On se uskomatonta että kansalaisena ei voi kuin katsoa vierestä kun nämä ministeriöt,ja valtion palkkalistoilla olevat käyttävät niin paljon rahaa että verotaso on nousut jatkuvasti ja valtion velka.
Pahimmillaan julkinen sektori on loinen, joka pyrkii lähinnä oman etunsa maksimoimiseen – byrokratian pönkittämiseen. Wibergin mukaan tällaisesta byrokratian turmiosta löytyy esimerkkejä Suomesta.
Yksi tällainen esimerkki on Wibergin mukaan ministeriöiden ”kapina”, kun hallitus syksyllä 2013 kysyi niiltä ehdotuksia kuntien tehtävien karsimiseksi – omilla hallinnonaloillaan. Huomiota herättävästi neljä ministeriötä ei vastannut kyselyyn lainkaan. Nekin, jotka vastasivat, eivät käytännössä esittäneet säästöjä, korkeintaan tehtävien siirtoja valtiolle.
Sama ilmiö toistui sittenkin, kun hallitus penäsi säästöehdotuksia uudelleen.
Pahimmillaan julkinen sektori on loinen, joka pyrkii lähinnä oman etunsa maksimoimiseen – byrokratian pönkittämiseen. Wibergin mukaan tällaisesta byrokratian turmiosta löytyy esimerkkejä Suomesta.
Yksi tällainen esimerkki on Wibergin mukaan ministeriöiden ”kapina”, kun hallitus syksyllä 2013 kysyi niiltä ehdotuksia kuntien tehtävien karsimiseksi – omilla hallinnonaloillaan. Huomiota herättävästi neljä ministeriötä ei vastannut kyselyyn lainkaan. Nekin, jotka vastasivat, eivät käytännössä esittäneet säästöjä, korkeintaan tehtävien siirtoja valtiolle.
Sama ilmiö toistui sittenkin, kun hallitus penäsi säästöehdotuksia uudelleen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Wiberg puhuu huuhaata, ehkä jopa maksettua sellaista.
"On vaikea pitää arvostettuna sellaista valtio-opin professoria, joka ei ole vaivautunut tutustumaan, mistä Suomen kohdalla suuret "julkiset menot" johtuvat. Asiasta on kirjoitettu oppineita ja asiantuntevia artikkeleita mm. Tilastokeskuksen lehdessä tieto&trendit. Suurin ero julkisten menojen osalta selittyy sellaisten tulonsiirtojen kuten eläkkeiden luokittelemisessa "julkisiksi menoiksi" Suomessa toisin kuin muissa EU:n maissa. Verrattaessa julkisen sektorin kokoa Suomessa esimerkiksi Saksaan on otettava huomioon Saksan liittotasavallan liittovaltioluonne. Saksassa monet asiat, esimerkiksi koulutus hoidetaan osavaltioiden toimesta. Jos lasketaan Saksan liittovaltion (Bundesrepublik), osavaltioiden(Bundesländer) ja kuntien (Gemeinde) palveluksessa oleva henkilöstö ja sen määrä suhteutetaan väkilukuun, niin huomataan, että Saksassa julkisen sektorin palveluksessa on väkilukuun suhteutettuna enemmän ihmisiä kuin Suomessa. Sama pätee Ruotsin suhteen.
Suomella on tällä hetkellä huomattavia taloudellisia ongelmia, mutta ylisuurta julkista sektoria Suomessa ei ole. Lisäksi Suomen julkisen sektorin työntekijät ovat keskimäärin huonommin palkattuja kuin virkasisarensa ja -veljensä muissa Pohjois- ja Länsi-Euroopan maissa. Vain Baltian maissa, entisen Itä-Euroopan maissa ja Portugalissa julkisen sektorin palkat ovat alhaisemmat kuin Suomessa."
http://www.uusisuomi.fi/comment/614173#comment-614173
"On erittäin haitallinen virheajatus kuvitella että voisimme supistaa julkista sektoria, jonka jälkeen yksityinen sektori kukoistaisi ja me kaikki oltaisiin sen jälkeen rikkaampia.
Valtion budjetti on velkaantumisessa lähes olematon tekijä."
http://www.uusisuomi.fi/comment/614234#comment-614234
Verotaso on kohonnut näin suureksi koska julkisen puolen rahankäyttöä ei ole seurattu koskaan , kunnilla ,kaupungeilla on liikaa työntejijöitä . Esimerkki kaupungin tekniseltä puolelta 3 työntejijää kymmenestä tekee koko päivä töitä ja loput lorvii tukikohdassa.
Verojahan on laskettu varsinkin pääoman eduksi jopa kahdeksan miljardia vuositasolla.