksinaismoralismista.
Heteroseksuaalien synnit eivät vaan innosta keskusteluun, vaikka kuinka yritän.
Sorry Hovi, että kommentoin tätä kysymystäsi maximille.
Kysyt yhdistääkö usko teitä.
Voisiko usko yhdistää sinut homoseksuaaleihin uskoviin?
He kyllä hyväksyisivät sinut, mutta sinä et heitä. Eikö niin? Et tahdo uskon yhdistävän sinua homoseksuaaleihin, koska sinulle on tärkeämpää oikea oppi.
Uskovia voi yhdistää usko, mutta valitettavasti oikeat opit tulevat tärkeämmiksi ja asiat, joita pitää toisten synteinä.
Jos et hyväksy homoseksuaalisuutta, silloin et hyväksy homoseksuaalia. Usea seurakunnassasi, suvussasi ja työpaikallasi oleva homoseksuaali ei ole kertonut sinulle olevansa homoseksuaali, koska he pelkäävät sinun tuomiotasi. Ihan totta: heitä on niin sinun kuin minunkin seurakunnassa, työpaikalla ja suvussa. He eivät uskalla kaikille kertoa homoseksuaalisuudestaan, koska heihin ei enää sen jälkeen suhtauduttaisi kuten aiemmin.
Onneksi Jeesus ei ole kuten me olemme. He voivat kertoa Jeesuskselle homoseksuaalisuudestaan, vaikka eivät voikaan kertoa sitä useimmille heteroseksuaaleille uskoville. Jeesus ei muuta käyttäytymistään, eikä ala saarnata syntisyydestä. Ihmiset niin tekevät.
Kunpa usko joskus yhdistäisikin meitä... Valitettavasti inhimilliset Raamatun tulkinnat ja oikeaoppisuutemme on meille niin paljon tärkeämpää kuin Jeesus ja usko...
Eräs pappi saarnassaan mainitsi, että hänen seurakunnassaan ei homoseksuaaleja ole. Hänen mielestään homoseksuaalisuus on synti ja hänen seurakuntansa on puhdas sellaisista.
Tämän saarnan jälkeisinä päivinä hänelle alkoi tulla puheluita ja meilejä, joissa seurakuntalaiset kertoivat olevansa homoseksuaaleja. Niitä tuli päälle 50.
He kertoivat papille, että "Olen homoseksuaali, joten kyllä seurakunnassasi homoseksuaali on. Minä en vain ole uskaltanut kertoa sinulle homoseksuaalisuudestani, koska tiedän että tuomitset minut kuitenkin, etkä enää suhtautuisi minuun kuten aiemmin"
Papin oikea oppisuus esti uskon veljeyden ja lähimmäisen rakkauden. Hänen oikeaoppisuutensa oli johtanut sihen, että hänen seurakunnassaan ihmiset eivät saaneet olla ja tulla sellaisina kuin olivat, vaan heidän täytyi olla (näytellä olevansa) papin mielen mukaisia: heteroseksuaaleja.
Jokainen heteroseksuaali uskova, joka sanoo, ettei omassa seurakunnassa, suvussa ja työpaikalla ole homoseksuaaleja, tulisi hämmästymään jos tietäisi, että heitä onkin useita.
Oikea oppi erottaa, eikä usko pääse sen tähden yhdistämään... Suren sitä.
Kunpa asia olisikin toisin.
Ei mitään, hyvä kun asiasta sanoit.
Kyllä homo minun mielestäni pääsee taivaaseen. Usko on se, joka kantaa. Ja nimenomaan usko siihen, että Herra on kuollut minunkin syntisen vuoksi. Sillä en uskalla käydä Jumalan armon suuruutta tai kapeutta arvioimaan.
En usko meillä olevan paljoakaan eroittavia tekijöitä.
Enkä pidä homoa yhtään syntisempänä, kuin itseäni.
Kyseinen henkilö voi olla elämältään, mieleltään, jopa nuhteettomampi kuin minä. (siis minulta löytyy...)
Ja minulla itselläni on kuitenkin toivo, että jos minäkin pääsisin taivaan kotiin. Omatuntoni ei tahtoisi minua sinne päästää, mutta minä takerrun sanan lupauksiin.
Eroittavana tekijänä näen vain sen, että toinen meistä sanoo jonkun asian helpommin synniksi, kuin toinen. (Näin siis puolin, jos toisin).
Ja mielestäni ollaan vaarallisilla vesillä, jos jotakin asiaa ei todeta synniksi. Itse sinä toit tämän minulle sangen selvästi esille. Kiitos siitä.
Se taas on asia erikseen, miten itse kukin tämän synnin kanssa elää.
Minusta armon saaminen ylitse pääsemättömään syntiin on parempi, kuin asian kieltäminen (ettei minulla sellaista ole tai se ei ole synti).
Tosin itsekin sorrun tähän kieltämiseen, koska se tuntuu välillä helpommalta.
Toivon nyt kuitenkin, ettet ota tätä viestiäni minään haasteena, sillä sellaiseksi sitä ei ole tarkoitettu.
Enkä pitäisi mahdottomana, että meidän välillämme saattaisi olla lujakin veljeys, jos paremmin toisiamme tuntisimme.
// Heteroseksuaaleille itseänsä uskoville kutsuville ihmisille vain on niin hankalaa keskustella itseensä kohdistuvista synneistä. //
En ala väittelemään väitöksistäsi, jätän niistä monet omaan arvoonsa. Eikä kannata siis väitellä näistä asioista. Tahtoisin vain yrittää korjata yhtä asiaa..
Se on vain huono asia, kun/jos kerrotaan sellaisia asioita jotka eivät pidä paikkaansa (annetaan väärä todistus toisesta). Ihmisille voi tulla väärä kuva asioista. Mutta eipä sille voi mitään. Sellaista tehdään.
