"Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että se vahvistaisi vuoden 2015 veroprosentiksi 1,25. Veroprosentti säilyy siis ennallaan.
Nykyisen veroprosentin säilyttämistä ennallaan 1,25:ssä perustellaan suunnitellulla 500 000 euron vuosittaisella säästöpaketilla vuosina 2015 - 2017. Vuonna 2015 säästetään muun muassa palkkauskuluissa kahden henkilötyövuoden verran."
http://yle.fi/uutiset/rovaniemen_seurakunnan_veroprosentti_pysyy_ennallaan/7475271
Nykyisen veroprosentin säilyttämistä ennallaan 1,25:ssä perustellaan suunnitellulla 500 000 euron vuosittaisella säästöpaketilla vuosina 2015 - 2017. Vuonna 2015 säästetään muun muassa palkkauskuluissa kahden henkilötyövuoden verran."
http://yle.fi/uutiset/rovaniemen_seurakunnan_veroprosentti_pysyy_ennallaan/7475271
Vastaukset 16
Vanhimmat
No varmaan eroaminenkin vaikuttaa, mutta talouden taantuma lienee merkittävämpi tekijä.
Nyt en oikein ymmärrä asiayhteyttä mitä tarkoitat sillä että talouden taantuma vaikuttaa merkittävästi. Voisitko pikkaisen selventää sitä?
Ainahan yleinen taloustilanne kunkin yksittäisen vuoden osalta vaikuttaa enemmän kuin edellisenä vuonna kirkosta eronneiden määrä.
Mutta pidemmän päälle talous tietysti menee välillä ylös ja välillä alas. Kirkon jäsenmäärä sen sijaan menee välillä alas ja välillä vähän jyrkemmin alas. Pidemmällä ajalla se on siis merkittävämpi tekijä.
Kirkosta eroamisien määrät ja vaikutukset kumuloituvat vuosien saatossa. Esim. viimeisten viiden vuoden aikana kirkosta on nettona eronnut (eronneet - liittyneet) 205 105 ihmistä. Kirkolle tämä maksaa 300 kirkollisverolla laskettuna kuluvana vuonna menetettyinä kirkollisveroina 61,5 miljoonaa euroa. Aiheesta eroakirkosta.fi -julkaisi jonkun tiedotteenkin aikanaan, jossa oli hienot nousevat käyrät kirkon kumulatiivisista menetyksistä.
http://www.eroakirkosta.fi/media/none/tiedote_13_2013.html?year=2013
10 vuoden kumulatiivisella tarkastelulla kirkko menettää tänä vuonna 100 miljoonaa euroa ja yhteensä viimeisten 10 vuoden kirkollisvero menetykset on 460 miljoonaa euroa.
Tälläisen tiedotteen voisi julkaista päivitettynä kerran vuodessa. On se niin kivaa luettavaa.
Periaatteessa kyllä. Nyt vain on niin, että kirkko on korottanut kirkollisveroaprosenttia samaa tahtia, kuin väki on vähentynyt. Niinpä viime vuonna kirkon tulot olivat suuremmat, kuin koskaan aikaisemmin.
Hyvä vaan kun nostaa kirkollisveroa. Se luo kannustinta tuleville vuosille erota kirkosta.
Oniko? Vaikka moni seurakunta on nostanut (ja vain muutama laskenut), eivät korotukset ole koskeneet kaikkein suurimpia seurakuntia.
Toki toisaalta esim. korotus 1% -> 1,1% on 10% lisäys, mikä kompensoi melkoisen väenvähennyksen.
Näin on Jori asianlaita.
Vuonna 2007 kirkollisvero oli keskimäärin 1,28%. Vuonna 2014 kirkollisvero on keskimäärin 1,42%. Seitsemässä vuodessa vero on noussut 11%. Samaan aikaan kirkosta eronneiden osuus suomalaisista on noussut vain 10%.
https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Tuloverot/Tuloveroperusteet/
Kiitän! Ovat nuo korotukset sitten tuntuneetkin, kun vaan riittävän monessa paikassa on nostettu.
Karu totuus on se, ettei kirkko tosiasiallisesti ole ryhtynyt minkäänlaisiin säästötoimenpiteisiin. Jo pitkään on silti tiedetty, että isoja ongelmia talouspuolella on tulollaan. Syynä on kirkollinen näennäisdemokratia, jossa jokainen diakoninvirka ja halkoliiteri on jollekin juuri se kohtalonkysymys. Kun jossain vaiheessa lusikka on lopulta pakko ottaa käteen, seurauksina on todellinen itku ja hampaidenkiristys.
Vapaa-ajattelijat ja kirkonvihaajat ovat kiinnostuneita vain rahasta. Näkyy tässä ketjussa toinen toistaan villimpinä laskelmina.
"Rahanhimo on kaiken pahan alkujuuri. Rahaa havitellessaan monet ovat eksyneet pois uskosta ja tuottaneet itselleen monenlaista kärsimystä." (1. Tim. 6:10)
Ai, olipas jälleen täysin järjetön kommenti.
Kirkko näyttää olevan hyvin kiinnostunut keräämään kirkollisveroja ja pohtii sekä pitää vähän väliä kokouksia, joissa ei juuri muuta puhuta kuin raha-asioita.
Hehe...
Luulisi sinunkin olevan edes hiukan kiinnostunut siitä, kuinka jumalattoman paljon kirkko sitä alkujuurta on kerännyt ja kerää, eikä todellakaan käytä sitä hyvän tekemiseen.
Kirkosta eronneet voivat käyttää säästyneet rahat joko talouden vilkastuttamiseen yleensä klutamalla tai sijoittamalla - ja tai antamalla rahaa hyväntekeväisyyteen, joka järjestöjen kautta onkin paljon tehokkaampaa ja haluttaessa kohdennetumpaa kuin kirkon tehoton toiminta sikäli että kirkolllisverosta suurin osa menee pappien uskonnollliseen toimintaan.
Kuluttaminenkaan, varsinkin kotimaisten palvelujen käyttäminen, ei ole tässä taloustilaneessa kovin epäeettistä työllisyyden edistämisen näkökulmasta.
Järjestöjen tukemisen suhteen kannattaa silti pitää mielessä, että järjestöt työllistävät sekä tarjoavat monenlaisia tukityöllistämistyöpaikkoja.
Pasta järjetöjen tukemista on oman aikansa, vapaaehtoistoiminnan antaminen.
Ryhdypä ehdokkaaksi järjestön vapaaehtoistoimintaan, työryhmiin tai hallitukseen. Osallistu järjestöjen syyskokouksiin. Tee hyvää kansalaistoiminnalla!