Kyllä kai Ruotsissa tajuttiin että jos Neuvostoliitto saa Suomen valloitettua on seuraavana vuorossa Ruotsi ja apua tuli vaikka millä mitalla? Sama Norjan kanssa, pohjois-Norja kuten pohjois-Ruotsi olisivat olleet vaaravyöhykkeessä. Kummankin maan etujen mukaista oli auttaa Suomea kaikin tavoin. Kuinka paljon apua saimme?
Entä Kansainliitto, sehän erotti Neuvostoliiton hyökkäyksen takia. Kai sen jäsenmaat avokätisesti Suomea auttoivat?
Entä Kansainliitto, sehän erotti Neuvostoliiton hyökkäyksen takia. Kai sen jäsenmaat avokätisesti Suomea auttoivat?
Vastaukset 19
Vanhimmat
Ruotsalaiset olettivat että N-liitto valtaa maan ja sitä ei kukaan estä, pelkäsivät pas ka housuissa että Britit ja Ranska yrittää estää tapahtuman ja sota laajenee koko Skandinavian yli.
Kielsivät avustus-osastoja kulkemasta alueidensa kautta ja uhkasivat kerätä kiskot pois, jos ne sitä yrittää.
Suomea taivuteltiin antautumaan, joka niin härskisti, että kun Ruotsi toimi välittäjänä talvisodassa Suomen ja N-liiton välisissä neuvotteluissa, niin Suomen vastauksia ei välitetty N-liitolle vaan tivattiin uusia myönnytyksiä, vaikka entisiinkään ei tietenkään saatu vastauksia, kun Ruotsi ei välittänyt Suomen viestejä sille puolen.
Mannerheim lopulta tajusi tämän ja siirsi Ruotsin neuvotteluista sivuun ja alkoi neuvotella suoraan, N-liitto ihmetteli että oma Suomi röyhkeä kun ei vastaa heidän esityksiin, mutta olihan Suomi vastannut, Ruotsi ei vaan ollut välittänyt välittäjänä ollessaan vastausta eteenpäin.
Antoihan se jotain apua ja Ruotsin kansan sympatiat oli kyllä Suomen puolella.
Demarihallitus oli vain liian sinisilmäinen.
Entä Kansainliiton, muun maailman apu, kai sitä saatiin? Demokraattinen Suomi oli joutunut Stalinin diktatuurin hyökkäyksen kohteeksi, luulisi että aseita, ruokaa, polttoainetta jne. olisi tullut vaikka millä mitalla.
Tulihan sitä aina jotain, Portugalikin lähetti laivalastin korkkia ja sardiineja ...
Muistakaapa että Saksa ja Neuvostoliitto olivat sopineet etupiirijaosta ja siksi Saksa esti avun saannin, eli toimi N-liiton puolella Suomea vastaan. Esim kipeästi tarvitsemiamme lentokoneita ei saatu Suomeen ajoissa. Suomella oli vielä tuolloin kuitenkin meriyhteys jäämereen. Suomen pistettyä kuitenkin vahvasti hanttiin isolle N-liitolle Saksan käsitys heikosta puna-armeijasta vahvistui ja operaatio Barbarossa alkoi aikanaan.
apua, vaikka kieltäytyikin virallisesti tulemasta Suomen rinnalle sotaan.
Saksa istui kahdella tuolilla kehottaen Ruotsia auttamaan Suomea ja toimittaen sille aseita Suomelle annettujen tilalle.
"Mannerheim lopulta tajusi tämän ja siirsi Ruotsin neuvotteluista sivuun ja alkoi neuvotella suoraan, N-liitto ihmetteli että oma Suomi röyhkeä kun ei vastaa heidän esityksiin, mutta olihan Suomi vastannut, Ruotsi ei vaan ollut välittänyt välittäjänä ollessaan vastausta eteenpäin."
Kaikenlaista pötyä. Ei Mannerheim neuvotellut missään vaiheessa. Hän kertoi mielipiteensä hallitukselle. Välittäjänä oli NL:n Tukholman lähettiläs Kollontay, jota Paasikivi kävi tapaamassa.
"Suomella oli vielä tuolloin kuitenkin meriyhteys jäämereen. Suomen pistettyä kuitenkin vahvasti hanttiin isolle N-liitolle Saksan käsitys heikosta puna-armeijasta vahvistui ja operaatio Barbarossa alkoi aikanaan. "
Mitä höpiset? Puna-armeija valtasi Petsamon ensi töikseen.
Puna-armeijan heikkouden Talvisodan aikana Saksa toi esiin vasta saatuaan itse turpiinsa.
Barbarossaa alettiin suunnitella vasta kesällä -40, kun Englanti ei suostunut rauhaan.