Kun yritetään keskustella jostakin asiasta, niin sitten syytetään, että miksi keskustelet tästä asiasta. Saahan nyt asioista keskustella. Eihän niitä mielipiteitä tarvitse lukea, jos tuntuu siltä ettei tahdo lukea. Puutun kaikenlaisiin asioihin, joihin näen tarvetta puuttua (siis jos uskallan! yleensä melkeinpä en uskalla...) Mutta älkäämme väitelkö tästä asiasta. Se ei tunnu oikein mielekkäältä..
Hieman voisin kirjoittaa seuraavasta. Yritän kertoa sinulle tästä asiasta, mistä olen yrittänyt koko ajan kertoa.
Jos tuntisit vähän enemmän esim. näitä vanhakantaisia suuntauksia (niiden julkaisemia lehtiä yms.), niin toki muitakin asioita kritisoidaan, ja paljonkin (ja Kristuksen ristin työn tulee aina olla kaikkein tärkeimpänä, siitä tulisi keskustella ja saarnata). Yritän kertoa tätä, mutta en tiedä tahdotko sitä millään tavoin nähdä. Katso vaikkapa aamutähti-sarjan vihkosia, tai Pyhäkön lamppu -lehtiä ja saarnoja (http://www.luthersaatio.com ), tai Luther-säätiön painattamia kirjoja, että mitä noissa kaikissa puhutaan / kirjoitetaan. Ei siellä suinkaan keskitytä tähän yhteen aihepiiriin. Lue niitä, katso mitä niissä kirjoitetaan.
Tämä näissä keskusteluissa pyörivä aihepiiri vain on juuri nyt eniten julkisuudessa, ja sille ollaan tällä hetkellä avaamassa portit, ja sen tähden tuosta aihepiiristä keskustellaan näillä foorumeilla. Ihmiset tuovat näitä asioita keskusteltavaksi, niin miksipä niistä ei sitten keskusteltaisi näilläkin palstoilla. Anna ihmisten näistä keskustella. Tämä asia nähdään yhtenä luopumuksen merkkinä. Mutta toki minustakin tästä aihepiiristä keskustellaan vähän liiankin kanssa. Monista muista asioista ollaan luovuttu ja luopumassa.
Mutta hyvä puoli tässä on se, että Raamatun aseman tärkeyttä voidaan korostaa koko ajan, ja tuoda ihmisille esiin Raamatun sana. Toivottavasti ihmiset perehtyisivät Raamatun opetukseen. Toivottavasti ihmiset saadaan tutkimaan Raamattua, ja toivottavasti uskomaan, että se on Jumalan sanaa, Jumalan inspiroima testamentti meille ihmisille - Jumalan sanaa, johon voi panna luottamuksensa. Toivottavasti löytävät turvapaikan Kristuksen veriarmossa, syntien anteeksisaamisessa. Toisaalta taas Jumalan sanaa hyljätään monella taholla yhä enemmän ja enemmän.
Kyllähän siis esim. näitä kaikkia kritisoidaan (nämä ovat jo tulleet tai tulossa kirkkoomme):
- avoliitot (avoliitossa eli esiaviollisissa suhteissa tai "susipareina" eläviä ei useimmitenkaan tulisi hyväksyä kummeiksi), huorin tekeminen
- abortit
- eutanasia
- naispappeus
- vanhurskauttamisoppi (roomalaiskatolisuuteen ollaan menossa), ei taida saada edes oikein arvosanoja teologisesta tiedekunnasta jos edustaa ns. forenssista kantaa.
- Jumalan sanan hylkääminen, luopumus, epäjumalien pitäminen
- New Age
- psykouskonnollisuus
- hurskaita opettajia ei vihitä virkaansa
- kerettiläisiä pappeja ja piispoja annetaan olla viroissa
- ... jne. jne.
ja tietenkin kaikista kymmentä käskyä rikkovista asioista, ihan Raamatun sanan mukaisesti.
Niistä puhutaan, joiden suhteen varsinkin tulisi tehdä juuri nyt parannusta.
Voidaanhan mukaan ottaa myös huumeet, ryyppääminen, koulukiusaaminen, terrorismi, muhamettilaisuus, room.katolisuus, pyhien palvonta, hurmahenkisyys, yms.
Kyllähän näitä riittää.
Älä vaivu syntiin. Herramme Jeesuksen Kristuksen armo, Isän Jumalan rakkaus ja Pyhän Hengen osallisuus olkoon sinun kanssasi. (2. Kor.13:13.)
Haluaisitko keskustella esim. vanhurskauttamisopista? (Yksin Kristuksen ristin työn tähden meille annetaan meidän syntimme anteeksi, meidät luetaan vanhurskaiksi.) Siitäkin ollaan luopumassa, sellainen opetus alkaa levitä / on leviämässä jossa opetetaan eri tavoin vanhurskaaksi lukemiseen liittyen kuin mitä uskonpuhdistuksen ytimeen liittyen on luterilaisuudessa aina tehty..
Homoseksuaalisuudesta pitää ja täytyy KESKUSTELLA. Minä en ole kirjoittanut, etteikö
siitä pitäisi ja täytyisi ja saisi keskustella. Oletko sinä TAAS tulkinnut minunkin teksterjäni kuten tulkitset Raamattua: tulkitset sellaista, mitä siellä ei luekaan?
Sen sijaan olen kirjoittanut, että lopeta julistamasta homoseksuaaleja syntisiksi,
jos et ole synnitön. Lopeta ivaamasta ja nimittelemästä homoseksuaaleja.
Lopeta julistamasta homoseksuaalien synneistä, jos et ole järjestänyt joka ainoalle
lukijalle sielunhoitoa. Lopeta ilmeisemasta homoseksuaaleihin kohdistuvaa torjuntaa ja
ala torjua toisiakin, jos kerran ihmisiä haluat torjua.
