USssä pohdiskeltua! Lukekaa vaikka kommentista 31 eteenpäin.
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/176844-mista-malli-suomen-kielipolitiikalle
"Vaikkapa niin, että
Pakollisia kieliä ei ole. Valtio säätää kuitenkin että kunnalla on oltava peruskoulun kieliohjelma jonka tarjontaan sisältyy vähintään kansalliskielet suomi, ruotsi, saame, EU-kielet englanti, saksa ja ranska sekä venäjä. Oppilaan täytyy voida vaihtaa koulua ja kuntaa joutumatta kielten takia vaikeuksiin. Pakollisesta ruotsista olisi pitänyt luopua Suomen liityttyä EU:hun.
Kansalliskieliä on kolme, historialliset suomi, ruotsi ja saame. Näitä tulee tarjota kielikylpynä, sekä A- ja B-kielinä halukkaille, ja kieliä tulee edistää aktiivisesti muilla tavoin, joskaan ne eivät ole enää pakollisia.
Omankieliset palvelut tulee arvioida uudelleen, niin että A-ydinpalvelut koulu, hoiva, turva ja oikeus turvataan ehdoitta ja nykyistä paremmin. Muut B-palvelut määräytyisivät kartoittamalla väestön todellista kielitaitoa nykyistä paremmin. Palvelujen määrittelyssä tulee myös ottaa huomioon muiden kielivähemmistöjen tarpeet C-palveluina, jotka tähtäävät maahanmuuttajien kielelliseen integrointin Suomessa.
On selvää, että kaksikielisten perheiden yleistyttyä, omankielisten palvelujen tarve on vähentynyt. Omankielisiä palveluja vaadittaessa niihin on myös asiakkaana sitouduttava.
Kuntien virallisten kielien tulee määräytyä edellisen mukaan. On arvioitava uudestaan milloin, ja millä vähemmistön prosenttiluvulla keskimääräisesti, tarjottavien palvelujen tarve on niin suuri, että koko hallinnon on oltava kaksikielinen. Prosenttiluku ei välttämättä asetu nykyiseen 8%:iin.
Yhteiskunnan toimivuuden kannalta pitää luoda mekanismi, jonka kautta voidaan poikkeustapauksissa tehdä tietyn kielen opiskelu pakolliseksi kunnassa tai alueellisesti. Tämän tavoitteena on estää syrjäytyminen, gettoutuminen tai turvata tärkeitä yhteiskuntatoimintoja kuten esim. A-ydinpalveluja."
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/176844-mista-malli-suomen-kielipolitiikalle
"Vaikkapa niin, että
Pakollisia kieliä ei ole. Valtio säätää kuitenkin että kunnalla on oltava peruskoulun kieliohjelma jonka tarjontaan sisältyy vähintään kansalliskielet suomi, ruotsi, saame, EU-kielet englanti, saksa ja ranska sekä venäjä. Oppilaan täytyy voida vaihtaa koulua ja kuntaa joutumatta kielten takia vaikeuksiin. Pakollisesta ruotsista olisi pitänyt luopua Suomen liityttyä EU:hun.
Kansalliskieliä on kolme, historialliset suomi, ruotsi ja saame. Näitä tulee tarjota kielikylpynä, sekä A- ja B-kielinä halukkaille, ja kieliä tulee edistää aktiivisesti muilla tavoin, joskaan ne eivät ole enää pakollisia.
Omankieliset palvelut tulee arvioida uudelleen, niin että A-ydinpalvelut koulu, hoiva, turva ja oikeus turvataan ehdoitta ja nykyistä paremmin. Muut B-palvelut määräytyisivät kartoittamalla väestön todellista kielitaitoa nykyistä paremmin. Palvelujen määrittelyssä tulee myös ottaa huomioon muiden kielivähemmistöjen tarpeet C-palveluina, jotka tähtäävät maahanmuuttajien kielelliseen integrointin Suomessa.
On selvää, että kaksikielisten perheiden yleistyttyä, omankielisten palvelujen tarve on vähentynyt. Omankielisiä palveluja vaadittaessa niihin on myös asiakkaana sitouduttava.
