Ongelmana tasaisuus

Mielipidepankki

Norja, Islanti ja Sveitsi ovat valtioina onnellisessa asemassa Suomeen verrattuna. Näiden valtioiden pinta-alasta huomattava osa on vuoristoa (Islannissa tuliperäistä kiveä), jossa ihmiselle ei sentään ole tullut mieleen viljellä maata ja levittäytyä kuin rotat joka koloon.

Suomessa taas on niin tasaista, että jyvät on jemmattava jänkhäänkin, vaikka pakkasta olisi vielä Juhannuksenakin 10 astetta. Vuoristoisissa maissa ihmiset putoavat ikään kuin reunalle ja löytyy sopiva tasapaino asumisen ja toimeentulon kesken. Meillä sen sijaat tehdään teitä ristiin rastiin läpi ja poikki maan, jotta se satojen hehtaarien yksinäisyydenkin keskellä asuva mummo saisi postinsa ja muut palvelunsa.

Sitten meillä on yksi puolue, Keskusta, joka oikein edistämällä edistää tätä epätaloudellista asumista tasaisuudessa. Suomi on kuin Alankomaat ilman ihmisiä. Vain Venäjällä asiat voisivat olla pahemmin. Siellä vaan ollaan rahattomia ja kyynisiäkin, joten syrjäseutujen asukkaat on kylmästi jätetty elämään kivikautta, kun kerran haluavat tuppukylissään elellä.

Ilman tätä lakeuden kutsua ja Lapin taikaa Suomi voisi olla vauraskin maa. Mutta tämähän on myös arvokysymys. Suomessa tasaisuuden arvot ovat ajaneet taloudellisuuden edelle, joten siihen lienee tyytyminen. Olisi vaan rehellistä myös tunnistaa ja tunnustaa tosiasiat.

20

615

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Otsikossa hymiö

      ...

    • lataamon hoitaja

      Sairas ihminen,lähimmäinen,
      tule jo pois vapaakävelyltäsi!

      Täällä löytyy sulle lataamon rauha, onni ja auvo; Eivät lakeuden möröt ahdista!

      Hieman vain annamme sulle lisää "larkkua huuleen", niin kyl'se siitä!
      Tuttujakin sulle täällä..: Ystäväsi Kapi on jo melko ok, "upseeri" on jo toista päivää pois lepositeistä.
      No toki kuolaa vielä rinnuksilleen ja uhoaa, mutta kun lääkitystä voimme ensi viikolla keventää niin eiköpä Kapikin siitä tolpilleen tokene.

      • Otsikossa hymiö

        ...


    • KMa

      sveitsissä?

      6.1   Elinkeinot

      Sveitsistä kaikki tietävät kellot. Sveitsi on kuuluisa kellotuotannostaan, mutta ihmiset tekevät siellä elääkseen muutakin kuin kelloja. Sveitsin maatalous on pääosin pienviljelyä, johtuen maanmuodoista. 50% elintarvikkeista tuodaan Sveitsiin ulkomailta juuri tästä syystä. Turismi on Sveitsissä huomattava elinkeino, vuosittain Sveitsissä erilaisia harrasteita käy suorittamassa 11 miljoonaa turistia ympäri maailman. Teollisuus luo paljon työpaikkoja, joihin kelpuutetaan ainoastaan korkeasti koulutettua väkeä. Tästä johtuu Sveitsiläisten tuotteiden pettämätön laatu.
      Maa- ja metsätalouden osuus BKT:stä on noin 6%. Vain kolmannes pinta-alasta on maa- ja metsätalouden tehokkaassa käytössä. Alppien laiduntalous keskittyy kasvattamaan vasikoita, jotka myydään lypsylehmiksi Alppien etumaahan. Erityisesti Mittellandin alueella on karja- ja peltotiloja. Peltoviljelyn taantuminen laiduntamisen edestä on hieman hidastunut. Viiniä ja hedelmiä tuotetaan eteläisissä laaksoissa. Kone ja metalliteollisuutta on joka puolella Sveitsiä.

      • vaan ei..

        tasapäisyys, vaikka demarit ajavat sitä jo vaippaijästä alkaen!


      • seppläpälä
        vaan ei.. kirjoitti:

        tasapäisyys, vaikka demarit ajavat sitä jo vaippaijästä alkaen!

        Tasapäisyyden huomaa siitä, kun Paavo sanoo ennen vaaleja, että veroja ei lasketa, niin tasapäät uskoo. Mutta vaalien jälkeen veroja ei lasketakkaan pienituloisilta mutta kylläkin suurituloisilta. Sitten Paavo sanoo, että kunnan palveluita ei kilpailuteta (yksityistetä), tasapäät uskovat. Mutta heti vaalien jälkeen (äskeiset uutiset) Paavo jo vaikeroi: "Kyllä niitä paveluita pitää katsoa joka kunnassa..." Voi, voi, menitkö taas retkuun?


      • menny..
        seppläpälä kirjoitti:

        Tasapäisyyden huomaa siitä, kun Paavo sanoo ennen vaaleja, että veroja ei lasketa, niin tasapäät uskoo. Mutta vaalien jälkeen veroja ei lasketakkaan pienituloisilta mutta kylläkin suurituloisilta. Sitten Paavo sanoo, että kunnan palveluita ei kilpailuteta (yksityistetä), tasapäät uskovat. Mutta heti vaalien jälkeen (äskeiset uutiset) Paavo jo vaikeroi: "Kyllä niitä paveluita pitää katsoa joka kunnassa..." Voi, voi, menitkö taas retkuun?

        (retkuun).
        Otsakkeesa kaekki!!


    • Heikki K

      Suomi on vaurastunut juuri sillä että asutus on jakautunut tasaisesti koko maahan. Ja se on suomen vaurauden lähde edelleen. Jos asutus olisi keskittyneempää suomi olisi köyhä maa slummeineen. Kaupunkien energiavarat ovat sieltä maaseudulta lähtöisin. Voisi sanoa niin kuin Vennemo aikoineen ennen sekoamiostaan että "Kaupungit riistää maaseudulta sen tarvitseman energian". Se energian vienti maaseudulta oli riistoa. Veivät halvemmalla sitä kaupunkeihin kuin energian tuotantokustannukset olivat. Maaseudulla tällaista "etua" ei ollut, vaan siellä maksettiin sekin kaupunkilaisten saama alennus korkeampina hintoina. Tämä koski sekä sähköä että puuta.

      Tämä "riistotalous" on edelleen olemassa, ja sen tasaus on nykyisin verovaroin. Jos nämä asiat haluttaisi hoitaa kustannusvastaavasti tälläisiä verontasauksia ei tarvittaisi, vaan maaseutu tulisi omillaan toimeen. Mutta kun kaupunkilainen haluaa saada kaiken halvemmalla kuin sen todelliset kustannukset ovat, on kehitetty tällainen monimutkainen tasausjärjestelmä. Ja tämäkin tasausjärjestelmä sitten kaupunkilaisten toimesta sitten haukutaan lyttyyn muka kaupunkilaisten "riistona".

      Kaupunkilainen haluaisi asua ilmaiseksi maaseudun kustannuksella ilman kustannusvastaavia maksuja käyttämistään hyödykkeistä.

      On suomen asutukseen olemassa muitakin syitä kuin pelkkä ihmisten toimeentulo. Tiedät myös ne syyt itse. Syyt ovat myös puolustuspoliittiset, ja ennenkaikkea ne syyt ovat puoluepoliittiset. Kaikki suomen puolueet haluavat asian olevan näin. Muutamia "popylisteja" lukuunottamatta.

      Tällaiset jutut joita sinä suollat täällä ovat lähtöisin pelkästään siitä että saadaan vaaleissa aina pikkuisen lisä- ääniä "tyhmimpien" kaupunkilaisten laarista. Sellaisten ihmisten jotka ovat johdatettavissa ajatukseen että "sinulla nälkä sen vuoksi että suomen maaseudulla pidetän asutus väkisin Keskustan voimin". Siis täysin älytön ajatus joka syötetään sellaisille ihmisille joilla ei ole omia aivoja sen vertaa että pystyisi ajattelemaan muuta kuin minkä "Lipponen" sanoo. Se säilötään sinne ajukoppaan ja aletaan sitä toistamaan ainoan totuuden mantrana .

