Pitkään askarruttanut kysymys

on köyhien tauti.

Matkailu on hyvä tapa avartaa sekä junttimaista mieltä että kukkaroa...

Vertailua voi harrastaa vaikka siinä mielessä, että tutkii omakohtaisesti somalaisen "virrallisen totuuden" paikkansapitävyyttä.

Esim. suomalaista sosiaaliturvaa, työttömyysturvaa ja laatua on hehkutettu maailman parhaina. Kaikki ne ovat osoittautuneet vähintäänkin osittain kupliksi.

Samaten ruokakorin hinnan piti alentua EU:n myötä. Mutta eipä se mihinkään ole alentunut, mieluummin päin vastoin.

Omia havaintoja tekemällä voit kyseenalaistaa kusettajien väitteet ja omalta pieneltä osaltasi vaikuttaa heidän mahdollisuuksiinsa kusettaa itseäsi vaikkapa äänestyspäätöksiä tehdessäsi.

Viimeisin ristiriitaisia tunteita herättävät väitteet ovat, että: "Suomi on yrittäjien kannalta yksi maailman kilpailukykyisimmistä maista", "suomalaisten inssien ja duunareitten palkat ovat muihin teollisuusmaihin verrattuna pienet" ja "Suomi on niin kallis maa harrastaa tuotantotoimintaa, että tuotanto on pakko siirtää halvempiin maihin".

Tässä mielessä ymmärrän varsin hyvin hintojen vertailun naapurimaiden hintoihin. Ja vielä paremmin ymmärrän sen jos vertaillaan samalla muutakin systeemiä.

Kerronpa omakohtaisen esimerkin: Kaliforniassa käydessäni ihmettelin sikäläisten appelsiinien korkeaa hintaa kaupoissa (tuplat suomalaisiin hintoihin verrattuna), vaikka appelsiineja kasvatetaan siellä paljon. Kun kyselin syytä siihen paikallisilta, sain kuulla, että appelsiinien tuotantoa (kuten ei muidenkaan maataloustuotteiden) kotimaan markkinoille ei tueta mitenkään ja tuottajat ja kauppa joutuvat perimään tuotteistaan todellisia tuotantokustannuksia vastaavan hinnan. Mutta kun samoja appelsiineja tuodaan vaikka toiselle puolelle maapalloa Suomeen, on hinta puolet Kalifornian hinnasta, koska maataloustuotteitten vientiä tuetaan todella avokätisesti. Tästä tuesta taas seuraa, että monien köyhempien tuottajamaiden appelsiineilla ei ole mitään mahdollisuuksia markkinoilla, ellei hintaa poljeta mahdollisimman alas. Tukiin niissä maissa ei ole veroja, joten hinnan alennuksen joutuu antamaan viimekädessä tuottaja ja hänen työntekijänsä. Tästä seuraa, että köyhät pysyvät köyhinä ja kuolevat pois markkinoilta.

No, appelsiinien osalta halvaksi tuettu hinta on tietenkin suomalaisten etu. Mutta voiko jossain muussa tuotteessa tuet vääristää kilpailua suomalaisille tärkeillä kilpakentillä? Entä jos köyhät tuottajat saisivat tuotteistaan kelvollisen hinnan, eikö heillä silloin olisi vara ostaa kaikenlaista muuta, jolloin maailman talous kokonaisuutena kasvaisi? (Tähän on pakko lisätä, että jatkuva talouden kasvu on ajatuksena mahdoton, enkä itse sitä kannata. Esitin ajatukseni markkinatalouden omalla logiikalla. Toisaalta, markkinataloutta väitetään terveksi ilmiöksi, se kun on muka vapaata ja kilpailu terveellistä. Mutta todellisuudessahan sekin on enemmän politiikkaa ja politiikan väline nuijia heikompia syvemmälle suohon.)

Samanlaisia esimerkkejä voisi kertoa enemmänkin.

Esimerkkini pieni hintavertailu poiki monenmoisia ajatuksia globaalista kaupankäynnistä ja kilpailusta. Voisi sanoa, että se avarsi maailmankatsomustani.

Hintojen(kin) vertailu kannattaa, vaikka ei haekaan sillä pientä taloudellista hyötyä itselleen.