U S K O N P U H D I S T U S
Harvalla tapahtumalla on ollut niin suuri historiallinen ja uskonnollinen merkitys, kuin mitä voidaan katsoa olleen uskonpuhdistuksella, 1500-luvun suurella uskonnollisella vallankumouksella, joka mursi katolisen kirkon ja paavin yksinvallan ja vaikutti länsimaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan lähes kaikilla aloilla.. Hengellisen elämän alueella uskonpuhdistuksen vaikutus on ollut todella suuri. Kaikkein tärkeimpiä uskonpuhdistuksen ansioita tällä alueella on ollut palaaminen jo Paavalin ja Augustinuksen aikoinaan saarnaamaan vanhurskauttamisoppiin, jonka mukaan ihminen tulee vanhurskaaksi eli Jumalalle kelpaavaksi yksin uskosta.
USKONPUHDISTUKSEN SYYT
Muuttoliikkeen keskittyminen kaupunkeihin, vilkas ja kauppa maataloustuotannon väheneminen loivat loistavat leviämismahdollisuudet kulkutaudeille. Hyvänä esimerkkinä tästä musta surma eli rutto tappoi 1340-luvulla parissa vuodessa melkein kolmanneksen Länsi-Euroopan väestöstä. Alituinen kuoleman läsnäolo näkyi henkisessä ja hengellisessä ilmapiirissä. Tämä näkyi kansan piirissä lisääntyvänä uskonnollisuutena. Tehtiin pyhiinvaellusretkiä, taikausko kukoisti.
Kansan keskuudessa uskottiin kaikenlaisiin paholaisiin ja henkiin, joita asusti muka metsissä, vuorilla, vesissä ja ilmassa. Monet olivat myös nähneet itse kuoleman kulkemassa ympäriinsä näkyvässä muodossa korjaamassa satoaan, kuten myös Saatanan apulaisjoukkojensa kanssa.
Tämä kaikki johti luonnollisesti myös noitauskoon. Aivan yleisesti ajateltiin, että lukuisat ihmiset olivat tehneet liiton paholaisen kanssa, ja harjoittivat siten noitina kaikenlaista pahaa, mitä vain saatettiin kuvitella. Sen seurauksena olivat noitavainot, jotka itse paavi Innocentius VIII hyväksyi . Vuonna 1489 painettiin saksalaisten dominikaani-inkvisiittoreiden Institoriksen ja Sprengerin tekemä kirja Malleus maleficarum, eli Noitavasara, jossa opetettiin kansalle, miten noidat voitiin tunnistaa ja miten niiden kanssa oli meneteltävä. Tällaiset asiat johtivat suunnattomiin noitavainoihin.
Kansan ylikiihottunut uskonnollisuus näkyi myös kasvavana pyhimysten palvontana. Pyhimysten ansiosta kerrottiin tapahtuneen kaikenlaisia ihmeitä. Pyhiinvaellusretket saivat osakseen suunnatonta suosiota ja uusia pyhiä paikkoja syntyi kaikenlaisten ihmeiden nojalla.
Eräs tärkeä uskonpuhdistusta edistänyt ilmiö oli humanismi. Se oli kirjailijoiden ja
yliopistomiesten liike, joka vaati hyvinvoivaa katolista kirkkoa palaamaan juurilleen apostolien opetukseen ja Raamattuun.
Humanistien kuninkaaksi kutsutulla Erasmus Rotterdamilaisella (1466-1536) oli hyvin tärkeä uskonpuhdistusta edistävä merkitys. Erasmus kritisoi monissa kirjoissaan aikansa kirkkoa ja sen tapoja. Erasmus hyökkäsi ajan skolastista teologiaa vastaan ja vaati kirkkoa palaamaan yksinkertaiseen kristilliseen etiikkaan. Erasmus julkaisi vuonna 1516 ensimmäisen painetun kreikankielisen Uuden testamentin, jotta teologit voisivat tehdä vertailuja sen ja epätarkasti käännetyn, siihen aikaan
käytössä olleen latinankielisen Vulgatan välillä.