Mutta HOMOSEKSUAALISUUDESTA TÄYTYY KESKUSTELLA.
Seurakunnassamme niin tehdään. Moni ihminen niin halusi tälläkin palstalla tehdä,
mutta sitten uskoviksi itseänsä kutsuvat heteroseksuaalit aloittivat copypastettamisen, julistamisen, ivaamisen, torjumisen jne. Usea heteroseksuaali ja homoseksuaali uskova kehitti näitä kyseisiä uskovia(kuten sinua) lopettamaan kirjoitteleminen sillä ASENTEELLA, millä kirjoittelitte,
muttta tehän ette halua uskoa toisten uskovaisten kehoituksia, vaan haluatte vain jatkaa
toisten syntisiksi julistamista, torjumista, ivaamista ja pilkkaamista.
KESKUSTELLA TEISTÄ EI YKSIKÄÄN HALUNNUT ja useiden pyynnöistä huolimatta,
saitte myös muut uskovat olemaan keskustelematta, koska aina keskeytitte heidän keskustelunsa heittämällä väliin Raamatun copypastetuksen tai homoseksuaaleille tuomionjulistuksen.
Usea kirjoitti sinulle eri sanoin, että lopeta, tarkista asenteitasi, toimit syntisesti jne.
Mutta sinä et halunnut kai ymmärtää, mitä he sinulle kirjoittivat, vaan jatkoit julistustasi ja toisten keskustelun häiriköintiä julistuksillasi ja copypastetuksillasi.
Keskustelua ei ole copypastettaminen, vaan se on siteeraamista.
Keskustelua ei ole homoseksuaalien syntiseksi julistaminen, vaan se on syntiseksi julistamista.
Keskustelua ei ole lauseet: "Homoseksuaalisuus on tunnustettava synniksi", vaan se on julistus.
Keskustelua ei ole toisen nimittäminen homoksi, honoseksuaaliksi, homostelijaksi, luonnottomaksi,
syntiseksi, iljettäväksi (näin uskovaiset heteroseksuaalit ovat nimitelleet sekä hetero-
seksuaaleja etä homoseksuaaleja keskustelijoita), vaan se on panettelua ja nimittelyä.
Keskustelija HALUAA ymmärtää, mitä vastapuoli kertoo. Kun hetero- ja homoseksuaalit
ovat kertoneet, mitä tarkoittavat ne käsitteet ja sanat, joita keskustelussa käytetään,
heille uskovaiset heteroseksuaalit ovat vastanneet copypastettamalla Raamattua,
julistamalla homoseksuaalisuutta synniksi yms. tavalla. Nämä heteroseksuaalit uskovat
eivät ole edes halunneet keskustella, eli lukea ja ymmärtää lukemaansa.
Keskustelijalle olisi eduksi, jos hän ymmärtäisi käyttämänsä sanojen ja käsitteiden
sisällöt.
Esimerkiksi homoseksuaali ei tarkoita miestä.
Homoseksuaalisuus ei tarkoita seksin harjoittamista.
Mitä tarkoittaa seksuaalinen suuntautuminen ja mitä ovat seksuaaliset suuntautumiset?
Mitä tarkoittaa se, että seksuaaliset suuntautumiset ovat muuttumattomia ominaisuuksia,
eivätkä sairauksia, ei luonnottomuuksia eikä syntiä?
Ihminen, joka keskustelee homoseksuaalisuudesta, tietää kaiken tuon. Valitettavasti
tämän nettipalstan heteroseksuaalit uskovaiset eivät tiedä, eivätkä kykene luetun ymmätämiseen,
kun heille on sitä kerrottu. Sen sijaan he ovat vastanneet copypastettamalla Raamattua,
tai julistamalla homoseksuaalisuuden synniksi (vaikka Raamatussa ei niin tehdä, mutta
sitähän he eivät tiedä, kun eivät kerran tiedä mitä sana homoseksuaalisuus tarkoittaa).
Kun kirjoitat homoseksuaalille, että homoseksuaalisuus on syntiä, kenelle sinä silloin
kirjoitat ja mitä? Tiedätkös itse sitä? Mitä tarkoittaa sana homoseksuaali ja mitä
tarkoittaa sana homoseksuaalisuus?
Kun kirjoitat homoseksuaalille käyttäen sanaa homoseksuaali tai homo, silloin sinä
et vain käytä sanaa homoseksuaali tai homo, vaan sinä kirjoitat HÄNESTÄ: arvokkaasta
elävästä ihmisestä, sillä hän ei ole vain sana, vaan ihminen.
Kun torjut ja tuomitset homoseksuaalisuutta, silloin samalla torjut ja tuomitset
homoseksuaaleja. Se ei ole keskustelua, vaan tuomitsemista.
Meidän seurakunnassamme heterot ovat alkaneet ottamaan selvää käsitteistä ja sanoista.
Me keskustelemme. Me emme heittele toisillemme Raamatun lauseita, vaan keskustelemme.
Meitä ei kiinnosta oikea oppi. Meitä kiinnostaa se, että Jumala on luonut itsestänsä
mielettömän monipuolisen kuvan, kun Hän loi omaksi kuvakseen heteroseksuaaleja,
homoseksuaaleja ja biseksuaaleja (ja sitten vielä niitäkin, jotka eivät kuulu näiden
kolmen joukkoon). Me keskustelemme tästä Jumalan monipuolisesta olemuksesta.
Pohdimme, mitä kaikkea Jumalan mielessä liikkui: miksi Hän tahtoi ilmentää itseään niin
monenlaisen seksuaalisen suuntautumisen kautta? Miksi Jumala ei tahtonutkaan
luoda vain yhtä seksuaalista suuntautumista, vaan niin paljon erilaisia "omia kuviaan"?
