"Tarkatkaamme toisiamme rohkaisuksi rakkauteen ja hyviin tekoihin,
jättämättä keskinäistä kokoontumistamme, niin kuin joillakin on tapana, vaan kehoittakaa toisianne sitä enemmän, kun näette päivän lähestyvän. " (Hep10:24,25 Aapeli Saarisalon Uusi Testamentti)
Tuossa heprealaiskirjeen kohdassa käytetään episynagoge sanaa. Samaa sanaa käytetään 2. Tess 2:1 kohdassa 'kokoontumiseemme' Herran tykö.
Heprealaiskirjeen 10 luvussa on tärkeä kehoitus uskoville. Varsinkin meille jotka elämme viimeisiä päiviä. Uskovien ei tule jäädä uskonsa kanssa yksin. Vaan meidän tulisi olla yhä enemmän tekemisissä toinen toistemme kanssa. Uskovien tulisi rakentaa vahvaa perheiden ja ystävien verkostoa.
On myös merkille pantavaa että heprealaisille 10. luvussa jakeessa 25 sana 'kehottaa' tarkoittaa etupäässä= kutsua, pyytää(luokseen); pyytää, kehottaa, lohduttaa.
Juurikin se, että uskovat ovat toinen toistensa kanssa tiiviissä tekemisissä kutsuen toinen toisiaan vierailemaan kodeissaan on uskoa rohkaisevaa, vahvistavaa ja myös lohduttavaa. Se on rakkauden ja välittämisen osoittamista käytännössä. Jos niin ei tapahdu vaan uskovat näkevät vain lyhyesti kerran viikossa toisiaan yhdessä suuressa kokoontumisessa seurakunnan tiloissa saarnaa kuulemassa uskova on aika yksin suurimman osan aikaa viikosta. Ja helposti se yksikin kokous voi jäädä välistä. Se voi tarkoittaa useimmille sitä, että ollaan kaksi viikkoakin ei-uskovien seurassa 8 tuntia päivässä, joka päivä viitenä päivänä viikossa ja ei yhtään tuntia uskovien seurassa moneen viikkoon. Ja sitten ihmetellään hedelmää. Tuollainen voi antaa viholliselle mahdollisuuden kasvattaa sivuun jääneiden sydämissä katkeruuden hedelmää.
Meidän tulisi seurata Mestarimme esimerkkiä!! Jeesus kutsuu tykönsä ihmisiä.
"Tulkaa minun tyköni, kaikki työtätekeväiset ja raskautetut, niin minä annan teille levon. "(Matt11:28)
Kutsukaamme myös me uskovia omilla paikkakunnillamme omiin koteihimme. Se on varmasti Jumalan hyvä tahto, sillä kenenkään ei ole hyvä olla yksin tai jäädä uskonsa kanssa yksin.
"Harrastakaa vieraanvaraisuutta." - Paavali
"Älkää unhottako vieraanvaraisuutta" - Heprealaiskirjeen kirjoittaja
"Olkaa vieraanvaraisia toinen toistanne kohtaan, nurkumatta. " - Pietari
Me tarvitsemme toinen toisiamme. Viisaasti sananlaskuissa varoitetaankin: "Eristäytyvä ihminen katsoo vain itseensä -- riita on valmis, jos häntä neuvot."
Älkäämme eristäytykö omiin oloihimme ja luuloihimme. Sosiaalisen elämämme toimivuus on yksi tärkeä hedelmä ja merkki siitä miten terveellä pohjalla uskon elämämme on. Jos emme tule toimeen juuri kenenkään kanssa, niin silloin on aika havahtua hereille unesta. Jokin on silloin mennyt pahasti pieleen vaelluksessamme.
Paavali antaa viisaita neuvoja:
"Pukeutukaa siis te, jotka olette Jumalan valituita, pyhiä ja rakkaita, sydämelliseen armahtavaisuuteen, ystävällisyyteen, nöyryyteen, sävyisyyteen, pitkämielisyyteen,
kärsikää toinen toistanne ja antakaa toisillenne anteeksi, jos kenellä on moitetta toista vastaan. Niinkuin Herrakin on antanut teille anteeksi, niin myös te antakaa.
