Se sadas lammas

UskoToivo

"Mitä arvelette? Jos joku ihminen saa sata lammasta ja yksi niistä eksyy, eikö hän jätä ne yhdeksänkymmentäyhdeksän vuorille ja lähde etsimään sitä yhtä, joka on eksyksissä? Ja jos hän sattuu löytämään sen, totisesti minä sanon teille: hän iloitsee enemmän siitä kuin niistä yhdeksästäkymmenestäyhdeksästä, jotka eivät ole eksyneet. Samoin ei taivaassa olevan Isäni tahto ole, että yksikään näistä pienistä menehtyy." (Matteus 18:12-14).

Tästä raamatun kertomuksesta huomaamme, että JOKAINEN lammas on tärkeä. Ketään ei saa jättää oman onnensa nojaan eksymään laumasta. Kun joku lammas on eksyksissä, ei ole aikaa tehdä kauppoja ja ostaa uusia lampaita menetettyjen tilalle. Ensin on löydettävä eksyneet, mikäli mahdollista. Ja kun eksyneet on löydetty, on aika iloita siitä.

Miten on nykyisin käytännössä? Joku Jehovan palvelija voi olla vähän ”eksyksissä”. Hän ei käy enää kokouksissa. Hän on saattanut lopettaa hyvän uutisen julistamisen. Hän ei ehkä jaksa lukea raamattua tai rukoilla. Voiko hän olla varma, että joku tulee ”etsimään häntä, jos sattuisi löytämään hänet”? Edellä mainitun kuvauksen mukaan lampaista pidettiin hyvää huolta, ja jos YKSIKIN oli kadoksissa, se oli huolen aihe. Ei sitä yhtäkään jätetty oman onnensa nojaan ilman huolenpitoa. Ei ajateltu, että ”no, sen yhden tilalle saa helposti kaksi tai kolme uutta lammasta”.

Joskus tulee mieleen, että tuon kuvaksen opetus on unohdettu. Käydään ”tukka putkella” ”kentällä” etsimässä UUSIA lampaita samalla kun entiset ovat kadoksissa. Mikähän oli se järjestys, mitä raamattu suosittelee? Paras antaa raamatun vastata siihen itse:

”Todellakin siis, niin kauan kuin meillä on siihen suotuisaa aikaa, tehkäämme hyvää kaikille, mutta varsinkin niille, jotka ovat meille sukua uskossa.” (Galatalaisille 6:10)

”Menkää sen tähden ja tehkää opetuslapsia kaikkien kansakuntien ihmisistä.” (Matteus 28:19)

Ensisijainen tehtävä oli pitää huolta niistä, jotka ovat ”sukua uskossa”. Siis niistä, jotka ovat jo ”lampaita”. Ja sen JÄLKEEN etsiä uusia lampaita.

Matemaattisesti katsottuna tässä kuvauksessa on eräs kiinnostava seikka. Yksi lammas sadasta on yksi prosentti. Jos siis yksi lammas on eksynyt, lammaslauman kasvu on ollut MIINUS yksi prosentti. Mitä huomaammekaan Suomen tilanteesta nykyisin. Laskua on julistajaraporttien mukaan se sama yksi prosentti. Olisikohan Suomessakin kiinnitettävä enemmän huomiota niihin kadonneisiin lampaisiin kuin uusien etsimiseen?

30

2832

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • squirrel

      Jos Todistajat eivät pidä huolta omistaan,niin millainen "rakkaus keskuudessaan" se on?
      Vaikka seura yrittää pitää aatteensa "puhtaana" siten,että lipsahtaneet saavat "vapaaehtoisesti monoa",niin eikö se tuolloin nimenomaan hylkää kirjansa opit ja täten ole väärä uskonto?
      Löytyykö Todistajien keskuudestä sitä rakkautta,mitä he toitottavat?
      Ei.

      Tarkoittaako tämä,että heidän muihinkaan oppejen seuraamiseensa ja väitteisiinsä voi luottaa?

    • toimeton

      kokouksista ja surkeilla kenttätunneilla raportoida, ennen kuin vanhimmat ollessaan keltällä saarnaamassa kysyivät, saavatko he tulla kyläilemään luokseni.

      Tuo kyläily oli todella rohkaisevaa, koska se herätti minussa tarpellisuuden tunteet. Huomasin, että olen edelleenkin tervetullut kokouksiin. Mutta kuitenkaan nuo vanhimmat eivät patistaneet minua kentälle saarnaamaan. Keskustelimme asiasta, jossa he sanoivat, että saarnaamisintoni palaa takaisin itsestään, kunhan saan tervehdytettyä hengellisen nälkäni. Ja tottahan se Jeesuksen sanoma onkin, että totuus muuttaa ihmisen "vesilähteeksi", joka pulppuaa elämää pelastavaa "vettä". Totta on, että sydämen kyllyydestä suusi puhuu. Jos täytän sydämeni jumalisilla asioilla, polttavat ne luissani, enkä voi pidättää sitä tietoa sisälläni, vaan HALUAN kertoa hyvää uutista tapaamilleni ihmisille. Mutta jos täytän mieleni jollain muulla asialla, esim. filosofialla tai tieteen saavutuksilla, niin huomaanhan puhuvai alituisesti niistä asioista tapaamilleni ihmisille. Tuo seuraamus on huomattu täällä myös noiden "luopioiden" keskuudessa: se millä he täyttävät sydämensä, sillä suulla he ....

    • Rivi-todistaja

      Tämä jatkuva vuodatus palveluskokouksessa tuosta kenttäpalveluksesta on kyllä pahan kerran irti todellisuudesta, mitä järkeä on uhrata voimia kenttäpalvelukseen kun pitäisi kehittää rakkautta järjestön sisällä ja saada ihmiset viihtymään salin seinien sisäpuolella.

