Suomessa on koetettu ehdottaa kaikenlaisia muistopäiviä, kuten toista itsenäisyyspäivää Välirauhan solmimisen päivälle 19.9.1944.
Imelä-Eikka teki kyseenalaisen ennätyksen "naapurien nuolaisussa". Vain KePulainen voi alentua tällaiseen lipomiseen entisen vihollisen edessä! Ikuinen häpeä tuosta pahasta. Ei ihme jos Felix Karasevin kirjassa suomalaisia selkärangattomia poliitikkoja kuulemma kutsutaan kaulapantatsuhniksi, siis hyväntahtoisiksi idiooteiksi tai -hölmöiksi, jotka tekevät mitä käsketään, tai mitä isäntä käskee.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lepikon_torppa
Uudemman ajan kaulapantatsuhna on se "Kremlinmultakuriiri" eli Seppo Kääriäinen, joka vei Lepikon torpan multaa, "parasta mitä isänmaa voi tarjota",Kremlin herroille.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Eino_Uusitalo
Vuonna 1974, ollessaan keskustapuolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Uusitalo sai aikaan kohun esittämällä Suomelle toista itsenäisyyspäivää jatkosodan päättäneen Moskovan välirauhan päivämäärälle 19. syyskuuta. Myöhemmin Uusitalo perusteli esitystään sillä, että halusi tällä korostaa rauhanomaisen rinnakkainelon merkitystä. Uusitalo osallistui itsekin jatkosotaan 1942–1944 Kannaksen Metsäpirtissä.
Eino Uusitalo ehdotti vuonna 1974 Königstedtin kartanossa, että 19.9. tulisi nimetä Suomen toiseksi itsenäisyyspäiväksi. Perusteena Uusitalo käytti sitä, että 19.9.1944 allekirjoitettiin välirauhansopimus Suomen ja Neuvostoliiton välillä.
Vaikka tuolloin elettiin pahinta suomettumiskautta, ei ehdotus saanut kannatusta. Uusitalo kertoo itsekin omassa muistelmateoksessaan Jälkipeli (1983), että Keskustan kenttäväki oli järkyttynyt ehdotuksesta. Silloin muistettiin enemmän kuin hyvin, että 19.9. tarkoittaa päivämäärää, jolloin sinetöitiin 11% maa-alan menetys ja 440.000 suomalaisen kotien menetys.
Sellainen "isänmaanystävä" on Kepu-Eino, joka muuten taitaa olla vieläkin keskuudessamme elävien kirjoissa.
Imelä-Eikka teki kyseenalaisen ennätyksen "naapurien nuolaisussa". Vain KePulainen voi alentua tällaiseen lipomiseen entisen vihollisen edessä! Ikuinen häpeä tuosta pahasta. Ei ihme jos Felix Karasevin kirjassa suomalaisia selkärangattomia poliitikkoja kuulemma kutsutaan kaulapantatsuhniksi, siis hyväntahtoisiksi idiooteiksi tai -hölmöiksi, jotka tekevät mitä käsketään, tai mitä isäntä käskee.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lepikon_torppa
Uudemman ajan kaulapantatsuhna on se "Kremlinmultakuriiri" eli Seppo Kääriäinen, joka vei Lepikon torpan multaa, "parasta mitä isänmaa voi tarjota",Kremlin herroille.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Eino_Uusitalo
Vuonna 1974, ollessaan keskustapuolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Uusitalo sai aikaan kohun esittämällä Suomelle toista itsenäisyyspäivää jatkosodan päättäneen Moskovan välirauhan päivämäärälle 19. syyskuuta. Myöhemmin Uusitalo perusteli esitystään sillä, että halusi tällä korostaa rauhanomaisen rinnakkainelon merkitystä. Uusitalo osallistui itsekin jatkosotaan 1942–1944 Kannaksen Metsäpirtissä.
Eino Uusitalo ehdotti vuonna 1974 Königstedtin kartanossa, että 19.9. tulisi nimetä Suomen toiseksi itsenäisyyspäiväksi. Perusteena Uusitalo käytti sitä, että 19.9.1944 allekirjoitettiin välirauhansopimus Suomen ja Neuvostoliiton välillä.
Vaikka tuolloin elettiin pahinta suomettumiskautta, ei ehdotus saanut kannatusta. Uusitalo kertoo itsekin omassa muistelmateoksessaan Jälkipeli (1983), että Keskustan kenttäväki oli järkyttynyt ehdotuksesta. Silloin muistettiin enemmän kuin hyvin, että 19.9. tarkoittaa päivämäärää, jolloin sinetöitiin 11% maa-alan menetys ja 440.000 suomalaisen kotien menetys.
Sellainen "isänmaanystävä" on Kepu-Eino, joka muuten taitaa olla vieläkin keskuudessamme elävien kirjoissa.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Uusitalo ei ehdottanut toista itsenäisyyspäivää vaan muistopäivää jatkosodan päättymisen johdosta. Hänestä tuntui itsenäisyyden säilyminen juhlapäivältä. Tottahan se olikin puna-armeija oli pysäytetty ja Stalin teki rauhan Suomen porvarillisten puolueiden hallituksen kanssa. Ja miekantuppi presidentin kanssa.
Eino Uusitalo ehdotti vuonna 1974 Königstedtin kartanossa, että 19.9. tulisi nimetä Suomen toiseksi itsenäisyyspäiväksi. Perusteena Uusitalo käytti sitä, että 19.9.1944 allekirjoitettiin välirauhansopimus Suomen ja Neuvostoliiton välillä.