      • Mielipidepankki

        Suomi ei enää ole maatalousvaltio eikä alkutuotannon maa. Ensin Suomi teollistui, sitten niin sanotusti jälkiteollistui ja muuttui osin korkean osaamisen kehittyneeksi valtioksi.

        Kun tätä prosessia selaa historiassa taaksepäin, voi nähdä suuriakin muuttoliikkeitä kohden tuota muutosta. Teollistuminen veti ensin väkeä maaseudulta, koska teollistuminen loi työpaikkoja ja antoi elannon. Modernin yhteiskunnan modernit toiminnot edellyttyävät jonkinasteista keskittymistä, mikä helpottaa logistiikkaa ja verkottumista.

        En ymmärrä laisinkaan väitettäsi siitä, että laaja-alainen asutus takaisi maksimaalisen vaurauden. Esimerkiksi Italia on tyypillinen esimerkki siitä, kuinka paljon vauraampi teollistunut Pohjois-Italia on maatalouden varassa kamppailevaan etelään verrattuna. Italiankin eteläosiin on pakkautunut liikaväestöä, jonka ainoa näköalana on rikollisuus tai muutto pohjoiseen.

        Suomesta ei saa slummialuetta tekemälläkään. Miten ihmeessä tämä olisi mahdollista, kun koko väestömmärämme mahtuu yhteen Pietariin. Energian riiston kanssa on myös vähän niin ja näin. Jos tarkoitat metsiä teollisuuden raaka-aineena, niin teollisuuslaitokset ne sitä puuta tarvitsivat. Ja jos eivät olisi tarvinneet, ne olisivat lahonneet ikimetsinä paikoillensa. Teollisuuslaitokset taas sijoittuvat sinne, missä on optimaaliset kulku-yhteydet. Tämä tarkoittaa merten läheisyyttä, vesistöreittien yhtymäkohtia, rautateiden risteysasemia.

        Minkäänlaista riistotaloutta ei ole olemassa. Suomi on markkinatalousmaa. Jos siis katsot kyseessä olevan riistotalous, minun on vaikea ymmärtää kantaasi muuksi kuin markkintalouden kritiikiksi. Markkinatalouden lait ovat ohjanneet raaka-aineiden ja rahavirtojen sekä ihmisten kulkua kohti keskittymiä. Toisensuuntainen kehitys on yleensä edellyttänyt poliittisia päätöksiä eli sunnitelmataloutta.

        Puolustuspolitiikan kannalta nyt on melko yhdentekevää, jos jossain Savukoskella asuu muutama vanha ukko ja akka tönöissään. Puolustusvoimat ei ole enää pitkää aikaan puhunut tällaisesta, koska joukot ovat nopeasti liikuteltavia tarpeen vaatiessa.

        En minäkään vastusta Suomen pitämistä asuttuna. Länsi-Suomi on melko kauttaaltaan asuttuna ja taloudellisesti tasaapainossa. Liikaväestö on muutanut niistä suurten muuttojen aikana pois ja alue tarjoaa riittävän toimeentulon nykyisen suuruiselle väestölle. Sen sijaan idässä ja pohjoisessa väkeä on liikaa. Alueella ei yksinkertaisesti riitä töitä ja huisketta näin monelle. Siksi on alueen omankin kehityksen kannalta tärkeää, että taloudellinen tasapaino saavutetaan.

        Suomella ei ole varaa tehottumuuteen maan sisällä. Koko Suomi on periferiassa Euroopasta katsotuna. Siksi meidän tulee ottaa täällä järki käteen ja olla kaikessa mahdollisessa mieluummin muita edellä. Kun maatalous ei Suomessa kannata, niin se ei kerta kaikkiaan kannata. Tämäkin olisi aika tunnustaa ja tehdä siitä johtopäätökset.

        Jos me haluamme pitää täällä korkeaa verokantaa ja korkeaa kustannustasoa, seurauksena on osaavimman väen poismuutto leveämmän leivän ja alhaisemman verotuksen maihin. Kun hyviä menestyvää Etelä-Suomea halutaa kurjistaa ylimääräisillä tasausveroilla, kielitaitoiset ja koulutetut nuoret vetävät tästä omat johtopäätöksensä. Minusta meillä ei ole varaa menettää nimenomaan nuoria ja nuoria aikuisia, sillä heistä tulee vielä muutenkin huutava pula.


      • arska
        Mielipidepankki kirjoitti:

        Suomi ei enää ole maatalousvaltio eikä alkutuotannon maa. Ensin Suomi teollistui, sitten niin sanotusti jälkiteollistui ja muuttui osin korkean osaamisen kehittyneeksi valtioksi.

        Kun tätä prosessia selaa historiassa taaksepäin, voi nähdä suuriakin muuttoliikkeitä kohden tuota muutosta. Teollistuminen veti ensin väkeä maaseudulta, koska teollistuminen loi työpaikkoja ja antoi elannon. Modernin yhteiskunnan modernit toiminnot edellyttyävät jonkinasteista keskittymistä, mikä helpottaa logistiikkaa ja verkottumista.

        En ymmärrä laisinkaan väitettäsi siitä, että laaja-alainen asutus takaisi maksimaalisen vaurauden. Esimerkiksi Italia on tyypillinen esimerkki siitä, kuinka paljon vauraampi teollistunut Pohjois-Italia on maatalouden varassa kamppailevaan etelään verrattuna. Italiankin eteläosiin on pakkautunut liikaväestöä, jonka ainoa näköalana on rikollisuus tai muutto pohjoiseen.

        Suomesta ei saa slummialuetta tekemälläkään. Miten ihmeessä tämä olisi mahdollista, kun koko väestömmärämme mahtuu yhteen Pietariin. Energian riiston kanssa on myös vähän niin ja näin. Jos tarkoitat metsiä teollisuuden raaka-aineena, niin teollisuuslaitokset ne sitä puuta tarvitsivat. Ja jos eivät olisi tarvinneet, ne olisivat lahonneet ikimetsinä paikoillensa. Teollisuuslaitokset taas sijoittuvat sinne, missä on optimaaliset kulku-yhteydet. Tämä tarkoittaa merten läheisyyttä, vesistöreittien yhtymäkohtia, rautateiden risteysasemia.

        Minkäänlaista riistotaloutta ei ole olemassa. Suomi on markkinatalousmaa. Jos siis katsot kyseessä olevan riistotalous, minun on vaikea ymmärtää kantaasi muuksi kuin markkintalouden kritiikiksi. Markkinatalouden lait ovat ohjanneet raaka-aineiden ja rahavirtojen sekä ihmisten kulkua kohti keskittymiä. Toisensuuntainen kehitys on yleensä edellyttänyt poliittisia päätöksiä eli sunnitelmataloutta.

        Puolustuspolitiikan kannalta nyt on melko yhdentekevää, jos jossain Savukoskella asuu muutama vanha ukko ja akka tönöissään. Puolustusvoimat ei ole enää pitkää aikaan puhunut tällaisesta, koska joukot ovat nopeasti liikuteltavia tarpeen vaatiessa.

        En minäkään vastusta Suomen pitämistä asuttuna. Länsi-Suomi on melko kauttaaltaan asuttuna ja taloudellisesti tasaapainossa. Liikaväestö on muutanut niistä suurten muuttojen aikana pois ja alue tarjoaa riittävän toimeentulon nykyisen suuruiselle väestölle. Sen sijaan idässä ja pohjoisessa väkeä on liikaa. Alueella ei yksinkertaisesti riitä töitä ja huisketta näin monelle. Siksi on alueen omankin kehityksen kannalta tärkeää, että taloudellinen tasapaino saavutetaan.