      Useimmat lähtevät pois välinpitämättömyyden tai seurakunnan kylmyyden takia, todellista rakkautta ei löydy vaikka siitä lavalta vaahdotaan, niin että hävettää. Panostusta sosiaalisuuteen, ystävällisyyteen ja välittämiseen muuten homma leviää käsiin. Kuinka kauan sydämelliset ystävät jaksavat yrittää haalia väkeä pakastearkkuun eli valtakunnansalille, Tikkurila ei enään kauan. Homma on pian finaalissa jos systeemi ei muutu, ystävät eivät jaksa jos ruoska vielä hetken raikaa, nyt olisi aika muutokseen ja kehittää sisältöä, jotta seurakuntaelämästä tulisi sellaista mitä sen kuuluisi olla.

      • UskoToivo

        >>Tämä jatkuva vuodatus palveluskokouksessa tuosta kenttäpalveluksesta on kyllä pahan kerran irti todellisuudesta, mitä järkeä on uhrata voimia kenttäpalvelukseen kun pitäisi kehittää rakkautta järjestön sisällä ja saada ihmiset viihtymään salin seinien sisäpuolella.

        Toinen asia, jota ylikorostetaan jatkuvasti, on ne viisi kokousta viikossa. Kokoukset "ajavat yli" aina esim. vierailut ystävien luona. Kirjoitin tästä aiheesta jo muualle toiseen ketjuun, mutta kertaan ydinajatuksen. "24 Ja ottakaamme huomioon toinen toisemme kannustaaksemme rakkauteen ja hyviin tekoihin, 25 jättämättä yhteen kokoontumistamme, niin kuin muutamilla on tapana, vaan rohkaisten toisiamme, ja sitä enemmän, kuta enemmän näette sen päivän lähestyvän." (Heprealaisille 10:24,25). Tästä kohdasta pääsääntöisesti sovelletaan vain tuo loppuosa "kokoukset", mutta ei alkuosaa, siis "rakkaus ja hyvät teot". Ne sivuutetaan turhina.

        >>Useimmat lähtevät pois välinpitämättömyyden tai seurakunnan kylmyyden takia, todellista rakkautta ei löydy vaikka siitä lavalta vaahdotaan, niin että hävettää.

        Näin on. Valtakunnansalin etuovesta houkutellaan uusia kiinnostuneita samalla kun takaovi on auki. Sieltä kipittää ulos vähintään yhtä monta kuin etuovesta sisään tulee.

        "Homma on pian finaalissa jos systeemi ei muutu, ystävät eivät jaksa jos ruoska vielä hetken raikaa, nyt olisi aika muutokseen ja kehittää sisältöä, jotta seurakuntaelämästä tulisi sellaista mitä sen kuuluisi olla."

        Näin olisi tietysti hyvä, mutta minulla ei ole ruusuisia kuvitelmia, että systeemi dramaattisesti muuttuisi. Se voisi tarkoittaa koko Vartiotorniseuran kaatumista. Ken elää, se näkee. :)

        Kerroit jossain jo, että vietit 9 kuukautta vankilassa. Minä myös, tunnemmekohan toisemme? Jos haluat kertoa JOTAIN itsestäsi, lähetä sähköpostia (nimeä en välttämättä halua udella).

        uskotoivo2004@yahoo.com

        http://www.geocities.com/uskotoivo2004/


      • tgj
        UskoToivo kirjoitti:

        >>Tämä jatkuva vuodatus palveluskokouksessa tuosta kenttäpalveluksesta on kyllä pahan kerran irti todellisuudesta, mitä järkeä on uhrata voimia kenttäpalvelukseen kun pitäisi kehittää rakkautta järjestön sisällä ja saada ihmiset viihtymään salin seinien sisäpuolella.

        Toinen asia, jota ylikorostetaan jatkuvasti, on ne viisi kokousta viikossa. Kokoukset "ajavat yli" aina esim. vierailut ystävien luona. Kirjoitin tästä aiheesta jo muualle toiseen ketjuun, mutta kertaan ydinajatuksen. "24 Ja ottakaamme huomioon toinen toisemme kannustaaksemme rakkauteen ja hyviin tekoihin, 25 jättämättä yhteen kokoontumistamme, niin kuin muutamilla on tapana, vaan rohkaisten toisiamme, ja sitä enemmän, kuta enemmän näette sen päivän lähestyvän." (Heprealaisille 10:24,25). Tästä kohdasta pääsääntöisesti sovelletaan vain tuo loppuosa "kokoukset", mutta ei alkuosaa, siis "rakkaus ja hyvät teot". Ne sivuutetaan turhina.

        >>Useimmat lähtevät pois välinpitämättömyyden tai seurakunnan kylmyyden takia, todellista rakkautta ei löydy vaikka siitä lavalta vaahdotaan, niin että hävettää.

        Näin on. Valtakunnansalin etuovesta houkutellaan uusia kiinnostuneita samalla kun takaovi on auki. Sieltä kipittää ulos vähintään yhtä monta kuin etuovesta sisään tulee.

        "Homma on pian finaalissa jos systeemi ei muutu, ystävät eivät jaksa jos ruoska vielä hetken raikaa, nyt olisi aika muutokseen ja kehittää sisältöä, jotta seurakuntaelämästä tulisi sellaista mitä sen kuuluisi olla."