Me olemme ihmetelleet Jumalan suurta ja monipuolista luomistyötä ja tuhat kertaisesti
todenneet, että emme tosiaankaan voi ymmrätää Jumalan ajatuksia ja meidän ajatuksemme
eivät ole Hänen ajatuksiaan - ja että Jumala loi viisaasti luodessaan niin moninaisia
seksuaalisia suuntautumisia.
Se on upeaa keskustelua, jossa jokainen saa kokea olevansa rakastettu ja hyväksytty
juuri sellaisena kuin on. Toisten näkemyksiä on helppo kuunnella, kun kukaan ei
julista toista syntiseksi, vaan hyväksyy toisen.
Olisi upeaa, jos ihmiset tälläkin palstalla voisivat KESKUSTELLA homoseksuaalisuudesta ilman, että joku tulee julistamaan oikeaa oppia ja julistamaan tuomioita. Olisi upeaa saada tälläkin palstalla lukea, mitä kaikkea ajatuksia ja kysymyksiä homoseksuaalisuus ihmisissä herättää: niin heteroissa kuin homoseksuaaleissakin.
Yksi KESKUSTELUN ominaispiirre on se, että kyseenalaistaa omia uskomuksiaan ja
näkemyksiään toisen reflektion kautta. Keskustelu on siis reflektoivaa luonteeltaan.
Keskustelu ei ole vain omien näkemysten esiin tuomista, vaan toisen kohtaamista ja
kuuntelemista, toisen hyväksymistä ja kunnioittamista.
Homoseksuaalisuudesta TULEE KESKUSTELLA, mutta jos luulet keskusteluksi
homoseksuaalisuuden synniksi julistamista, silloin olet erehtynyt julistamista luulemaan
keskusteluksi.
ASENNE määrää hyvin paljon sitä, onko keskustelu keskustelua, vai jotakin muuta.
Omien asenteiden pönkittäminen ja niiden julistaminen ei ole keskustelua.
Toisten hiljentäminen syntisiksi julistamalla ei ole keskustelua, vaan toisen hiljentämistä
syntiseksi julistamalla.
On hyvä ja iloista ja suotavaa, jos viitsisit todellakin alkaa julistelemaan
listaamistasi aiheista ihan samalla innolla ja tarmolla kuin olet homoseksuaalisuuttakin
julistellut synniksi. Sekään ei ole keskustelua, vaan julistamista.
Minua eivät opilliset keskustelut nettipalstoilla, eikä muuallakaan, kiinnosta.
Opit ovat jo käyneet vähempi arvoisiksi ja Jeesus on tullut niitä tärkeämmäksi.
Opit ovat ihmisten tekemiä inhimillisistä syistä ja inhimillisin funktioin.
Jeesus ei perustanut oppia. Hän ei perustanut uskontoa.
Erehtyväiset ihmiset perustivat oppeja. Sitten he perustivat opeilleen uskonnon. Ja kun oppeja
alkoi olla jo niin toisillensa ristiriitaisia, he jakoivat uskonnon useaksi eri
kirkkokunnaksi. Kaikissa niissä on oikea oppi niiden edustajien mukaan. Ja ne opit ovat ihmisten laatimia.
Jumala itse ei ole missään ilmoittanut pitävänsä jonkun kirkkokunnan oppeja oman
mielensä mukaisina - mutta oppeihin uskovat ihmiset luulevat Jumalan jossakin niin ilmaiseeen.
Opit ovat ihmisten keksimiä, joilla omaa itseä ja toisia ihmisiä voidaan hallita.
Siksi opit voivat olla hyväksi ja ne voivat olla pahaksi. Hyvin usein käy niinkin,
että jollekin uskovalle voi opit tulla paljon Jeesusta tärkeämmäksi.
Oppeja pitää aina vähän väliä kyseenalaistaa (jos näin ei olisi tehty, polttaisimme
lääkärit yhäkin roviolla Jeesuksen Kristuksen nimessä ja sitoisimme
luterilaisiin jalkarautoihin ne, jotka eivät Vähä Katekismusta ulkoa osaa jne.).
Niin nyt teemme Luterilaisessa kirkossa
koskien homoseksuaalisuutta. Suurin osa luterilaisista haluaa muuttaa vanhat opit enemmän
Jeesuksen asenteiden mukaiseksi. Siksi me emme enää haluakaan julistaa homoseksuaaleille,
että he ovat syntisiä tai että homoseksuaalisuus olisi luonnotonta.
Edustamasi Luther-säätiön oppi on sellaista, joka ei mahdu minun uskooni, eikä luterilaiseen
kristillisyyteeni. Ennen kaikkea ASENNE, jolla edustat säätiötäsi on sellainen,
jota en mielelläni edes Jeesuksen käsi kädessäni kohtaisi. :)
(Olen tässä keskustelussa plagioinut sinun tyyliäsi kirjoittaa. Kirjoitan pitkästi (copypastettaiseen en ole alkanut, vaikka Linnunradan liftareiden käsikirja voisi olla mainio copypastetettava) ja kommentoin monologein omia kirjoituksiani ja jne. Näitä on varmaan mukava lukea : )) -Näillä tyyleillä suljetaan toisten suut. Sehän se on pääasia, vai mitä, koska he kuitenkin ovat sellaisia, joilla ei oikeaa oppia ole...
Anyway, katselpas telkkarista FST:n gogo uusintana.
Ensi kuun alussa katsele Inhimillinen tekijä ja julistele mielessäsi sitä, miten luonnottomia näkemäsi homoseksuaalit ovat. Pidä hauskaa!
Emme taida päästä yksimielisyyteen asioista, kuten on usein jo kirjoitettu.