Uusitalo itse kertoo asian juuri näin muistelmissaan!
Sinä keputollisko et ymmärrä lukemaasi ja kuitenkin koetat vielä valehdella.
Ja ei ollut niitä neuvostojoukkoja. Virossa jos osoitti mieltään sai luodista, täällä ei ketään Tsekkoslovakian miehitystä vastustavaa tulitettu.
Vielä lisää. Vaikka wiki muuta väittääkin varsinainen välirauha kyllä solmittiin 13.3 1940. Sehän käy ilmi jo siitä että seuraavaa sotaa kutsutaan jatkosodaksi, se oli siten suoraa jatketta talvisodalle.
Ennen varsinaista Pariisin rauhansopimusta solmittiin välirauhansopimus 19.9.1944
Asia on avauksessa täsmälleen oikein.
http://oppiminen.yle.fi/historia-suomi/suomi-jatkosodassa/valirauhan-aika
http://www.veteraanienperinto.fi/suomi/sotilaat/frame/soti_FR_5.htm
19.9.1944 solmittiin MOSKOVAN välirauha. Wikin tiedot eivät aina pidä paikkaansa.
Imelä Eikka voi painua politiikkasaitille herjoineen. Tämän pitäisi olla historiasaitti, vaikka näyttääkin muodostuneen nykyisen Ukraina-Venäjä sodan saitiksi.
Tätä juur juhlitaan tänäkin päivänä Voiton Päivänä.Mieletön sota Saksan asetoverina
sai loppunsa ja Puna-Armeija oikeastaan vasta teki mahdollisuuden demokraattiselle
toiminnalle Suomessa.
Oliko se demokratiaa, että suomalaisia maanpuolustus järjestöjä lakkautettiin ja Moskovasta määrättiin Suomen sisäpolitiikka jopa hallituksen jäseniä?
Demokraattinen toiminta tuli mahdolliseksi vasta NL:n romahtamisen jälkeen.
Mutta neuvostojoukkoja ei ollut.
http://heninen.net/sopimus/1944_f.htm
Keputollisko tajuaa asiat hitaalla sytytyksellä...
Ja silti Suomessa ei kotimaasi Viron tavoin ollut niitä neuvostojoukkoja. Jotakin ne "kaulapantatshuat" tekivät oikein.
Kaulapantatsuhnat on Kekkosen kauden rappeutumisilmiö.
1944 oli eri miehet rullissa. Ne oli sentään isänmaan asialla. Sii toisin kuin nämä kepuryssät ruplakassoineen.
Pohjalainen välirauhansopimus 70 -vuotta
Lauantai 20.9.2014
Välirauhan sopimuksen solmimispäivänä tasan 70 vuotta sitten Vaasa-lehti, tämän lehden edeltäjä, pohti pysyvän rauhan mahdollisuutta:
”Perusedellytyksenä pysyvälle naapurisovulle on molemminpuolinen vilpitön luottamus ja toisen osapuolen oikeuksien ja aseman kunnioittaminen. Sikäli kuin tältä pohjalta keskinäinen vuorovaikutus pääsee kasvamaan ja syventymään, sitä mukaa siteet lujittuvat.”
Rauhansopimus oli kaikkien tiedossa seuraavana päivänä 20. syyskuuta 1944. Vaasa kertoi, kuinka solmittu välirauha oli raskaampi kuin Moskovan rauha 1940. Karjalan lisäksi Suomi menetti Jäämeren satamansa, Petsamon.
”Vastamäki on paha, epäilemättä pahimpia, mitä kansamme on elämänsä varrella noussut, mutta me tulemme kyllä aikanaan sen päälle, kun joka hetki muistamme, mitä suomalainen sisu ja henki meiltä vaatii.”
Sisua kysyttiin taisteluiden lisäksi myös kotirintamalla. Sairaanhoitajana Vaasassa työskennellyt Gretel Nyman kertoo oman tarinansa kovasta syksystä 1944 tämän päivän lehdessä.
Sodan ja rauhan kysymyksistä muistutetaan ikävästi taas Euroopassa. Suomessa asiat ovat lopulta hyvällä tolalla. Siitä on kiittäminen niitä, jotka raatoivat rintamalla ja työssään 1944.
http://www.pohjalainen.fi/mielipide/pääkirjoitus/valirauha-siirsi-katseen-tyohon-1.1686398
Näin suitsuttivat kepuryssät 70 vuotta sitten.
Välirauhan muistopäivä on todella juhlimisen arvoinen.Silloin laskettiin luottamuksen ja hyvän naapurisovun peruskivi joka kestää seuraavatkin 70 vuotta.
-Eläköön kansojemme välinen ystävyys!
Ja sinä puhut vielä "luottamuksesta"... sinä houkka. Ryssä on ryssä vaikka voissa paistaisi. Näinkö se kepuryssä-ruokkkola aikanaan sanoi ja ajoi sitten mersullaan kallioon.
Hyvät naapuruussuhteet Suomen ja Venäjän välillä pysyvät ja paranevat,maittemme yhteiset edut sen vaativat.Tämän on todistanut kapitalistinenkin tiedemies,mutta
sänkipäätason puupää osastolla ollaan näköjään pikkunatsimaisesti vielä Lapuan Liikkeen leivissä :)
Heill Hitler,meill Kosola!Khihhihhih :)
Kirjoita vaan reilusti persKOROljovina rysssiä nuolevat kommenttisi kuten tähänkin saakka.