        Näin olisi tietysti hyvä, mutta minulla ei ole ruusuisia kuvitelmia, että systeemi dramaattisesti muuttuisi. Se voisi tarkoittaa koko Vartiotorniseuran kaatumista. Ken elää, se näkee. :)

        Kerroit jossain jo, että vietit 9 kuukautta vankilassa. Minä myös, tunnemmekohan toisemme? Jos haluat kertoa JOTAIN itsestäsi, lähetä sähköpostia (nimeä en välttämättä halua udella).

        uskotoivo2004@yahoo.com

        http://www.geocities.com/uskotoivo2004/

        "Kerroit jossain jo, että vietit 9 kuukautta vankilassa. Minä myös, tunnemmekohan toisemme?"

        Hyvin epätodennäköistä, että pelkästään tuon perusteella tuntisi toisen.


    • Nemo*

      Jokaiselle julistajalle ja toimettomalle on asetettu sama hengellinen ruokapöytä viidellä kokouksella viikossa. Myöskin jokaista kannustetaan henk. koht. Raamatun tutkimiseen, lukemiseen, mietiskelemiseen. Rukousetua unohtamatta. Myös päivän on hyvä aloittaa Raamatunjakeella.

      Miten vanhimmat voivat tunnistaa kenestä on tulossa hengellisesti heikko? Mitkä voisivat olla niitä varoitusmerkkejä?
      Tämä on vain minun oma arvioni tunnistamisesta, mutta arvelisin että:
      -vastauksien muotoilu kokouksissa ( ominsanoin ilmaistu tai suoraan kirjoitetusta tekstistä)
      -läsnäolojen määrä kokousten määrään verrattuna
      - kenttäpalvelustuntien määrä / levitettyjen kirjallisuuden määrä
      -vapaa-ajan vietto ystävien (Jt) kanssa

      Mikäli jotain puuttuu, täydennettäköön tekemääni luetteloa.

    • Rasvattu_jämä

      >>Laskua on julistajaraporttien mukaan se sama yksi prosentti.

      Jos kehitys lasketaan kastettujen määrästä, niin tilanne lienee Suomessakin toinen. Vartiotorniseura ei juurikaan halua kiinnittää huomiota "kastettujen läpimarssiin", eli todelliseen tilanteeseen.

      Japani on hyvä esimerkki siitä kuinka Vartiotorniseura suhtautuu asiaan:

      “Consider Japan. Before the second world war, there were about one hundred Kingdom preachers in that land. During the war, brutal persecution decimated their ranks, and by the end of the war, only a few witnesses were still spiritually and physically alive. Those few outstanding integrity keepers were surely delighted in 1949 to welcome the first 13 Gilead-trained missionaries, and the missionaries quickly warmed to their enthusiastic, hospitable Japanese brothers. Over 50 years later, in the year 2003, Japan reported a peak of 217,508 publishers! Jehovah has indeed richly blessed his people in that land.” (w2004 Jan. 1 p. 15)

      1997-2003 Japanissa kastettiin 39175 henkilöä ja kastemäärä on laskenut kuin lehmän häntä:

      1997 10,962
      1998 7,779
      1999 5,343
      2000 4,388
      2001 4,139
      2002 3,925
      2003 2,639

      Japanin julistajamäärän kehitys 1997-2003, eli julistajamäärän kehitys on –3155:

      1997 220,663
      1998 222,912
      1999 222,857
      2000 221,364
      2001 220,113
      2002 218,731
      2003 217,508

      • pincetti

        mitäs me tuosta opimme,3155 henkilöä ovat löytäneet pois jehovan todistajista,toivottavasti muutkin huomaavat sen;itse erosin 16 vuotta sitten


      • Rasvattu_jämä
        pincetti kirjoitti:

        mitäs me tuosta opimme,3155 henkilöä ovat löytäneet pois jehovan todistajista,toivottavasti muutkin huomaavat sen;itse erosin 16 vuotta sitten

        >>mitäs me tuosta opimme,3155 henkilöä ovat löytäneet pois jehovan todistajista,toivottavasti muutkin huomaavat sen;

        Et tainnut huomata koko jujua. Samaan aikaan kastettiin 39175, joten kokonaistappio on 42330. Tätä kutsun kastettujen läpimarssiksi. Tuo luku ei kuitenkaan ole tarkka, koska siinä ei oteta huomioon luonnollista poistumaa.

        Tuo Vartiotornin lainaus osoittaa hyvin sen kuinka numerot ovat Vartiotorniseuralle tärkeitä ja kiiltokuvaa on tuettava vaikka sitten harhaanjohtamisella. Toisesta suupielestä voikin sitten päästellä rehellisyysvaatimuksia jäsenistön suuntaan.

        >>itse erosin 16 vuotta sitten

        Minä olin niin naiivi ja mielenhallinnassa, että olin jehofiili vielä 25 vuotta erottamiseni jälkeen.


    • vise guy

      lue rammmmattuaua parrremmmin vahainen hapatus ,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,koko taikinan ,,,,,,,

    • vise guy

      meille ei kuulu toisteen tuomintaa, onhan se tuhlaja poika jne ,mutta jos on katumaton se on eri asia. pieni hapatus ,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,

    • -sambucca-

      Mitenkäs se mestarimme sanoikaan?
      Mikä olisi hänen tosi opetuslastensa tuntomerkki?
      -Tästä kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni ...JOS.....teillä on rakkaus keskuudessanne.
      Yksilöinä toki voimme oman osamme jokainen tehdä, mutta ikäväkyllä monesti on niin, että sitä rakkautta on helppo osoittaa niitä kohtaan joilta voimme saada vastinetta (ts. joista on meille itsellemme jotain hyötyä, tai jotka ovat ns. piireissä).
      Tälläistä rakkautta, varmaankaan mestarimme ei tarkoittanut. Aito rakkaushan on täysin pyyteetöntä.......
      No, ehkä se rakkauden kylmeneminen myös seurakunnissa, on yksi niistä lopunajan merkeistä?