"Esim kipeästi tarvitsemiamme lentokoneita ei saatu Suomeen ajoissa."
Suomi aloitti asehankinnat USA:sta liian myöhään ja ei ollut kovaa valuuttaa niiden ostamiseksi. Lisäksi ostajilla aluksi ei ollut valtuuksia vastata USA:n tarjoamaan lainalupaukseen vaan se tehtiin niin myöhään kongressin palatessa takaisin lomalta, etteivät lentokoneet ennättäneet Talvisotaan. Samoin kävi suurelle osalle tykkeistä ja muulle kalustolle.
"Suomella oli vielä tuolloin kuitenkin meriyhteys jäämereen."
Petsamon meriyhteys meni poikki muutamassa päivässä heti sodan alussa, kun NL miehitti Liinahamarin sataman. Brewsterit tuotiin osina Ruotsiin ja koottiin siellä ja valmiit lennettiin Suomeen.
Suurin osa kalustohankinnoista tehtiin ostamalla saaduilla lainoilla mitä saatiin kiristyneiltä markkinoilta kovaan hintaan. Myyjät alkoivat olla aika vähissä muidenkin valtioiden alkaessa varustautua.
Täällä on käyty läpi monta kertaa Talvisodan hankinnat ja apu, avaaja voi selailla vanhoja keskusteluja.
-- olen jo puhunut vuosikymmeniä siitä ,että suomen ,ruotsin ja norjan pohjoisosissa pitäisi olla yhteispuolustus ilman varsinaisia liitoumia ,siis rahoituksellisesti .
mahdollinen ilman valtioelinten päätöksiä. Ja tuollaista ratkaisua ne eivät tee missään oloissa.
Puhua voit edelleen. Ei se auta mitään mutta ehkä helpottaa.
Se ei ole laillista edes, ilman poliittista päätöksentekoa eduskunnassa, mikäli joku sellaista hanketta veisi oikeasti eteenpäin, niin se olisi linnassa ennen kuin ehtii aata sanoa ....
Saamme olla kiitollisia kaikesta avusta jota Ruotsi meille antoi Talvisodassa ja pit-
kään sen jälkeenkin.Motiiveita erittelemättä tämä länsiapu oli konkreettista,jopa rintamavastuu oli Sallan suunnalla ruotsalaisilla vapaaehtoisilla joten suomalaisia
joukkoja voitiin irrottaa muualle.Myös elintarvike apu oli merkittävää,jos joku on
lukenut Päätaloa,kertoo hän vaiheistaan asevelvollisena komppanian muonittajana
kuinka haluttua `hurrinäkkäri` oli ja paljon parempaa kuin vanikka.
Kiitos Ruotsi ja ruotsalaiset.Olette tosi veljiä.
Pitää muistaa ettei Ruotsilla tuohon aikaan ollut mikään mahtava armeija eikä heillä siten edes ollut kovin paljoa antaa aseapua. Parhaansa mukaan antoivat ja siitä suuri kiitos.
Kyllä Ruotsilla ihan riittävä armeija tuolloinkin oli.Kyse on siitä ettei maa virallisesti voinut olla osallinen Talvisotaan,vapaaehtoisina kansalaisina toki
kyllä mutta aseapuna ei.
tuolloin perustamaan noin kuusi divisioonaa käsittävät vaatimattomasti varustetut ja koulutetut maavoimat. Ilmavoimat olivat heikot. Meripuolustus oli melko vahva.
Sotilasjohto oli valmis auttamaan Suomea, mutta poliitikot vain vapaaehtoisuuden kautta.
Ruotsi luovutti suuren määrän aseita ja muuta materiaalia sekä vapaaehtoisia.
Avusta on perusteelliset selvitykset mm. Talvisodan historian 4. osassa.
B-E on aina yhtä herttaisen tietämätön tosiasioista. Paras on vain pysyä Kremlin propagandan toistelijana.
"Kyllä Ruotsilla ihan riittävä armeija tuolloinkin oli.Kyse on siitä ettei maa virallisesti voinut olla osallinen Talvisotaan,vapaaehtoisina kansalaisina toki
kyllä mutta aseapuna ei."
Tuohan ei taaskaan pidä paikkaansa Ruotsin armeija oli huonosti varustautunut sotaan ja myös se yllätettiin. Ruotsi voi antaa vain vähän suoraa aseapua, koska sen omaltakin armeijalta puutuui niitä. Ruotsi valmisti kokoajan aseita myöskin Suomelle esim. Bofors panssaritorjuntatykkejä ja lainasi omista varastoista jonkin verran niitä Suomelle sekä myi vähän 105 mm kanunoita mutta joutui kuitenkin ensisijaisesti varustamaan omaa armeijansa.
