Palkka 9 euroa päivä.
Tiloilla on tarjolla paljon töitä, ja noin 50 maatilaa on kertonut halukkuudestaan työllistää työttömän.
Ylen mukaan työtön pääsee maatilatöihin, jos hän pärjää töissä ja kelpuuttaa ulkotyöt.
Forssalaisella maatilalla työskentelevä työtön metallimies kertoo Ylelle, että maatila on hänelle hyvä vaihtoehto. Hän on muun muassa pessyt koneita ja rasvannut niitä.
– Ei tällä rikastumaan pääse. Saan palkkaa yhdeksän euroa päivältä. Päälle tulevat sitten tuet, hän sanoo Ylelle.
Yksi käytännön ongelma on ollut, kuinka autottomat pääsevät päiväksi maatilalle. Ongelmaa on ratkottu muun muassa yhteiskuljetuksilla, ja nyt kuljetuksia varten yritetään hankkia pikkubussi.
Tiloilla on tarjolla paljon töitä, ja noin 50 maatilaa on kertonut halukkuudestaan työllistää työttömän.
Ylen mukaan työtön pääsee maatilatöihin, jos hän pärjää töissä ja kelpuuttaa ulkotyöt.
Forssalaisella maatilalla työskentelevä työtön metallimies kertoo Ylelle, että maatila on hänelle hyvä vaihtoehto. Hän on muun muassa pessyt koneita ja rasvannut niitä.
– Ei tällä rikastumaan pääse. Saan palkkaa yhdeksän euroa päivältä. Päälle tulevat sitten tuet, hän sanoo Ylelle.
Yksi käytännön ongelma on ollut, kuinka autottomat pääsevät päiväksi maatilalle. Ongelmaa on ratkottu muun muassa yhteiskuljetuksilla, ja nyt kuljetuksia varten yritetään hankkia pikkubussi.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Miten maajussit noin reilusti maksaisivat?
Ei ne sitä itse maksa. Kyseessä lienee jonkinlainen kytkös työkkäriin eli kyse on tempputyöllistämisestä, jota valtio harrastaa työttömien kustannuksella.
Ihmisillä teetetään töitä, joista kuuluisi maksaa täysi korvaus, mutta jollain uhkauksella ihmiset kiristetään ilmaistöihin. Yksi muoto on vihjaus työttömyys- tai ansiosidonnaisen maksun lopettamisesta.
Niistä valtion ja te-toimiston orjatöistä oli laajemmaltikin juttua jo viime vuonna, kun selvisi että ihmisillä teetetään sopimuksen vastaisia töitä. Työttömän kanssa oli ensin sovittu "työsuhde" kuvauksen kaltaisesta työstä, mutta joutuivatkin sitten kuvatun työn lisäksi tekemään jotain aivan muuta. Toki sillä samalla 9 euron päiväpalkalla.
Minusta puhe orjatyöstä on turhaa, sillä valtaosaa työharjoittelussa olevista ei vapaassa markkinataloudessa palkattaisi millään hinnalla niihin tehtäviin, joita työharjoittelijat tekevät. Ei ole yksinkertaisesti tarvetta lisätyövoimalle. Väitän että suurin osa työnantajista ottaa vastaan näitä harjoittelijoita lähinnä hyvästä tahdostaan ja ajatellen alansa tulevaisuutta osaajien suhteen sitten joskus hyvinä vuosina.
Poikkeuksia voi toki olla, kuten kaupat, vanhainkodit ja sairaalat. Niissä on iät ja ajat ollut harjoittelemassa alan opiskelijoita ja aikuiskoulutetut ovat luonteva lisä näille nuoremmille. Mutta heti kun mennään vaikkapa teollisuuteen tai tässä tapauksessa maatalouteen, harjoittelija on vain ylimääräinen pyörijä ja päivärytmin sekoittaja, kun muiden pitäisi päästä töitänsäkin tekemään.
