Kauppaketju LIDLin kaavaa vastaan?

t:jarmo

Kaavakorruptio on yleistä kunnallispolitiikassa.

Uuden kauppakeskuksen tai suurmyymälän rakentamisessa liikkuu paljon rahaa ja kuntien valtuustoilla ja virkamiehillä on suuri sananvalta.

Ex-ministeri Jouni Backmanin(sd) kotikunnassa kiehuu!
Valtuusto oli hyväksynyt LIDLille kaavan, mutta valitusten jälkeen "liikennejärjestelyihin vedoten" läänintasoinen virkaorganisaatio epäsi LIDLin kaavan.

Oma epäilykseni on, että koska kauppa olisi tullut HYVIN lähelle erästä ennenkin poliitikoille vaalitukea antanutta kilpailijaa, on kaavan hylkäämisen takana tuo väki ja mukana ON POLIITTISTA kaavakorruptiota!

t:jarmo
Niin ne boonukset korteilla kertyy, kun takana on kähmintää ja ylihintoja. Ja että saisi tuotteita markkinahintaan, on tehtävä osuuskaupan kanssa naimisiinmenoa vastaavaa uskollisuuden lupaus ja luovutettava kortinhaltijakohtaiset ostokäyttäytymistiedot ketjun käyttöön.

Markkinatalouden säännöillä toimivassa LIDLissä tuotteiden hinnat ovat markkinahintoja ilman ostouskollisuuteen tai tietojen luovuttamiseen pakottavia boonuskortteja.

15

419

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Jaba_43

      Lidlin tonnihankintoja ja rakennuslupia vastaan on kuulemma monissa kunnissa käyty kärhämiä, koska kaikilla kolmella suurella keskusliikkeellä on omat poliitikkonsa kunnissa kauppapaikkojen kaava-asioita hoitamassa. - Vanhana tyyppiesimerkkinähän tästä on Elannon taannoinen pääjohtaja Ylermi Runko (sd) joka aikanaan johti kymmenet vuodet Helsingin rakennuslautakuntaa varmistaen Elannolle uusien lähiöiden ostoskeskustan liiketilat.

      Niinpä olisi nytkin paikallaan, että joku valittaisi asiasta edelleen, ja että media nostaisi asian julkisuuteen. Toisaalta Lidlin toimintaperiaate on se, ettei se anna mitään lausuntoja eikä haastatteluja omasta toiminnastaan. Siksi ilmeisesti ei vastaavista kaavakähinöistä muilla paikoilla ole julkisuuteen mitään tihkunutkaan.

      Lidl ei muuten toimi sen edullisemmin markkinahinnoilla kuin suomalaiset suuret kaupan ketjutkaan. Lidlin toiminta nimittäin perustuu samaan keskitetyn ostotoiminnan, keskitetyn, tiukan valikoimapilitiikan ja suurten volyymien kustannustehokkuuteen kuin suomalaistenkin ketjujen toiminta.

      Meikäläiset kolmen keskusliikkeen ketjut ovat vaan toimineet kolmikantansa oligopolissa ilman hintakilpailua, tavarantoimittajilta rokotetun erikoistarjous- ja mainoskilpailun suojassa. Tämän ansiosta Lidl on saanut Suomessa hyvän vauhdin laajentumiselleen, kun senkään ei ole tarvinnut hintakilpailla kovin ankarasti, vaan on voinut pitää oman hintatasonsa lähes kotimaisten ketjujen tasolla.

      Lidl on siis saanut hyvät katetuotot suomalaisista "markkinahinnoista", mutta aloittaa kyllähintakilpailun, kunhan laajennukset on tehty ja myymäläverkko valmis. Sen jälkeen Lidl lähtee viemään asiakkaat todellisilla markkinahinnoilla, joloin mitataan onko meikäläisten keskusliikkeiden kustannustehokkuus saksalaisella tasolla, vai tuleeko niille ongelmia.

