Korkeimman oikeuden päätös!
suomi nousuun...
8230
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
KKO:n päätös on risriridassa Suomen lain kanssa. Eduskunta säätää lait ja KKO kuvittelee voivansa kävellä lain yli!
Lainaus Tieliikennelaista:
59 §
Ilmoitusten tekeminen
Liikenneonnettomuuteen osallisen tienkäyttäjän on toisen osallisen tai onnettomuudessa vahinkoa kärsineen vaatimuksesta ilmoitettava nimensä ja osoitteensa sekä annettava tietoja tapahtumasta.
Milloin onnettomuudessa on joku kuollut tai vaikeasti loukkaantunut, siihen osallisen on ilmoitettava siitä ensi tilassa poliisille.
Jos omaisuutta on vahingoittunut eikä paikalla ole ketään, joka voi ottaa vastaan tietoja ja selvityksiä, onnettomuuteen osallisen on viipymättä ilmoitettava tapahtumasta vahinkoa kärsineelle tai poliisille.
Parkkipaikka ei ole tieliikennelain piirissä, joten jos siellä kolhii tyhjää autoa, niin kenellekään ei tarvitse ilmoittaa.
"Parkkipaikka ei ole tieliikennelain piirissä"
Onko sinulla käytössä tuo Tieliikennelain pöljäversio 2.206.1?
Oikeassa on näin
2 §
Määritelmiä
Tieliikennelainsäädännössä tarkoitetaan:
1) tiellä yleisnimityksenä yleistä ja yksityistä tietä, katua, rakennuskaavatietä, moottorikelkkailureittiä, toria sekä muuta yleiselle liikenteelle tarkoitettua tai yleisesti liikenteeseen käytettyä aluetta; (12.4.1991/671)
Selasin korkeimman oikeuden päätöksen nopeasti läpi ja siinä käytetään perusteena itsekriminointisuojaa, joka tässä tapauksessa on tieliikennelakia merkittävämpi.
Hovioikeuden päätöksestä poimittu:
"Helsingin hovioikeuden tuomio 12.9.2011
A valitti hovioikeuteen vaatien, että syyte kohdan 2 osalta hylätään. A vetosi siihen, ettei hänellä itsekriminointisuojan vuoksi ollut ollut velvollisuutta ilmiantaa itseään pysäköidyn auton kolhimisesta, koska ilmoittaminen olisi vienyt häneltä mahdollisuuden puolustautua asiassa.
Syyttäjä ei hovioikeudessa vastannut valitukseen.
Hovioikeus viittasi kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 14 artiklan 3 kappaleen g-kohtaan ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytäntöön sekä ratkaisuun KKO 2009:80 ja katsoi, että törmäyspaikalle jääminen tai liikennevahingosta ilmoittaminen olisi saattanut A:n syytteen vaaraan liikennerikkomuksesta eikä A näin ollen poistumalla vahinkopaikalta ilmoitusta tekemättä ollut syyllistynyt rikokseen.
Hovioikeus hylkäsi syytteen kohdan 2 osalta ja alensi A:n rangaistuksen 10 päiväsakoksi."
KKO ei muuttanut hovin päätöstä, mutta perusteli kantansa laajemmin. Päätös löytyy kokonaisuudessaan netistä:
http://korkeinoikeus.fi/fi/index/ennakkopaatokset/precedent/1411459201442.html
Mielestäni tuo on hyvä päätös oikeusvaltion periaatteiden kannalta. Oikeus olla todistamatta itseään tai läheisiään vastaan on tärkeämpää, kuin maalattu pelti. Siitä tosin seuraa, että saadakseen rahallista korvausta mahdollisesta vahingosta, uhrin pitää varauta etukäteen esim. laittamalla autoon valvontakamerat kuvaamaan kolhijoita.
Kysehän oli tosiaan tuosta ilmoitusvelvollisuudesta. Korvausvastuu säilyy edelleen, ja toteutuakseen se vaatii sitten todistajan tai teknistä valvontaa.
Sitten kun kolaroidaan niin että ihmisiä loukkaantuu, on tähän päätökseen turha vedota. Silloin astuu eri pykälät kuvioihin.
tämä ns "korkein oikeus" lienee Tavjan nimittämä . Tulokset näkyy. Ovat normaalista
oikeustajusta pihalla kuin idiootit.
Sehän on sitte sama kun liikenteessä sattuu pikkunen osuma ja toinen osapuoli jatkaa matkaansa. Eihän siihen sitte tarvitse pysähtyä mitään selvittelemään, kummatkin korjaa omat vaurionsa. Sopii mulle ton vanhan katiskan kanssa.
Kolhimistapauksessa (KKO:2014:67) toinen auto oli pysäköity eikä siinä ollut ketään sisällä.
Kolari, jossa molemmissa autoissa on ihmisä sisällä on ihan eri tilanne, koska siinä on olemassa henkilövahingon vaara. Silloin pitää aina pysähtyä auttamaan. Tästä on olemassa korkeimman oikeuden ennakkopäätös KKO:1996:101
http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/1996/19960101
Tämä vanhempi ennakkopäätös ei ole ristiriidassa uuden kanssa, koska tilanne oli eri. Päätöksessä KKO:2014:67 sanotaan mm. näin:
http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/2014/20140067
"Tieliikennelain 59 §:n 3 momentin tarkoituksena on puolestaan, kuten lainkohdan esitöistä (HE 74/1979 vp s. 15 ehdotuksen 65 §:n kohdalla) ilmenee, turvata liikenneonnettomuuksien syiden ja vastuukysymysten selvittäminen. Nyt kysymyksessä olevan säännöksen tarkoitus on siten suojata vahingon kärsineen mahdollisuutta saada korvausta omaisuusvahingostaan. Korkein oikeus toteaa, että tämä säännös koskee eri tilannetta kuin auttamisvelvollisuutta koskeva Korkeimman oikeuden ratkaisu. Ratkaisuun KKO 1996:101 sisältyvät kannanotot eivät siten sellaisinaan sovellu tämän tapauksen arviointiin."