        Suomella ei ole varaa tehottumuuteen maan sisällä. Koko Suomi on periferiassa Euroopasta katsotuna. Siksi meidän tulee ottaa täällä järki käteen ja olla kaikessa mahdollisessa mieluummin muita edellä. Kun maatalous ei Suomessa kannata, niin se ei kerta kaikkiaan kannata. Tämäkin olisi aika tunnustaa ja tehdä siitä johtopäätökset.

        Jos me haluamme pitää täällä korkeaa verokantaa ja korkeaa kustannustasoa, seurauksena on osaavimman väen poismuutto leveämmän leivän ja alhaisemman verotuksen maihin. Kun hyviä menestyvää Etelä-Suomea halutaa kurjistaa ylimääräisillä tasausveroilla, kielitaitoiset ja koulutetut nuoret vetävät tästä omat johtopäätöksensä. Minusta meillä ei ole varaa menettää nimenomaan nuoria ja nuoria aikuisia, sillä heistä tulee vielä muutenkin huutava pula.

        ..eikö elintarviketuotannon omavaraisuudella ole mielestäsi merkitystä? Kun kirjoitat "Kun maatalous ei Suomessa kannata, niin se ei kerta kaikkiaan kannata. Tämäkin olisi aika tunnustaa ja tehdä siitä johtopäätökset."

        En nyt aivan yhdy ajatukseesi vaikka alkuosan historia-osuus suomalaisen yhteiskunnan muuttumisesta maatalousvaltaisesta yhteiskunnasta teolliseksi- ja jälkiteolliseksi yhteiskunnaksi ja sitä kautta nykyiseksi korkean teknologian valtioksi on hyvin oikein kirjoitettu.

        Mutta. Onko mielestäsi oma elintarviketuotanto meille tärkeää? Nyt on nyt. Kansa voi hyvin, vienti vie ja tuonti tuo. Onko mielestäsi näköpiirissä uhkia jotka saattaisivat tuhota tämän onnellisen olotilan?

        Mitä tapahtuisi mielestäsi jos vaikkapa v.2020 Eu määräisi kaikkinaisen ammattimaisen maanviljelystoimen kiellettäväksi (Eu-tuetta harjoitettavaksi) leveysasteilla joihin Suomi kuuluu? Voisiko tämänkaltainen kielto olla mahdollista mielestäsi?

        On muuten kummallista se, että täällä kepu-saitilla keskustelu tyrehtyi miltei oitis kun vaalit olivat käyty. Verrattuna aiempiin viikkoihin joiden joiden aikana käytyjä keskusteluja olen käynyt usein lukemassa.


      • Jaba_43

        Suomi on vaurastunut juuri sillä että asutus on jakautunut tasaisesti koko maahan.
        -------
        Noin voi hyvin sanoa. Suomalaiset kansat vaelsivat tänne etelästä riistan perässä ja alkoivat raivata maata viljelyyn. Sitten tulivat serlachiukset ja muut ulkomaiset investoijat, jotka valjastivat kosket energiaksi ja alkoivat jalostaa puuta.

        Asutus - maa- ja metsätalous - jakautui tasaisesti pitkin maata ja kaupunkeja alkoi syntyä työväkeä vaativien kartanoiden ja etenkin tehtaiden ympärille samoin kuin rannikolle, josta oli yhteydet maihin, jotka tarvitsivat turkiksia ja tervaa, myöhemmin puutavaraa ja paperia.

        Vauraus alkoi kasvattaa kansaa, kun nälkä ei enää tappanut lapsikatraan heikoimpia yksilöitä. Esikoiset jatkoivat maaseudun asuttamista sukutiloilla ja niiden torpissa, osa renkeinä ja piikoina, mutta nuoremmat sisarukset joutuivat tarjoutumaan lihasvoimaksi kapitalistille ja muttamaan kaupunkeihin.

        Historia kertoo korutonta kieltään siitä, että aina on ollut syitä muuttaa maalta kaupunkeihin.

        Ja se on suomen vaurauden lähde edelleen. Jos asutus olisi keskittyneempää suomi olisi köyhä maa slummeineen.
        ------------
        Myös maaseudulla lähdettiin hakemaan vaurautta. Itsenäistyneet torpparit raivasivat lisää peltoa ja hankkivat lisää lehmiä. Elämä oli silti vaikeampaa kuin isommilla tilpoilla, joilla oli enemmän lehmiä. Torpparit alkoivat ostaa toistensa torppia ja kasvaa suurtilallisiksi entisten suurtilallisten rinnalle.

        Maataloustuotannon koneellistuminen vapautti lisää lihasvoimaa kaupunkien tehtaisiin ja kauppapuoteihin. Syntyi työväenliike ja osuustoiminta. Maataloustuottajat huomasivat, että parhaiten menestyttiin liittymällä yhteen ja ryhtymällä kapitalisteiksi niin kuin tehtailijatkin ja alkoivat perustaa myllyjä, meijereitä, teurastamoja, leipomoita, jne... pitääkseen maataloustuotannon rahallisen tuoton kokonaan omissa käsissään.

        Alkoi kansan jakautuminen kahtia: toisaalta kapitalisteihin ja työväkeen, toisaalta maataloudesta eläviin sekä teollisuudesta ja kaupungistumisesta eläviin.

        Maaseudullakin ajateltiin taloudellisesti: tilakoko kasvoi, maatalous koneellistui, alkutuotannossa erikoistuttiin, kustannustehokkuutta - eli suurempia voittoja - haettiin myös keskittämällä elintarvikejalostus. Meijereiden, teurastamojen, myllyjen ja leipomoiden omistajat investoivat voittovaransa yhä suurempiin tuotantolaitoksiin ja panivat vanhat, pienet ja huonommin kannattavat laitoksensa kiinni. Maaseudulta alkoi vapautua lisää lihasvoimaa kapitalistille ja muuttoliike alkoi ulottua jo Ruotsiin ja Australiaan saakka, kun kotimaan kapitalistillakaan ei ollut tarpeeksi vapaita työpaikkoja tarjolla.

        Koko Suomi on vaurauden lähde edelleen. Vauraus on van keksitty hyödyntää yhä harvempien ja suurempien ja pidemmälle keskittyneiden suurtilojen avulla, muutamalla meijerillä, parilla isolla myllyllä, melko vähillä, isoilla teurastamoilla, jne... koska se on taloudellista ja kannattavaa.

        Kaupunkien energiavarat ovat sieltä maaseudulta lähtöisin.
        -------
        Tuokin on aivan totta. Voimalaitokset syntyivät paljolti paperitehtaiden ympärille, koska ne tarvitsivat energiaa. Siinä samalla sitten sähköistettiin tehtaan ympärille lajeneva kaupunki, pikku hiljaa maaseutukin

        Voisi sanoa niin kuin Vennemo aikoineen ennen sekoamiostaan että "Kaupungit riistää maaseudulta sen tarvitseman energian". Se energian vienti maaseudulta oli riistoa. Veivät halvemmalla sitä kaupunkeihin kuin energian tuotantokustannukset olivat.
        -------------------
        Noinkin voi anoa, sillä hallinnollisten keskusten ja satamien ympärille syntyneet kaupungit eivät saaneet sähköä muuta kuin teollisuuskaupunkien voimaloista, elleivät perustaneet omiaan. Energian tuotanto alkoikin pian eriytyä omaksi teollisuushaarakseen, kun väestön kasvu loi sille markkinoita ja väestön asettuminen kaupunkeihin teki toiminnan myös kannattavammaksi kuin harvemmin asutun ja harvenevan maaseudun kalliimpi sähköistäminen.

        Keskittymistä toki tapahtui sitäkin tietä, että satamakaupungit perustivat höyryvoimaloita, koska puuta ja sellua ulkomaille vievät laivat voivat tuodessaan tuoda kivihiiltä. Näiden sähkölaitosten hukkalämmöstä kaupungit keksivät myös kaukolämmön pystyäkseen paremmin lämmittämään maalta paenneen työväkensä kerrostalolähiöt.