      Veikkaan että ongelmia tulee. Jokaisen Lidlin myymälän ympärille syntyy todennäköisesti alueellinen tyhjiö, jossa muut eivät jurikaan jatkossa menesty.

      • t:jarmo

        Markkinahinta

        Se on mielestäni S-ja K-ketjuilla MYYNTIHINTA MIINUS ketju-uskollisuudesta saatu bonuspalautus.

        LIDlellä se on toki niinkuin ymmärsin sinunkin tarkoittaneen, MYYNTIHINTA ilman bonusjärjestelmää, mikä vastaa tuota ylempää hintatasoa. Ja katetta riittää.

        Näyttäisi siltä, että tuotteiden kuluttajaHINTOJEN suhteen boonuskorteilla olisi hintoja nostava vaikutus. Korttien kustannukset peritään kalliimmilla tuotehinnoilla ja kuluttajahyöty on osittainen.
        Korttien MOTIIVI kuitenkin on aivan muualla kuin hinnoissa.

        Korttijärjestelmän motiiviksi jäisi pelkästään kilpailun rajoittaminen ja korttiketjun markkina-aseman ylläpito markkinatalouden kannalta epäterveellä hintaan kohdistuvalla pakkovalintakeinolla (ostouskollisuusvelvoite alennuksen saamiseksi, ilman ostouskollisuutta hinta on korkeampi) ja tiedonkeruu.

        Pienten yksityiskauppojen ja ravintoloiden on vaikea kilpailla korttieduilla aivopestyn tuulipukukansan valinnoissa. Kansa kun litkii keskikaljaansakin pubeissa bonuskortilla.

        boonuskorttijärjestelmä on ymmärrettävää Suomessa, missä kuluttajat ovat vasta hiljakkoin päässeet vapaampaan markkinatalouteen osuuskauppojen pakkojäsenyyden puristuksesta.

        Kilpailuvirastossa on kuulemma jonkilaista selvitystä boonuskorttien osalta tulossa.

        t:jarmo
        Toivoisi todellakin, että nykyiset pienten kauppojen tappajaketjut ja ostokartellit purkautuisivat tuhannen p....n päreiksi LIDLin ja muiden ketjujen markkinatalous- ja hintatietoisten kuluttajien ansiosta.


      • Jaba_43
        t:jarmo kirjoitti:

        Markkinahinta

        Se on mielestäni S-ja K-ketjuilla MYYNTIHINTA MIINUS ketju-uskollisuudesta saatu bonuspalautus.

        LIDlellä se on toki niinkuin ymmärsin sinunkin tarkoittaneen, MYYNTIHINTA ilman bonusjärjestelmää, mikä vastaa tuota ylempää hintatasoa. Ja katetta riittää.

        Näyttäisi siltä, että tuotteiden kuluttajaHINTOJEN suhteen boonuskorteilla olisi hintoja nostava vaikutus. Korttien kustannukset peritään kalliimmilla tuotehinnoilla ja kuluttajahyöty on osittainen.
        Korttien MOTIIVI kuitenkin on aivan muualla kuin hinnoissa.

        Korttijärjestelmän motiiviksi jäisi pelkästään kilpailun rajoittaminen ja korttiketjun markkina-aseman ylläpito markkinatalouden kannalta epäterveellä hintaan kohdistuvalla pakkovalintakeinolla (ostouskollisuusvelvoite alennuksen saamiseksi, ilman ostouskollisuutta hinta on korkeampi) ja tiedonkeruu.

        Pienten yksityiskauppojen ja ravintoloiden on vaikea kilpailla korttieduilla aivopestyn tuulipukukansan valinnoissa. Kansa kun litkii keskikaljaansakin pubeissa bonuskortilla.

        boonuskorttijärjestelmä on ymmärrettävää Suomessa, missä kuluttajat ovat vasta hiljakkoin päässeet vapaampaan markkinatalouteen osuuskauppojen pakkojäsenyyden puristuksesta.