Syntiä homoseksuaalisuus ja sen harjoittaminen on, ja synti tulee sanoa synniksi, ei tässä tämän vaikeammasta asiasta ole kyse. Emme pääse näistä asioista yksimielisyyteen. Ihminen on yhtäaikaa syntinen ja vanhurskas. Toisaalta meitä uhkaa liha, voidaan muka tehdä mitä lystää, ja toisaalta meitä uhkaa tekojen vaatiminen väärällä tavalla.
Toivon, että Jumala löytää sinut.
Sellaista voisin kysyä, että eikö sillä ole mitään väliä, että miten opetetaan? Viittasit nimittäin siihen, ettei "opilla" olisi mitään merkitystä.
Yrittäisin varmistaa, että ymmärsinkö ilmaisusi oikein. Onko seuraavilla asioilla esimerkiksi mitään merkitystä, että miten näistä opetetaan? Seuraavien asioiden yhteydessä voidaan nimittäin mielestäni käyttää termejä oppi, tunnustus, yms.:
-ristin kuoleman merkitys, synnit on sovitettu ristillä
vs. kielletään ristin työn merkitys
(julistetaan vaikkapa ettei sitä tarvita)
-opetetaan jälleensyntymisoppia
(synnit sovitetaan siinä omia tekoja tekemällä jne.)
-kielletään Jeesuksen Jumaluus
-kielletään Jumalan olemassaolo
-kielletään kadotuksen olemassaolo
-perisyntiopetus
-laista ja evankeliumista saa julistaa miten tahtoo
-kielletään viimeinen tuomio, ja Jeesuksen paluu
-paaviudesta saa opettaa miten tahtoo
-kielletään kasteen merkitys
(julistetaan vaikkapa ettei sitä tarvita)
-kielletään ehtoollisen merkitys
(julistetaan vaikkapa ettei sitä tarvita)
-antinomismi
-opetetaan ettei Jumalaa ole
-vielä rajumpi: satanismin harjoittaminen
- jne. esimerkkejä voi keksiä
Raamatussa siis lukee, että homoseksuaalisuus on syntiä.
samalla lukutavalla Raamatussa lukee, että heteroseksuaalisuus on syntiä.
Silloinhan Jumala todellakin meni luomaan syntiä.
Meidän muiden Raamatussa ei niin ole kirjoitettuna. Teidän luthersäätiöläisten Raamatussa niin lukee.
Meidän muiden Raamatussa on lähes 400 kohtaa, joissa mainitaan heteroseksin olevan kielteistä tai syntiä, jos se perustuu himojen tyydyttämiseen ilman rakkautta.
Samoin Raamatussa lukee useita kymmeniä kertoja, että kahden samaa sukupuolta olevien välinen seksi on negatiivista ja kielteistä ja syntiä, jos se perustuu himojen tyydyttämiseen ilman rakkautta.
Sen sijaan Raamatussa on yksi ainoa kertomus kahden samaa sukupuolta olevan välisestä rakkaudesta. Näiden miesten välisestä rakkaudesta kerrotaan, että se oli Jumalan mielen mukaista. Heidän kerrotaan suutelevan toisiaan, rakastavan toisiaan samankaltaisella rakkaudella kuin mies voi naista rakastaa ja että toiselle näistä miehistä hänen rakkautensa miesystäväänsä oli ihanampaa kuin rakkaus vaimoonsa.
Vain tuo yksi ainoa kuvaus Raamatussa on samaa sukupuolta olevien välisestä rakkaussuhteesta.
Sen sijaan Raamatussa ei yhdessäkään kohden mainita, että homoseksuaalisuus ja heteroseksuaalisuus tai toinen niistä olisi syntiä.
AD, sinun ei kannata julistaa näitä asioita, kun et edes tiedä sanojen sisältöä ja luet Raamatusta sellaista, mitä siellä ei ole.
Ihan vakavasti kehoitan sinua, että menisit Luthersäätiön teologien kanssa keskustelmaan. Pyydä heitä lukemaan näitä nettikeskusteluja. Kun he ovat ihan rauhassa lukeneet, niin sovi tapaamisaika heidän kanssaan. Keskustele heidän kanssaan siitä, miten sinä säätiötäsi edustat, miksi sinun kirjoituksesi ovat Raamatun vastaisella asenteella kirjoitettuja, miksi sinulle kerrotaan, että et ymmärrä käyttämiesi sanojen sisältöä jne.
Kuuntele mitä he sinulle kertovat. Ehkä luotat heidän arvostelukykyynsä enemmän kuin niiden uskovien, jotka ovat sinulle tälläkin palstalla yrittäneet moninaisia asioita kertoa.
Teethän sen?
Käy Raamattupiireissä ja rukouspiireissä ja osallistu Jumalanpalveluksiin. Hakeudu diakoniatyön kautta vapaaehtoistöihin ja ehkäpä muidenkin järjestöjen kautta voisit hakeutua vapaaehtoistyöhön.
Kohtaa ihmisiä. Palvele heitä. Kuuntele heitä, mutta älä vastaa Raamatunlausein. Kerro heille mitä kaikkea kivaa olet tänään tehnyt, mutta älä kerro mitä Raamatun lauseita olet lukenut tai mikä on oikeaa oppia.
Jätä vähäksi aikaa nettipalstoilla oikeiden oppien julistaminen ja mene ihmisten pariin. Kohtaa heitä, palvele heitä. Anna Jumalan käyttää sinua omiin tarkoituksiinsa ja lopeta omien tarkoitustesi julistaminen.
Minäkin toivon, että Jumala löytää minut. Toivon Hänen löytävän myös sinut.
Niin. Ei tämä väittely hyödytä.
Olet harhassa, ja tärvelet Raamatun sanaa.
Mutta lopetetaan väittely.
Olisin kyllä kaivannut, että olisit vielä vastannut siihen viimeisimpään tämänpäiväiseen tiedusteluuni, eli tiedusteluuni niitä "oppeja" koskien.
sinulla taitaa olla jokin henkilökohtainen syy, jolla voit puolustella lähimmäistesi sortamista ja alistamista ohi Raamatun ohjeiden.