Erittäin tärkeä asia uskonpuhdistuksen kannalta oli myös äskettäin keksitty kirjapainotaito, joka mahdollisti uusien ajatusten nopean leviämisen halki Euroopan. Lisäksi kirjapainotaito toi Raamatun tavallisen kansan käsiin, jolloin papeilla ei ollut enää yksinoikeutta sen tulkitsemiseen. Tämä horjutti osaltaan kirkon asemaa tuoden esiin Raamatun sanoman ja kirkonoppien väliset selvät ristiriidat.
MARTTI LUTHER
Edellä mainitut seikat olivat siis uskonpuhdistuksen alkutekijöitä. Puuttui enää oikea ihminen toteuttamaan suunnitelmat ja korjaamaan epäkohdat. Martti Luther oli aikaansa edellä ja juuri oikea mies toteuttamaan uskonpuhdistusta laajemmassa määrin.
- Luther arvosteli julkisesti, että paavi rakentaa Pietarinkirkkoa köyhiltä uskovilta hankituin anevaroin.
- Luther kiisti paavin vallan vapauttaa sielut kiirastulesta ja antaa synnit anteeksi. Lutherin mukaan synnit annettiin anteeksi katuvalle syntiselle. Taustalla oli tietysti Lutherin oma armonkokemus.
- Luther kielsi myös opin siitä, että paavilla olisi käytössään pyhimysten ansioihin perustuva varasto, josta aneita voitaisiin myydä. Luther syytti aneita turmiollisiksi, sillä ne antoivat niitä ostaneille väärän rauhan ilman katumusta.
Lutherin aikomuksena ei ollut olla hyökkäävä vaan vain huomauttaa kirkon epäkohdista. Hänen väitteensä kohtasivat nopeasti vastustusta. Tämän vuoksi Luther kirjoitti teoksen "Päätelmät 95 teesistä", jossa hän perusteli tarkemmin kantaansa ja toi ilmi myös aivan uusia ajatuksia.
Lutherin mielipiteet alkoivat saada yleistä kannatusta.
Wittenbergin yliopistokin joutui vähitellen mukaan väittelyyn. Wittenbergin yliopisto sai luterilaisen leiman. Opettajien joukosta erottuivat kaksi muuta uskonpuhdistuksen merkkihenkilöä, Karlstadt ja Melanchthon.
UUDISTUKSET JA VAIKUTUKSET
15. kesäkuuta 1520 paavi julkaisi bullan Exsurge Domine, joka antoi Lutherille kaksi kuukautta aikaa perua sanansa, tai muussa tapauksessa hän joutuisi kirkonkiroukseen. Elokuussa Luther kirjoitti kirjan Saksan kansan kristilliselle Aatelille ja 6. lokakuuta kirjan Kirkon Baabelin vankeudesta. Kymmenes lokakuuta 1520 paavin bulla esitettiin Lutherille ja marraskuussa Luther kirjoitti kirjan Kristityn vapaudesta. Aikalaisten silmissä jyrkin näistä kirjoista oli sakramentteja koskeva teos Kirkon
Baabelin vankeudesta, joka sai Erasmus Rotterdamilaisen valittelemaan Lutherin ja katolisen kirkon välirikon peruuttamattomuutta. Kirjoissa Saksan kansan kristilliselle aatelille, Kirkon Baabelin vankeudesta ja Kristityn vapaudesta esitetään Lutherin näkemys kirkosta.
Katolisen kirkon seitsemästä sakramentista viisi hylättiin teoksessa Kirkon Baabelin vankeudesta. Konfirmaatio, avioliittoon vihkiminen, pappisvihkimys, rippi eli parannuksen sakramentti ja viimeinen voitelu jätettiin pois, sillä niitä ei mainittu Raamatussa.
Sakramenteiksi hyväksyttiin vain kaste ja ehtoollinen. Kumoamalla pappisvihkimyksen Luther asetti pohjan kaikkien kristittyjen
hengelliselle pappeudelle. Messu muutettiin ehtoolliseksi ja sen vaikutus tehtiin riippuvaiseksi vastaanottajan uskosta. Luther hylkäsi myös katolisen käsityksen siitä, että Kristuksen uhri toistuisi joka messussa.
Teoksessa Saksan kansan kristilliselle aatelille Luther käsittelee kirkollisen ja maallisen vallan suhdetta sekä uskovien tasa-arvoisuutta Jumalan edessä. Luther mursi väitteen, jonka mukaan hengellinen valta on maallisen vallan yläpuolella. Luther vaati paavin vallan huomattavaa vähentämistä.