        Kilpailuvirastossa on kuulemma jonkilaista selvitystä boonuskorttien osalta tulossa.

        t:jarmo
        Toivoisi todellakin, että nykyiset pienten kauppojen tappajaketjut ja ostokartellit purkautuisivat tuhannen p....n päreiksi LIDLin ja muiden ketjujen markkinatalous- ja hintatietoisten kuluttajien ansiosta.

        Minun mielestäni markkinahinta on se hintataso, joka syntyisi hintakilpailun ansiosta markkinoilla ja johon kaupan olisi sopeutettava oma kustannustasonsa, jos haluavat saada itselleen katetuottoa.

        Meillä siis ei ole tuollaista markkinahintaa, vaan ainosataan se myyntihinta mikä muodostuu, kun keskusliikkeet lisäävät kustannustensa päälle omat katetuottotavoitteensa ja panevat näin syntyneen hinnan hintalappuihinsa kuluttajan maksettavaksi.

        Sellaista hintakilpailua, joka painaisi kilpailun vuoksi hintatasoa markkinahintojen suuntaan, ei Suomessa esiinny.

        Hintakilpailun harha syntyy siitä, että keskusliikkeiden ketjut rahastavat kaikki tarjouskampanjoidensa hinnanalennukset ja erikoistarjousmainonnan kustannukset suoraan merkkituotteiden tavarantoimittajalta.

        Bonuskortit taas juontavat juurensa osuustoiminnan ikivanhaan ideaan palkita osuusliikkeen jäsenet ostouskollisuudesta, jos nämä keräävät kuitit talteen ja tilittävät ne osuusliikkeelleen, jolloin osuuskunnan jäsen sai 2-3% ostostensa loppusummasta ostopalautetta.

        Ostopalautukset ja nykyiset bonukset ovat siis aina myyntihinnoissa sisällä samoin kuin nykyisten bonusjärjestelmien markkinointikustannuksetkin. Bonuskorttien valtava mainonnan volyymi ja markkinointikustannukset kaikissa ketjuissa todistavat osaltaan, ettei hintakilpailua ole, kun on rahaa riittää poltettavaksi bonuskorttien mainontaan miltei samassa mittakaavassa kuin pankkien mainonta oli ennen -92 lamaa.

        Lähtökohtaisesti voidaan siis olettaa, että kaikki kaupan kustannukset ovat aina sisällä tuotteiden hinnoissa, paitsi tämä älytön hintakilpailua pilkkanaan pitävä erikoistarjousmainonnan suunnaton määrä, jolla ei ole KAUPAN hintakilpailun kanssa mitään tekemistä, koska alennukset ja mainoskulut niisä maksaa aina tavarantoimittaja.

        Koko "hintakilpailu"-mainonta on siis täydellisesti pelkkää keskusliikkeiden ketjujen "edullisen" hintamielikuvan kampanjointia, jolla ei ole katetta edes sen vertaa, että kauppa tekisi kampanjointia omalla kustannksellaan.

        Tätä keskusliikkeiden hegemoniaa on syytä alkaa ravistella ajoissa, koska kansainvälinen kilpailu kaataa sen kuitenkin. Kuluttajan kannalta on vain ikävää, ettei meillä ole enää lainkaan itsenäisten perheyrittäjien ja pienkauppiaiden muodostamaa vähittäiskauppaa, kun ketjut ovat ne syöneet pois markkinoilta.

        Tulevaisuudessa meillä siis on todennäköisesti vain Kesko, S-ryhmä, jollekin eurooppalaiselle kauppajätille myyty Tradeka, (näillä nyt yhteensä n. 80% markkinaosuus) sekä Axfoodin Suomen Spar (8% markkinoista) ja kasvava Lidl.

        Suomalaista tuoretta ruokaa haluava kuluttaja ryhtyy entistä useammin asioimaan torilla ja kauppahalleissa, kun elintarvikkeiden lähituotanto ei superhypermarkettien eikä halpahinta-laatikkomyymälöiden valikoimiin pääse.


