Ns. Korsimon mutka

Toinen kulkulaitosministeri (ml) joutui talvella 1961 kovan ryöpytyksen kohteeksi väitetystä vallan väärinkäytöstä Liedossa, josta hän oli hankkinut maatilan.

Oli tullut ilmi, että uuden Tampereen valtatien linjaus oli ohjattu pääosin pois Korsimon omistaman Taskulan tilan mailta ja pitempänä kaarena siirretty pirstomaan naapurien pientiloja.

Turun Sanomat asettui 20.1. alkaen isolla otsikolla lujasti pientilallisten puolelle: ”Turun ja Auran moottoritien suunnan määräämisessä Liedossa outoa sivumakua – Korsimon mutka ruhjoo pientilojen pellot”.

Tiepiiri joutui talvella 1961 pitämään uuden katselmuksen, jossa TS seurasi pienviljelijöiden huolia ja purkauksia.

Tielinja halkaisi muiden muassa pienviljelijä tilan elinkelvottomaksi. Samalla Pahkan kylän takamailla , ja sekä pientilojen pellot ”sananmukaisesti reväistiin kahtia”.

Tielinja halkaisi muiden muassa pienviljelijä tilan elinkelvottomaksi. Samalla Pahkan kylän takamailla , ja sekä pientilojen pellot ”sananmukaisesti reväistiin kahtia”.

Lehtikuvaan oli piirretty vanha tielinja, joka meni läheltä Korsimon tilan puimalaa ja halkaisi metsäsaarekkeen sen takana. Kuvatekstin mukaan uusi tielinja oli siirretty tilasta 100 metriä kauemmaksi.

Tilalliset aikoivat kääntyä oikeuskanslerin puoleen. Tukijoita riitti, sillä Maarian, Liedon ja Auran kunnat olivat penseitä moottoritiehankkeelle ja hyväksyivät pakkoraossa sen paikalle vain tavallisen maantien. TS tiesi Liedon valtuuston myös vaatineen Korsimon mutkan oikaisemista.

Kuntien lähetystö oli käynyt ensimmäisen kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri Kauno Kleemolan (ml) puheilla, mutta saanut viileän vastaanoton.

Turun Sanomat käsitteli asiaa pääkirjoituksessa ”Ministerin mutka”: ”Kun yhteiskunnassamme alkaa yhä voimakkaammin esiintyä käsitys, että määrätyissä virka-asemissa olevat henkilöt käyttävät virka-asemaansa toisin kuin tämä asema edellyttäisi...”

Tie- ja vesirakennnushallituksen pääjohtaja lähetti TS:lle vastakirjoituksen ja väitti, että TVH on tehnyt suunnitelmat oma-aloitteisesti. ”Ministeri Korsimolla ei ollut tässä asiassa mitään osuutta.” Hän myönsi tielinjan siirtyneen 20 metriä.

Tie- ja vesirakennnushallituksen pääjohtaja lähetti TS:lle vastakirjoituksen ja väitti, että TVH on tehnyt suunnitelmat oma-aloitteisesti. ”Ministeri Korsimolla ei ollut tässä asiassa mitään osuutta.” Hän myönsi tielinjan siirtyneen 20 metriä.

TS leimasi heti peräkaneetissa Kuusiston tiedot yksipuolisiksi. Lehti kirjoitti pian uutisen, jossa Kuusiston väitteet kiistettiin. Tiesuunnitelma oli vahvistettu 5. toukokuuta 1960, mutta muutos oli tehty jossain vaiheessa seuraavan kesän aikana TVH:n korkeimpien virkamiesten toimesta.

Elokuussa alkuperäistä suoraa tietä linjaavat miehet ajettiin pois Taskulan tilan mailta. TS tiesi, että TVH:n perusteluksi oli löydetty turvallisuus, jonka vuoksi tiessä tulee olla ”valokaarteita”.

