Kasvoton mies - Vladimir Putin

Luin v. 2012 julkaistun Masha Gessenin kirjan Kasvoton mies – Vladimir Putinin nousu Venäjän valtiaaksi vasta nyt, koska tuo Vladimir Putinista kertova dokumentti ei ollut aiemmin osunut silmiini.

Ennen kuin kerron lisää, sanon heti tärkeimmän asian: lue ihmeessä kirja, jos et ole ennen sitä tehnyt. Luettuasi ymmärrät paljon enemmän Putinia ja hänen politiikkaansa, sitä, miksi hän toimii kuten toimii.

Kaiken avain on Putinin KGB-tausta. Kun Neuvostoliiton hajoamisen jälkeinen Jeltsinin Venäjä ajautui kaaokseen ja epäjärjestykseen, päätti yllättäen tuntemattomuudesta v. 2000 presidentiksi päässyt Putin laittaa maan järjestykseen KGB-tyylisen kovan kurin ja vallan keskittämisen kautta. Putin teeskenteli alussa ollessaan Pietarin apulaispormestarina olevansa liberaali, mutta sydämessään hän halveksi liberaaleja ja länsimaista monipuoluedemokratiaa. Putinin mielestä Venäjän voi pelastaa vain hänen johtamansa Yhtenäinen Venäjä –puolue – ja viime kädessä vain hän itse.

Tuekseen Putin haali vanhoja KGB-ajan ystäviä, joihin hän saattoi luottaa. Venäjälle syntyi aivan uudentyyppinen hallintomalli, sekurokratia, joka merkitsee turvallisuuspalvelun ja vakoojien hallintavaltaa.

Putin vaikutti myös siihen, että Jeltsinin aikana rikastuneet oligarkit menettivät asemiaan ja heidän tilalleen tuli turvallisuuspalvelun miehiä johtamaan Venäjän suurimpia yhtiöitä.

Tätä Putin kutsuu vertikaaliseksi vallankäytöksi eli Putin hallitsee huipulta pystysuoraan kaikkia tärkeimpiä yhteiskunnan toimintoja siten, että kaikki johtajat ovat hänelle uskollisia, koska he ovat Putinille kiitollisuuden velassa asemastaan.

Jos joku ei ole nöyrästi samaa mieltä Putinin kanssa, vaan tuo julki Putinia vastustavia mielipiteitä, hän saa pian tuntea olevansa entinen mahtimies. Tämän kohtalon ovat kokeneet jo monet venäläiset, joista osa on teljetty vankilaan ja osa on murhattu. Tunnetuin vankilaan joutuneista oligarkeista oli Mihail Hodorkovski, joka kahdeksan vankilavuoden jälkeen vapautui joulukuussa 2013 juuri ennen Sotshin talviolympialaisia luvattuaan olla osallistumatta politiikkaan. Tuomion väitettiin tulleen veronkierrosta, mutta syyte on tekosyy, kun todellinen syy on se, että Putin ei voinut sietää itsenäistä Hodorkovskia, joka oli eri linjoilla hänen kansaan monista talouden ja politiikan kysymyksistä. Niinpä Putin päätti tehdä Hodorkovskista varoittavan esimerkin, että näin käy, jos pullikoi Putinia vastaan. Tuomio oli siis täysin poliittinen ja siten epäoikeudenmukainen vääryys.

Jotkut selvisivät hengissä muutettuaan ulkomaille, mutta sinnekin Putinin koston pitkä käsi ulottuu, kuten kävi Lontoossa asuvalle Aleksandr Litvinenkolle, kun Venäjän turvallisuuspalvelun miehet murhasivat hänet teehen sekoitetulla poloniumilla. Myös alun perin Putinin valtaan junaillut, mutta sittemmin Putinin kanssa riitautunut Boris Berezovski muutti Lontooseen, mutta kuoli maaliskuussa 2013 joko murhattuna tai itsemurhan tehneenä.

Putinin Venäjä on hyvin diktatorisesti ja keskitetysti johdettu mafiavaltio, jossa ei ole toimivaa parlamentarismia, ei rehellisiä vaaleja, ei riippumatonta oikeuslaitosta eikä vapaata mediaa. Putin edellyttää, että tuomarit, toimittajat, talousjohtajat ja poliitikot tukevat hänen poliittista linjaansa.

Tämä Putinin autoritaarinen hallintomalli on johtanut siihen, että Putin tekee kaikkensa, että valta ei voi välillä vaihtua, kuten normaalidemokratioissa, vaan että hallintovalta pysyy vuodesta toiseen saman pienen klikin hallussa. Tätä yhden puolueen aina vain jatkuvaa hallitsemista Putin kutsuu suvereeniksi demokratiaksi, mikä merkitsee sitä, että valta Venäjällä on suvereenisti ja kyseenalaistamatta yhden puolueen ja yhden miehen hallussa. Kun näin on, niin on sanan väärinkäyttöä kutsua tällaista tyranniaa demokratiaksi, joka tarkoittaa kansanvaltaa.

Putin voi vedota vaaleihin, mutta kaikki tietävät ja siitä on Gessenin kirjassakin monia esimerkkejä, että Venäjällä vaalit ovat monella tapaa epärehelliset ja epäreilut muita puolueita ja ehdokkaita kohtaan. Sen takia Venäjällä tiedetään jo ennen vaaleja seuraavan presidentin nimi.

Kaikki nämä Putinin hallinnon synkät puolet ovat ikävä asia vapautta ja todellista demokratiaa kaipaaville venäläisille, joita on paljon, mutta joilla ei ole mitään mahdollisuuksia päästä muuttamaan asioita.

Vladimir Putin on saanut Venäjällä aikaan hyviäkin asioita, kuten yleinen järjestys, palkkojen maksu ajallaan, monien ihmisten elintason nousu, kansallistunteen kohottaminen, kristillisten ja perinteisten arvojen kunnioittaminen sekä USAn ja lännen yksinapaiseen hegemoniaan perustuvan Uuden maailmanjärjestyksen vastustaminen.

On siksi surullista, että Putin on samalla puistattavan kova, tunteeton ja pelätty yksinvaltias, joka ei kaihda mitään keinoja pysyäkseen vallassa. Valitettavasti keinovalikoimiin kuuluvat valehtelu, kaksinaamaisuus, röyhkeys, väkivalta, syyttömien passittaminen vankilaan ja poliittiset murhat.