Kardinaalien lukumäärää oli supistettava. Kirkon oli paneuduttava kokonaan hengellisten asioiden hoitamiseen. Kirkon tuloja oli vähennettävä. Luther vaati lukuisten kirkollisten rahanhankintakeinojen lakkauttamista.
Sitten Luther siirtyi käsittelemään luostarilaitosta ja pappien avioliittoa. Kerjäläismunkit oli vapautettava ripin kuuntelusta ja saarnaamisesta. Luostarien lukumäärää oli supistettava, eikä peruuttamattomia munkkilupauksia enää pitänyt antaa. Pappien oli sallittava mennä naimisiin, koska he tarvitsivat
taloudenhoitajaa. Lisäksi ehdotettiin lukuisia muita uudistuksia. Paavia häpäistiin vertaamalla häntä Kristukseen, jonka sijaisena hän esiintyi. Kaikki nämä muutokset tekivät Lutherin ja katolisen kirkon pesäeron lopulliseksi.
Tuli vaihe jossa vanhoja ja uusia tapoja käytettiin sekaisin koska kukaan ei tiennyt mikä olisi "kultainen keskitie", miten pitäisi menetellä. Tavat ovat kuitenkin muovautuneet ajan kuluessa nykyiselleen.
Harvalla tapahtumalla on ollut niin suuri historiallinen ja uskonnollinen merkitys, kuin mitä voidaan katsoa olleen uskonpuhdistuksella, 1500-luvun suurella uskonnollisella vallankumouksella, joka mursi katolisen kirkon ja paavin yksinvallan ja vaikutti länsimaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan lähes kaikilla aloilla.. Hengellisen elämän alueella uskonpuhdistuksen vaikutus on ollut todella suuri. Kaikkein tärkeimpiä uskonpuhdistuksen ansioita tällä alueella on ollut palaaminen jo Paavalin ja Augustinuksen aikoinaan saarnaamaan vanhurskauttamisoppiin, jonka mukaan ihminen tulee vanhurskaaksi eli Jumalalle kelpaavaksi yksin uskosta.
USKONPUHDISTUKSEN SYYT
Muuttoliikkeen keskittyminen kaupunkeihin, vilkas ja kauppa maataloustuotannon väheneminen loivat loistavat leviämismahdollisuudet kulkutaudeille. Hyvänä esimerkkinä tästä musta surma eli rutto tappoi 1340-luvulla parissa vuodessa melkein kolmanneksen Länsi-Euroopan väestöstä. Alituinen kuoleman läsnäolo näkyi henkisessä ja hengellisessä ilmapiirissä. Tämä näkyi kansan piirissä lisääntyvänä uskonnollisuutena. Tehtiin pyhiinvaellusretkiä, taikausko kukoisti.
Kansan keskuudessa uskottiin kaikenlaisiin paholaisiin ja henkiin, joita asusti muka metsissä, vuorilla, vesissä ja ilmassa. Monet olivat myös nähneet itse kuoleman kulkemassa ympäriinsä näkyvässä muodossa korjaamassa satoaan, kuten myös Saatanan apulaisjoukkojensa kanssa.
Tämä kaikki johti luonnollisesti myös noitauskoon. Aivan yleisesti ajateltiin, että lukuisat ihmiset olivat tehneet liiton paholaisen kanssa, ja harjoittivat siten noitina kaikenlaista pahaa, mitä vain saatettiin kuvitella. Sen seurauksena olivat noitavainot, jotka itse paavi Innocentius VIII hyväksyi . Vuonna 1489 painettiin saksalaisten dominikaani-inkvisiittoreiden Institoriksen ja Sprengerin tekemä kirja Malleus maleficarum, eli Noitavasara, jossa opetettiin kansalle, miten noidat voitiin tunnistaa ja miten niiden kanssa oli meneteltävä. Tällaiset asiat johtivat suunnattomiin noitavainoihin.
Kansan ylikiihottunut uskonnollisuus näkyi myös kasvavana pyhimysten palvontana. Pyhimysten ansiosta kerrottiin tapahtuneen kaikenlaisia ihmeitä. Pyhiinvaellusretket saivat osakseen suunnatonta suosiota ja uusia pyhiä paikkoja syntyi kaikenlaisten ihmeiden nojalla.