      • Jaba_43
        Jaba_43 kirjoitti:

        Minun mielestäni markkinahinta on se hintataso, joka syntyisi hintakilpailun ansiosta markkinoilla ja johon kaupan olisi sopeutettava oma kustannustasonsa, jos haluavat saada itselleen katetuottoa.

        Meillä siis ei ole tuollaista markkinahintaa, vaan ainosataan se myyntihinta mikä muodostuu, kun keskusliikkeet lisäävät kustannustensa päälle omat katetuottotavoitteensa ja panevat näin syntyneen hinnan hintalappuihinsa kuluttajan maksettavaksi.

        Sellaista hintakilpailua, joka painaisi kilpailun vuoksi hintatasoa markkinahintojen suuntaan, ei Suomessa esiinny.

        Hintakilpailun harha syntyy siitä, että keskusliikkeiden ketjut rahastavat kaikki tarjouskampanjoidensa hinnanalennukset ja erikoistarjousmainonnan kustannukset suoraan merkkituotteiden tavarantoimittajalta.

        Bonuskortit taas juontavat juurensa osuustoiminnan ikivanhaan ideaan palkita osuusliikkeen jäsenet ostouskollisuudesta, jos nämä keräävät kuitit talteen ja tilittävät ne osuusliikkeelleen, jolloin osuuskunnan jäsen sai 2-3% ostostensa loppusummasta ostopalautetta.

        Ostopalautukset ja nykyiset bonukset ovat siis aina myyntihinnoissa sisällä samoin kuin nykyisten bonusjärjestelmien markkinointikustannuksetkin. Bonuskorttien valtava mainonnan volyymi ja markkinointikustannukset kaikissa ketjuissa todistavat osaltaan, ettei hintakilpailua ole, kun on rahaa riittää poltettavaksi bonuskorttien mainontaan miltei samassa mittakaavassa kuin pankkien mainonta oli ennen -92 lamaa.

        Lähtökohtaisesti voidaan siis olettaa, että kaikki kaupan kustannukset ovat aina sisällä tuotteiden hinnoissa, paitsi tämä älytön hintakilpailua pilkkanaan pitävä erikoistarjousmainonnan suunnaton määrä, jolla ei ole KAUPAN hintakilpailun kanssa mitään tekemistä, koska alennukset ja mainoskulut niisä maksaa aina tavarantoimittaja.

        Koko "hintakilpailu"-mainonta on siis täydellisesti pelkkää keskusliikkeiden ketjujen "edullisen" hintamielikuvan kampanjointia, jolla ei ole katetta edes sen vertaa, että kauppa tekisi kampanjointia omalla kustannksellaan.

        Tätä keskusliikkeiden hegemoniaa on syytä alkaa ravistella ajoissa, koska kansainvälinen kilpailu kaataa sen kuitenkin. Kuluttajan kannalta on vain ikävää, ettei meillä ole enää lainkaan itsenäisten perheyrittäjien ja pienkauppiaiden muodostamaa vähittäiskauppaa, kun ketjut ovat ne syöneet pois markkinoilta.

        Tulevaisuudessa meillä siis on todennäköisesti vain Kesko, S-ryhmä, jollekin eurooppalaiselle kauppajätille myyty Tradeka, (näillä nyt yhteensä n. 80% markkinaosuus) sekä Axfoodin Suomen Spar (8% markkinoista) ja kasvava Lidl.

        Suomalaista tuoretta ruokaa haluava kuluttaja ryhtyy entistä useammin asioimaan torilla ja kauppahalleissa, kun elintarvikkeiden lähituotanto ei superhypermarkettien eikä halpahinta-laatikkomyymälöiden valikoimiin pääse.

        Että aihe pysyisi keskustan harjoittaman politiikan piirissä, niin hallituksen olisi ehdottomasti ryhdyttävä sellaisiin toimiin, joilla tuetaan elintarvikkeiden lähituotannon pääsyä kaupan keskitetysti johdettujen ketjujen tuotevalikoimiin, sillä se parantaisi maaseudun työllisyyttä välittömästi.

