Useasti kuulee naisten painottavan raskautta ja lasta painolastina. Millä hinnalla nainen olisi valmis luopumaan tästä mahdollisuudesta iäksi (sterilointi) eli niin, että hän ei voisi saada yhtä ainoaa omaa lasta? Entä ne naiset, joilla ei ole mahdollisuutta tulla raskaaksi ja saada omaa lasta. Olisivatko he valmiita maksamaan tästä mahdollisuudesta. Muuttuko tämä arvostus, jos annetaan mahdollisuus raskauteen ja omaan lapseen, mutta ei lapsen huoltajuuteen?
Minkä arvoinen on mahdollisuus omiin lapsiin?
Zack
6386
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Luulen, että suurimmalle osalle meistä naisista ne omat lapset ovat niin tärkeitä, ettei sitä hevillä luovuta mahdollisuudesta myös kasvattaa heidät.Eli mahdollisuus huoltajuuteen.
Itse en antaisi kenenkään steriloida minua.Luulen,että lapset antavat enemmän kuin ottavat loppujen lopuksi.Voihan ne lapset hankkia ja hoitaa myös ennen uran luomista,ei niitä ole pakko ajatella painolastina.
...kun katsoin että en ole paras mahdollinen äiti, ja lapsi saattaisi omata liian raskaan sairaustaakan niin fyysisellä kuin psyykkisellä puolella.
Mutta ei kai sille hintaa voi laittaa? Minä en koe että minulta olisi jotain viety, kaiketi koska lapsuuden omat kokemukset viittaavat siihen että perhe-elämä ei ole mitään auvoa ja onnea, tai sitten koska minulla on olematon hoivavietti?
No sanotaan nyt että sillä hinnalla luovun omista lapsista että maailma kenties valintani vuoksi on promillen ziljoonasosan verran parempi paikka? Tai jos ei parempi, niin ainakin kurjuus on ehkäisty viattomilta lapsiparoilta.
voin sanoa, että minulle saisi maksaa, että tekisin lapsen jonkun kanssa. Ja epäilen kyllä, ettei niin suurta rahaläjää kellään olisi asiaan tuhlata.
Mutta se on mun ikioma päätös. Muut tehkööt kuten tahtovat. Niin teen minäkin.
Minulle lapset ovat lahja, ei itsestään selvyys. Vanhempaa lasta odotettiin tulevaksi useampi vuosi ja nuorempi syntyi erityislapsena - olen onnellinen heistä molemmista. MInulle lapset eivät ole olleet koskaan mikään painolasti. Toisen lapsen erilaisuus on opettanut arvostamaan jopa niitä pieniäkin asiota elämässä ja niistähän se onni koostuu!
Minun ikäistäni akkaa ei kannata enää steriloida, kun on lapsen saanti vuosiakin niin vähän jäljellä! En suostuisi sterilisaaation mistään hinnasta.
Minä en pystyisi synnyttämään lasta, jos joutuisin luovuttamaan hänet jollekulle muulle. Sijaissynnyttäjän rooli ei varmasti ole helppo. Ensin kannat lasta yhdeksän kuukautta ja sitten synnytettyäsi luovutat vauvan jollekulle muulle - miten sijaissynnyttäjän sydän kestää särkymättä!
Ehkä naiset, joilla ei ole mahdollisuutta tulla raskaaksi ja synnyttää, voivat tulevaisuudessa kenties synnyttää pelimaailmassa (toisessa ulottuvuudessa) ja kokea sen ihmeen siellä. Naiset menevät vain kauppaan ja ostavat ohjelman kaupasta, lataavat koneeseen ja pistävät lasit silmille.:)
Ainakin Yhdysvalloissa maksetaan aika hyvät summat naisille, jotka luovuttavat munasolujaan, summan määrä riippuu siitä, kuinka hyvät geenit omataan, esim. ulkonäkö, äly, taiteellisuus, perinnölliset sairaudet jne.
tulee jo rodunjalostus mieleen. Ja entäs sitten, kun se syntyvä lapsi ei olekaan vanhempien odotusten mukainen! Mitenkähän nämä täydelliset Kenit ja Barbi -vanhemmat ratkaisevat asian.
Munasolujen luovuttaminen on hieno asia, mutta siitä ei saisi tehdä mitään markkinavoimien tiimellyskenttää - "rahat vain lasta haluavilta pois ja munasolu peliin" - tyyli on kylmän laskelmoivaa. Jonkinmoiset eettiset pelisäännöt tässäkin hommassa olisi hyvä olla.