Mutta kaiken tämän lisäksi pukeutukaa rakkauteen, mikä on täydellisyyden side. "
Jos nuo puuttuvat elämästämme ja olemme pukeutuneet ylpeyteen jossa ajattelemme olevamme toisia parempia ja olemme armottomia toisten heikkouksia kohtaan jäämme varmasti yksin oman kovuutemme ja rakkaudettomuutemme kanssa. Silloin kutsumme luoksemme riitaa ja kaikkea pahaa.
Paavali opettaakin: "Pankaa tekin pois: viha, kiivastus, pahuus, herjaus ja häpeällinen puhe suustanne.
Älkää puhuko valhetta toisistanne, te, jotka olette riisuneet pois vanhan ihmisen tekoinensa. "
Totuudessa vaellukseen kuuluu että puhumme totta toinen toisistamme emmekä valheellisia luulojamme. Luulevaisuus tuo paljon isoja ongelmia ihmisten välille.
Palvelkaamme toinen toisiamme niin kuin palvelisimme itse Herraa Jeesusta Kristusta kaikessa totuudessa ja rakkaudessa. Ei väärissä luuloissa ja oman sydämen kuvitelmissa.
jättämättä keskinäistä kokoontumistamme, niin kuin joillakin on tapana, vaan kehoittakaa toisianne sitä enemmän, kun näette päivän lähestyvän. " (Hep10:24,25 Aapeli Saarisalon Uusi Testamentti)
Tuossa heprealaiskirjeen kohdassa käytetään episynagoge sanaa. Samaa sanaa käytetään 2. Tess 2:1 kohdassa 'kokoontumiseemme' Herran tykö.
Heprealaiskirjeen 10 luvussa on tärkeä kehoitus uskoville. Varsinkin meille jotka elämme viimeisiä päiviä. Uskovien ei tule jäädä uskonsa kanssa yksin. Vaan meidän tulisi olla yhä enemmän tekemisissä toinen toistemme kanssa. Uskovien tulisi rakentaa vahvaa perheiden ja ystävien verkostoa.
On myös merkille pantavaa että heprealaisille 10. luvussa jakeessa 25 sana 'kehottaa' tarkoittaa etupäässä= kutsua, pyytää(luokseen); pyytää, kehottaa, lohduttaa.
Juurikin se, että uskovat ovat toinen toistensa kanssa tiiviissä tekemisissä kutsuen toinen toisiaan vierailemaan kodeissaan on uskoa rohkaisevaa, vahvistavaa ja myös lohduttavaa. Se on rakkauden ja välittämisen osoittamista käytännössä. Jos niin ei tapahdu vaan uskovat näkevät vain lyhyesti kerran viikossa toisiaan yhdessä suuressa kokoontumisessa seurakunnan tiloissa saarnaa kuulemassa uskova on aika yksin suurimman osan aikaa viikosta. Ja helposti se yksikin kokous voi jäädä välistä. Se voi tarkoittaa useimmille sitä, että ollaan kaksi viikkoakin ei-uskovien seurassa 8 tuntia päivässä, joka päivä viitenä päivänä viikossa ja ei yhtään tuntia uskovien seurassa moneen viikkoon. Ja sitten ihmetellään hedelmää. Tuollainen voi antaa viholliselle mahdollisuuden kasvattaa sivuun jääneiden sydämissä katkeruuden hedelmää.
Meidän tulisi seurata Mestarimme esimerkkiä!! Jeesus kutsuu tykönsä ihmisiä.
"Tulkaa minun tyköni, kaikki työtätekeväiset ja raskautetut, niin minä annan teille levon. "(Matt11:28)
Kutsukaamme myös me uskovia omilla paikkakunnillamme omiin koteihimme. Se on varmasti Jumalan hyvä tahto, sillä kenenkään ei ole hyvä olla yksin tai jäädä uskonsa kanssa yksin.
"Harrastakaa vieraanvaraisuutta." - Paavali
"Älkää unhottako vieraanvaraisuutta" - Heprealaiskirjeen kirjoittaja
"Olkaa vieraanvaraisia toinen toistanne kohtaan, nurkumatta. " - Pietari
Me tarvitsemme toinen toisiamme. Viisaasti sananlaskuissa varoitetaankin: "Eristäytyvä ihminen katsoo vain itseensä -- riita on valmis, jos häntä neuvot."