        Tämä liittyy täysin edelliseen visetiin, jota ei siis tule poistaa sillä perusteella, etteikö sillä olisitekemistä keskustan harjoittaman politiikan kanssa, vaikka asia jäi sormella osoittaen sanomatta.


      • t:jarmo
        Jaba_43 kirjoitti:

        Että aihe pysyisi keskustan harjoittaman politiikan piirissä, niin hallituksen olisi ehdottomasti ryhdyttävä sellaisiin toimiin, joilla tuetaan elintarvikkeiden lähituotannon pääsyä kaupan keskitetysti johdettujen ketjujen tuotevalikoimiin, sillä se parantaisi maaseudun työllisyyttä välittömästi.

        Tämä liittyy täysin edelliseen visetiin, jota ei siis tule poistaa sillä perusteella, etteikö sillä olisitekemistä keskustan harjoittaman politiikan kanssa, vaikka asia jäi sormella osoittaen sanomatta.

        ...johon markettien ja myymälöiden kaavapäätökset kuuluvat, joten eiköhän asia tällä kertaa palstalla pysy ;-)

        t:jarmo


      • Kommentti

        " Jokaisen Lidlin myymälän ympärille syntyy todennäköisesti alueellinen tyhjiö, jossa muut eivät jurikaan jatkossa menesty."

        Lidlin politiikaan koko Euroopassa kuuluu asettua juuri kilpailijoidensa läheisyyteen, niin lähelle kuin mahdollista maksoi tonti mitä maksoi jaedullisimmilla tuotehinnoilla haastaa kilpailijansa. Herra Schwarzin yksin omistama puulaaki nyt ei kilpailua pelkää sillä 1% voittokin tuottaa hänelle nykyvauhtia miljardeja vuodessa.


    • Tutkain

      "
      Niin ne boonukset korteilla kertyy, kun takana on kähmintää ja ylihintoja. Ja että saisi tuotteita markkinahintaan, on tehtävä osuuskaupan kanssa naimisiinmenoa vastaavaa uskollisuuden lupaus ja luovutettava kortinhaltijakohtaiset ostokäyttäytymistiedot ketjun käyttöön.
      "

      ... on tultu henilökohtaisesti tehtyä ehkä mielestäsi epäpyhä liitto S-ketjun kanssa ihan taloudellisin perustein. Kaikkea en toki S-kortilla osta, sen verran laskutaitoa löytyy, jos naapuriliikkeessä esim. 10,00€ tuote on 4,50€ tai 4,70€ tuote 4,50€, niin ostan toisaalta.

      Toisaalta haksahduksiakin joskus tulee 19,90€ vs. 13,50€ vastaava tuote (erikoistarjous) tuli missattua viimeksi eilen. Puolustukseksi sanottakoot, että 19,90€ on hyvin lähellä normaalia ulosmyyntihintaa.

      Henkilökohtainen mielipide on, että K-ketju on pahin "bonus-roisto".

    • Demari

      Ihan juristina täytyy sanoa, että "läänintasoinen virkaorganisaatio" tarkoittanee lääninoikeutta. Lääninoikeudet ovat nykyään itsenäisiä ja riippumattomia tuomioistuimia (toisin kuin ennen yleensä kepuvaltaiset lääninhallitukset). Vai mitä tarkoitit kuin sanoit tuon organisaation "evännen" kaavan? "Epääminen" ei ole juridinen termi. Asiasta tietämättömänä täytyy siis kysyä mitä tarkoit "läänintasoinen virkaorganisaatiolla" ja toisaalta "epäämisellä"? Jos läänioikeus on palauttanut kaavahakemuksen uudelleen käsiteltäväksi niin se on aivan normaalia käytäntöä, jos asia vaatii läänioikeuden mielestä tarkempaa pohdintaa ennen sen lopullista hyväksymistä. Väite, että läänioikeus olisi korruptoitunut äärimmäisen kova.

