Epämiellyttävää ajella

On kyllä! Minulla ei ollut aiemmin tapana ajella karvoja, joskus vähän siistin. Exä tykkäsi karvoista, joten siinä ei ollut mitään ongelmaa.

Nykyinen mieheni hyvin nopeasti suhteen alettua huomautti, että voisin tehdä jotain niille karvoille. Siitä nyt on sitten alkanut tuskien taival, jolle ei loppua näy.

Ensin kokeilin sheivaamista. Iho ärtyi heti pariksi päiväksi, vaikka sheivausvälineissä ei ollut mitään vikaa. Kun ihon ärsytys lakkasi, alkoi sänki pistellä. Kun sänki ei enää pistellyt, olikin jo aika sheivata uudestaan, ja palattiin alkuun.

Sitten kokeilin Veetin voidetta. Riemastuin, tämähän ei satu yhtään, eikä sänkikään kasvanut pistelevän terävänä. Kunnes muutaman käyttökerran jälkeen iho ärtyi voiteesta aivan valtavasti, tuntui kuin koko alapää olisi ollut tulessa. Se siitä sitten.

Päätin rohkaistua ja ostin Veetin vahaliuskoja. Yllättävää kyllä, kipu ei ollutkaan niin kova kuin mitä ajattelin. Vahaliuskojen käyttö oli kuitenkin melko suttuista puuhaa, ja vahatahrojen poisto mukana tulleilla öljylapuilla oli aika työlästä. Sitä paitsi sattuihan se, vaikkei niin paljon kuin ajattelin.

Kun vahaliuskapaketti loppui, päätin kokeilla lämminvahaa. Ostin sellaisen purkin, joka lämmitetään mikrossa ja sitten sitä siirappimaista töhnää levitetään paikalleen, lappu päälle ja repäisy. Vahaliuskoihin verratuna se etu, että vahatahrat lähtevät pois ihan lämpimällä vedellä. Huonoa se, että sattuu kamalasti ja vahaa tule helposti levitettyä liikaa, jolloin repäistessä lähtee vain pari karvaa ja homma pitää toistaa monta kertaa.

Kokeilematta on enää kylmävaha ja kosmetologilla käynti.

Eniten tässä ottaa päähän, että minua itseäni karvat eivät häiritse, minulle riittäisi, että leikkaisin vähän niitä pisimpiä pois. Mies huomauttelee jos karvat ovat liian pitkät hänen mielestään, mutta myös valittaa kun karvojen poisto-operaatiossa kuluu minulla aikaa ja pidän kylppäriä sillon hänen mielestään liikaa varattuna. Silloin kun olen nätisti sheivattu/siistitty, ei hän sano mitään.

Kauhean vaikeaa enää saada motivoitua itseään hankkiutumaan karvoista eroon. Itselle karvattomuus tuntuu vain epämukavalta ja karvoista eroon hankkiutuminen sattuu. Ainoa hyöty karvattomuudesta on se, ettei mies valita. Pitäisikö antaa vain olla?

Kumppani vaihtoon jos karvoitus haittaa.