        Maaseudulla tällaista "etua" ei ollut, vaan siellä maksettiin sekin kaupunkilaisten saama alennus korkeampina hintoina. Tämä koski sekä sähköä että puuta.
        ----------
        On se ikävää, ettei Suomen kansa ole ymmärtänyt omaa etuaan ja pysynyt vaan sitkeästi maalla.


      • Otsikossa hymiö
        Jaba_43 kirjoitti:

        Suomi on vaurastunut juuri sillä että asutus on jakautunut tasaisesti koko maahan.
        -------
        Noin voi hyvin sanoa. Suomalaiset kansat vaelsivat tänne etelästä riistan perässä ja alkoivat raivata maata viljelyyn. Sitten tulivat serlachiukset ja muut ulkomaiset investoijat, jotka valjastivat kosket energiaksi ja alkoivat jalostaa puuta.

        Asutus - maa- ja metsätalous - jakautui tasaisesti pitkin maata ja kaupunkeja alkoi syntyä työväkeä vaativien kartanoiden ja etenkin tehtaiden ympärille samoin kuin rannikolle, josta oli yhteydet maihin, jotka tarvitsivat turkiksia ja tervaa, myöhemmin puutavaraa ja paperia.

        Vauraus alkoi kasvattaa kansaa, kun nälkä ei enää tappanut lapsikatraan heikoimpia yksilöitä. Esikoiset jatkoivat maaseudun asuttamista sukutiloilla ja niiden torpissa, osa renkeinä ja piikoina, mutta nuoremmat sisarukset joutuivat tarjoutumaan lihasvoimaksi kapitalistille ja muttamaan kaupunkeihin.

        Historia kertoo korutonta kieltään siitä, että aina on ollut syitä muuttaa maalta kaupunkeihin.

        Ja se on suomen vaurauden lähde edelleen. Jos asutus olisi keskittyneempää suomi olisi köyhä maa slummeineen.
        ------------
        Myös maaseudulla lähdettiin hakemaan vaurautta. Itsenäistyneet torpparit raivasivat lisää peltoa ja hankkivat lisää lehmiä. Elämä oli silti vaikeampaa kuin isommilla tilpoilla, joilla oli enemmän lehmiä. Torpparit alkoivat ostaa toistensa torppia ja kasvaa suurtilallisiksi entisten suurtilallisten rinnalle.

        Maataloustuotannon koneellistuminen vapautti lisää lihasvoimaa kaupunkien tehtaisiin ja kauppapuoteihin. Syntyi työväenliike ja osuustoiminta. Maataloustuottajat huomasivat, että parhaiten menestyttiin liittymällä yhteen ja ryhtymällä kapitalisteiksi niin kuin tehtailijatkin ja alkoivat perustaa myllyjä, meijereitä, teurastamoja, leipomoita, jne... pitääkseen maataloustuotannon rahallisen tuoton kokonaan omissa käsissään.

        Alkoi kansan jakautuminen kahtia: toisaalta kapitalisteihin ja työväkeen, toisaalta maataloudesta eläviin sekä teollisuudesta ja kaupungistumisesta eläviin.

        Maaseudullakin ajateltiin taloudellisesti: tilakoko kasvoi, maatalous koneellistui, alkutuotannossa erikoistuttiin, kustannustehokkuutta - eli suurempia voittoja - haettiin myös keskittämällä elintarvikejalostus. Meijereiden, teurastamojen, myllyjen ja leipomoiden omistajat investoivat voittovaransa yhä suurempiin tuotantolaitoksiin ja panivat vanhat, pienet ja huonommin kannattavat laitoksensa kiinni. Maaseudulta alkoi vapautua lisää lihasvoimaa kapitalistille ja muuttoliike alkoi ulottua jo Ruotsiin ja Australiaan saakka, kun kotimaan kapitalistillakaan ei ollut tarpeeksi vapaita työpaikkoja tarjolla.

        Koko Suomi on vaurauden lähde edelleen. Vauraus on van keksitty hyödyntää yhä harvempien ja suurempien ja pidemmälle keskittyneiden suurtilojen avulla, muutamalla meijerillä, parilla isolla myllyllä, melko vähillä, isoilla teurastamoilla, jne... koska se on taloudellista ja kannattavaa.

        Kaupunkien energiavarat ovat sieltä maaseudulta lähtöisin.
        -------
        Tuokin on aivan totta. Voimalaitokset syntyivät paljolti paperitehtaiden ympärille, koska ne tarvitsivat energiaa. Siinä samalla sitten sähköistettiin tehtaan ympärille lajeneva kaupunki, pikku hiljaa maaseutukin

        Voisi sanoa niin kuin Vennemo aikoineen ennen sekoamiostaan että "Kaupungit riistää maaseudulta sen tarvitseman energian". Se energian vienti maaseudulta oli riistoa. Veivät halvemmalla sitä kaupunkeihin kuin energian tuotantokustannukset olivat.
        -------------------
        Noinkin voi anoa, sillä hallinnollisten keskusten ja satamien ympärille syntyneet kaupungit eivät saaneet sähköä muuta kuin teollisuuskaupunkien voimaloista, elleivät perustaneet omiaan. Energian tuotanto alkoikin pian eriytyä omaksi teollisuushaarakseen, kun väestön kasvu loi sille markkinoita ja väestön asettuminen kaupunkeihin teki toiminnan myös kannattavammaksi kuin harvemmin asutun ja harvenevan maaseudun kalliimpi sähköistäminen.

        Keskittymistä toki tapahtui sitäkin tietä, että satamakaupungit perustivat höyryvoimaloita, koska puuta ja sellua ulkomaille vievät laivat voivat tuodessaan tuoda kivihiiltä. Näiden sähkölaitosten hukkalämmöstä kaupungit keksivät myös kaukolämmön pystyäkseen paremmin lämmittämään maalta paenneen työväkensä kerrostalolähiöt.

        Maaseudulla tällaista "etua" ei ollut, vaan siellä maksettiin sekin kaupunkilaisten saama alennus korkeampina hintoina. Tämä koski sekä sähköä että puuta.
        ----------
        On se ikävää, ettei Suomen kansa ole ymmärtänyt omaa etuaan ja pysynyt vaan sitkeästi maalla.

        ...


      • Jaba_43
        Mielipidepankki kirjoitti:

        Suomi ei enää ole maatalousvaltio eikä alkutuotannon maa. Ensin Suomi teollistui, sitten niin sanotusti jälkiteollistui ja muuttui osin korkean osaamisen kehittyneeksi valtioksi.

        Kun tätä prosessia selaa historiassa taaksepäin, voi nähdä suuriakin muuttoliikkeitä kohden tuota muutosta. Teollistuminen veti ensin väkeä maaseudulta, koska teollistuminen loi työpaikkoja ja antoi elannon. Modernin yhteiskunnan modernit toiminnot edellyttyävät jonkinasteista keskittymistä, mikä helpottaa logistiikkaa ja verkottumista.

        En ymmärrä laisinkaan väitettäsi siitä, että laaja-alainen asutus takaisi maksimaalisen vaurauden. Esimerkiksi Italia on tyypillinen esimerkki siitä, kuinka paljon vauraampi teollistunut Pohjois-Italia on maatalouden varassa kamppailevaan etelään verrattuna. Italiankin eteläosiin on pakkautunut liikaväestöä, jonka ainoa näköalana on rikollisuus tai muutto pohjoiseen.

        Suomesta ei saa slummialuetta tekemälläkään. Miten ihmeessä tämä olisi mahdollista, kun koko väestömmärämme mahtuu yhteen Pietariin. Energian riiston kanssa on myös vähän niin ja näin. Jos tarkoitat metsiä teollisuuden raaka-aineena, niin teollisuuslaitokset ne sitä puuta tarvitsivat. Ja jos eivät olisi tarvinneet, ne olisivat lahonneet ikimetsinä paikoillensa. Teollisuuslaitokset taas sijoittuvat sinne, missä on optimaaliset kulku-yhteydet. Tämä tarkoittaa merten läheisyyttä, vesistöreittien yhtymäkohtia, rautateiden risteysasemia.