Positiivinen lausunto kerrankin.
Jos ruoka maatilan puolelta.
Sekin tekee 2x9 € päivässä.
Tuskinpa yksikään maatila ruokkii sen työntekijöitä ilmaiseksi. Mistä muuten keksit, että etu olisi 2 x 9 euroa päivässä?
Työtön saa tukensa silti.
Tämä vain lisänä.
Moni saattaa oppia työntekoakin.
Näkee miten "teillä" työtä tehdään.
Saatiinpa palkaton renki, eikä edes tarvitse ruokkia.
Vähenee tuo kovapalkkasen työvoiman tarve sesonkiaikoina, mm. mansikka.
Lomittajaa tarvitsee vielä harkita, onko tarvetta.
Isänmaan etu vaatii edes jotain tekemään, jota työksi kutsutaan.
Tuskin nyt santssi marsseja pidetään.
Kuten tuo yksikin sanoi,; " olen rasvaillut koneita ja sellaista huoltohommelia".
Jos joku joka ei ole aiemmin ollut työelämässä paljoakaan, oppii kaikesta siitä mitä maatalous tarvitsee ja antaa.
Koululaisiakin käy sen hetkensä maatiloilla, heille lystiä olla eläimien kanssa.
Elämä silloin rikasta, kun omasta maasta/vesistä/karjasta ym saadaan paljolti syötäväkin.
Ja ennenkaikkea työ ei lopu maatilalla.
Sillä useimmat maalla kasvaneet on työteliäitä myöhemminkin.
Ilmoittele sitten kun lumien tarkkailu alkaa
Muutenhan on sama, missä tuo työharjoittelu tapahtuu, mutta lähtökohtana tulisi kuitenkin olla, että alalla työllistetään myös aidosti eli työn oppineita palkataan normipalkalla. Maataloudessa ei nykyaikana ole suuremmin rengin ja piian paikkoja auki, jos maatalouslomittajat "kunnan viranhaltijoina" sivuutetaan.
Sen sijaan ainakin konepuolella maatilat voisivat työllistää liikkuvaan työhön valmiita osaajia . Kylien korjaamoilla kun tahtoo olla ongelmana, että kaikki isännät tuovat koneensa huoltoon juuri ennen kulloisenkin koneen käyttösesonkia tai jopa sen aikana vaatien yhteen ääneen että juuri hänen omistamansa kone on kiireen takia korjattava ensimmäiseksi.
Liikkuva huoltomies tasaisi näitä ruuhkia. Käytännössä tämä tarkoittaa, että alalle pyrkivän osaajan on hankittava toiminimi, sillä kylvökoneen tai leikkuupuimurin päivän kestävää huoltoa ei verokirjalla tehdä.
Toiminimen hankkiminen on kuitenkin työttömälle riski, sillä jos talvella ei niitä huoltohommia enää riitäkään ja aikoo palata työttömyyskortistoon, virkailija voi ryhtyä ilkkumaan, että "Emme huoli sinua työttömäksi, sillä sinustahan tuli kesällä yrittäjä. Mikset yritä nyt talvellakin?"
Näin siis Suomessa, kohtuuttoman sääntöviidakon ja byrokratian maassa.
Sinne vaan työttömät metsänraivaushommiin 9 egen päiväpalkalla, niin saadaan metsuritkin kortistoon.
Metsureiden työvoimakoulutuksessa on järkevämpää, että harjoittelupaikan antaa joku metsäalan yritys tai järjestö.
Kylläkait ne alkuun ainakin on työt sellaisia apuhommia.
Ja tuskin nyt ammattityöttömälle annetaankaan tehtäväksi kalliin koneen korjausta syvemmin.
Mutta kaikki työ on arvokasta.
Voitelematon kohtakin koneessa voi aiheuttaa kalliin remontin.
Työhön valmistaudutaan pikkuhiljaa, ei kukaan vaadikkaan heti kaikkea osaamista.
