Nauru raikaa, rasva tirskuu suupielistä ja viina virtaa tänään ja huomenna Tampereella, kun Pohjoismaiden neuvoston tyhjäntoimittajat "pitävät kokoustaan"
eduskunta.fi:
"Pohjoismaiden neuvoston puolueryhmien, puheenjohtajiston ja valiokuntien kokoukset Tampereella 22.–23.9.2014
Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajiston ja valiokuntien kokoukset kokoavat pohjoismaisia parlamentaarikkoja yhteen Tampere-talolle käsittelemään poliittisia yhteistyöasioita.
Asiat käsitellään pääosin neuvoston viidessä valiokunnassa ja neuvostoa johtavassa puheenjohtajistossa. Valiokunnat kokoontuvat sekä yhteiskokouksiin että omiin kokouksiinsa. Suomen valtuuskunta isännöi syyskuun kokouksia. Tampereella muun muassa viimeistellään eri aloitteiden pohjalta laadittavia mietintöjä, joita sitten käsitellään neuvoston 66. istunnossa Tukholmassa 27.–30.10.2014. Tampere-taloon kokouksiin osallistuu noin 160 kansanedustajaa ja virkamiestä kaikista Pohjoismaista.
Aiheita Tampereella ovat mm.
• Neuvoston johtaja Britt Bohlin esittelee Pohjoismaiden neuvoston uudistustyötä
• Suomen lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila kertoo lapsen oikeuksista kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan, kansalais- ja kuluttajavaliokunnan sekä hyvinvointivaliokunnan yhteisessä kokouksessa. Aihe on ajankohtainen koska YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksesta tulee 25 vuotta 20.11.2014.
• Elinkeinovaliokunnan ja ympäristö- ja luonnonvaravaliokunnan yhteiskokouksessa mietitään toimia EU:n rikkidirektiivin täytäntöönpanon helpottamiseksi. Vuonna 2015 voimaan tuleva rikkidirektiivi määrää laskemaan laivojen polttoaineiden rikkipitoisuuden yhdestä prosentista 0,1 prosenttiin Itämerellä, Pohjanmerellä ja Englannin kanaalissa.
Kokouksiin osallistuvat Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja kansanedustaja Simo Rundgren (kesk.) ja varapuheenjohtaja kansanedustaja Tuula Peltonen (sd) sekä valtuuskunnan jäsenet, kansanedustajat Juho Eerola (ps.); Eeva-Johanna Eloranta (sd.); Christina Gestrin (r.); Satu Haapanen (vihr.); Lauri Heikkilä (ps.); Suna Kymäläinen (sd.); Anne Louhelainen (ps.); Eeva-Maria Maijala (kesk.); Silvia Modig (vas.) Arto Pirttilahti (kesk.); Kimmo Sasi (kok.); Eero Suutari (kok.); Sinuhe Wallinheimo (kok.).
Vuonna 1952 perustettu Pohjoismaiden neuvosto on Pohjoismaiden parlamenttien välinen yhteistyöjärjestö. Neuvostoon kuuluvat Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti sekä itsehallintoalueet Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti. Neuvoston parlamentaarikot kokoontuvat valiokuntien kokousten lisäksi kahteen vuotuiseen istuntoon – varsinaiseen istuntoon ja teemaistuntoon – päättämään asioista, joihin he haluavat Pohjoismaiden hallitusten löytävän ratkaisuja. Vuoden kestävä puheenjohtajuus kiertää Pohjoismaiden välillä. Ruotsi on tänä vuonna pohjoismaisen yhteistyön puheenjohtajamaa.
Lisätiedot:
Kansainvälisten asiain neuvos Mari Herranen, 358 50 574 1400"
eduskunta.fi:
"Pohjoismaiden neuvoston puolueryhmien, puheenjohtajiston ja valiokuntien kokoukset Tampereella 22.–23.9.2014
Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajiston ja valiokuntien kokoukset kokoavat pohjoismaisia parlamentaarikkoja yhteen Tampere-talolle käsittelemään poliittisia yhteistyöasioita.
Asiat käsitellään pääosin neuvoston viidessä valiokunnassa ja neuvostoa johtavassa puheenjohtajistossa. Valiokunnat kokoontuvat sekä yhteiskokouksiin että omiin kokouksiinsa. Suomen valtuuskunta isännöi syyskuun kokouksia. Tampereella muun muassa viimeistellään eri aloitteiden pohjalta laadittavia mietintöjä, joita sitten käsitellään neuvoston 66. istunnossa Tukholmassa 27.–30.10.2014. Tampere-taloon kokouksiin osallistuu noin 160 kansanedustajaa ja virkamiestä kaikista Pohjoismaista.