        Minkäänlaista riistotaloutta ei ole olemassa. Suomi on markkinatalousmaa. Jos siis katsot kyseessä olevan riistotalous, minun on vaikea ymmärtää kantaasi muuksi kuin markkintalouden kritiikiksi. Markkinatalouden lait ovat ohjanneet raaka-aineiden ja rahavirtojen sekä ihmisten kulkua kohti keskittymiä. Toisensuuntainen kehitys on yleensä edellyttänyt poliittisia päätöksiä eli sunnitelmataloutta.

        Puolustuspolitiikan kannalta nyt on melko yhdentekevää, jos jossain Savukoskella asuu muutama vanha ukko ja akka tönöissään. Puolustusvoimat ei ole enää pitkää aikaan puhunut tällaisesta, koska joukot ovat nopeasti liikuteltavia tarpeen vaatiessa.

        En minäkään vastusta Suomen pitämistä asuttuna. Länsi-Suomi on melko kauttaaltaan asuttuna ja taloudellisesti tasaapainossa. Liikaväestö on muutanut niistä suurten muuttojen aikana pois ja alue tarjoaa riittävän toimeentulon nykyisen suuruiselle väestölle. Sen sijaan idässä ja pohjoisessa väkeä on liikaa. Alueella ei yksinkertaisesti riitä töitä ja huisketta näin monelle. Siksi on alueen omankin kehityksen kannalta tärkeää, että taloudellinen tasapaino saavutetaan.

        Suomella ei ole varaa tehottumuuteen maan sisällä. Koko Suomi on periferiassa Euroopasta katsotuna. Siksi meidän tulee ottaa täällä järki käteen ja olla kaikessa mahdollisessa mieluummin muita edellä. Kun maatalous ei Suomessa kannata, niin se ei kerta kaikkiaan kannata. Tämäkin olisi aika tunnustaa ja tehdä siitä johtopäätökset.

        Jos me haluamme pitää täällä korkeaa verokantaa ja korkeaa kustannustasoa, seurauksena on osaavimman väen poismuutto leveämmän leivän ja alhaisemman verotuksen maihin. Kun hyviä menestyvää Etelä-Suomea halutaa kurjistaa ylimääräisillä tasausveroilla, kielitaitoiset ja koulutetut nuoret vetävät tästä omat johtopäätöksensä. Minusta meillä ei ole varaa menettää nimenomaan nuoria ja nuoria aikuisia, sillä heistä tulee vielä muutenkin huutava pula.

        Suomella ei ole varaa tehottumuuteen maan sisällä. Koko Suomi on periferiassa Euroopasta katsotuna. Siksi meidän tulee ottaa täällä järki käteen ja olla kaikessa mahdollisessa mieluummin muita edellä. Kun maatalous ei Suomessa kannata, niin se ei kerta kaikkiaan kannata. Tämäkin olisi aika tunnustaa ja tehdä siitä johtopäätökset.
        --------------

        Olen tuosta aivan samaa mieltä. Suomella ei ole mitään järkeä eikä mahdollisuuksiakaan kilpailla Eurooppalaisen tuotannon kanssa. Täällä ei kokaan pystytä tuottamaan Euroopan laajuisen elintarviketeollisuuden halpaa bulkkiraaka-ainetta yhtä edullisesti kuin etelämpänä, jossa viljastakin saadan kaksi satoa eikä esim. kasvihuoneita tarvitse lämmittää tuotantokauden pidentämiseksi.

        Suomalainen elintarviketeollisuus - vaikka onkin keskittynyt jo niin suuriin yksiköihin kuin Suomen markkinoilla voi keskittyä - on Euroopan mittakaavassa täydellisesti liian pientä ja kustannustehotonta. Suomi jää vapailla markkinoilla aivan täysin isompien europpalaisten elintarvikejättien jalkoihin.

        Itse en näe muuta mahdollisuutta kuin siirtymän elintarvikkeiden lähituotantoon. Suomen tulisi erikoistua kotimarkkinoille ja ryhtyä kilpailemaan suurten eurooppalaisten elintarvikebrändien kanssa ruoan tuoreudella, laadulla ja paikallisuudella. Tämän rinnalle on kehitettävä luomutuotanto, jolle saadaan vientimahdollisuuksia.

        Kun Suomi ei voi kilpailla suurtuotannon kanssa suuruudella, meidän on kilpailtava pienuudella, paikallisuudella, aitoudella, puhtaudella, tuoreudella ja laadulla. Tämä on ainoa tie pitää Suomessa edes jonkin tasoista elintarviketuotantoa joka edes jossain määrin pitää maatalouselinkeinon hengissä ja maaseudun niiltä osin asuttuna.

        Tässä on maatalouspolitiikan suunta, sillä muuta suuntaa minusta ei enää ole olemassa.


      • KMa
        Jaba_43 kirjoitti:

        Suomella ei ole varaa tehottumuuteen maan sisällä. Koko Suomi on periferiassa Euroopasta katsotuna. Siksi meidän tulee ottaa täällä järki käteen ja olla kaikessa mahdollisessa mieluummin muita edellä. Kun maatalous ei Suomessa kannata, niin se ei kerta kaikkiaan kannata. Tämäkin olisi aika tunnustaa ja tehdä siitä johtopäätökset.
        --------------

        Olen tuosta aivan samaa mieltä. Suomella ei ole mitään järkeä eikä mahdollisuuksiakaan kilpailla Eurooppalaisen tuotannon kanssa. Täällä ei kokaan pystytä tuottamaan Euroopan laajuisen elintarviketeollisuuden halpaa bulkkiraaka-ainetta yhtä edullisesti kuin etelämpänä, jossa viljastakin saadan kaksi satoa eikä esim. kasvihuoneita tarvitse lämmittää tuotantokauden pidentämiseksi.

        Suomalainen elintarviketeollisuus - vaikka onkin keskittynyt jo niin suuriin yksiköihin kuin Suomen markkinoilla voi keskittyä - on Euroopan mittakaavassa täydellisesti liian pientä ja kustannustehotonta. Suomi jää vapailla markkinoilla aivan täysin isompien europpalaisten elintarvikejättien jalkoihin.

        Itse en näe muuta mahdollisuutta kuin siirtymän elintarvikkeiden lähituotantoon. Suomen tulisi erikoistua kotimarkkinoille ja ryhtyä kilpailemaan suurten eurooppalaisten elintarvikebrändien kanssa ruoan tuoreudella, laadulla ja paikallisuudella. Tämän rinnalle on kehitettävä luomutuotanto, jolle saadaan vientimahdollisuuksia.

        Kun Suomi ei voi kilpailla suurtuotannon kanssa suuruudella, meidän on kilpailtava pienuudella, paikallisuudella, aitoudella, puhtaudella, tuoreudella ja laadulla. Tämä on ainoa tie pitää Suomessa edes jonkin tasoista elintarviketuotantoa joka edes jossain määrin pitää maatalouselinkeinon hengissä ja maaseudun niiltä osin asuttuna.

        Tässä on maatalouspolitiikan suunta, sillä muuta suuntaa minusta ei enää ole olemassa.

        Espaniassakin on kasvihuoneita.

        Toiseksi siitä luomusta; mm. vihreiden suunnalta on kuulunut, en muista oliko se Hassi vai Hautala, että luomutuotteidenkin hinta pittä laskea lähes samalle tasolle kuin tavanomainen ruoka.
        Ja Italiasta kotoisin olevan, tapaamani henkilön, mielestä Suomessa on kaikki tuotanto luomua jos sitä vertasi hänen kotimaan tuotantoonsa, en tiedä oliko hän oikessa mutta se oli hänen mielipiteensä.


      • Jaba_43
        KMa kirjoitti:

        Espaniassakin on kasvihuoneita.