Eräs tärkeä uskonpuhdistusta edistänyt ilmiö oli humanismi. Se oli kirjailijoiden ja
yliopistomiesten liike, joka vaati hyvinvoivaa katolista kirkkoa palaamaan juurilleen apostolien opetukseen ja Raamattuun.
Humanistien kuninkaaksi kutsutulla Erasmus Rotterdamilaisella (1466-1536) oli hyvin tärkeä uskonpuhdistusta edistävä merkitys. Erasmus kritisoi monissa kirjoissaan aikansa kirkkoa ja sen tapoja. Erasmus hyökkäsi ajan skolastista teologiaa vastaan ja vaati kirkkoa palaamaan yksinkertaiseen kristilliseen etiikkaan. Erasmus julkaisi vuonna 1516 ensimmäisen painetun kreikankielisen Uuden testamentin, jotta teologit voisivat tehdä vertailuja sen ja epätarkasti käännetyn, siihen aikaan
käytössä olleen latinankielisen Vulgatan välillä.
Erittäin tärkeä asia uskonpuhdistuksen kannalta oli myös äskettäin keksitty kirjapainotaito, joka mahdollisti uusien ajatusten nopean leviämisen halki Euroopan. Lisäksi kirjapainotaito toi Raamatun tavallisen kansan käsiin, jolloin papeilla ei ollut enää yksinoikeutta sen tulkitsemiseen. Tämä horjutti osaltaan kirkon asemaa tuoden esiin Raamatun sanoman ja kirkonoppien väliset selvät ristiriidat.
MARTTI LUTHER
Edellä mainitut seikat olivat siis uskonpuhdistuksen alkutekijöitä. Puuttui enää oikea ihminen toteuttamaan suunnitelmat ja korjaamaan epäkohdat. Martti Luther oli aikaansa edellä ja juuri oikea mies toteuttamaan uskonpuhdistusta laajemmassa määrin.
- Luther arvosteli julkisesti, että paavi rakentaa Pietarinkirkkoa köyhiltä uskovilta hankituin anevaroin.
- Luther kiisti paavin vallan vapauttaa sielut kiirastulesta ja antaa synnit anteeksi. Lutherin mukaan synnit annettiin anteeksi katuvalle syntiselle. Taustalla oli tietysti Lutherin oma armonkokemus.
- Luther kielsi myös opin siitä, että paavilla olisi käytössään pyhimysten ansioihin perustuva varasto, josta aneita voitaisiin myydä. Luther syytti aneita turmiollisiksi, sillä ne antoivat niitä ostaneille väärän rauhan ilman katumusta.
Lutherin aikomuksena ei ollut olla hyökkäävä vaan vain huomauttaa kirkon epäkohdista. Hänen väitteensä kohtasivat nopeasti vastustusta. Tämän vuoksi Luther kirjoitti teoksen "Päätelmät 95 teesistä", jossa hän perusteli tarkemmin kantaansa ja toi ilmi myös aivan uusia ajatuksia.
Lutherin mielipiteet alkoivat saada yleistä kannatusta.
Wittenbergin yliopistokin joutui vähitellen mukaan väittelyyn. Wittenbergin yliopisto sai luterilaisen leiman. Opettajien joukosta erottuivat kaksi muuta uskonpuhdistuksen merkkihenkilöä, Karlstadt ja Melanchthon.
UUDISTUKSET JA VAIKUTUKSET
15. kesäkuuta 1520 paavi julkaisi bullan Exsurge Domine, joka antoi Lutherille kaksi kuukautta aikaa perua sanansa, tai muussa tapauksessa hän joutuisi kirkonkiroukseen. Elokuussa Luther kirjoitti kirjan Saksan kansan kristilliselle Aatelille ja 6. lokakuuta kirjan Kirkon Baabelin vankeudesta. Kymmenes lokakuuta 1520 paavin bulla esitettiin Lutherille ja marraskuussa Luther kirjoitti kirjan Kristityn vapaudesta. Aikalaisten silmissä jyrkin näistä kirjoista oli sakramentteja koskeva teos Kirkon
Baabelin vankeudesta, joka sai Erasmus Rotterdamilaisen valittelemaan Lutherin ja katolisen kirkon välirikon peruuttamattomuutta. Kirjoissa Saksan kansan kristilliselle aatelille, Kirkon Baabelin vankeudesta ja Kristityn vapaudesta esitetään Lutherin näkemys kirkosta.