Älkäämme eristäytykö omiin oloihimme ja luuloihimme. Sosiaalisen elämämme toimivuus on yksi tärkeä hedelmä ja merkki siitä miten terveellä pohjalla uskon elämämme on. Jos emme tule toimeen juuri kenenkään kanssa, niin silloin on aika havahtua hereille unesta. Jokin on silloin mennyt pahasti pieleen vaelluksessamme.
Paavali antaa viisaita neuvoja:
"Pukeutukaa siis te, jotka olette Jumalan valituita, pyhiä ja rakkaita, sydämelliseen armahtavaisuuteen, ystävällisyyteen, nöyryyteen, sävyisyyteen, pitkämielisyyteen,
kärsikää toinen toistanne ja antakaa toisillenne anteeksi, jos kenellä on moitetta toista vastaan. Niinkuin Herrakin on antanut teille anteeksi, niin myös te antakaa.
Mutta kaiken tämän lisäksi pukeutukaa rakkauteen, mikä on täydellisyyden side. "
Jos nuo puuttuvat elämästämme ja olemme pukeutuneet ylpeyteen jossa ajattelemme olevamme toisia parempia ja olemme armottomia toisten heikkouksia kohtaan jäämme varmasti yksin oman kovuutemme ja rakkaudettomuutemme kanssa. Silloin kutsumme luoksemme riitaa ja kaikkea pahaa.
Paavali opettaakin: "Pankaa tekin pois: viha, kiivastus, pahuus, herjaus ja häpeällinen puhe suustanne.
Älkää puhuko valhetta toisistanne, te, jotka olette riisuneet pois vanhan ihmisen tekoinensa. "
Totuudessa vaellukseen kuuluu että puhumme totta toinen toisistamme emmekä valheellisia luulojamme. Luulevaisuus tuo paljon isoja ongelmia ihmisten välille.
Palvelkaamme toinen toisiamme niin kuin palvelisimme itse Herraa Jeesusta Kristusta kaikessa totuudessa ja rakkaudessa. Ei väärissä luuloissa ja oman sydämen kuvitelmissa.
Vastaukset 6
Vanhimmat
"Puhdas ja tahraton jumalanpalvelus Jumalan ja Isän silmissä on käydä katsomassa orpoja ja leskiä heidän ahdistuksessaan ja varjella itsensä niin, ettei maailma saastuta. " - apostoli Jaakob 1:27
Näinä päivinä puhutaan paljon yksinäisyydestä. Puhutaan syrjäytyneistä. Puhutaan ahdistuksen aikakaudesta. Ahdistuneisuushäiriöt tuntuvat vaivaavat yhä suurempaa määrää ihmisiä.
Millaista meidän jumalanpalveluksemme on? Paljon sanoja ja puhettako? Tiedämmekö ketään jonka tiedämme elävän yksin ja jonka tiedämme kärsivän siitä tilanteestaan? Tänään voisi olla hyvä päivä päättää käydä tervehtimässä yksin elävää tuttua jonka tunnemme. Osoittaa että muistamme. Osoittaa että välitämme. Osoittaa että hänkin on arvokas ja tärkeä. Osoittaa rakkautta käytännön tekoina. Auttaa siivoamisessa. Käyttää vaikka kaupassa. Viedä tuliaisia. Pieniä tekoja jotka lähtevät sydämen halusta tehdä hyvää.
"Tämä sana on varma, ja minä tahdon, että sinä näitä teroitat, niin että ne, jotka Jumalaan uskovat, ahkeroisivat hyvien tekojen harjoittamista. Nämä ovat hyviä ja hyödyllisiä ihmisille."
"Oppikoot meikäläisetkin, tarpeen vaatiessa, harjoittamaan hyviä tekoja, etteivät jäisi hedelmättömiksi. " - Paavali Tiitukselle.
Siunattua lauantai päivää kaikille lukijoille.
tätä teon kera pelastumista.
Tämä on ystävyyden ja välittämisen osoittamista. Lähimmäisen rakkautta. Pelastuksen kautta tulevaa halua auttaa niitä jotka apua tarvitsevat.