Kansanedustaja (sd) teki 1. helmikuuta 1961 Korsimon mutkasta eduskuntakyselyn, jossa hän toisti julkisuudessa esitetyt tiedot, kuten senkin, että tielinjan muutoksen aikana Taskulan tilalla oli vieraillut kulkulaitosministeri ja TVH:n korkeita virkamiehiä.

Kansanedustaja (sd) teki 1. helmikuuta 1961 Korsimon mutkasta eduskuntakyselyn, jossa hän toisti julkisuudessa esitetyt tiedot, kuten senkin, että tielinjan muutoksen aikana Taskulan tilalla oli vieraillut kulkulaitosministeri ja TVH:n korkeita virkamiehiä.

Kleemola antoi vastauksen Siltaselle 10.3. Hän kertoi, että uusi tielinjaus liittyi tarpeeseen tehdä tiestä moottoritie Keski-Suomesta Turkuun kasvaneen liikenteen sekä erikoisesti Nesteen liikenteen lisääntymisen takia. Poikkeama Korsimon tilan kohdalla vanhasta linjasta on vain 35 metriä. Vierailu oli tilalle tehty vasta kaksi kuukautta sen jälkeen kun tielinjaus sai lain voiman.

Maaliskuussa 1961 eduskuntakyselyn teki myös Korsimon vanha vastustaja , joka suoraan väitti Korsimon antaneen virkakäskyjä ja kieltäneen tien rakentamisen mailleen.

Maaliskuussa 1961 eduskuntakyselyn teki myös Korsimon vanha vastustaja , joka suoraan väitti Korsimon antaneen virkakäskyjä ja kieltäneen tien rakentamisen mailleen.

Prosessin päätteeksi oikeuskansleri osaltaan katsoi, ettei Korsimo ollut tässä asiassa ylittänyt valtuuksiaan. Kyseessä oli siis TVH:n ratkaisu. Joka tapauksessa Lieto nousi tässä kärhämässä hiljaiselosta Suomen kartalle. Kansan mielissä ”Korsimon mutka” jäi tarkoittamaan väärää vallankäyttöä.

Veli Junttila

Kirjoittaja on filosofian maisteri.

http://www.ts.fi/mielipiteet/kolumnit/189267/Valtatiehen mutka Korsimon tilan kohdalle

Tarkka selvitys karttoineen

http://www.turuntienoo.fi/index.php/blogit/539-

Korsimon Kultakumpu säästyi.

Tutkinta kesti niin pitkään, että ehdittiin jo rakentaa...

http://www.ts.fi/mielipiteet/kolumnit/443151/Korsimon mutkan oikaisua tutkittiin


Googlaa korsimon mutka

Hannu Rautkallio löysi NL:n ja KGB:n arkistoista dokumentin, jossa todettiin KePun silloisen puoluesihteeri Korsimon anoneen ja saaneen 10 miljoonaa markaa NL:sta Kekkosen 1962 vaalikampanjan rahoittamiseen. Tuo dokumentti julkaistiin mm. tässä kirjassa:

Tsernous V. N. - Rautkallio Hannu NKP ja Suomi - Keskuskomitean salaisia dokumentteja 1955-1968 Tammi, 1992, 164 s., 1. painos

Korsimon KGB -raha-anomusjuttu on sivulla 122 ja sivulla 123 on luonnos 10 miljoona markan maksamisesta Suomen Maalaisliitolle. Ajankohta on 22.1.1962

KePu pyysi KGB:ltä vaalirahaa ja saikin 10 miljoonaa markkaa.



Rahanarvonkerroin 1860 - 2012

Kertoimella voidaan muuttaa vuosien 1860–2001 markat ja vuosien 2002–2011 eurot vuoden 2012 euroiksi.

1961 0,0223 

10 000 000 markaa 1962 kurssilla tekee 223 000 €

1962 0,0213

10 000 000 markaa 1961 kurssilla tekee 213 000 €

http://www.stat.fi/til/khi/2012/khi_2012_2013-01-15_tau_001.html