Yle esittää tuhannetta kertaa näitä savokarjalaisia räkäkomedioita eli Pekkaa ja Pätkää hyvään katseluaikaan.
Saisi jo riittää, koska Puupäät alkavat olla pahasti vanhentuneita tyyliltään. Ei löydy camp-henkeä, ei kulttistatusta, ainoastaan lapsellisia puujalkavitsejä ja ällöttäviä romansseja sivujuonina.
Miten tällaista sontaa on aikoinaan jaksettu tehdä kymmenenkin elokuvaa?
Yle saisi esittää välillä harvemmin nähtyjä 60-80 -luvun filmejä ja jättää nämä kohelluselokuvat pois. Jos joku niistä on kiinnostunut niin hankkikoon tallenteina.
Saisi jo riittää, koska Puupäät alkavat olla pahasti vanhentuneita tyyliltään. Ei löydy camp-henkeä, ei kulttistatusta, ainoastaan lapsellisia puujalkavitsejä ja ällöttäviä romansseja sivujuonina.
Miten tällaista sontaa on aikoinaan jaksettu tehdä kymmenenkin elokuvaa?
Yle saisi esittää välillä harvemmin nähtyjä 60-80 -luvun filmejä ja jättää nämä kohelluselokuvat pois. Jos joku niistä on kiinnostunut niin hankkikoon tallenteina.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Mielestäni nämä Pekka ja Pätkä elokuvat ovat ehdottomia Suomi-Filmin klassikoita ja niitä tuleekin esittää=) Niissä on myös erinomaista ajan kuvausta, joten niiden esittäminen silloin tällöin on suotavaa
Aivan mahtavan hauskoja leffoja. Mukavaa ei ilkeää huumoria.
Hyvä että löytyy muitakin asiantuntijoita=)
Nooh, Puupäät on klassikoita... Suorastaan pyhiä lehmiä, eihän niitä saa kritisoida. Ensin oli Pekka ja Pätkä, sitten tuli Uuno, Visa Mäkisen tuotanto ja lopulta Pekko Aikamiespoika-sarja.
Samaa suurta jatkumoa kaikki.
Nyt vain jännityksellä odotamme mikä on "asiantuntija-yleisön" seuraava suursuosikki ja junttilan supersankari.
Heruttaisiko vaikkapa tällainen elokuva kuolan poskelle asiantuntijoilta: "Maalaispökiö ja Liisa Lehmä puhhuu savvoo ja seikkailee kaupungissa aiheuttaen monia harmittoman hassuja tilanteita"?
80-luvulla tuli muotiin rehabilitoida vanha roska kulttuurituotteiksi. Turhapuroista tuli suurta taidetta, rillumareista merkittävintä korkeakulttuuria, Esa Pakarisen naaman vääntely näyttelytaidon huippua jne.
Esim. eilinen P ja P puistotäteinä: kaikki jo 50-luvulla kuluneet kliseet koottu tunnin koosteeksi, juoni mitäänsanomaton, naiivi.
Aika on tehnyt pahaa jälkeä näille hömpötyksille.
Näille ei naura enää lapsetkaan.
Mun mielestä hyviä,mua ainakin naurattaa useimmiten,vaikka joskus sen Pekan jutut on vähän lapsellisia,mutta kun ne on niin ihanan harmittomia:) Ja ikuisena romantikkona Olavi Virta ja hänen tulkitsemansa ikivihreät kappaleet saavat ainakin minut tuijottamaan kuvaruutua aivan hiljaa monttu auki:)
Pekka ja Pätkä hakkaavat menen tullen Pekot ja Vääpeli Körmyt yms. nykyiset säälittävät tekeleet.
Loistavaa elokuvaa ajalta jolloin Suomessa osattiin vielä kirjoittaa tarinoita.
Pekkoja ja Pätkiä on kyllä esitetty televisiossa liian usein, se on kyllä totta. Mutta se ei poista sitä tosiasiaa että ne ovat edelleenkin harvinaisen vetreätä komiikkaa, jopa anarkistisiakin. Ainakin sen päivän mittapuun mukaan. Pekat ja Pätkät olivat ensimmäinen huumorielokuvasarja Suomessa. Pioneereja.
Olen samaa mieltä, että Pekoissa ja Pätkissä on edelleen loistavaa huumoria, mutta myös typerää täyteaineistoa.
Ensimmäinen kotimainen huumorielokuvien sarja Pekka ja Pätkä ei kuitenkaan ollut, vaan ennen sitä tehtiin ainakin kolmiosaisiksi jääneet Lapatossu ja Vinski -elokuvat (1937, 1939 ja 1940)(pääosissa Aku Korhonen ja Kaarlo Kartio)sekä Ryhmy ja Romppainen elokuvat kaksi sotavuosina ja yksi 1950-luvun alussa (pääosissa Oiva Luhtala ja Reino Valkama). Kaarlo Kartio kuoli 1940, joten en tiedä, olisiko Lapatossu ja Vinski -elokuvia tullut enemmänkin, jos toinen päähenkilö olisi elänyt kauemmin.
Sinä kun et ole ainoa joka sitä televisiota katselee. Mitäs Puupäiden tilalla pitäisi näyttää? Lisää urheilua vai??? vai ranskalaisia taide-elokuvia??? tai no mainitsihan sinä nuo 60-80 -luvun filmit, mutta mietippä vielä ketkä mahtaa Puupäitä katsella. Eiköhän ne ole jotain noita eläkeläisiä jotka mieluummin katselevat Puupäiden harmitonta vekkuli-huumoria kuin sinun kaipaamisia fikkoja. Ja eiköhän juuri nuo eläkeläiset ole niitä, jotka eivät katsomisiaan hanki tallenteina, kuten ehdotat, vaan katselevat nimenomaisesti sitä mitä televisiosta sattuu tulemaan.
Tuttavani on vanhusten kanssa tekemisissä ja töissä.
He kuulemma tykkäävät katsoa näitä elokuvia, koska se tuo heidän mieleensä - heidän jo eletyn nuoruuden.
Näitä katsovat nuoremmatkin! Ja hyviä ovat. Ei sisällä sellaista sontaa, kuin nykyajan elokuvat. :P
ESA PAKARINEN SR ON IDOLINI < 1911-1989 IDOLEITANI JA JR S,1948
Niin se on myös minunkin! ::)