Tällaisella keskustelulla ei ole siksikään mitään merkitystä, koska opillisissa asioissa ei henkilökohtaisilla mielipiteillä ole mitään merkitystä, ne eivät voi ketään kiinnostaa, vaikka luterilaiset saarnaajat niitä jatkuvasti saarnaavatkin.
En ole kirjoittanut, että opeilla ei olisi mitään merkitystä. Taas olet lukenut kuten itse olet halunnut lukea, etkä siten mitä kirjoitin.
Selkeästi ilmaisin, että opeilla on se funktio ja merkitys, että niillä voidaan hallita itseä ja toisia.
Oppeja käytetään oikein ja väärin. Osa niistä on hyviä ja osa aikansa eläneitä ja vanhentuneita ja tarvitsevat kriittistä tarkastelua, uudelleen arviointia ja muutosta.
Niin me teemme Luterilaisessa kirkossa.
Opeista keskusteleminen ei kiinnosta minua, eivätkä opit kiinnosta minua enää. Jeesuksesta on tullut paljon tärkeämpi. Sekä teologisen opintojeni että Ryttylässä hengellisen opetuksen saaneena, olen joskus jotakin niiden nuoruuden vuosien aikana opeistakin opiskellut, hieman Raamattua olen lukenut, Tunnustuskijat kahlannut ja kirkkoisien tekstejä tenttinyt ja seminaaritöitä innolla laatinut, ja ovatpa ne silloin muinoin minulle tärkeitäkin olleet.
Opeista ei vain saa tulla elämän sisältöä, vaan Jeesuksellekin ja terveelle maalaisjärjellekin pitäisi antaa mahdollisuuksia.
Opit ovat Hengettömiä.
Pyhä Henki löytää sinut ja minut sitten, kun päästämme opeista irti ja annamme kätemme Jeesuksen käteen.
Sittemmin Jeesuksesta tuli paljon tärkeämpi kuin opit. Se on tärkeämpää, että antaa Jumalalle mahdollisuuden toteuttaa omaa tahtoaan kuin se, että itse toteuttaa sitä, mitä kuvittelee Jumalan tahdoksi.
Aamen.
En aio tarttua moniinkaan kirjoituksiisi.
Siihen menisi liikaa aikaa. Meille sana "oppi" merkitsee eri asiaa, joten emme voi väitellä siitä aihepiiristä.
Yritän vieläkin kysyä tätä...
/ Sittemmin Jeesuksesta tuli paljon tärkeämpi kuin opit. /
Eli tunnustat että Jeesus on Jumala, Jumalan ainokainen Poika, lihaan tullut Jumala?
Ja tunnustat ristin työn merkityksen? (Että hän kantoi syntikuormamme.)
Näyttäisi siltä, että tämä keskustelu lähenee loppuaan, mutta onneksi se nyt selvisi minullekin, että tämä sinun ja sinun seurakuntasi oppi taitaa olla sitä humaania filosofiaa ja sillä ei taida olla paljonkaan tekemistä Raamatun
opin kanssa.
Eikös Jumalan kuva ihmisessä särkynyt juuri syntiin lankeemuksessa.
Jossain vaiheessa puhuit keskustelijoiden vastuusta, otatko vastuun siitä kun tekstistäsi saa sellaisen kuvan, että ei syntiä olisi ollenkaan, silloinhan me ei tarvitsisi Kristusta syntiemme sovittajaksikaan. Taitaa mennä Kylliäisen opin puolelle.
Oikean kysymyksen AD esitti sinulle, vastauksesi täytynee ehkä vielä käydä katsomassa, jos se tulee
Hyvää syksyn jatkoa.
Luetko sinäkin toisten tekstejä kuten luet Raamattua: luet mitä haluat, etkä sitä mitä on kirjoitettuna?
Enhän minä ole missään kirjoittanut, etteikö syntiä olisi.
Päinvastoin.
Minähän olen tässä viestiketjussa kertonut vaikka kuinka paljon synneistä. Ne kaikki ovat esimerkeissäni heteroseksuaalien syntejä ja kaksi keskeisintä niistä ovat:
kaksinaismoralismi
vastuuttomuus
Luehan tarkasti, äläkä sillä tavoin kuin haluat.
miten tosiaan olet keskustelua seurannut, onhan täällä monesti tuotu esille, että rakkaudettomuus, kylmyys ja välinpitämättömyys lähimmäisiä kohtaan, ylensyöminen, kaikenlainen himoissa eläminen ja toisen hyväksi- ja väärinkäyttäminen, lähimmäisen panettelu ovat syntejä.
Sekin on synti, ettei pysty näkemään malkaa omassa silmässään, vaan osoittelee lähimmäisille heidän syntejään ja asettaa heille vielä omia ehtoja parannuksen tekemisestä, jotta itse voisi heidät hyväksyä.
Ehditkö vastaamaan tähän?
Eli tunnustat että Jeesus on Jumala, Jumalan ainokainen Poika (Kolminaisuuden toinen persoona), lihaan tullut Jumala?
Tunnustat, että Jeesus on Kristus?
Ja tunnustat ristin työn merkityksen? (Että hän kantoi syntikuormamme.)
Kirjoitit mukavan kysymyksen tuosta, että eikö ihminen menettänyt asemansa Jumalan kuvana
syntiinlankeamuksessa.
Se herättää seuraavia ikivanhoja kysymyksiä:
Jos ihminen on särkynyt Jumalan kuva, niin voiko ihminen tulla eheäksi, vai onko ihminen aina särkynyt?
Kuka keksi sen opin, että Raamatussa se kohta, jossa sanotaan Jumalan luoneen ihmisen omaksi kuvakseen ja mieheksi ja naiseksi, ei enää pidäkään paikkaansa? Se on nimittäin ikivanha oppi sekin.