Aiheita Tampereella ovat mm.
• Neuvoston johtaja Britt Bohlin esittelee Pohjoismaiden neuvoston uudistustyötä
• Suomen lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila kertoo lapsen oikeuksista kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan, kansalais- ja kuluttajavaliokunnan sekä hyvinvointivaliokunnan yhteisessä kokouksessa. Aihe on ajankohtainen koska YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksesta tulee 25 vuotta 20.11.2014.
• Elinkeinovaliokunnan ja ympäristö- ja luonnonvaravaliokunnan yhteiskokouksessa mietitään toimia EU:n rikkidirektiivin täytäntöönpanon helpottamiseksi. Vuonna 2015 voimaan tuleva rikkidirektiivi määrää laskemaan laivojen polttoaineiden rikkipitoisuuden yhdestä prosentista 0,1 prosenttiin Itämerellä, Pohjanmerellä ja Englannin kanaalissa.
Kokouksiin osallistuvat Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja kansanedustaja Simo Rundgren (kesk.) ja varapuheenjohtaja kansanedustaja Tuula Peltonen (sd) sekä valtuuskunnan jäsenet, kansanedustajat Juho Eerola (ps.); Eeva-Johanna Eloranta (sd.); Christina Gestrin (r.); Satu Haapanen (vihr.); Lauri Heikkilä (ps.); Suna Kymäläinen (sd.); Anne Louhelainen (ps.); Eeva-Maria Maijala (kesk.); Silvia Modig (vas.) Arto Pirttilahti (kesk.); Kimmo Sasi (kok.); Eero Suutari (kok.); Sinuhe Wallinheimo (kok.).
Vuonna 1952 perustettu Pohjoismaiden neuvosto on Pohjoismaiden parlamenttien välinen yhteistyöjärjestö. Neuvostoon kuuluvat Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti sekä itsehallintoalueet Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti. Neuvoston parlamentaarikot kokoontuvat valiokuntien kokousten lisäksi kahteen vuotuiseen istuntoon – varsinaiseen istuntoon ja teemaistuntoon – päättämään asioista, joihin he haluavat Pohjoismaiden hallitusten löytävän ratkaisuja. Vuoden kestävä puheenjohtajuus kiertää Pohjoismaiden välillä. Ruotsi on tänä vuonna pohjoismaisen yhteistyön puheenjohtajamaa.
Lisätiedot:
Kansainvälisten asiain neuvos Mari Herranen, 358 50 574 1400"
Vastaukset 12
Vanhimmat
Taas pistetään suomalaisten verovaroja mokomaan turhakkeeseen. Kunhan vain svekopoliitikot saavat mässäillä ja pitää kimppakivaa keskenään. Siellä he vakuuttlevat pohjoismaisen yhteistyön merkittävyyttä toisilleen, vaikka kyse on täysin keinotekoisesta ja hajanaisesta maaryhmästä. Varsinkin Suomi on kuin Tuhkimo- sisarpuoli ilkeiden skandisisarusten joukossa.
.
"Warokaa sasi voi olla taas liikenteessä!!!!!!!!"
.
Köyhän leipä ja elämän suola - YouTube
www.youtube.com/watch?v=9oph__RsfPg Cachad
Ei ole leivän kanssa leikkimistä. Ei ole leivän kanssa leikkimist ... Joulumuori ja Tykylevits by tykylevits 5,749 views; 4:47. Play next Play now
Suomalaiset ovat pohjoismaisia suomen kielellä. Suomi on vanhin ja alkuperäisin Pohjoismainen kieli. Emme tarvitse ruotsia ollaksemme pohjoismaisia tai suomalaisia.
Pohjoismaisuus on pelkkä poliittinen käsite. Suomi on pohjoisbalttilainen maa. Muut "pohjoismaat" ovat skandimaita.
Emme tarvitse tuota keinotekoista kylmän sodan jäänneilmaisua, joka kaiken lisäksi on aina sortanut suomalaisia.
Ollaan vaan reilusti eurooppalaisia ja EU:n jäsenkansa.
