Norja ja Ruotsi pysyy ykköspaikoilla, kun heillä on vesivoimaa.
Norja saa kaiken vedestä sähkönsä. Joitain pieniä sähkövoimalaistoksia on, mutta niillä ei merkitystä.
Ruotsin 8 -ydinvoimalaa antaa vesivoiman ohella sinne sähkön muutakin on.
Suomi ostaa jatkuvasti heiltä sähköä, Venäjän ydinsähkön lisäksi.
Suomen potentiaali vesisähköön olisi 1700 MW uutta sähköä.
Puolet laitoksina. toinenpuoli laitteistoitten entraamisena.
Ilmeinen odotus nyt on Keskustan ja perussuomalaisten linjauksiin energiasta.
He lienevät seuraavat isännät talossa nimeltä "Suomi".
Ja se linajaus on perussähkö. Näitä pätkittäin toimivaa kuten tuulivoima, ei kannata siinä niin noteerata.
Näin Saksanmaalla.Z>
Uusiutuvan energian osuus on nousussa ja on nyt lähes 30 prosenttia, mutta jäljelle jäävä 70 prosenttia on entistä likaisempaa.
Nykyinen energiapolitiikka juontaa vuosituhannen vaihteeseen. Tällöin liittokansleri Gerhard Schröderin sosiaalidemokraatit ja hallituksessa istuneet vihreät asettivat tavoitteeksi uusiutuvan energian lisäämisen niin, että ydinvoimasta voitaisiin luopua vuoteen 2020 mennessä.
Yhä suurempi osuus Saksan energiasta on peräisin uusiutuvista lähteistä, mutta samaan aikaan entistä suurempi osuus on myös hiilivoimaa.
Saksan energiapolitiikkaa on pidetty edistyksellisenä, koska se pyrkii hyödyntämään enenevässä määrin uusiutuvia energiamuotoja, kuten tuulta ja aurinkoa. Totuus on kuitenkin toisenlainen.
Ydinvoimatuotannon vähennyttyä maa luottaa entistä enemmän päästöjä tuottavaan hiilivoimaan, jonka osuus energiantuotannosta oli viime vuonna 45 prosenttia. Osuus oli korkein sitten vuoden 2007.
Käytännöllinen vaihtoehto hiilelle olisi kaasu, mutta nykyisillä hinnoilla sähköntuotanto kaasuvoimaloilla tuottaa tappiota.
Tämän myötä Saksan vuoden 2020 ilmastotavoitteet uhkaavat jäädä saavuttamatta, vaikka myös uusiutuvan energian osuus nousi viime vuonna ennätykseen eli neljännekseen.
– Huolimatta uusiutuvan energian massiivisesta kasvusta, eivät vuodelle 2020 asetetut tavoitteet energian tuotantorakenteesta ja ilmastonsuojelusta ole enää realistisia, kommentoi McKinseyn johtaja Thomas Vahlenkamp.
Samaan aikaan kuluttajien energialasku on paisunut. Saksalaiset maksavat nyt sähköstään enemmän kuin missään muussa maassa Euroopassa Tanskaa lukuun ottamatta.
– Poliitikot yrittävät usein huiputtaa meitä. Energialaskumme nousevat ja nousevat puhtaan energian rahoittamiseksi: samaan aikaan saastutamme edelleen ilmaa vanhoilla hiilivoimaloilla, sanoo markkinointijohtaja Claudia Fabringer.
– Uusiutuvan energian osuus on nousussa ja on nyt lähes 30 prosenttia, mutta jäljelle jäävä 70 prosenttia on entistä likaisempaa, arvioi energiajätti E.ON:n tiedottaja Carsten Thomsen-Bendixen viime kuussa.
Lähde: Saksalaisista lehdistä (http://www.taz.de/) Taloussanomat.
Norja saa kaiken vedestä sähkönsä. Joitain pieniä sähkövoimalaistoksia on, mutta niillä ei merkitystä.
