Mistä tietää eron?
Nehän ovat käytännössä sama asia.
Nehän ovat käytännössä sama asia.
Vastaus rukoukseen / sattuma
-ö-
1061
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Jos lääkkeet on unohtuneet, niin se on "rukousvastaus.
>> Nehän ovat käytännössä sama asia. >>
Varmaan on sama asia sille, joka uskoo "sattumaan".
Sattumaan uskovalle on sattumaa esim., että kuu on juuri sen kokoinen ja sillä etäisyydellä maasta, mikä on maapallon elämälle välttämätön.
Voisitko tarkentaa, millä tavalla kuun tietty etäisyys maasta on välttämätön elämälle?
Taisit vetää tuon typerän argumentin hatusta.
Ei mistään. On vain erilaisia tulkintoja. Uskova henkilö uskoo rukoukseen ottaa saadun avun rukousvastauksena ja jos ei saa rukouspyyntöönsä vastausta niin sekin on Jumalan tahto.
Maallinen henkilö uskoo sattumaan. Ihminen sillain kummallinen olento, että jos jotain kovasti haluaa inhimmillisessä mielessä niin hän sen saa olkoon sitten uskova tai ei.
Ihminen osaa kovastikin muokata haluamaansa asiaa.
Kyllä sattumiakin tulee ja voihan niitä tulla kun rukoilee ja pyytää johdatusta. Sattumat seuraavat omaa "sattuman lakiaan". Jos laitan purkkiin 100 valkoista helmeä ja yksi niistä valkoinen ja 99 on mustia. Jos sekoitan purkkia ja otan sitten helmen, niin sieltä nousee tuo valkoinen helmi 1/100varmuudella. Ja on siis melko suuri mahdollisuus, että saan tuon vakoisen jo ensimmäisellä yrittämisellä, mutta jos tämä helmi nousee vielä toisenkin kerran sekoittamisen jälkeen on aika epätodennäköistä,mutta jos se nousee vielä kolmannenkin kokeen jälkeen, alat ihmettelemään että helmessä on jokin magneetti tai purkkiin on laitettu mekanismi, joka johtaa valkoisen helmen käteesi.
Samoin on Jumalan johdatuksen laita. Kun rukoilee asioita ja johdatusta, niin elämässä näkyy niin selvä säännöllinen logiikka, että sitä ei voi mitenkään selittää sokealla sattuman lailla: palaset loksahtelevat vain paikoilleen ja on oikeat ajoitukset. Näkee että tätä juttuahan ohjataan.
"elämässä näkyy niin selvä säännöllinen logiikka, että sitä ei voi mitenkään selittää sokealla sattuman lailla: palaset loksahtelevat vain paikoilleen ja on oikeat ajoitukset. Näkee että tätä juttuahan ohjataan."
Ei tietenkään elämä ole pelkkiä sokeita sattumia. Onhan ihminen elävä olento joka itse ohjaa elämänsä.
Ei ole sattumaa että olen töissä siellä missä olen.
Jos haen työpaikkaa niin voin toki rukoilla että saan paikan, mutta koska olen myös valmistautunut haastatteluun ja minulla on tarvitava koulutus kokemus siihen, ei ole sattuma (eikä myöskään rukouksen tulos) jos saan paikan.
Rukoilemisen vaikutusta on aikojen saatossa paljonkin testattu. Esim. eräskin munkki viljeli luostarissa vihanneksia. Hän rukoili joillekin palstoille hyvää satoa ja sitten mittasi sadot tarkasti. Hän ei saanut koskaan "rukoilemisen vaikutusta" esille.
Samoin kuninkaallisten ja paavien terveys ei ole useidenkaan selvitysten perusteella parempi, kuin tavallisten ihmisten, vaikka heidän puolestaan miljoonat ihmiset (paavien puolesta yli miljardi ihmistä) jatkuvasti rukoilevat.
Rukoilua on tutkittu ihan tieteellisesti. Laitan linkin, jos löyeän sivun, jossa siitä kerrotaan. Tulos oli selvä: rukoilulla ei ole mitään vaikutusta.
Ysittäinen uskova voi tietysti psyykata itselleen rukoilemalla hyvän mielen. Joku toinen voi tehdä saman mietiskelemällä, kuuntelemalla musiikkia, liikkumalla luonnossa jne.
... ja vaikka rukouksesta olisi apua, niin siitä on vielä pitkä matka siihen, että apu tulisi näkymättömältä maailmankaikkeuden luojalta.
Rukous voi antaa ihmiselle esim. itseluottamusta ja näin saavuttaa sen minkä puolesta rukoili. Tämä koskee tietenkin kaikkia uskontoja/jumalia ja myös itsesuggestiota, hypnoosia jne.
Ainakin sydämen ohitusleikkauksen kokeneet paranivat jopa huonommin, jos heidän puolesta rukoiltiin.
Prayers don't help heart surgery patients
http://news.harvard.edu/gazette/2006/04.06/05-prayer.html