[KR38: Matt. 25:31-46]
31.Mutta kun Ihmisen Poika tulee kirkkaudessaan ja kaikki enkelit hänen kanssaan, silloin hän istuu kirkkautensa valtaistuimelle.
32.Ja hänen eteensä kootaan kaikki kansat, ja hän erottaa toiset toisista, niinkuin paimen erottaa lampaat vuohista.
33.Ja hän asettaa lampaat oikealle puolelleen, mutta vuohet vasemmalle.
34.Silloin Kuningas sanoo oikealla puolellaan oleville: 'Tulkaa, minun Isäni siunatut, ja omistakaa se valtakunta, joka on ollut teille valmistettuna maailman perustamisesta asti.
35.Sillä minun oli nälkä, ja te annoitte minulle syödä; minun oli jano, ja te annoitte minulle juoda; minä olin outo, ja te otitte minut huoneeseenne;
36.minä olin alaston, ja te vaatetitte minut; minä sairastin, ja te kävitte minua katsomassa; minä olin vankeudessa, ja te tulitte minun tyköni.'
37.Silloin vanhurskaat vastaavat hänelle sanoen: 'Herra, milloin me näimme sinut nälkäisenä ja ruokimme sinua, tai janoisena ja annoimme sinulle juoda?
38.Ja milloin me näimme sinut outona ja otimme sinut huoneeseemme, tai alastonna ja vaatetimme sinut?
39.Ja milloin me näimme sinun sairastavan tai olevan vankeudessa ja tulimme sinun tykösi?'
40.Niin Kuningas vastaa ja sanoo heille: 'Totisesti minä sanon teille: kaikki, mitä olette tehneet yhdelle näistä minun vähimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle.'
41.Sitten hän myös sanoo vasemmalla puolellaan oleville: 'Menkää pois minun tyköäni, te kirotut, siihen iankaikkiseen tuleen, joka on valmistettu perkeleelle ja hänen enkeleillensä.
42.Sillä minun oli nälkä, ja te ette antaneet minulle syödä; minun oli jano, ja te ette antaneet minulle juoda;
43.minä olin outo, ja te ette ottaneet minua huoneeseenne; minä olin alaston, ja te ette vaatettaneet minua; sairaana ja vankeudessa, ja te ette käyneet minua katsomassa.'
44.Silloin hekin vastaavat sanoen: 'Herra, milloin me näimme sinut nälkäisenä tai janoisena tai outona tai alastonna tai sairaana tai vankeudessa, emmekä sinua palvelleet?'
45.Silloin hän vastaa heille ja sanoo: 'Totisesti minä sanon teille: kaiken, minkä olette jättäneet tekemättä yhdelle näistä vähimmistä, sen te olette jättäneet tekemättä minulle.'
46.Ja nämä menevät pois iankaikkiseen rangaistukseen, mutta vanhurskaat iankaikkiseen elämään."
Jokainen ihminen on lähimmäiseni.
Joskus... voi olla, että ihminen tuskansa keskellä, odottaisi, että edes joku "näkisi" hänet, olisi tukena.
Ja kun ihmiset menevät ohitse, miettien kaikkea muuta mitä heidän elämänsä pitää sisällään... kukaan ei anna tukeaan...
Mutta meidät Kristuksen omat, on lähetetty, jotta myös ne, jotka ovat maahan lyötyjä ja heikkoja, saisivat tarpeeksi toivoa, löytää Elämän, tämän kaiken sekasorron ja pahuuden keskeltä.
Kiitos viestistäsi.
"Joskus... voi olla, että ihminen tuskansa keskellä, odottaisi, että edes joku "näkisi" hänet, olisi tukena."
Minulle kävi kerran vuosia sitten niin, että olin käymässä Joensuussa. Minulla kävi monen monituista kertaa mielessäni, että minun pitäisi käydä erään vanhan ystäväni luona. En ollut nähnyt häntä moneen vuoteen. Kaikesta huolimatta en tuolla kesäloma reissullani käynyt häntä katsomassa. Syksyllä eräs toinen ystäväni soitti minulle suru-uutisia että juuri tämä kyseinen ihminen oli päättänyt päättää päivänsä. Hän ei ollut enää jaksanut... :( Enkä minä ollut kuunnellut sisimpäni kehotusta mennä hänen luokseen....
;(