Tässä on konkreettinen esimerkki siitä, että miten voimakas ja hallitseva vaikutus uskonnolla on ihmisen ajatusmaailmaan.
0. Ihmiseen voimakkaimmin vaikuttava biologinen voima on eloonjäämisvietti
1. Ihmisen eloonjäämisvietin ainoa tarkoitus on pitää yksilö elossa.
2. Ihminen on nykytiedon mukaan ainoa eläinlaji, jonka yksilö kognitioon perustuen tietää varmasti kuolevansa joskus.
Muidenkin eläinlajien on todettu surevan lajitoverinsa kuolemaa, mutta ihminen lienee ainoa, joka on pystynyt tekemään lajitoverien kuolemasta sellaisen päätelmän, että hänkin tulee yksilönä kuolemaan varmasti joskus.
3. Ihmisen eloonjäämisvietti tekee kaikkensa, jotta yksilö ei kuolisi.
4. Ihmisyksilön kognitio taas kertoo, että ihmisyksilö tulee varmasti kuolemaan joskus, vaikka mitä tapahtuisi. Tämä kognitiivinen oivallus on vastoin geeneihin ohjelmoitua eloonjäämisviettiä.
5. Edellä kerrottu ristiriita saa aikaa erittäin voimakkan ahdistuksen.
Ahdistuksen taustalla on eloonjäämisvietti, joka pyrkii saamaan ihmisen hylkäämään koko kuolemisajatuksen.
6. Ihminen ei pysty hylkäämään tietoa omasta tulevasta kuolemastaan, koska sen takia yksilön pitäisi hylätä kaikki kognitiiset päätelmänsä ja sitä myöten kognitiot kokonaisuutena.
7. Ihmisyksilön on siis ollut kehitettävä jokin keino, jolla selvitä eloonjäämisvietin elossapysymispakon ja kognitiivisen tietoisuuden ikuisen elossapysymisen mahdottomuudesta -ristiriidan ratkaisemikseksi.
8. Ihmislajin yksilöt ovat keksinyt eri puolilla maailmaa toisistaan riippumatta saman ratkaisun, joka näennäisesti ratkaisee eloonjäämisvietin elämispakon ja kognition kuolemistiedon ristiriidan.
9. Ihmislajin kehittämä ratkaisu on hengellisyys, käytännössä siis uskonto.
10. Eri puolilla maailmaa on erilaisia uskontoja, jotka selittävät asioita eri tavalla, mutta niillä kaikilla on täysin sama perusta.
11. Kaikki uskonnot ylläpitävät ajatusta siitä, että ihminen ei kuollessaan oikeasti "kuole", vaan elämä jatkuu jollain muulla tavoin jossain muussa muodossa.
12. Kaikkien uskontojen taustalla on sama peruste: näennäinen ratkaisu eloonjäämisvietin elossapysymispakon ja kognitiivisen tietämyksen omasta kuolevaisuudesta -ongelmaan.
0. Ihmiseen voimakkaimmin vaikuttava biologinen voima on eloonjäämisvietti
1. Ihmisen eloonjäämisvietin ainoa tarkoitus on pitää yksilö elossa.
2. Ihminen on nykytiedon mukaan ainoa eläinlaji, jonka yksilö kognitioon perustuen tietää varmasti kuolevansa joskus.
Muidenkin eläinlajien on todettu surevan lajitoverinsa kuolemaa, mutta ihminen lienee ainoa, joka on pystynyt tekemään lajitoverien kuolemasta sellaisen päätelmän, että hänkin tulee yksilönä kuolemaan varmasti joskus.
3. Ihmisen eloonjäämisvietti tekee kaikkensa, jotta yksilö ei kuolisi.
4. Ihmisyksilön kognitio taas kertoo, että ihmisyksilö tulee varmasti kuolemaan joskus, vaikka mitä tapahtuisi. Tämä kognitiivinen oivallus on vastoin geeneihin ohjelmoitua eloonjäämisviettiä.
5. Edellä kerrottu ristiriita saa aikaa erittäin voimakkan ahdistuksen.
Ahdistuksen taustalla on eloonjäämisvietti, joka pyrkii saamaan ihmisen hylkäämään koko kuolemisajatuksen.
6. Ihminen ei pysty hylkäämään tietoa omasta tulevasta kuolemastaan, koska sen takia yksilön pitäisi hylätä kaikki kognitiiset päätelmänsä ja sitä myöten kognitiot kokonaisuutena.
7. Ihmisyksilön on siis ollut kehitettävä jokin keino, jolla selvitä eloonjäämisvietin elossapysymispakon ja kognitiivisen tietoisuuden ikuisen elossapysymisen mahdottomuudesta -ristiriidan ratkaisemikseksi.
8. Ihmislajin yksilöt ovat keksinyt eri puolilla maailmaa toisistaan riippumatta saman ratkaisun, joka näennäisesti ratkaisee eloonjäämisvietin elämispakon ja kognition kuolemistiedon ristiriidan.