Niin me kaikki muutkin työmme aloitettu.
Kataisen hallitus teki päätöksen, että työttömätkin työhön, edes vähän.
Ja hyvä niin. Edes tämänverran.
Ei siinä maine ja kunnia mene jos muutaman tunnin viikosssa työtä tekeekin, kun sossuraha kuitenkin juoksee.
>>>Kataisen hallitus teki päätöksen, että työttömätkin työhön, edes vähän.
Työvelvoitteen kannattajat näkivät velvoitteen pitävän yllä työkykyä ja estävän syrjäytymistä. Moni kuitenkin lisäsi, ettei velvoite voisi koskea ihan kaikkia työttömiä, kuten esimerkiksi työkyvyttömiä.
Mitä huonoa siinä olisi, että työtön tekisi 2-4 tuntia VIIKOSSA yhteisvastuutyötä päivärahaa vastaan. Liittyen vaikka omaan osaamiseen tai harrastuneisuuteen Jos joku teistä vastustajista luettelisi niitä vahingollisia piirteitä mitä tähän sisältyy.
Se on aina 2-4 tuntia töissä olevien työstä viikossa pois.
Risikon mallin mukainen vastikkeellinen työ sisältää esimerkiksi sellaisen juridisen ongelman, ettei siihen sisälly tapaturmavakuutusta, vaikka tehdään samoja töitä kuin normaalisti palkkaa vastaan.
Työttömien jatkotyöllistymisenkin kannalta järkevämpää on palkata heidät töihin vaikkapa tuolla 300 eurolla kuukaudessa. Tai jos se rahasta on kiinni, edes osalla siitä rahasta, joka nykyään maksetaan työttömyyskorvauksena, mutta niin, että tältä osalta maksettavan rahakorvauksen nimitys on PALKKA.
Jos tehdään näin, työttömät voivat kirjata kyseiset työjaksot ansioluetteloonsa TYÖNÄ, mistä saavat myös työtodistuksen. Näyttää ihan hyvältä potentiaalisen uuden työnantajan silmissä toisin kuin joku "vastikkeellinen sosiaaliturvajakso".
Ylipäätään en ymmärrä halua sekoittaa työtä ja sosiaaliturvaa keskenään. Jos ollaan töissä, saadaan palkkaa ja jos ei olla, saadaan sosiaaliturvaa. Eikö ole yksinkertaista ja selkeää?
Muistutuksena vielä, ettei Kataisen hallitus tehnyt päätöstä Risikon haihatteluista. Sen sijaan kokoomus päätti siirtää hänet muihin ministerintehtäviin.
Ei ilmaista rahaa saisi olla.
Se vasta helppoa ja yksinkertaista.
Miksi jollain toisella maksattaa elämiseni ilman työntekoa.
Edes tämäkin vähä saada työnsyrjään oppia monille.
Mutttei sekään näy passaavan monelle.
http://static.iltalehti.fi/uutiset/risikko_makinen1606SL_503_uu.jpg
Sotki naisten tansseja
Annu Ridanpää-Taittonen Pohjanmaa Kokoomusnaisista sanoo, että menossa oli naisten tanssit, joihin Mäkinen tuli mukaan.
- Tanssimme naisten kesken ja yhtäkkiä Mäkinen tulee rinkimme keskelle tvistaamaan. Pian sen jälkeen hän kaappasi Paulan syliinsä, Ridanpää-Taikkonen sanoo.
- Ja Mäkisellä oli meno päällä joka säällä, kuten hänellä on tapana. Paula yritti vetää jalkojaan koukkuun, että ne eivät osuisi muihin tanssijoihin tai tuoleihin, Ridanpää-Taikkonen kertaa.
- Pelkäsin että lyön pääni ja yritin suojella sitä kaatuessamme, Risikko sanoi.
http://uutiset.perussuomalaiset.fi/wp-content/uploads/2014/06/25568124-jussinukari_risikko.jpg