      -sambucca-

      • jtmies

        >No, ehkä se rakkauden kylmeneminen myös seurakunnissa, on yksi niistä lopunajan merkeistä? <

        Varmasti juuri näin.


      • -Samabucca-
        jtmies kirjoitti:

        >No, ehkä se rakkauden kylmeneminen myös seurakunnissa, on yksi niistä lopunajan merkeistä? <

        Varmasti juuri näin.

        Niin, sen itsekin olen ajatellut olevan.
        Toisaalta, vaikka sen kuinka hyvin tietäisikin, ei välttämättä ole kovin helppoa; lähteä/tulla salille jos on "viielä" ilmapiiri.
        No, tietysti jokainen yksilötasolla voi vaikuttaa siihen henkeen joka srkssa on.

        Nämä ovat mielenkiintoisia ja tärkeitä asioita, pohtia ja miettiä.

        Asioita joista ei tulisi vaieta vaan todellakin keskustella ääneen, niinkuin täälläkin tehdään.


      • -Sambucca-
        -Samabucca- kirjoitti:

        Niin, sen itsekin olen ajatellut olevan.
        Toisaalta, vaikka sen kuinka hyvin tietäisikin, ei välttämättä ole kovin helppoa; lähteä/tulla salille jos on "viielä" ilmapiiri.
        No, tietysti jokainen yksilötasolla voi vaikuttaa siihen henkeen joka srkssa on.

        Nämä ovat mielenkiintoisia ja tärkeitä asioita, pohtia ja miettiä.

        Asioita joista ei tulisi vaieta vaan todellakin keskustella ääneen, niinkuin täälläkin tehdään.

        Sormet näköjään vielä unessa, kun nimimerkkinikin kirjoitin aivan väärin...*hymy*


      • jtmies
        -Samabucca- kirjoitti:

        Niin, sen itsekin olen ajatellut olevan.
        Toisaalta, vaikka sen kuinka hyvin tietäisikin, ei välttämättä ole kovin helppoa; lähteä/tulla salille jos on "viielä" ilmapiiri.
        No, tietysti jokainen yksilötasolla voi vaikuttaa siihen henkeen joka srkssa on.

        Nämä ovat mielenkiintoisia ja tärkeitä asioita, pohtia ja miettiä.

        Asioita joista ei tulisi vaieta vaan todellakin keskustella ääneen, niinkuin täälläkin tehdään.

        >Nämä ovat mielenkiintoisia ja tärkeitä asioita, pohtia ja miettiä.

        Asioita joista ei tulisi vaieta vaan todellakin keskustella ääneen, niinkuin täälläkin tehdään.<

        Tosiaan. Jos on paha tai hämmentynyt olo jostain syystä siitä pitäisi saada puhua. Se vaan on harmi ettei näistä asioista oikein suvaita keskustelua seurakunnassa face-to-face. Siksi täytyy jutella täällä anonyyminä.


      • -sambucca-
        jtmies kirjoitti:

        >Nämä ovat mielenkiintoisia ja tärkeitä asioita, pohtia ja miettiä.

        Asioita joista ei tulisi vaieta vaan todellakin keskustella ääneen, niinkuin täälläkin tehdään.<

        Tosiaan. Jos on paha tai hämmentynyt olo jostain syystä siitä pitäisi saada puhua. Se vaan on harmi ettei näistä asioista oikein suvaita keskustelua seurakunnassa face-to-face. Siksi täytyy jutella täällä anonyyminä.

        Sepäs siinä onkin.
        Itse kun olen sitä mieltä, että kaikesta asioista pitäisikin voida käydä avointa keskutelua.
        Eikä se sinällänsä ole "kapinallisuutta" jos ilmaisee "eriävän" mielipiteensä.
        Itse olen myös sen kannalla, että pitäsi voida puhua face to face.
        En tiedä kuinka paljon vaikuttaa se, mistäpäin "maailmaa" (lue:suomea...maalta vai kaupunista) on..
        Itse olen pääkaupunkiseudulta ja todennut että samallakin salilla kokoontuvissa seurakunnissa on aivan erilainen fiilis.
        On mulle joskus jotkut ystävät, joiden kanssa olen keskutellut todenneetkin niin, että "eihän näistä asioista voi kaikkien kanssa edes puhua"
        Sitäpä olen monasti miettinyt...että MIKSI EI??
        Sehän on toisaalta juuri sitä kaksinaamaisuutta, kun ajattelee toisin kuin puhuu...
        *hymy'
        -Sambucca-


      • Ohdake
        -sambucca- kirjoitti:

        Sepäs siinä onkin.
        Itse kun olen sitä mieltä, että kaikesta asioista pitäisikin voida käydä avointa keskutelua.
        Eikä se sinällänsä ole "kapinallisuutta" jos ilmaisee "eriävän" mielipiteensä.
        Itse olen myös sen kannalla, että pitäsi voida puhua face to face.
        En tiedä kuinka paljon vaikuttaa se, mistäpäin "maailmaa" (lue:suomea...maalta vai kaupunista) on..
        Itse olen pääkaupunkiseudulta ja todennut että samallakin salilla kokoontuvissa seurakunnissa on aivan erilainen fiilis.
        On mulle joskus jotkut ystävät, joiden kanssa olen keskutellut todenneetkin niin, että "eihän näistä asioista voi kaikkien kanssa edes puhua"
        Sitäpä olen monasti miettinyt...että MIKSI EI??
        Sehän on toisaalta juuri sitä kaksinaamaisuutta, kun ajattelee toisin kuin puhuu...
        *hymy'
        -Sambucca-

        Ihmettelen todellakin, että miten TE voitte kuvitella pitävänne itseänne rakkaudellisina ja rehellisinä, jos ette voi puhua avoimesti omista tunteistanne toisillenne?