9. Ihmislajin kehittämä ratkaisu on hengellisyys, käytännössä siis uskonto.
10. Eri puolilla maailmaa on erilaisia uskontoja, jotka selittävät asioita eri tavalla, mutta niillä kaikilla on täysin sama perusta.
11. Kaikki uskonnot ylläpitävät ajatusta siitä, että ihminen ei kuollessaan oikeasti "kuole", vaan elämä jatkuu jollain muulla tavoin jossain muussa muodossa.
12. Kaikkien uskontojen taustalla on sama peruste: näennäinen ratkaisu eloonjäämisvietin elossapysymispakon ja kognitiivisen tietämyksen omasta kuolevaisuudesta -ongelmaan.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Hyvä avaus. Tuon mainitsemasi vietin lisänä kreationisteilla ja ääriuskovaisilla on narsismi. He eivät halua rakkaimman ihmisensä kuolevan.
Puolimutkateisti ei olekaan jäänyt auton alle....
Uskonto on kirkon sakastissa klo 10.00 -10.30 sunnuntaiaamupäivinä.
Muina aikoina se on vapaalla.
Voisitko käyttää virka-aikaa asiasi toimittamiseen?
Avaaja ei taida olla pappi.
eikä pastori
saarnatakaan se ei osaa
Todella älykäs, looginen ja myös "toisenlainen" avaus.
Näkisipä kreationisteilta joskus edes etäisesti vastaavaa, mutta aina vain niistä huutaa kilometrien päähän että nyt tässä tuli koulut käytyä vähän hentosesti mutta onneksi tuli tämä horjumaton usko tilalle ja kyllä MINÄ tiedän koska JEESUS.
Toi kuuluu uskomusten evoluutiohypoteesiin. Hyvä avaus.
Uskontoa ei voi yleistää.
Joka ikinen uskonsuunta on käytävä erikseen läpi jos niitä aikoo kritisoida.
Muuten kaikki joukot voi hirttää muiden virheistä. Evolutionistit kaikkien muiden joukossa.
Tässä on konkreettinen esimerki siitä miten sokea uskominen saa aikaan uskomattomia virheitä, kun kyseessä on tiede tai uskonto.
Tässä virheetön versio aloitusviestistä
------------------------------------------
Tässä on konkreettinen esimerkki siitä, että miten voimakas ja hallitseva vaikutus uskonnolla on ihmisen ajatusmaailmaan.
0. Ihmiseen voimakkaimmin vaikuttava biologinen voima on eloonjäämisvietti
1. Ihmisen eloonjäämisvietin ainoa tarkoitus on pitää yksilö elossa.
2. Ihminen on nykytiedon mukaan ainoa eläinlaji, jonka yksilö kognitioon perustuen tietää varmasti kuolevansa joskus.
Muidenkin eläinlajien on todettu surevan lajitoverinsa kuolemaa, mutta ihminen lienee ainoa, joka on pystynyt tekemään lajitoverien kuolemasta sellaisen päätelmän, että hänkin tulee yksilönä kuolemaan varmasti joskus.
3. Ihmisen eloonjäämisvietti tekee kaikkensa, jotta yksilö ei kuolisi.
4. Ihmisyksilön kognitio taas kertoo, että ihmisyksilö tulee varmasti kuolemaan joskus, vaikka mitä tapahtuisi. Tämä kognitiivinen oivallus on vastoin geeneihin ohjelmoitua eloonjäämisviettiä.
5. Edellä kerrottu ristiriita saa aikaa erittäin voimakkan ahdistuksen.
Ahdistuksen taustalla on eloonjäämisvietti, joka pyrkii saamaan ihmisen hylkäämään koko kuolemisajatuksen.
6. Ihminen ei pysty hylkäämään tietoa omasta tulevasta kuolemastaan, koska sen takia yksilön pitäisi hylätä kaikki kognitiiset päätelmänsä ja sitä myöten kognitiot kokonaisuutena.
7. Ihmisyksilön on siis ollut kehitettävä jokin keino, jolla selvitä eloonjäämisvietin elossapysymispakon ja kognitiivisen tietoisuuden ikuisen elossapysymisen mahdottomuudesta -ristiriidan ratkaisemikseksi.
8. Ihmislajin yksilöt ovat keksinyt eri puolilla maailmaa toisistaan riippumatta saman ratkaisun, joka näennäisesti ratkaisee eloonjäämisvietin elämispakon ja kognition kuolemistiedon ristiriidan.
9. Ihmislajin kehittämä ratkaisu on hengellisyys, käytännössä siis uskonto.
10. Eri puolilla maailmaa on erilaisia uskontoja, jotka selittävät asioita eri tavalla, mutta niillä kaikilla on täysin sama perusta.
11. Kaikki uskonnot ylläpitävät ajatusta siitä, että ihminen ei kuollessaan oikeasti "kuole", vaan elämä jatkuu jollain muulla tavoin jossain muussa muodossa.
12. Kaikkien uskontojen taustalla on sama peruste: näennäinen ratkaisu eloonjäämisvietin elossapysymispakon ja kognitiivisen tietämyksen omasta kuolevaisuudesta -ongelmaan.
13. Evoluutio on uskonto.