Kuntien virallisten kielien tulee määräytyä edellisen mukaan. On arvioitava uudestaan milloin, ja millä vähemmistön prosenttiluvulla keskimääräisesti, tarjottavien palvelujen tarve on niin suuri, että koko hallinnon on oltava kaksikielinen. Prosenttiluku ei välttämättä asetu nykyiseen 8%:iin.
Yhteiskunnan toimivuuden kannalta pitää luoda mekanismi, jonka kautta voidaan poikkeustapauksissa tehdä tietyn kielen opiskelu pakolliseksi kunnassa tai alueellisesti. Tämän tavoitteena on estää syrjäytyminen, gettoutuminen tai turvata tärkeitä yhteiskuntatoimintoja kuten esim. A-ydinpalveluja."
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ei todellakaan tarvita mitään pakollisia kieliä, vaan annetaan kansalaisten itse valita opetettavat kielensä. Ainoastaan englanti maailman yleiskielenä on poikkeus ja Ruotsissahan se on pakollinen.
Toisaalta 95% valitsisi englannin vapaaehtoisestikin. He, jotka eivät valitsisi, olisi kielellisesti lahjakkaat, jotka ilman opetustakin oppivat englannin muussa yhteydessä.
Tosin suomen kieli olisi oltava pakollinen kaikille, koska maassa ei ilman suomen taitoa pärjää. MUTTA jos kynnyskysymyksenä on "pakkosuomen" poisto suruilta, niin silloin se on hyväksyttävää.
Jaska on hienosti kunnostautunut oivana kielikeskustelun avaajana viime aikoina!
"Tosin suomen kieli olisi oltava pakollinen kaikille, koska maassa ei ilman suomen taitoa pärjää"
Kommenti 19 alla olevasta linkistä
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/176742-onko-raasepori-nollakielinen-kaupunki
"Suomessa asuvana on osattava suomenkieltä"
-- Tämä ei itse asiassa pidä paikkaansa. Paikallisen yhteiskunnan kieltä toki pitää osata, mutta ruotsinkielisissä kunnissa se on ruotsi. Ei ole mitään perusteita, miksi kaikkien Suomessa asuvien pitäisi osata suomea. Ei asukkaiden tarvitse osata kommunikoida kaikkien muiden asukkaiden kanssa - riittää että he voivat kommunikoida yhteiskunnan kanssa. Muistetaan, että Suomi on rajaukseltaan keinotekoinen kuten kaikki valtiot, ja rajojen sisään on leikattu osat kolmesta vanhasta kielialueesta:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/138707-suoma...
Jaska on hieman höveli tuossa kommentissaan. Nimittäin ruotsinkielisiä kuntia ei ole enää kuin kaksi mantereella!
Närpiö on toinen niistä ja se on itse hakemassa vapaehtoista kasikielisyyttä, jos ei ehdi sitä ennen jo muuttua lainkin puolesta kaksikieliseksi. Toinen on 2000 asukkaan minikunta Korsnäs.
Molemmat muuttuvat kuitenkin kaksikielisiksi, kun kuntaliitokset pannaan voimaan myös tuolla alueella.
Tosin kyllähän ruotsinkielisenemmistöisiä kuntia maahan jää. Olisi kuitenkin outoa, jos niissä kaksikielisinä kuntina ei olisi maan pääkieltä pakolisena.
"Tosin kyllähän ruotsinkielisenemmistöisiä kuntia maahan jää. Olisi kuitenkin outoa, jos niissä kaksikielisinä kuntina ei olisi maan pääkieltä pakolisena."
Alueellinen pääkielihän on niissä kunnissa ruotsi, esimerkkinä Raasepori jossa 65% ruotsinkielisiä. Äskeisessä sen kunna kielipäätöksessa alkaa opettaa toista suomen kansalliskieltä eka luokalta asti niin 100% ruotsinkielisistä halusi että ekalla aletaan opettaa suomea. Vapaaehtoisuus toimisi oikein hyvin että suomea opiskeltaisiin.
Vastaavasti nin suomenkielisistä vanhemmista 55% olisimhalunnut alkaa englannin kielellä.
Raaseporin surut ovat siis paljon fiksumpia kuin nettisvekot ja Pohjanmaan nettisurut.
Ei siellä valiteta "pakkosuomesta", koska maan ylivoimainen pääkieli tietysti pitää oppia ja mieluummin vielä hyvin.
Hyvä avaus.
Jävla fenno!