Mahdatko tietää mitä ikivanhaa Eurooppalaista suuntausta se näkemys edustaa? Se nimittäin
on erittäin mielenkiintoinen filosofishengellinen suuntaus!
Niinhän ei lue Raamatussa, vaan se on taas TULKINTA Raamatusta.
Luterilainen oppihan opettaa, että syntiinlakeamuksessa ihmisestä tuli syntinen ja hän joutui eroon Jumalasta.
Mutta että ihminen ei enää olekaan Jumalan kuva, eikä mies eikä nainen, vaan jotakin muuta, sitä ei Luterilaisesa
kirkossa opeissa tunnusteta.
Emme siis olisikaan Jumalan kuvia, emmekä Jumalan luomiakaan, sillä Raamatussahan sanotaan, että Jumala loi
ihmisen omaksi kuvakseen. Jos tuo ei sitten paikkansa pidäkään, niin kuka on luonut meidät, mikä on alkuperämme,
kun kerran Jumala ei enää ole missään tekemisissä ihmiskunnan luomisen kanssa?
Mitä me olemme, jos emme ole Jumalan kuvia? Miksi Raamatusta ei ole poistettu sitä vääräoppista kohtaa, jossa sanotaan Jumalan luoneen ihmisen omaksi kuvakseen? Miksi sitä kohtaa Raamatusta ei saa ottaa tosissaan, mutta joitakin muita Raamatun kohtia voidaan ottaa tosissaan?
Kuka päättää sen, mitä Raamatun kohtia otetaan tosissaan ja mitä ei oteta tosisaan?
Lähdetään siis siitä, että ihminen ei ole Jumalan kuva, eikä Jumalan luoma, vaan oikeampi oppi olisi sanoa:
ihminen on rikkinäinen Jumalan kuva, eikä se vanha kohta Raamatussa enää pidäkään paikkaansa.
Sinunkin kannattaisi mennä seurakuntaasi keskustelemaan tuosta asiasta! Se voisi virittää mielenkiintoisen
keskustelun. Tuota näkökulmaa esim. meidän seurakunnassamme ei ole käytetty, mutta voisimme ottaa
näkökulmasi jossakin vaiheessa:
Ihminen ei voi olla Jumalan kuva, vaan ihminen on jotakin muuta kuin Jumalan kuva ja
Jumalan luoma, koska ihminen lankesi syntiin.
Kenen kuvia sitten olemme?
Voisit oikeasti mennä Raamattu- ja rukouspiireihin ja keskustella siellä. Kysymyksesi herättää
mielenkiintoisia kysymyksiä! Niistä kannattaa keskustella.
Kun kerran Jumala ei luonutkaan ihmistä omaksi kuvakseen, niin loiko Jumala ylipäänsä
ihmistä?
Kaikkea tällaisia kysymyksiä tuo suuntaus herättää. Ja niissä onkin oikeasti pohtimista.
Myös muinaiset kirkkoisät joutuivat niitä pohtimaan...
Luterilaisessa kirkossa uskotaan, että jokainen ihminen on Jumalan luoma Jumalan kuva.
Luterilaisessa kirkossa uskotaan, että "Jumalan kuva" tarkoittaa
Jumalan tuntemusta, vanhurskautta ja totuutta.
Ja Jumalan kuvia ovat kaikki miehet ja naiset. Yhä edelleen: sinä ja minäkin.
Se "Jumalan kuva" määritellään noin Augburgin tunnustuksen puolustuksessa.
Mutta toisissa kirkkomme Tunnustuskirjoissa sitä määritellään toisella tavalla. Kirkomme
ikivanhat ihmisten kirjoittamat opit ovat niin monimuotoisia ihmisten oppeja ja samoja asioita
tulkitaan ihan monenlaisella tavalla...
Luterilaisessa kirkossa uskotaan, että ihmisluonnon ja perisynnin (syntiinlankeamuksen seuraus) välillä on ero.
Me uskomme, että meidän nykyinen syntiinlankeamuksen jälkeinen luontomme pysyy
edelleenkin Jumalan luomana: olemme Jumalan luomia Hänen kuviaan ihan kaikki muutkin kuin Eeva ja Aatami.
Luterilaiset uskovat, että Jumala ei luonut vain Aatamia ja Eevaa omaksi kuvakseen,
vaan Hän luo meidänkin ruumiimme ja sielumme, syntiinlankeamuksen jälkeen yhäkin. Vaikka
ihminen turmeltui perisynnissä, niin Jumala edelleenkin tunnustaa jokaisen ihmisen
omaksi luomuksekseen, omaksi kuvakseen.
Tuo näkemyksemme on printattuna Yksimielisyyden ohjeeseen, joka kuuluu myös Tunnustuskirjoihimme.
(Toki voimme TULKITA Yksimielisyyden ohjettakin, vaikka millä tavalla ja väittää omaa tulkintaa
oikeammaksi kuin toisen tulkintaa siitä. Niinkin me teemme luterilaisuudessa: taistelemme
siitä kuka tulkitsee oikeaoppisesti kirkkoisien tekstejä)
Luther itse uskoi vahvasti siihen, että ihminen on sekä fyysisesti että sielullisesti Jumalan kuvaksi luotu.
Siitä hän kirjoitteli mm. Katekismuksessa.
Luerilaisuuden opit ovat tosi vanhoja ja valtavan paljon niitä on muuteltu ja ajankohtaisimmiksi
säädelty. Oppimme ja Raamatun tulkintamme ovat AINA inhimillisiä ja erheellisiä, epätäydellisiä.
Oikeasti ei oikea oppisia oppeja olekaan. Jos joku väittää omaavansa oikean opin, silloin hän kai kuvittelee
olevansa Jeesus: sillä Jeesus oli ainoa ihminen, joka todella tiesi Jumalan ajatukset - se johtui
ihan vain siitä, että Hän oli myös Jumala.