Ruotsin 8 -ydinvoimalaa antaa vesivoiman ohella sinne sähkön muutakin on.
Suomi ostaa jatkuvasti heiltä sähköä, Venäjän ydinsähkön lisäksi.
Suomen potentiaali vesisähköön olisi 1700 MW uutta sähköä.
Puolet laitoksina. toinenpuoli laitteistoitten entraamisena.
Ilmeinen odotus nyt on Keskustan ja perussuomalaisten linjauksiin energiasta.
He lienevät seuraavat isännät talossa nimeltä "Suomi".
Ja se linajaus on perussähkö. Näitä pätkittäin toimivaa kuten tuulivoima, ei kannata siinä niin noteerata.
Näin Saksanmaalla.Z>
Uusiutuvan energian osuus on nousussa ja on nyt lähes 30 prosenttia, mutta jäljelle jäävä 70 prosenttia on entistä likaisempaa.
Nykyinen energiapolitiikka juontaa vuosituhannen vaihteeseen. Tällöin liittokansleri Gerhard Schröderin sosiaalidemokraatit ja hallituksessa istuneet vihreät asettivat tavoitteeksi uusiutuvan energian lisäämisen niin, että ydinvoimasta voitaisiin luopua vuoteen 2020 mennessä.
Yhä suurempi osuus Saksan energiasta on peräisin uusiutuvista lähteistä, mutta samaan aikaan entistä suurempi osuus on myös hiilivoimaa.
Saksan energiapolitiikkaa on pidetty edistyksellisenä, koska se pyrkii hyödyntämään enenevässä määrin uusiutuvia energiamuotoja, kuten tuulta ja aurinkoa. Totuus on kuitenkin toisenlainen.
Ydinvoimatuotannon vähennyttyä maa luottaa entistä enemmän päästöjä tuottavaan hiilivoimaan, jonka osuus energiantuotannosta oli viime vuonna 45 prosenttia. Osuus oli korkein sitten vuoden 2007.
Käytännöllinen vaihtoehto hiilelle olisi kaasu, mutta nykyisillä hinnoilla sähköntuotanto kaasuvoimaloilla tuottaa tappiota.
Tämän myötä Saksan vuoden 2020 ilmastotavoitteet uhkaavat jäädä saavuttamatta, vaikka myös uusiutuvan energian osuus nousi viime vuonna ennätykseen eli neljännekseen.
– Huolimatta uusiutuvan energian massiivisesta kasvusta, eivät vuodelle 2020 asetetut tavoitteet energian tuotantorakenteesta ja ilmastonsuojelusta ole enää realistisia, kommentoi McKinseyn johtaja Thomas Vahlenkamp.
Samaan aikaan kuluttajien energialasku on paisunut. Saksalaiset maksavat nyt sähköstään enemmän kuin missään muussa maassa Euroopassa Tanskaa lukuun ottamatta.
– Poliitikot yrittävät usein huiputtaa meitä. Energialaskumme nousevat ja nousevat puhtaan energian rahoittamiseksi: samaan aikaan saastutamme edelleen ilmaa vanhoilla hiilivoimaloilla, sanoo markkinointijohtaja Claudia Fabringer.
– Uusiutuvan energian osuus on nousussa ja on nyt lähes 30 prosenttia, mutta jäljelle jäävä 70 prosenttia on entistä likaisempaa, arvioi energiajätti E.ON:n tiedottaja Carsten Thomsen-Bendixen viime kuussa.
Lähde: Saksalaisista lehdistä (http://www.taz.de/) Taloussanomat.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Luuletko että muut eivät osaa lukea lehdistä uutisia? Mene tekemään kopioitasi navettaan karjan kanssa.
http://www.taz.de/
Lue ja kerro
Luuletko tosiaan että kaikki suomalaiset ovat riippuvaisia sinun kopioimista linkeistä, teksteistä tai käännöksistä? Tämä on keskustelupalsta eikä mikään kopiointipalsta.