Katolisen kirkon seitsemästä sakramentista viisi hylättiin teoksessa Kirkon Baabelin vankeudesta. Konfirmaatio, avioliittoon vihkiminen, pappisvihkimys, rippi eli parannuksen sakramentti ja viimeinen voitelu jätettiin pois, sillä niitä ei mainittu Raamatussa.
Sakramenteiksi hyväksyttiin vain kaste ja ehtoollinen. Kumoamalla pappisvihkimyksen Luther asetti pohjan kaikkien kristittyjen
hengelliselle pappeudelle. Messu muutettiin ehtoolliseksi ja sen vaikutus tehtiin riippuvaiseksi vastaanottajan uskosta. Luther hylkäsi myös katolisen käsityksen siitä, että Kristuksen uhri toistuisi joka messussa.
Teoksessa Saksan kansan kristilliselle aatelille Luther käsittelee kirkollisen ja maallisen vallan suhdetta sekä uskovien tasa-arvoisuutta Jumalan edessä. Luther mursi väitteen, jonka mukaan hengellinen valta on maallisen vallan yläpuolella. Luther vaati paavin vallan huomattavaa vähentämistä.
Kardinaalien lukumäärää oli supistettava. Kirkon oli paneuduttava kokonaan hengellisten asioiden hoitamiseen. Kirkon tuloja oli vähennettävä. Luther vaati lukuisten kirkollisten rahanhankintakeinojen lakkauttamista.
Sitten Luther siirtyi käsittelemään luostarilaitosta ja pappien avioliittoa. Kerjäläismunkit oli vapautettava ripin kuuntelusta ja saarnaamisesta. Luostarien lukumäärää oli supistettava, eikä peruuttamattomia munkkilupauksia enää pitänyt antaa. Pappien oli sallittava mennä naimisiin, koska he tarvitsivat
taloudenhoitajaa. Lisäksi ehdotettiin lukuisia muita uudistuksia. Paavia häpäistiin vertaamalla häntä Kristukseen, jonka sijaisena hän esiintyi. Kaikki nämä muutokset tekivät Lutherin ja katolisen kirkon pesäeron lopulliseksi.
Tuli vaihe jossa vanhoja ja uusia tapoja käytettiin sekaisin koska kukaan ei tiennyt mikä olisi "kultainen keskitie", miten pitäisi menetellä. Tavat ovat kuitenkin muovautuneet ajan kuluessa nykyiselleen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Tässtä Pyhä Pius X mainiosta kiertokirjeestä hieno ote. Toivon että englanin kieli on hallussa.
9. This wonderful working of Divine Providence in the Church's program of restoration was seen with the greatest clarity and was given as a consolation for the good especially in the century of Saint Charles Borromeo. In those days passions ran riot and knowledge of the truth was almost completely twisted and confused. A continual battle was being waged against errors. Human society, going from bad to worse, was rushing headlong into the abyss. Then those proud and rebellious men came on the scene who are "enemies of the cross of Christ . . .Their god is the belly...they mind the things of earth."[18] These men were not concerned with correcting morals, but only with denying dogmas. Thus they increased the chaos. They dropped the reins of law, and unbridled licentiousness ran wild. They despised the authoritative guidance of the church and pandered to the whims of the dissolute princes and people. They tried to destroy the Church's doctrine, constitution and discipline. they were similar to those sinners who were warned long ago: "Woe to you that call evil good, and good evil."[19] They called this rebellious riot and perversion of faith and morals a reformation, and themselves reformers. In reality, they were corrupters. In undermining the strength of Europe through wars and dissensions, they paved the way for those modern rebellions and apostasy. This modern warfare has united and renewed in one attack the three kinds of attack which have up until now been separated; namely, the bloody conflicts of the first ages, the internal pests of heresies, and finally, in the name of evangelical liberty, the vicious corruption and perversion of discipline such as was unknown, perhaps, even in medieval times. Yet in each of these combats the Church has always emerged victorious.
haluat sanoa tällä?
Jos en nyt ihan väärin muista niin se oli juuri Carlo Borromeo, joka tuhosi tahallaan osan Leonardo da Vincin muistiinpanoista väittäen niitä kristityille vaaralliseksi materiaaliksi.
