Umayyan haastattelu on koettu liian voimakkaasti ruotsinkielisten etuoikeuksia kritisoivaksi ja poistettu Hbl:in sivuilta. Näin toimii suomenruotsalaisuus parhaimmillaan poistetaan ikävät asiat ja jätetään "kivukat" asiat esille.
Ruotsinkielen asema
Abu-Hanna käsittelee montaa kuumaa perunaa, eikä vähiten suomenruotsalaisuutta. Hän kirjoittaa mm. että suomenruotsalaiset tapaavat edustaa kaikkia vähemmistöjä vaikka suomenruotsalaisten sen enempää kuin suomenkielistenkään asemaa ei voi verrata maahanmuuttajien asemaan koska heillä ei ole yhteistä historiaa, kokemuksia, yhteiskunta-asemaa tai yhteistä todellisuutta.
- Kuitenkaan se ei ole maahanmuuttaja vaan suomalainen joka edelleen nostaa esiin maahanmuuttajien asioita, varsinkin yhteiskunnan ylätasolla.
Suomenruotsalaisten vahva asema vähemmistönä on hänen mielestään hyvä asia mutta lisää samanaikaisesti, että ruotsinkielen asema menee nyt uuteen vaiheeseen jossa sillä ei enää ole yhtä itsestään selvä asema.
- Historia on historiaa, nyt on demografia (väestörakenne) muuttumassa. Monet minun suomenruotsalaisista ystävistäni eivät tätä ymmärrä. He sanovat, että he kieltäytyvät luopumasta oikeuksista joita he ovat väkivoimin hankkineet itselleen.
Mutta tulevaisuudessa ei ruotsinkielen asema tule olemaan yhtä itsestään selvä enää. Tämä muutos on väistämätön ja tulee varmasti tekemään kipeää.
Hän mm. kritisoi kirjassa siitä nepotismistä (omien suosimista) jota hän katsoo esiintyneen erilaisten nimitysten yhteydessä. Hakuprosessit joissa sukunimi ja kontaktit parantavat joidenkin kohdalla tulla valituksi ja joihin maahanmuuttajat eivät lukeudu. Mm. hän kirjoittaa kuinka Stefan Wallin 2009 kulttuuriministerinä kielipoliittisista syistä valitsi Leif Jakobssonin Valtion taidekomission puheenjohtajaksi. Tämä samanaikaisesti kun hallituksessa oli yksi ainoa etnisten vähemmistöjen edustaja mikä Abu-Hannan mukaan on ihan liian vähän. Hän myöskin kyseenalaistaa Eva Biaudetin valinnan vähemmistövaltuutetuksi 2010 kun osaa maahanmuuttajataustaisista ei edes kutsuttu haastatteluun.
Hän kirjoittaa, että on tunnettua, että tietyt vähemmistöt vastustavat monikulttuurisen demokratiaprosessin vaikka nämä odottavat, että muut ajaisivat juuri heidän asiaansa.
Ruotsinkielen asema
Abu-Hanna käsittelee montaa kuumaa perunaa, eikä vähiten suomenruotsalaisuutta. Hän kirjoittaa mm. että suomenruotsalaiset tapaavat edustaa kaikkia vähemmistöjä vaikka suomenruotsalaisten sen enempää kuin suomenkielistenkään asemaa ei voi verrata maahanmuuttajien asemaan koska heillä ei ole yhteistä historiaa, kokemuksia, yhteiskunta-asemaa tai yhteistä todellisuutta.
- Kuitenkaan se ei ole maahanmuuttaja vaan suomalainen joka edelleen nostaa esiin maahanmuuttajien asioita, varsinkin yhteiskunnan ylätasolla.
Suomenruotsalaisten vahva asema vähemmistönä on hänen mielestään hyvä asia mutta lisää samanaikaisesti, että ruotsinkielen asema menee nyt uuteen vaiheeseen jossa sillä ei enää ole yhtä itsestään selvä asema.
- Historia on historiaa, nyt on demografia (väestörakenne) muuttumassa. Monet minun suomenruotsalaisista ystävistäni eivät tätä ymmärrä. He sanovat, että he kieltäytyvät luopumasta oikeuksista joita he ovat väkivoimin hankkineet itselleen.
Mutta tulevaisuudessa ei ruotsinkielen asema tule olemaan yhtä itsestään selvä enää. Tämä muutos on väistämätön ja tulee varmasti tekemään kipeää.
Hän mm. kritisoi kirjassa siitä nepotismistä (omien suosimista) jota hän katsoo esiintyneen erilaisten nimitysten yhteydessä. Hakuprosessit joissa sukunimi ja kontaktit parantavat joidenkin kohdalla tulla valituksi ja joihin maahanmuuttajat eivät lukeudu. Mm. hän kirjoittaa kuinka Stefan Wallin 2009 kulttuuriministerinä kielipoliittisista syistä valitsi Leif Jakobssonin Valtion taidekomission puheenjohtajaksi. Tämä samanaikaisesti kun hallituksessa oli yksi ainoa etnisten vähemmistöjen edustaja mikä Abu-Hannan mukaan on ihan liian vähän. Hän myöskin kyseenalaistaa Eva Biaudetin valinnan vähemmistövaltuutetuksi 2010 kun osaa maahanmuuttajataustaisista ei edes kutsuttu haastatteluun.
Hän kirjoittaa, että on tunnettua, että tietyt vähemmistöt vastustavat monikulttuurisen demokratiaprosessin vaikka nämä odottavat, että muut ajaisivat juuri heidän asiaansa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Umayya joutui tuon takia härskin hyökkäyksen kohteeksi. Takana olivat surutahot, svekotahot ja surumedia ja valtamedia. Hän joutui käytännössä pakenemaan maasta!
Kieleen perustuvan etuilusysteemin perusperiaate on, että sitä arvostelevat joutuvat kärsimään. Siksi juuri tilanne pitää muuttaa hinnalla millä hyvänsä!