Uskonnon ja uskon opit ovat aina IHMISTEN TULKINTOJA Jumalasta ja Raamatusta.
Ne eivät ole jumalallisia, eivätkä Jumalan sanaa. Kaikki opit vaativat jatkuvaa kyseenalaistamista
ja tarkastusta. Jos niin emme olisi luterilaisuudessakin tehneet ja luterilaisia oppejamme
hylänneet ja toisenlaisiksi muuttaneet, olisimme kyllä melkoisen takapajuisia ja hyväksyisimme Raamatun asenteiden
vastaisia asenteita mitä moninaisimmissa asioissa...
Kiitos ajatuksestasi, että eikö ihminen menettänyt asemansa Jumalan kuvana ja muuttui siten rikkinäiseksi
Jumalan kuvaksi!
Upea, ikivanha, ajatus, jota aikoihin en ole miettinyt!
Hyvää syksyä sinullekin.
P.S) Enää en puutu oppeihin :)
Kuka nyt luki ajattelemattomasti.
Kirjoitin, "Eikös Jumalan kuva ihmisessä särkynyt
juuri syntiin lankeemuksessa". Kristus korjaa kuvan.
Esim: Kun Troijan kuva on pöydällä kauniina kiiltävänä ja puhtaana niin tulee koiran penikka ja nappaa sen ja pureksii rikki, kuva on pilalla, mutta kuva ei silti lakkaa olemasta Troijan kuva.
Ps. Hyvä kun tuli tuo meidän kaikkien ihmisten syntisyyskin vielä lopuksi esille.
"Eikös Jumalan kuva ihmisessä särkynyt juuri syntiin lankeemuksessa"
Ei Luterilaisen kirkon mukaan.
Kuten kirjoitin.
Kyllä tuon pitäisi antaa ajattelemisen aihetta, ehkäpä meille kaikille.
Suorastaan hekumoimme itsekeskeisyydessämme, jopa niin, että lopulta tuomitsemme Jumalan, kun kaikki Hänen työnsä ei toimikaan meidän mielihalujemme mukaan.
Tervessi vaa Turust!
Tuo viimeisin kysymykseni oli siinä aiemmassa listassa, johon vastasit yleisesti oppeihin liittyen.
Et ole pohtinut tätä asiaa enää.
Tahtoisin silti kuulla, että kuuluuko sekin näihin kategorioihin (toivon että ei kuulu, mutta tahtoisin varmistaa):
Troijan:
/ Selkeästi ilmaisin, että opeilla on se funktio ja merkitys, että niillä voidaan hallita itseä ja toisia. /
/ Opit ovat Hengettömiä. /
/ Opeista ei vain saa tulla elämän sisältöä, vaan Jeesuksellekin ja terveelle maalaisjärjellekin pitäisi antaa mahdollisuuksia. /
Ja:
/ Oppeja käytetään oikein ja väärin. Osa niistä on hyviä ja osa aikansa eläneitä ja vanhentuneita ja tarvitsevat kriittistä tarkastelua, uudelleen arviointia ja muutosta. /
Eli pitääkö ilmaisemasia asia "Jeesus on tärkein" sisällään sen mitä viimeisessä viestissäni yritin ilmaista..?
(Tahtoisin vain varmistaa asiaa..)
Ajatuksena nousee sama, mitä jo Paavali mietti: "Saammeko tehdä syntiä, kun saamme kerran kaiken anteeksi?"
Luuk. 6:36 "Miksi te sanotte minulle: 'Herra, Herra' ettekä tee mitä minä sanon?"
Roomalaiskirjeessä ja Galatalaiskirjeessä edetään samalla tavalla. Ensin puhutaan siitä, mitä Jumala on tehnyt sinun hyväksesi, sitten vasta siitä, mitä se merkitsee Sinun elämässäsi.
Ensin on siis armo, sitten vasta pyhitys. Kasteessa uudesti syntyneenä juuri uusi elämä merkitsee nyt velvoitetta taistella syntiä vastaan.
Mielestäni uskossa näkyy teot. Silti tiedän että itsekin lankean aina uudelleen tiettyihin synteihin. Room 7:18 "Tiedän, ettei minussa, nimittäin minun turmeltuneessa luonnossani ole mitään hyvää." Vasta sitten kun oma usko on viety, kunnian saa yksin Kristus. Ja kun taivas on auki Kristuksen kautta meille syntisille, löytyy sydämeen uusi voima.
ellemme kykene perusteelliseen ja rehelliseen itsetutkiskeluun.
Vaivumme lopulta sellaiseen itsekeskeisyyteen jossa menetämme Pyhän Hengen ohjauksen, eikä omatuntomme enää toimi oikealla tavalla.
Koska me oikeastaan voimme sanoa minä olen oikeassa?
// Koska me oikeastaan voimme sanoa minä olen oikeassa? //
Niin, Saatana yrittää meille monesti vakuuttaa että teemme oikein vaikka todellisuudessa lipsuisimme kauemmaksi Jumalasta. Mutta eipä meidän tarvikaan olla täydellisiä, sitä olmemme Jumalan edessä ainoastaan Jeesuksessa.
Kyselit, miten mielestäni elät. Vastaus: Jos tosiaan elät niinkuin kirjoitit, ota Raamattu käteesi ja lue! Sieltä löydät vastauksen.
Kaikesta huolimatta JEESUS RAKASTAA sinua AINA! Hän etsii sinua ja uudelleen ja uudelleen pyytää seuraamaan itseään. HÄN on uskollinen. SINUN pitää vain tehdä valinta HÄNEN hyväkseen. Tee se jo tänään!!! Huomisesta ei kukaan tiedä. HELVETISSÄ on myöhäistä katua.