        En ole koskaan uskonut siihen "rakkaus keskuudessamme" juttuun seurakunnastanne, jota jt-sisareni minulle yrittää tuputtaa.

        Kuvailisin seurakuntaanne ennemminkin sanoilla epäluulo ja teeskentely keskuudessanne. Tietysti vilpitöntä rakkauttakin voi olla, mutta niin pitkään kun asioista ei uskalleta puhua - ei löydy avoimuutta eikä todellisia tunteita.

        Omassa seurakunnassani (ev.lut) tiedostamme omat virheemme ja epätäydellisyytemma ja uskallamme avoimesti tuoda esille epäkohtia.

        Olen monta kertaa miettinyt, että millainen on sisätä seurakunta, jossa kukaan ei uskalla paljastaa omia tunteitaan ja ajatuksiaan yhteisön pelosta.
        Kuinka paljon ihmisissä on näyttelemistä ja montako prosenttia aitoutta?

        Minusta ihminen joka ajattelee toisin kuin puhuu valehtelee.
        Mutta minulla EI olekaan "yhtä korkeaa moraalikäsitystä" kuin teillä - enhän ole jt.


      • fger
        Ohdake kirjoitti:

        Ihmettelen todellakin, että miten TE voitte kuvitella pitävänne itseänne rakkaudellisina ja rehellisinä, jos ette voi puhua avoimesti omista tunteistanne toisillenne?

        En ole koskaan uskonut siihen "rakkaus keskuudessamme" juttuun seurakunnastanne, jota jt-sisareni minulle yrittää tuputtaa.

        Kuvailisin seurakuntaanne ennemminkin sanoilla epäluulo ja teeskentely keskuudessanne. Tietysti vilpitöntä rakkauttakin voi olla, mutta niin pitkään kun asioista ei uskalleta puhua - ei löydy avoimuutta eikä todellisia tunteita.

        Omassa seurakunnassani (ev.lut) tiedostamme omat virheemme ja epätäydellisyytemma ja uskallamme avoimesti tuoda esille epäkohtia.

        Olen monta kertaa miettinyt, että millainen on sisätä seurakunta, jossa kukaan ei uskalla paljastaa omia tunteitaan ja ajatuksiaan yhteisön pelosta.
        Kuinka paljon ihmisissä on näyttelemistä ja montako prosenttia aitoutta?

        Minusta ihminen joka ajattelee toisin kuin puhuu valehtelee.
        Mutta minulla EI olekaan "yhtä korkeaa moraalikäsitystä" kuin teillä - enhän ole jt.

        >>>uskallamme avoimesti tuoda esille epäkohtia.


      • jtmies
        -sambucca- kirjoitti:

        Sepäs siinä onkin.
        Itse kun olen sitä mieltä, että kaikesta asioista pitäisikin voida käydä avointa keskutelua.
        Eikä se sinällänsä ole "kapinallisuutta" jos ilmaisee "eriävän" mielipiteensä.
        Itse olen myös sen kannalla, että pitäsi voida puhua face to face.
        En tiedä kuinka paljon vaikuttaa se, mistäpäin "maailmaa" (lue:suomea...maalta vai kaupunista) on..
        Itse olen pääkaupunkiseudulta ja todennut että samallakin salilla kokoontuvissa seurakunnissa on aivan erilainen fiilis.
        On mulle joskus jotkut ystävät, joiden kanssa olen keskutellut todenneetkin niin, että "eihän näistä asioista voi kaikkien kanssa edes puhua"
        Sitäpä olen monasti miettinyt...että MIKSI EI??
        Sehän on toisaalta juuri sitä kaksinaamaisuutta, kun ajattelee toisin kuin puhuu...
        *hymy'
        -Sambucca-

        Toivon todella että ilmapiiri seurakunnissa muuttuisi tähän suuntaan - että ei-niin-helpoistakaan asioista jotka painaa mieltä voisi puhua avoimesti (tietysti hyvässä hengessä eikä repien) ilman että tarvii pelätä joutuvansa "kirjastoon". Mutta ei ikävä kyllä siltä näytä että tähän suuntaan mentäisiin. Se on todella sääli. Mutta emme me "rivimiehet" tälle asialle mitään mahda joten elettävä on tämän nykysysteemin mukaan ainakin toistaiseksi.


      • Mamma
        jtmies kirjoitti:

        Toivon todella että ilmapiiri seurakunnissa muuttuisi tähän suuntaan - että ei-niin-helpoistakaan asioista jotka painaa mieltä voisi puhua avoimesti (tietysti hyvässä hengessä eikä repien) ilman että tarvii pelätä joutuvansa "kirjastoon". Mutta ei ikävä kyllä siltä näytä että tähän suuntaan mentäisiin. Se on todella sääli. Mutta emme me "rivimiehet" tälle asialle mitään mahda joten elettävä on tämän nykysysteemin mukaan ainakin toistaiseksi.

        Mutta emme me "rivimiehet" tälle asialle mitään mahda joten elettävä on tämän nykysysteemin mukaan ainakin toistaiseksi.