        Toiseksi siitä luomusta; mm. vihreiden suunnalta on kuulunut, en muista oliko se Hassi vai Hautala, että luomutuotteidenkin hinta pittä laskea lähes samalle tasolle kuin tavanomainen ruoka.
        Ja Italiasta kotoisin olevan, tapaamani henkilön, mielestä Suomessa on kaikki tuotanto luomua jos sitä vertasi hänen kotimaan tuotantoonsa, en tiedä oliko hän oikessa mutta se oli hänen mielipiteensä.

        Pienuuden ottaminen kilpailuvaltiksi perustuu omassa mielessäni ensisijassa siihen, että ruoka tuotettaisi ja jalostettaisi elintarvikkeeksi mahdollisimman lähellä kuluttajaa. Tämä edellyttää pienyrittäjyyden kasvua, mikä on pois nykyiseltä elintarviketeollisuudelta, koska ei kansa syömistään lisää. - Luomu tulisi sitten vasta tämän päälle.

        Hintatasossa varmaan jouduttaisi kalliimpiin kuluttajahintoihin, mutta ei ehkä kovin paljoa, koska aika lailla säästettäisi kuljetuskustannuksissa, teollisuuden suurten koneiden investoinneissa, suuryritysten hallintomenoissa ja monissa muissakin asioissa ja ilmeisesti perheyrityspohjaisten pk-yrittäjien palkatkaan eivät olisi valion johtoryhmätasoa.

        Italiassa ei ehkä ole paljoakaan luomua, mutta siellä on lähituotantoa ja hyvin runsaasti perheyritäjäpohjaista elintarvikejalostusta ja vähittäiskauppaa, kun meillä on elintarvikkeiden kauppakin 80 prosenttisesti keskittynyt kolmen suurimman keskusliikkeen ketjuille.

        Jos verrataan miltä elintarvikekaupat ja toripöydät näyttävät meillä ja Italiassa, niin emme jää ollenkaan häpeään. Meillä on laadukasta ja siistiä, mutta Italiassa on paljon enemmän alueellisia variaatioita ja aina valikoimissa paikallisia erikoisuuksia sesonkien mukaan vaihdellen, kun siellä kauppias itse ostaa tuotteet myyntiinsä eikä ketjun keskusjohto työnnä tavaraa neliömyyntien suhteessa kauppoihin, kuten taas meillä tehdään.

        Italiaa tunnen vähän, mutten tarpeeksi ja olen sen perusteella sitä mieltä, että meillä olisi opittava Italiasta siinä, miten tuotanto, jalostus ja kauppa pyörii lähituotantona paikallisten pienten perheyrittäjien varassa ja heillä saattaisi olla opittavaa meikäläisestä laatuajattelusta.


      • Heikki K
        Jaba_43 kirjoitti:

        Suomi on vaurastunut juuri sillä että asutus on jakautunut tasaisesti koko maahan.
        -------
        Noin voi hyvin sanoa. Suomalaiset kansat vaelsivat tänne etelästä riistan perässä ja alkoivat raivata maata viljelyyn. Sitten tulivat serlachiukset ja muut ulkomaiset investoijat, jotka valjastivat kosket energiaksi ja alkoivat jalostaa puuta.

        Asutus - maa- ja metsätalous - jakautui tasaisesti pitkin maata ja kaupunkeja alkoi syntyä työväkeä vaativien kartanoiden ja etenkin tehtaiden ympärille samoin kuin rannikolle, josta oli yhteydet maihin, jotka tarvitsivat turkiksia ja tervaa, myöhemmin puutavaraa ja paperia.

        Vauraus alkoi kasvattaa kansaa, kun nälkä ei enää tappanut lapsikatraan heikoimpia yksilöitä. Esikoiset jatkoivat maaseudun asuttamista sukutiloilla ja niiden torpissa, osa renkeinä ja piikoina, mutta nuoremmat sisarukset joutuivat tarjoutumaan lihasvoimaksi kapitalistille ja muttamaan kaupunkeihin.

        Historia kertoo korutonta kieltään siitä, että aina on ollut syitä muuttaa maalta kaupunkeihin.

        Ja se on suomen vaurauden lähde edelleen. Jos asutus olisi keskittyneempää suomi olisi köyhä maa slummeineen.
        ------------
        Myös maaseudulla lähdettiin hakemaan vaurautta. Itsenäistyneet torpparit raivasivat lisää peltoa ja hankkivat lisää lehmiä. Elämä oli silti vaikeampaa kuin isommilla tilpoilla, joilla oli enemmän lehmiä. Torpparit alkoivat ostaa toistensa torppia ja kasvaa suurtilallisiksi entisten suurtilallisten rinnalle.

        Maataloustuotannon koneellistuminen vapautti lisää lihasvoimaa kaupunkien tehtaisiin ja kauppapuoteihin. Syntyi työväenliike ja osuustoiminta. Maataloustuottajat huomasivat, että parhaiten menestyttiin liittymällä yhteen ja ryhtymällä kapitalisteiksi niin kuin tehtailijatkin ja alkoivat perustaa myllyjä, meijereitä, teurastamoja, leipomoita, jne... pitääkseen maataloustuotannon rahallisen tuoton kokonaan omissa käsissään.

        Alkoi kansan jakautuminen kahtia: toisaalta kapitalisteihin ja työväkeen, toisaalta maataloudesta eläviin sekä teollisuudesta ja kaupungistumisesta eläviin.

        Maaseudullakin ajateltiin taloudellisesti: tilakoko kasvoi, maatalous koneellistui, alkutuotannossa erikoistuttiin, kustannustehokkuutta - eli suurempia voittoja - haettiin myös keskittämällä elintarvikejalostus. Meijereiden, teurastamojen, myllyjen ja leipomoiden omistajat investoivat voittovaransa yhä suurempiin tuotantolaitoksiin ja panivat vanhat, pienet ja huonommin kannattavat laitoksensa kiinni. Maaseudulta alkoi vapautua lisää lihasvoimaa kapitalistille ja muuttoliike alkoi ulottua jo Ruotsiin ja Australiaan saakka, kun kotimaan kapitalistillakaan ei ollut tarpeeksi vapaita työpaikkoja tarjolla.

        Koko Suomi on vaurauden lähde edelleen. Vauraus on van keksitty hyödyntää yhä harvempien ja suurempien ja pidemmälle keskittyneiden suurtilojen avulla, muutamalla meijerillä, parilla isolla myllyllä, melko vähillä, isoilla teurastamoilla, jne... koska se on taloudellista ja kannattavaa.

        Kaupunkien energiavarat ovat sieltä maaseudulta lähtöisin.
        -------
        Tuokin on aivan totta. Voimalaitokset syntyivät paljolti paperitehtaiden ympärille, koska ne tarvitsivat energiaa. Siinä samalla sitten sähköistettiin tehtaan ympärille lajeneva kaupunki, pikku hiljaa maaseutukin

        Voisi sanoa niin kuin Vennemo aikoineen ennen sekoamiostaan että "Kaupungit riistää maaseudulta sen tarvitseman energian". Se energian vienti maaseudulta oli riistoa. Veivät halvemmalla sitä kaupunkeihin kuin energian tuotantokustannukset olivat.
        -------------------
        Noinkin voi anoa, sillä hallinnollisten keskusten ja satamien ympärille syntyneet kaupungit eivät saaneet sähköä muuta kuin teollisuuskaupunkien voimaloista, elleivät perustaneet omiaan. Energian tuotanto alkoikin pian eriytyä omaksi teollisuushaarakseen, kun väestön kasvu loi sille markkinoita ja väestön asettuminen kaupunkeihin teki toiminnan myös kannattavammaksi kuin harvemmin asutun ja harvenevan maaseudun kalliimpi sähköistäminen.

        Keskittymistä toki tapahtui sitäkin tietä, että satamakaupungit perustivat höyryvoimaloita, koska puuta ja sellua ulkomaille vievät laivat voivat tuodessaan tuoda kivihiiltä. Näiden sähkölaitosten hukkalämmöstä kaupungit keksivät myös kaukolämmön pystyäkseen paremmin lämmittämään maalta paenneen työväkensä kerrostalolähiöt.