Uskonpuhdistus (asia jota todellisuudessa mahdoton tehdä) oli renesanssiajan individualistisen ihmisen keksintö. Siinä yksittäinen ihminen (esim M. Luther) halusi oman henkilökohtaisen mielipiteensä muitten opiksi. Nämä protestanttiset uskontokunnat ovat onneksi kuitenkin vain ohimeneviä ilmiöitä. Jos luterilainen kirkko ei olisi liitttoutunut valtioon se olisi mitätön uskontokunta siinä kuin jehovalaiset, adventisitit ym. tuhannet protestatit. Näyttää kuitenkin nytkin, että Suomessa ihmiset ovat jättämässä luterilaisen kirkon, kuten tällaisessa tilanteessa luonnollisesti kuuluukun.
kuinka paljon prosentteina suomalaisia kuuluu katoliseen kirkkoon. Suomessa ei ole koskaan ollut orjuutta, siksi katolilaisuus ei sovi suomalaisuuteen ja keitä olivat alkujaan kaksi maailmanhistorian kaksi pahinta tekeläistä. Hitler
oli katolilainen ja Stalin oli viittä vaille ortodoksi pappi, mistä herääkin kysymys, kuinka paljon heidän uskonsuuntauksensa vaikutti näitten herrojen hirmutekoihin ihmiskuntaa vastaan.
Ev.lut.kirkon toi Suomeen Kustaa Vaasa väkisin luonnotomasti hallinnollisin määräyksin, ei Suomen kansa olisi sitä halunnut vaan se pakotettiin Lutherin opin orjaksi. Katolilaisuus ei pakota orjamaisesti omiin tilaisuuksiinsa tai maksumieheksi kuten ev.lut.kirkko tekee: on pakko (käytännössä) suomalaisissa kouluissa käydä luterilaisissa uskonnolisissa tilaisuuksissa, sama on asiantila armeijassa, on pakko maksaa yhteisöveroa, on pakko tulla haudatuksi ev.lut.kirkon monopolihautausmaalle ym. ym. Se jos joku on nykyajan orjuutta. Hitler ja Stalin saivat innoituksensa tekoihinsa fasismista ja kommunismista, ortodoksista tai katolista kirkkoa heidän teoistaan on turha syyttää vai kantaako ev.lut.kirkko mielestäsi Josef Göbbelsin tai Adolf Eichmannin teoista vastuun, hehän olivat tietääkseni luterilaisia tai ainakin protestantteja. Ja ilman Göbbelsiä ei Hitleristä olisi tullut se kuin mikä hänestä tuli ja juutalaisten keskitysleireille kuljetus ei olisi onnistunut muilta kuin Eichmannilta. Tuo korkea 85%-luku jäsenmäärässä kuvastaa historiallista pakkoa,josta onneksi aletaan päästä eroon, lukuhan on jatkuvasti penenemään päin ja lienee Helsingissä jo 70% tai allekin, hyvä näin.
Kirjoitat aivan kuin olisi iloinen asia, jos luterilaisten lukumäärä pienenee. En tiedä, paljonko on luterilaisia Helsingissä, mutta koko Suomessa heitä sanotaan olevan 85%. Onko sinulla jotain tarkempaa tietoa?
Jos itse olet katolilainen, niin eikö sinusta ole hyvä asia, että meitä teistejä ( katolilaiset, ortodoksit ym. vielä luterilaisten lisäksi ) on noinkin paljon? En tiedä, kuinka moni luterilainen kääntyy katolilaiseksi ( vaikka ei minulla ole mitään sitäkään vastaan ), mutta en usko, että kovinkaan suuri määrä. Vai ajatteletko niin, että on parempi, jos luterilaiset ryhtyvät ateisteiksi kuin pysyvät "Lutherin opin orjina"?
Meidän on pakko hyväksyä se, että meissä kristityissä, olemme sitten mihin suuntaan kuuluvia hyvänsä, on vain raadollisia ihmisiä, niin hyviä kuin pahojakin.
En ymmärrä, mistä historiallisesta pakosta puhut, kun kirkosta voi ja on aikaisemminkin voinut erota.
... ollut koko ajan katolinen maa saisit päivitellä ja kritisoida katolista kirkkoa samoilla perusteilla kuin lut. enemmistökirkkoa nyt. Kerropa aluksi milloin esim. Italiassa ja Espanjassa tuli voimaan semmoinen uskonnonvapauslaki, mikä salli ihmisen erota katolisesta kirkosta.