        Vanhimmat ja muut paimentajat ovat vielä tarkemman syynin alaisia kuin rivimiehet ja ruoskaniskut tuplasti kovempia. Rivimiesten narinat on helppo nauraa suohon. Mutta jos vanhin uskaltaa puhua liian kriittisesti epäkohdista ja esimerkiksi kannustaa uupunutta ravaria lopettamaan tienraivauksen, niin takkiin tulee. Tai jos kierrosvalvoja uskaltaa raportoida jonkun seurakunnan vanhinten liiallisesta alkoholinkäytöstä, niin takkiin tulee hänellekin: kutsutaan haaratoimistoon ja nuhdellaan. KUKAAN ei saa horjuttaa kulisseja, ei kukaan.


      • -sambucca-
        jtmies kirjoitti:

        Toivon todella että ilmapiiri seurakunnissa muuttuisi tähän suuntaan - että ei-niin-helpoistakaan asioista jotka painaa mieltä voisi puhua avoimesti (tietysti hyvässä hengessä eikä repien) ilman että tarvii pelätä joutuvansa "kirjastoon". Mutta ei ikävä kyllä siltä näytä että tähän suuntaan mentäisiin. Se on todella sääli. Mutta emme me "rivimiehet" tälle asialle mitään mahda joten elettävä on tämän nykysysteemin mukaan ainakin toistaiseksi.

        muuttuukin?
        Yksinlöinähän me voimme toki...(ehkä?) tehdäkin jotain.
        No, onhan tämikin eräs foorumi puhua.
        Myösin se, että saa ikäänkuin vahvistusta omalle ajattelulleen...tai sille..että itse vain syystä tai toista ajattelee tietyllä tavalla.
        Tietysti pitää muistaa se, että kaikki seurakuntalaiset ovat epätäydellisiä....
        Silti henkilökohtaisesti kaipaan avointa ajatustenvaihtoa, myös face - to - face.
        Enpähän olisi vielä tovi sitten ajatellut itse jollain foorumilla kirjoittelevani.
        Pitää kuitenkin todeta samaan hengenvetoon, että varsin mielekästähän tämä on.

        Onko sopimaton kysymys; mistäpäin Suomea mahdat olla?

        -Sisar sambucca-


      • -sambucca-
        Ohdake kirjoitti:

        Ihmettelen todellakin, että miten TE voitte kuvitella pitävänne itseänne rakkaudellisina ja rehellisinä, jos ette voi puhua avoimesti omista tunteistanne toisillenne?

        En ole koskaan uskonut siihen "rakkaus keskuudessamme" juttuun seurakunnastanne, jota jt-sisareni minulle yrittää tuputtaa.

        Kuvailisin seurakuntaanne ennemminkin sanoilla epäluulo ja teeskentely keskuudessanne. Tietysti vilpitöntä rakkauttakin voi olla, mutta niin pitkään kun asioista ei uskalleta puhua - ei löydy avoimuutta eikä todellisia tunteita.

        Omassa seurakunnassani (ev.lut) tiedostamme omat virheemme ja epätäydellisyytemma ja uskallamme avoimesti tuoda esille epäkohtia.

        Olen monta kertaa miettinyt, että millainen on sisätä seurakunta, jossa kukaan ei uskalla paljastaa omia tunteitaan ja ajatuksiaan yhteisön pelosta.
        Kuinka paljon ihmisissä on näyttelemistä ja montako prosenttia aitoutta?

        Minusta ihminen joka ajattelee toisin kuin puhuu valehtelee.
        Mutta minulla EI olekaan "yhtä korkeaa moraalikäsitystä" kuin teillä - enhän ole jt.

        Eihän tässä kukaan ole ollut ylistämässä sitä, kuka on parempi tai kuka ei...kenellä on parempi moraali ja kenellä ei.
        Yleistä keskustelua lähinnä on ollut tarkoitus käydä.
        Me kaikki olemme epätäydellisiä, siitä riippumatta mitä vakaumuksemme on.
        Luoja suuressa viisaudessaan näkee meidän kaikkien olosuhteet ja vaikuttimet.

        ystävällisesti
        -sisar Sambucca-


      • fger
        Mamma kirjoitti:

        Mutta emme me "rivimiehet" tälle asialle mitään mahda joten elettävä on tämän nykysysteemin mukaan ainakin toistaiseksi.

        Vanhimmat ja muut paimentajat ovat vielä tarkemman syynin alaisia kuin rivimiehet ja ruoskaniskut tuplasti kovempia. Rivimiesten narinat on helppo nauraa suohon. Mutta jos vanhin uskaltaa puhua liian kriittisesti epäkohdista ja esimerkiksi kannustaa uupunutta ravaria lopettamaan tienraivauksen, niin takkiin tulee. Tai jos kierrosvalvoja uskaltaa raportoida jonkun seurakunnan vanhinten liiallisesta alkoholinkäytöstä, niin takkiin tulee hänellekin: kutsutaan haaratoimistoon ja nuhdellaan. KUKAAN ei saa horjuttaa kulisseja, ei kukaan.

        Mamma pistelee nyt hieman omia mausteita sekaan.

        Eiköhän se olisi julkisen kuvan suttaamista, jos vanhin kävelee niin että joka kolmas jälki maassa on korvan jälki.


      • jtmies
        -sambucca- kirjoitti:

        muuttuukin?
        Yksinlöinähän me voimme toki...(ehkä?) tehdäkin jotain.
        No, onhan tämikin eräs foorumi puhua.
        Myösin se, että saa ikäänkuin vahvistusta omalle ajattelulleen...tai sille..että itse vain syystä tai toista ajattelee tietyllä tavalla.
        Tietysti pitää muistaa se, että kaikki seurakuntalaiset ovat epätäydellisiä....
        Silti henkilökohtaisesti kaipaan avointa ajatustenvaihtoa, myös face - to - face.
        Enpähän olisi vielä tovi sitten ajatellut itse jollain foorumilla kirjoittelevani.
        Pitää kuitenkin todeta samaan hengenvetoon, että varsin mielekästähän tämä on.