Suurin hyöty Ruotsista oli kuitenkin se että sieltä saatiin suuri valuuttalaina n. 200 milj kr eli n. 2,3 mrd mk. Näillä rahoilla voitiin yrittää ostaa aseita markkinoilta.
Tukholmaan perustettiin jopa bulvaaniyritys, joka hoiti ruotsalaisten nimissä suomalaisten aseostoja maailmalta.
"Ruotsi voi antaa vain vähän suoraa aseapua, koska sen omaltakin armeijalta puutuui niitä. Ruotsi valmisti kokoajan aseita myöskin Suomelle esim. Bofors panssaritorjuntatykkejä ja lainasi omista varastoista jonkin verran niitä Suomelle sekä myi vähän 105 mm kanunoita mutta joutui kuitenkin ensisijaisesti varustamaan omaa armeijansa."
Pötyä. Ruotsi antoi ja lainasi Suomelle todella suuren määrän asemateriaalia, täysin oman armeijansa kustannuksella! Esim. Boforsin pst- ja it-tykkejä saatiin sieltä niin paljon, että Ruotsin oma armeija jäi käytännössä ilman panssarintorjuntaa.
Lisäksi kolmannes Ruotsin ilmavoimien taistelukoneista siirrettiin Suomeen vastaamaan Pohjois-Suomen ilmapuolustuksesta.
"Pötyä. Ruotsi antoi ja lainasi Suomelle todella suuren määrän asemateriaalia, täysin oman armeijansa kustannuksella! Esim. Boforsin pst- ja it-tykkejä saatiin sieltä niin paljon, että Ruotsin oma armeija jäi käytännössä ilman panssarintorjuntaa."
Miksi sitten Suomen armeijan panssarintorjuntatykkien määrävahvuus ei koskaan tullut täyteen n.240-250 tykkiä, jos Ruostsista saatiin ko. tykkejä "suuria" määriä? PST-tykkien toimitusmäärät olivat kymmenissä eivät sadoissa kappaleissa lisäksi suomessa valmistettiin lisenssillä PST-tykkejä sodan aikana n. 155 kpl. Se on kyllä totta, että Ruotsi antoi jopa omista vähistä varastoista lainaksi pst-tykkejä, jotka olisi pitänyt palauttaa.
Sallassa jääkärimajuri Nordströmin kävi Ruotsista ostamassa omilla rahoillaan 8 kpl pst-tykkejä ja lisäksi muita aseita, koska ko. rintaman osalle ei riittänyt yhtään panssarintorjuntatykkiä. PM aikoi viedä ostetut tykit Kannakselle mutta Nordströmin ilmoitti vetävänsä PM oikeuteen yksityisen omaisuuden takavarikoinnista ja niin ostetut aseet jäivät Sallaan.
Ruotsin apu oli kuitenkin merkittävä, kuten yllä on kirjoitettu, vaikka se pystynytkään toimittamaan suoraan aseita suuria määriä.
Talvisota ja Ruotsin apu
http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?f=10&t=2205&p=22691&hilit=aseapu#p22691
Ruotsin "avusta" kiintoisa juttu.
NL:n antama massiivinen aseapu pienelle sotaa käyvälle Suomelle oli vertaansa vailla.
Asetoimitukset tehtiin, kaikista vaikeuksista välittämättä ja esteistä piittaamatta, suoraan paikan päälle. 1. asetoimitus tapahtui jo joulukuussa 1939 Tolvajärvellä. Jatkoa seurasi heti perään Suomussalmella alkuvuodesta 1940. Tämä toimituskäytäntö alkoi siis 1939-1940 vuodenvaihteessa jatkuen reilun vuoden keskeytyksen jälkeen, kesäkuun lopulta 1941 aina elokuun puoliväliin 1944 saakka.
Talvisodan aikana kiväärejä saatiin reilut 25 000, konetuliaseita noin 2 500, pst-tykkejä 123, kranaatinheittimiä 94, kenttäkanuunoita 89, haupitseja 49. Lisäksi suuret määrät ajoneuvoja, sadoittain hevosia, kymmeniä panssarivaunuja, ampuatarvikkeita, pistooleja sekä mm soittimia, lippuja ja valistuskirjallisuutta.
Jatkosodassa luvut moninkertaistuivat. Pelkästään Porlammin motista saatiin 1941 melkeinpä 2-3 divisioonan varustus.
Talvisota ja Ruotsin apu
http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?f=10&t=4261
Ruotsin "avusta" kiintoisa juttu.
http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?f=10&t=2205&p=22691&hilit=aseapu#p22691