En tiedä Espanjan tai Italian asioista. Mutta jos luterilaisuus on parempi kuin katolilaisuus niin silloin ei pitäisi olla em. kaikenlaisia pakkoja kansalaisia kohtaan luterilaisen kirkon taholta kuten nyt on. Muistan, että esim. ortodokseilla oli vielä 30 v. sitten aika painostavaa olla suomalaisessa kunnan ylläpitämissä kouluissa, koska siellä painostettiin eri uskovia luterilaisten opettajien ja oppilaiden taholta. Muistan, että radiossa eräs ortodoksipappi sanoi taannoin, että jokaiselle ortodoksille on Suomessa sanottu "luovu uskostasi" ja tarjottu tilalle Lutherin keksimiä opinkappaleita.
"Muistan, että radiossa eräs ortodoksipappi sanoi taannoin, että jokaiselle ortodoksille on Suomessa sanottu `luovu uskostasi` ja tarjottu tilalle Lutherin keksimiä opinkappaleita."
Ehkäpä on hauskaa liioitella keskustelussa tuolla tavalla. Eivät ihmiset tiedä niin tarkkaan toisten uskoa, että joka ainoasta vastaantulijasta tietäisivät, kuka on kukin. Esim. kotipitäjääni maalle tuli sodan jälkeen karjalaisia, joista monet olivat ortodokseja. Ei heidän kanssaan käyty mitään luovu-uskostasi-keskusteluja eikä kukaan valittanut moisesta. Karjalaiset vain rikastuttivat tulopaikkakuntansa kulttuuria omalla uskonnollaan, tavoillaan ja ruokatottumuksillaan.
Ihmettelen, mitä tarkoitat Lutherin keksimillä opinkappaleilla. Vai ovatko esim. nämä luterilaisen Katekismuksen kohdat sellaisia: "Kristillinen kirkko on yksi, pyhä, yhteinen ja apostolinen." - "Jeesuksen rukous, että hänen omansa olisivat yhtä, velvoittaa meitä etsimään keskinäistä yhteyttä uskossa ja rakkaudessa."
Kuinka paljon tästä 85 prosentista käy esim. sunnuntaisin säännöllisesti messussa tai Jumalanpalveluksessa?
Lutherin seuraajien kirkot ovat sunnuntaisin tyhjiä ja muulloin lukittuja.
tekee ainakin minut surulliseksi. Tuntuu siltä, kuin luterilaisuuden eivät haluaisi tyrmätä vain ateistit vaan myös, ainakin jotkut, tämän palstan teistit.
Asun lähellä seurakuntakotia, jossa käyn usein ja jossa on jumalanpalvelusten lisäksi monenlaista toimintaa. Jos kirjoittaisin viikko-ohjelman tänne, niin ei kai sitä kukaan, ainakaan noin asennoituvista, uskoisi.
Voisiko edes joku katolilainen nähdä meidät luterilaiset veljinä ja sisarina eikä harhauskoisina, joista kerrotaan vain kaikkea negatiivista?
että 1500 luvulla olisi hyvinkin pärjätty katolilaisella uskolla. Myöhemmin se kyllä on ollut varsin mahdotonta.
Mikäli tarkastelemme vaikkapa Euroopan maiden taloudellista kehitystä huomaamme eräiden äärikatolisten maiden jääneen protestanttisista maista huomattavasti alemmalle kehitystasolle.
Parhaita esimerkkejä ovat Etelä- Italia, Espanja, Portugali ja Kreikka. Oikeuden mukaan ns. sosialistiset valtiot voimme jättää tämän vertailun ulkopuolelle.
Yllämainitut katoliset maat ovat merkittävästi lähentyneet muun Euroopan taloudellista kehitystä vasta EU:n voimakkaiden tukitoimien myötä.
Sanomattakin lienee selvää ettei tätä kehitystä olisi voinut tapahtua ilman uskonpuhdistusta.
Taloudellisessa mielessä edelleen EU:n kautta vedämme perässämme näitä katolisia maita, joka kieltämättä on heidän onnensa. Eli katoliset maat lopulta korjaavat suurimman hyödyn 1500 luvun uskonpuhdistuksesta.