        Onko sopimaton kysymys; mistäpäin Suomea mahdat olla?

        -Sisar sambucca-

        Etelä-Suomesta..

        todistaja@jippii.fi


      • Juhanip
        Ohdake kirjoitti:

        Ihmettelen todellakin, että miten TE voitte kuvitella pitävänne itseänne rakkaudellisina ja rehellisinä, jos ette voi puhua avoimesti omista tunteistanne toisillenne?

        En ole koskaan uskonut siihen "rakkaus keskuudessamme" juttuun seurakunnastanne, jota jt-sisareni minulle yrittää tuputtaa.

        Kuvailisin seurakuntaanne ennemminkin sanoilla epäluulo ja teeskentely keskuudessanne. Tietysti vilpitöntä rakkauttakin voi olla, mutta niin pitkään kun asioista ei uskalleta puhua - ei löydy avoimuutta eikä todellisia tunteita.

        Omassa seurakunnassani (ev.lut) tiedostamme omat virheemme ja epätäydellisyytemma ja uskallamme avoimesti tuoda esille epäkohtia.

        Olen monta kertaa miettinyt, että millainen on sisätä seurakunta, jossa kukaan ei uskalla paljastaa omia tunteitaan ja ajatuksiaan yhteisön pelosta.
        Kuinka paljon ihmisissä on näyttelemistä ja montako prosenttia aitoutta?

        Minusta ihminen joka ajattelee toisin kuin puhuu valehtelee.
        Mutta minulla EI olekaan "yhtä korkeaa moraalikäsitystä" kuin teillä - enhän ole jt.

        Yli 30 vuotta uskontosi jäsenenä ja sen jälkeen yli 10 vuotta todistajana. Voin sanoa kokemuksesta, että todistajien keskuudessa on kanssakäyminen moninverroin avoimempaa kuin Luterilaisten keskuudessa oli.
        Pappi vierili ensimmäisen kerran henkilökohtaisesti erään "lampaansa" luona silloin kun hän täytti 80 vuotta.
        Minun tykönä ei ehtinyt käydä kertaakaan, eikä kukaan muukaan kirkon työntekijä.

        Eräs tuttavani kävin muutama viikko sitten todistajien kokouksessa ensimmäistä kertaa, hän totesi, että on täysin erilaista kuin kirkossa käynti. Sillä ei kukaan tule jutteleen, mutta teillä on avoin ystävällinen ilmapiiri ja kaikki juttelevat keskenään.

        Oletko lisäksi unohtanut pari-kolme vuotta vanhan tutkimuksen jossa todettiin kirkosi piirissä esim. työpaikka kiusaamisen olevan yleisempää kuin muussa yhteiskunassa..
        Sinun mukaasi teidän keskuudessa eliitti menee taivaseen, mutta suurin osa seurakuntasi jäsenistä menee helvettin, oletko unohtanut heidät?..

        Kuten olen aiemminkin todennut, että viihdyt todistajien vastustajien parissa ja ammennat tietosi sieltä. Eikö sinun joka pidät itseäsi kristittynä, pitäsi ottaa asioista selvää paremmin tai olla hiljaa paremman tiedon puuttuessa.

        2 Pit. 3:16 niinkuin hän tekee kaikissa kirjeissään, kun hän niissä puhuu näistä asioista, vaikka niissä tosin on yhtä ja toista vaikeatajuista, jota tietämättömät ja vakaantumattomat vääntävät kieroon niinkuin muitakin kirjoituksia, omaksi kadotuksekseen.


      • geza
        Ohdake kirjoitti:

        Ihmettelen todellakin, että miten TE voitte kuvitella pitävänne itseänne rakkaudellisina ja rehellisinä, jos ette voi puhua avoimesti omista tunteistanne toisillenne?

        En ole koskaan uskonut siihen "rakkaus keskuudessamme" juttuun seurakunnastanne, jota jt-sisareni minulle yrittää tuputtaa.

        Kuvailisin seurakuntaanne ennemminkin sanoilla epäluulo ja teeskentely keskuudessanne. Tietysti vilpitöntä rakkauttakin voi olla, mutta niin pitkään kun asioista ei uskalleta puhua - ei löydy avoimuutta eikä todellisia tunteita.

        Omassa seurakunnassani (ev.lut) tiedostamme omat virheemme ja epätäydellisyytemma ja uskallamme avoimesti tuoda esille epäkohtia.

        Olen monta kertaa miettinyt, että millainen on sisätä seurakunta, jossa kukaan ei uskalla paljastaa omia tunteitaan ja ajatuksiaan yhteisön pelosta.
        Kuinka paljon ihmisissä on näyttelemistä ja montako prosenttia aitoutta?

        Minusta ihminen joka ajattelee toisin kuin puhuu valehtelee.
        Mutta minulla EI olekaan "yhtä korkeaa moraalikäsitystä" kuin teillä - enhän ole jt.

        käy joskus kokeilemassa jt kokousta niin näät niitä kummajaisia face to face.

        et menetä mitään


      • geza
        jtmies kirjoitti:

        Etelä-Suomesta..

        todistaja@jippii.fi

        ei suomea ole kuin etelässä kun kaikki muuttaa tänne. valitettavasti


      • Jari L.
        fger kirjoitti:

        >>>uskallamme avoimesti tuoda esille epäkohtia.

        Viittauksesi "synodiin" lienee tarkoittanut Luther-säätiötä.