        Maaseudulla tällaista "etua" ei ollut, vaan siellä maksettiin sekin kaupunkilaisten saama alennus korkeampina hintoina. Tämä koski sekä sähköä että puuta.
        ----------
        On se ikävää, ettei Suomen kansa ole ymmärtänyt omaa etuaan ja pysynyt vaan sitkeästi maalla.

        "Koko Suomi on vaurauden lähde edelleen. Vauraus on van keksitty hyödyntää yhä harvempien ja suurempien ja pidemmälle keskittyneiden suurtilojen avulla, muutamalla meijerillä, parilla isolla myllyllä, melko vähillä, isoilla teurastamoilla, jne... koska se on taloudellista ja kannattavaa."

        Tai se keskittyminen on niin kuin on jo nähty joidenkin "keskittyneiden" teollisuuslaitosten osalta kupla. Hajauttaminen on jo vielä paremman tuloksen perässäalkanut koska se keskisttäminen on osoittautunut kannata kuplaksi. Tämä keskittäminen on ollut aina aaltoliikettä, oikestaan muotioikku. Nyt ollaan sen keskittämisnuodin allonhrjan ohi ja hajauttaminen on jo muotisana.

        "Maaseudulla tällaista "etua" ei ollut, vaan siellä maksettiin sekin kaupunkilaisten saama alennus korkeampina hintoina. Tämä koski sekä sähköä että puuta.
        ----------
        On se ikävää, ettei Suomen kansa ole ymmärtänyt omaa etuaan ja pysynyt vaan sitkeästi maalla."

        Tässähän ei ole kysymys siitä missä asutaan, vaan kuka maksaa. Eli maala asuva maks(oi)aa kaupungissa asuvan kustannuksia.


      • Heikki K
        Mielipidepankki kirjoitti:

        Suomi ei enää ole maatalousvaltio eikä alkutuotannon maa. Ensin Suomi teollistui, sitten niin sanotusti jälkiteollistui ja muuttui osin korkean osaamisen kehittyneeksi valtioksi.

        Kun tätä prosessia selaa historiassa taaksepäin, voi nähdä suuriakin muuttoliikkeitä kohden tuota muutosta. Teollistuminen veti ensin väkeä maaseudulta, koska teollistuminen loi työpaikkoja ja antoi elannon. Modernin yhteiskunnan modernit toiminnot edellyttyävät jonkinasteista keskittymistä, mikä helpottaa logistiikkaa ja verkottumista.

        En ymmärrä laisinkaan väitettäsi siitä, että laaja-alainen asutus takaisi maksimaalisen vaurauden. Esimerkiksi Italia on tyypillinen esimerkki siitä, kuinka paljon vauraampi teollistunut Pohjois-Italia on maatalouden varassa kamppailevaan etelään verrattuna. Italiankin eteläosiin on pakkautunut liikaväestöä, jonka ainoa näköalana on rikollisuus tai muutto pohjoiseen.

        Suomesta ei saa slummialuetta tekemälläkään. Miten ihmeessä tämä olisi mahdollista, kun koko väestömmärämme mahtuu yhteen Pietariin. Energian riiston kanssa on myös vähän niin ja näin. Jos tarkoitat metsiä teollisuuden raaka-aineena, niin teollisuuslaitokset ne sitä puuta tarvitsivat. Ja jos eivät olisi tarvinneet, ne olisivat lahonneet ikimetsinä paikoillensa. Teollisuuslaitokset taas sijoittuvat sinne, missä on optimaaliset kulku-yhteydet. Tämä tarkoittaa merten läheisyyttä, vesistöreittien yhtymäkohtia, rautateiden risteysasemia.

        Minkäänlaista riistotaloutta ei ole olemassa. Suomi on markkinatalousmaa. Jos siis katsot kyseessä olevan riistotalous, minun on vaikea ymmärtää kantaasi muuksi kuin markkintalouden kritiikiksi. Markkinatalouden lait ovat ohjanneet raaka-aineiden ja rahavirtojen sekä ihmisten kulkua kohti keskittymiä. Toisensuuntainen kehitys on yleensä edellyttänyt poliittisia päätöksiä eli sunnitelmataloutta.

        Puolustuspolitiikan kannalta nyt on melko yhdentekevää, jos jossain Savukoskella asuu muutama vanha ukko ja akka tönöissään. Puolustusvoimat ei ole enää pitkää aikaan puhunut tällaisesta, koska joukot ovat nopeasti liikuteltavia tarpeen vaatiessa.

        En minäkään vastusta Suomen pitämistä asuttuna. Länsi-Suomi on melko kauttaaltaan asuttuna ja taloudellisesti tasaapainossa. Liikaväestö on muutanut niistä suurten muuttojen aikana pois ja alue tarjoaa riittävän toimeentulon nykyisen suuruiselle väestölle. Sen sijaan idässä ja pohjoisessa väkeä on liikaa. Alueella ei yksinkertaisesti riitä töitä ja huisketta näin monelle. Siksi on alueen omankin kehityksen kannalta tärkeää, että taloudellinen tasapaino saavutetaan.

        Suomella ei ole varaa tehottumuuteen maan sisällä. Koko Suomi on periferiassa Euroopasta katsotuna. Siksi meidän tulee ottaa täällä järki käteen ja olla kaikessa mahdollisessa mieluummin muita edellä. Kun maatalous ei Suomessa kannata, niin se ei kerta kaikkiaan kannata. Tämäkin olisi aika tunnustaa ja tehdä siitä johtopäätökset.

        Jos me haluamme pitää täällä korkeaa verokantaa ja korkeaa kustannustasoa, seurauksena on osaavimman väen poismuutto leveämmän leivän ja alhaisemman verotuksen maihin. Kun hyviä menestyvää Etelä-Suomea halutaa kurjistaa ylimääräisillä tasausveroilla, kielitaitoiset ja koulutetut nuoret vetävät tästä omat johtopäätöksensä. Minusta meillä ei ole varaa menettää nimenomaan nuoria ja nuoria aikuisia, sillä heistä tulee vielä muutenkin huutava pula.

        "Minkäänlaista riistotaloutta ei ole olemassa. Suomi on markkinatalousmaa. Jos siis katsot kyseessä olevan riistotalous, minun on vaikea ymmärtää kantaasi muuksi kuin markkintalouden kritiikiksi. Markkinatalouden lait ovat ohjanneet raaka-aineiden ja rahavirtojen sekä ihmisten kulkua kohti keskittymiä. Toisensuuntainen kehitys on yleensä edellyttänyt poliittisia päätöksiä eli sunnitelmataloutta."

        Teollistumisen- ja sääntelytalouden aikana juuri poliittisilla pätöksillä tilanne oli se että energia ja raaka- aine vietiin alihintaan ja maalla asuva ei saanut edes kunnolla leipää sillä rahalla joka sinne tuli. Sitten tuli aika jolloin keksittiin elintarviketuotantoon tuet korvaamaan sitä vajetta, mutta sekin on koko ajan herättänyt närää niissä teollistuneiden alueiden ihmisissä. Nyt toimitaan ns. markinataloudessa ja sen nimellä nyt riistetään alkutuotantoa. Nykyisin sitä "sääntelyä" hoitelee TUPO ja elintarvikkeiden hintasääntely. Nyt vain se hintasääntely kohdistuu pelkästään alkutuotantoon. Eli sinne josta nyt on kyse. Välillä se sääntely koski myös kaupassa olevia hintoja. Niin kauan kuin tällainen osittainen sääntely on olemassa ei voi puhua markkinataloudesta. Alkutuotannolta otettiin pois neuvotteluvaltuudet sekä elintarvikkeiden hinnan-, että puun hinnan osalta. Vedoten markkinalainsäädäntöön. Mutta kuitenkin työmrkkinajärjestöille jätettiin tämä monopoli. Elintarvikeraaka- aineen maksimihinta on määrätty EU- tasolla. Suomalainen alintarviketuotanto joutuu lisäksi kilpailemaan EU:n korkeammin tuettujen elintarvikkeiden kanssa. Ei elintarviketuotannon osalta voi puhua tuotannon kannattamattomuudesta tämän nykyisen "markkinatalouden aikana", koska se ei sitä ole. Suomi asetetaan Eu:n taholta epäedullisempaan asemaan kuin se tuotanto- olosuhteiltaan olisi. Jos suomalainen viljelijä saisi saman tukitason kuin keskieurooppalainen viljelijä, suomalaiset viljelijät vaihtaisi joka vuosi uuden Valmetin ja Mersun, ei tarvitsisi tyytyä monta vuotta vanhaan Volvoon.