      • Demari

        Entisessä kotikaupungissani SOK:lainen osuusliike Arina on jo vuosia sitten ostanut Kemin kaupungilta tontin 12 miljoonalla markalla tarkoituksena rakentaa tontille Prisma-marketti (muuten Suomen ensimmäinen Lidl, jonka pikkutontin se osti kaupungilta sikäläiseen hintatasoon nähden huikella liki kolmella miljoonalla markalla, on parin sadan metrin päässä, samoin kuin Keskon supermarket ja Euromarket). Keskon, nimenomaan ja vain Keskon valituksesta rakennustyöt ovat viivästyneet pari vuotta.


      • Demari

        Entisessä kotikaupungissani SOK:lainen osuusliike Arina on jo vuosia sitten ostanut Kemin kaupungilta tontin 12 miljoonalla markalla tarkoituksena rakentaa tontille Prisma-marketti (muuten Suomen ensimmäinen Lidl, jonka pikkutontin se osti kaupungilta sikäläiseen hintatasoon nähden huikella liki kolmella miljoonalla markalla, on parin sadan metrin päässä, samoin kuin Keskon supermarket ja Euromarket). Keskon, nimenomaan ja vain Keskon valituksesta rakennustyöt ovat viivästyneet pari vuotta.

        PS: Näin me muuten päästiin salaa mainostamaan Lidlia tääälläkin. Kadehtia täytyy heidän markkinointistrategiaa...


      • t:jarmo

        Ja mistähän alkaen Murikasta on juristeja
        valmistunut?

        t:jarmo


      • Demari
        t:jarmo kirjoitti:

        Ja mistähän alkaen Murikasta on juristeja
        valmistunut?

        t:jarmo

        Mikä on Murikka? Sen opettaminen ei kuulunut oikeustieteen kandidaatin (nyk. maisterin) koulutusohjelmaan ainakaan vuonna 1998, jolloin valmistuin joidenkin pääkaupunkilaisten hieman halveksimalla kepulaisella kotiseudullani sijaitsevasta Lapin yliopistosta.


      • t:jarmo
        Demari kirjoitti:

        Mikä on Murikka? Sen opettaminen ei kuulunut oikeustieteen kandidaatin (nyk. maisterin) koulutusohjelmaan ainakaan vuonna 1998, jolloin valmistuin joidenkin pääkaupunkilaisten hieman halveksimalla kepulaisella kotiseudullani sijaitsevasta Lapin yliopistosta.

        ...koulutuskeskus, toveri demari.

        t:jarmo


      • Demari
        t:jarmo kirjoitti:

        ...koulutuskeskus, toveri demari.

        t:jarmo

        ..on aina mukava vastaanottaa. Totta puhuen löysin minäkin Googlella hakiessani hakusanalla "Murikka" jonkin metallityöväenliiton (mikä lie liiton nimi nykyään) opiston Tampereen tienoilla. No on sillä ilmeisen ihmeellinen vaikutus tuolla opistolla kun tämmöinen rividemari ei siitä mitään tiedä, mutta kepulaisen (?) mieleen on hyvin jäänyt. Kiljavan opistolla sen sijaan olen kyllä joskus käynyt, vaikkakaan en SAK:n vieraana. Niin, ja Niemi-Niemelän vanhainkotia olen ollut joskus remontteeraamassa. Hässä-Paavo siihen kyllä sitten Pohjantähti-opistona (tiedäthän sen?) asetti kepulaista maailmanvalloitusta tai vähintään asemien pitämistä edistämään.


      • osuuskaupan Ien
        Demari kirjoitti:

        ..on aina mukava vastaanottaa. Totta puhuen löysin minäkin Googlella hakiessani hakusanalla "Murikka" jonkin metallityöväenliiton (mikä lie liiton nimi nykyään) opiston Tampereen tienoilla. No on sillä ilmeisen ihmeellinen vaikutus tuolla opistolla kun tämmöinen rividemari ei siitä mitään tiedä, mutta kepulaisen (?) mieleen on hyvin jäänyt. Kiljavan opistolla sen sijaan olen kyllä joskus käynyt, vaikkakaan en SAK:n vieraana. Niin, ja Niemi-Niemelän vanhainkotia olen ollut joskus remontteeraamassa. Hässä-Paavo siihen kyllä sitten Pohjantähti-opistona (tiedäthän sen?) asetti kepulaista maailmanvalloitusta tai vähintään asemien pitämistä edistämään.