JOS halutaan esittää kuuluvamme johonkin pienempään ryhmään, niin se on tietenkin Itämeren valtiot ja kansat.
Ei siellä suomen kieltä kuule.
Freudenthalismin mukaanhan suomen kieli on "alempi kieli".
Huomaa kyllä, minkä tyyppisillä ihmisillä on aikaa roikkua netissä ja haukkumassa ihmisiä, joiden työstä ei käsitä yhtään mitään (työnteko taitaa olla vieras juttu - tai ainakin vastuullinen sellainen). Jos käy voileivät kateeksi, voi itsekin lähteä mukaan politiikkaan.
Ainakin arvoisa nykyinen pääministerimme käsittää PN:n merkityksen!
Hän loihti lausumaan siitä; " V.ittu, mitä p.askaa!" ;-)
.
Taisi olla ainoa rehellisesti annettu lausunto
Toki jo seuraavana päivänä perui kaikki puheensa kuten tapana on
.
Spontaanit ilmaukset ovat rehellisimpiä. Siksi poliitikot ja varsinkin svekot aina "nukkuvat yön yli" ennen kuin antavat lausuntoja. Ehti näet kehitellä kunnon valheen.
Tämän tienneet jo ennestään mutta laitetaan vielä kerta,
" Numerossa 5 / 1934 Urho Kekkonen arvosteli E N Setälää, joka oli väittänyt, ettei Suomen yliopistoasia olisi Suomen sisäinen asia, jossa "ei tulisi ottaa huomioon ruotsinmaalaista käsityskantaa". Sitä seurasikin ruotsinmaalaisten puuttuminen adressilla Suomen sisäisiin asioihin. Myös Norjan, Tanskan ja Islannin kansallismieliset jättivät oman adressin vastustaakseen Helsingin yliopiston suomenkielistä yliopisto-opetusta. Suomen lähetystöt ottivat adressit vastaan, mikä oli Kekkosen mielestä diplomaattinen virhe - aiemmin Suomen Oslon lähetystö oli kieltäytynyt ottamasta vastaan sikäläisen puolueen vastalausetta Suomen sisäpolitiikasta. Lähettiläs Erich oli tällä kertaa hiljaa eikä paheksunut ruotsalaisten puuttumista Suomen sisäpolitiikkaan, mitä Kekkonen piti sopimattomana. Pohjoismaalaisten ylimielisyys oli suomalaisille liikaa. Suomen kansa tuomitsi jyrkästi ruotsinmaalaisten sekaantumisen Suomen sisäisiin asioihin".
"Mainittakoon, että historioitsija Arvi Korhonen piti adresseja puuttumisena sisäisiin asioihimme ja kertoi skandinaaveilla olleen [ilmeisesti rkp:n levittämää] väärää tietoa Suomen asioista. Norja ja Ruotsi eivät olleet järjestäneet suomenkielistä yliopisto-opetusta tai edes koulu-opetusta pohjoisosiensa suomalaiselle vähemmistölle. Korhonen edellytti, että vaatijan omat olot ovat vähintään yhtä hyvät kuin vaatimuksen kohteella. Ja olivatko tanskalaiset valmiita antamaan saksankielistä yliopisto-opetusta vähemmistölleen, kysyi Korhonen.
Nämä halusivat päättää suomalaisten puolesta Suomen yliopistoasiasta. Tämä oli yritys vahingoittaa toisen maan omakielistä tieteenharjoitusta. Suomen kansalla on oikeus päättää omista yliopistoistaan ja vaalia suomalaista kulttuuria".
"Urho Kekkonen: "Ellei suomen kieli kelpaa tasavertaisena kielenä pohjoismaisessa yhteistyössä, niin voimme olla siitä yhteistyöstä sivussa". UK "kiittämättömyys on Ruotsin palkka" koki A Hackzell, pääministerin puhe kielilain eduskuntakäsittelyssä, sitten puhui rkp:n "kiihkomielinen von Born" joka halusi murskata suomalaisuusvaatimukset - neljä vuotta myöhemmin 1938 Suomen lehdistö tuomitsi Bornin Ruotsissa pitämän puheen sopimattomana. Born toimi myös sotien aikana isänmaan etua vastaan".
Tuohon aikaan vielä suomalaisjohtajat uskalsivat suoraselkäisesti puolusta oman kansansa oikeuksia. Nykyiset svekojohtajat ovat selkärangattomia pelkureita ja ahneita oman kansansa pettäjiä.