        Tästä voi tehdä sellaisen johtopäätöksen että suomalainen alkutuotanto tehokkainta Euroopassa, koska näissäkin olosuhteissa pysyy hengissä.

        "Sen sijaan idässä ja pohjoisessa väkeä on liikaa. Alueella ei yksinkertaisesti riitä töitä ja huisketta näin monelle. Siksi on alueen omankin kehityksen kannalta tärkeää, että taloudellinen tasapaino saavutetaan."

        Heitit taas väitteen joka ei pidä paikansa. Ihmisiä ei ole liikaa vaan Lipposen "lupaama kyykytys" on tehonnut. Ennen tuettiin teollisuutta tasapuolisesti oli se missä päin maata tahansa. Lipposen hallituksen aikana yritystuet suunnattiin etelän telakoille ja "Nokioille". eli rakennettiin se "suuruuden kupla". Nyt voidaan arvioida miten siinä on käynyt.

        Sitä seurausta kutsutaan "kiinailmiöksi", vaikka se on täysin kotikutoinen tilanne. Yhtä suuren luokan asia kuin se "Holkerin hallituksen" ja "Vahvamarkka Maunin" aiheuttama tilanne ennen lamaa. Kiinailmiötä ei todellisuudessa ole, vaan se on suomessa tehty moka ja "peitetarina" tehdyille mikille. Mitenkän siinä Nokian ja muiden pörssiyhtiöiden tukipolitiikassa kävikään. Pörssiyhtiöt rahastivat suomen tuet ja sillä rahalla investoivet "kiinaan" ja loput jakoivat osinkoina klobaalisti pitkin maailmaa. Eli mitä Suomi tästä tukipolitiikasta hyötyi. En keksi mitään sellaista mitä siitä olisi saatu vastineeksi. Yritystue vielä "korvamerkittiin" tietylle alueelle suomessa, josta syystä esimerkiksi Lappissa olisi tarvinnut lisää ja etelässä sitä jäi käyttämättä, mutta sitä ei voinut siirtää suomen sisällä, vaan ne jäivät käyttämättä.

        Uusi pieni yritys tarvitsisi tukea noin 10 000 euroa päästäkseen aökuun. Laskeppa kuin monta yritystä olisi saatu iakaan pelkästään sillä Nokian saamalla tukipotilla. Tällainen pieni yritys olisi takuuvarmasti suomessa edelleen työllistämässä ihmisiä. No missä Nokia ja Salcomp? On maailman äärissä toteuttamassa sitä "Kiinailmiötä". Nokian tukipotilla olisi saatu pystyyn noin 500 000 uutta pientä yritystä Lappiin ja muuallekin suomeen. Jos tästä otetaan se normaali poistuma joka on 50 % muutaman vuoden aikana, olisi yritysten määrä nyt 250 000. Eli miten olisi Lipposen hallituksen työllisyystavoite toteutunut. Olisi voinut leuhkia nollatyöttömyydellä ja ei tarvitsisi puhua mitään sellaisesta kuin Kiinailmiö. Sillä ei olisi mitään merkitystä. Pörssiyhtiöt olisi voineet tehdä mitä olisi halunneet, eikä sillä olisi ollut mitään merkitystä suomen taloudelle eikä työttömyydelle.

        Milloinhan näistä Kokdemi- mokista päästäisi eroon?

        Maailma muuttuu, mutta pitääkö ne mokat tehdä joka muutoksessa? Suuren luokan munaukset.


    • ellei suorastaan

      makaaberia, että rikas virkamiesluokkaan kuuluva herrankekkuli yrittää populistisella kirjoittelulla saada vähenpiosaiset ihmiset kannattamaan herrojenpuolueita!

      "Venäjällä asiat ovat toisin, siellä ollaaan rahattomia ja kyynisiäkin, joten syrjäseutujen asukkaat on kylmästi jätetty elämään kivikautta, kun kerran haluavat tuppukylissään elellä."

      Ehkäpä se rahattomuus johtuukin juuri siitä.

      Vieläkö maalaisten syyllistäminen ja vihanlietSONTA uppoaa "Hansuun ja Pirreen".

    • kiipeilijä

      Tasaisuus on pikkuongelma. Vankka EU-siirtää vaikka vuoriston tasamaalle.

    • kiipeilijä

      Tasaisuus on pikkuongelma. Vankka EU-siirtää vaikka vuoriston tasamaalle.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Putin hoiti Suomen natoon ja myös Ruotsin

      Iso kiitos Vladimir Putinille. Hänen ansiosta pääsemme nyt Natoon. Putin halusi Naton lähelle ja nyt sai. Voimme tästä kiittää vain Putinia.
      Maailman menoa
      641
      7865
    2. Niinistö teki hetkessä Suomesta Venäjän ydinaseiden maalitaulun

      Kaiken lisäksi mies vielä lällätteli Putinille eilisessä tiedotustilaisuudessa ja käski katsomaan itseään peiliin. Kyllä vähän asiallisempaa käytöstä
      Maailman menoa
      436
      2145
    3. Voi Stefu ja sun kiivas luonteesi

      Sielä lentelee ullakkohuoneiston ikkunasta daamin vaatteet ja matkalaukut pitkin pihaa. Toisaalta,en ihmettele yhtään että tämä suhde päättyi näin,kyl
      Kotimaiset julkkisjuorut
      225
      2048
    4. Poliisi otti Stefun kiinni!

      Seiska tietää kertoa.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      143
      1630
    5. Veikkaus: Miten The Rasmus pärjää Euroviisuissa?

      Euroviisuhuuma on ylimmillään, kun Suomi ja The Rasmus taistelee biisillään Jezebel. Bändi on tikissä, kunhan Lauri Ylösen ääni kantaa. Mitä veikka
      Viihde ja kulttuuri
      51
      1219
    6. Ohhoh! Martina Aitolehti ja seurapiirihurmuri-Jesper ekassa yhteiskuvassa - Sutinaa Mallorcalla!

      Martina Aitolehti ja seurapiirijulkkis-Jesper nauttivat toisistaan varsin vauhdikkaissa merkeissä Mallorcalla. Aitolehti ei ole esitellyt rakastaan vi
      Kotimaiset julkkisjuorut
      25
      1187
    7. Stefanilta tuli taas karu totuus Sofiasta

      Marokkolainen h*o*ra! Voi tsiisus kun mulla on hauskaa! Lumput lentää ikkunasta kun Stefu raivoaa h*uralleen🤣🤣🤣 Nyt ne popparit tulille, tästä tule
      Kotimaiset julkkisjuorut
      95
      1055
    8. Ootko onnellinen kun ei tarvitse

      nähdä tätä tyhmää naamaa enää koskaan? Multa se särkee sydämen, mutta minkäs teen. Vaikka olisi kuinka sinnikäs eikä hellittäisi, se ei aina auta.
      Ikävä
      65
      824
    9. Oletko nähnyt eroottiset kohuleffat? Fifty Shades Of Grey -trilogia tv:stä

      Fifty Shades -trilogia starttaa, kun nuori opiskelijanainen Anastasia tapaa rikkaan liikemiehen. Seksisuhdehan siitä starttaa, höystettynä sadistisill
      Suhteet
      6
      705
    10. Steppuli veressä

      Seiskan lööpissä Steppulilla naama ja nyrkit veressä. Ei tainnut ihan kamojen pihalle paiskominen riittää. Onkohan pistänyt kämpän tuusannuuskaks.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      50
      679
    Aihe