        Melenkiintosen jutun löysin arkistoista, heh, mahtavan Osuuskaupan asiakkaiden kusetus taita alkaa juuri siitä kun Lidli tuli saloon.
        Vaikka kauanhana siinä meni että vanhempikin väki otti omakseen kaupan, nythän jo ne sellä tapertavat nuorien seassa kuin kotonaan ainakin.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Putin hoiti Suomen natoon ja myös Ruotsin

      Iso kiitos Vladimir Putinille. Hänen ansiosta pääsemme nyt Natoon. Putin halusi Naton lähelle ja nyt sai. Voimme tästä kiittää vain Putinia.
      Maailman menoa
      643
      7929
    2. Niinistö teki hetkessä Suomesta Venäjän ydinaseiden maalitaulun

      Kaiken lisäksi mies vielä lällätteli Putinille eilisessä tiedotustilaisuudessa ja käski katsomaan itseään peiliin. Kyllä vähän asiallisempaa käytöstä
      Maailman menoa
      456
      2211
    3. Voi Stefu ja sun kiivas luonteesi

      Sielä lentelee ullakkohuoneiston ikkunasta daamin vaatteet ja matkalaukut pitkin pihaa. Toisaalta,en ihmettele yhtään että tämä suhde päättyi näin,kyl
      Kotimaiset julkkisjuorut
      229
      2120
    4. Poliisi otti Stefun kiinni!

      Seiska tietää kertoa.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      143
      1691
    5. Veikkaus: Miten The Rasmus pärjää Euroviisuissa?

      Euroviisuhuuma on ylimmillään, kun Suomi ja The Rasmus taistelee biisillään Jezebel. Bändi on tikissä, kunhan Lauri Ylösen ääni kantaa. Mitä veikka
      Viihde ja kulttuuri
      51
      1228
    6. Ohhoh! Martina Aitolehti ja seurapiirihurmuri-Jesper ekassa yhteiskuvassa - Sutinaa Mallorcalla!

      Martina Aitolehti ja seurapiirijulkkis-Jesper nauttivat toisistaan varsin vauhdikkaissa merkeissä Mallorcalla. Aitolehti ei ole esitellyt rakastaan vi
      Kotimaiset julkkisjuorut
      25
      1216
    7. Stefanilta tuli taas karu totuus Sofiasta

      Marokkolainen h*o*ra! Voi tsiisus kun mulla on hauskaa! Lumput lentää ikkunasta kun Stefu raivoaa h*uralleen🤣🤣🤣 Nyt ne popparit tulille, tästä tule
      Kotimaiset julkkisjuorut
      99
      1098
    8. Ootko onnellinen kun ei tarvitse

      nähdä tätä tyhmää naamaa enää koskaan? Multa se särkee sydämen, mutta minkäs teen. Vaikka olisi kuinka sinnikäs eikä hellittäisi, se ei aina auta.
      Ikävä
      65
      833
    9. Steppuli veressä

      Seiskan lööpissä Steppulilla naama ja nyrkit veressä. Ei tainnut ihan kamojen pihalle paiskominen riittää. Onkohan pistänyt kämpän tuusannuuskaks.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      55
      748
    10. Oletko nähnyt eroottiset kohuleffat? Fifty Shades Of Grey -trilogia tv:stä

      Fifty Shades -trilogia starttaa, kun nuori opiskelijanainen Anastasia tapaa rikkaan liikemiehen. Seksisuhdehan siitä starttaa, höystettynä sadistisill
      Suhteet
      6
      727
    Aihe