        Luther-säätiö on kirkon sisällä toimiva säätiö. Heidän asenteensa kirkon johtoon ja sen käytäntöihin on kuitenkin niin torjuva, että he käytännössä ovat itse eristäneet itsensä kirkkojärjestöstä. Helsingin piispa Huovinen esittikin julkisesti Luther-säätiön johdolle, että tämän tulisi miettiä, "eikö heidän työllään olisi suurempaa siunausta kirkon ulkopuolella kuin sen sisällä".

        Luterilaisesta kirkosta ei voida erottaa ketään. Sen sijaan pappisvirasta voidaan kyllä erottaa. Mahdollisesti tätä joudutaan Luther-säätiön pappien kohdalla joskus miettimään.

        Luther-säätiön edustajat kieltäytyivät jakamasta ehtoollista Helsingin piispa Huoviselle messussaan. Tämä ei ole vähäinen asia. Käytännössä sama olisi, jos joku Jehovan todistajien seurakunta kieltäyisi päästämästä jotakuta hallintoelimen veljeä puhumaan kokouksessaan, koska tämä on seurakunnan mielestä harhaoppinen. Luultavasti hallintoelin tekisi tässä tilanteessa enemmänkin kuin vain kehottaisi seurakunnan vanhemmistoa miettimään, olisiko heidän työllään kenties enemmän siunausta Jehovan todistajien järjestön ulkopuolella kuin sen sisällä.


    • Juhanip

      Raamatun mukaan tärkeintä on omasta hengellisyydestä huolehtiminen Matt.6:33.
      (etsikää ensin Jumalan valtakuntaa)

      Toisena tulee perhe 1 Tim. 5:8..
      (joka ei pidä huolta perheestään on kadottanut uskonsa ja on pahempi kuin uskoton)

      Toisistamme huolehtiminen on tärkeää.
      (Jeesuksen opetuslapset tunnistettiin keskinäisestä rakkaudesta)Joh.13:35

      Tosin mitään näistä asioista ei saa laiminlyödä.
      Nämä asiat käyvät käsikädessä, Ei tarvitse valita toisen "tämän teen" ja toisen "hylkään" periaatteella.
      Ei sinänsä(lampaat) eli ihmiset ole fyysisesti kadonneet, (Jeesus vertaukuvasi heikentyneitä eksymisellä), heitä täytyy rohkaista ja vahvistaa. Galat. 6:1

      Jeesus kehoitti Pietaria vahvistamaan veljiään Luukas 22:32,
      mutta silti myös puhumaan hyvää uutista ihmisille.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Putin hoiti Suomen natoon ja myös Ruotsin

      Iso kiitos Vladimir Putinille. Hänen ansiosta pääsemme nyt Natoon. Putin halusi Naton lähelle ja nyt sai. Voimme tästä kiittää vain Putinia.
      Maailman menoa
      641
      7808
    2. Niinistö teki hetkessä Suomesta Venäjän ydinaseiden maalitaulun

      Kaiken lisäksi mies vielä lällätteli Putinille eilisessä tiedotustilaisuudessa ja käski katsomaan itseään peiliin. Kyllä vähän asiallisempaa käytöstä
      Maailman menoa
      431
      2096
    3. Voi Stefu ja sun kiivas luonteesi

      Sielä lentelee ullakkohuoneiston ikkunasta daamin vaatteet ja matkalaukut pitkin pihaa. Toisaalta,en ihmettele yhtään että tämä suhde päättyi näin,kyl
      Kotimaiset julkkisjuorut
      219
      1979
    4. Poliisi otti Stefun kiinni!

      Seiska tietää kertoa.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      143
      1570
    5. Veikkaus: Miten The Rasmus pärjää Euroviisuissa?

      Euroviisuhuuma on ylimmillään, kun Suomi ja The Rasmus taistelee biisillään Jezebel. Bändi on tikissä, kunhan Lauri Ylösen ääni kantaa. Mitä veikka
      Viihde ja kulttuuri
      51
      1218
    6. Ohhoh! Martina Aitolehti ja seurapiirihurmuri-Jesper ekassa yhteiskuvassa - Sutinaa Mallorcalla!

      Martina Aitolehti ja seurapiirijulkkis-Jesper nauttivat toisistaan varsin vauhdikkaissa merkeissä Mallorcalla. Aitolehti ei ole esitellyt rakastaan vi
      Kotimaiset julkkisjuorut
      25
      1148
    7. Stefanilta tuli taas karu totuus Sofiasta

      Marokkolainen h*o*ra! Voi tsiisus kun mulla on hauskaa! Lumput lentää ikkunasta kun Stefu raivoaa h*uralleen🤣🤣🤣 Nyt ne popparit tulille, tästä tule
      Kotimaiset julkkisjuorut
      95
      1008
    8. Ootko onnellinen kun ei tarvitse

      nähdä tätä tyhmää naamaa enää koskaan? Multa se särkee sydämen, mutta minkäs teen. Vaikka olisi kuinka sinnikäs eikä hellittäisi, se ei aina auta.
      Ikävä
      65
      819
    9. Oletko nähnyt eroottiset kohuleffat? Fifty Shades Of Grey -trilogia tv:stä

      Fifty Shades -trilogia starttaa, kun nuori opiskelijanainen Anastasia tapaa rikkaan liikemiehen. Seksisuhdehan siitä starttaa, höystettynä sadistisill
      Suhteet
      6
      689
    10. Sofia matkii Martinaa

      Sofia etsii omaa lippisjonnea mäkkäreistä ja itiksestä. Tuskin löytää yhtä komeaa.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      133
      668
    Aihe