Hanski elää osa 10a

Jermu

Tumma hahmo katsoo Hanskia teho-osaston ikkunan takaa. "Mitättömät turvatoimet..." hymähtää tuo hahmo ilottomasti. Hänkin oli kävellyt sisälle ja käyttäytyessään riittävän määrätietoisesti, ei kukaan ollut kysynyt mitään. Hanski oli täynnä letkuja ja johtoja ja siteissä päästä varpaisiin.
Hän oli loukkaantunut todella pahasti. Tummiin pukeutunut vieras pysäyttää osaston hoitajan. "Tuleeks tosta jätkästä vielä eläjä?"
"Tuota..en mä varmaan.." Hoitaja empii, mutta tuo hahmo on täynnä jotain sellaista energiaa, joka pakoittaa hänet kertomaan. Tuon hahmon huulet ovat hymyssä, mutta silmissä ei hymyä näy.
"Joo, kyllä me saadaan tuo potilas melko varmasti kuntoon. Toinen jalka ja käsi meni tosi pahoin siinä onnettomuudessa..." Selvittää hoitaja. "Vai onnettomuudessa..Olen aina ihaillut hoitajien tapaa kertoa asioita. Kiitos" Hahmo kääntyy ikkunaan päin ja lopettaa siten keskustelun. Hoitaja poistuu ja unohtaa mielellään kysyä tuon tyypin nimeä.."Hrrr, mikä tyyppi"
Hetken päästä, tuo hahmo on nähnyt tarpeeksi ja hänkin poistuu mielessään suunnitelma. Oikeastaan se on suunnitelman runko, koska kohde puuttuu...vielä. Kävely on kevyttä ja joku voisi luulla häntä vaikkapa pojaksi, joka tulee vierailultaan vanhan mummonsa luota. Tuo hahmo ei ole kiihtynyt, eikä vihainenkaan, itseasiassa hän on todella rauhallinen.

Hanskin vaimo on myös tullut siskonsa kanssa vierailulle. Pari minuuttia saapumisen jälkeen on puhe jo kääntynyt sairaalalaskuihin ja vakuutuksiin. "Onneksi Hanskilla oli vakuutukset kunnossa.Sillä on henkivakuutuskin...Ei sillä, että sitä nyt tarvittiin, mutta kuitenkin...".
Rahaa ja jälleen kerran rahaa. Sitä keskustelua Hanski kuulisi, jos olisi tajuissaan. Yhtään sanaa hän ei olisi kuullut siitä, miten kamala tapaus se olisi ollut tai muuta osaa ottavia huomioita..Eikä varsinkaan sitä kliseetä "parane pian.."

Vielä yksi vieras käy myöhään illalla oven takana juuri osaston vierailuajan päätteeksi. Hänellä on pieni kukkakimppu, jonka koristepaperi on aivan kyynelistä kostea. Aivan hiljaisella äänellä tuo hahmo puhuu..äänellä, josta kukaan muu ei saisi mitään selvää. Se on aivan kuin rukous...mutta sisältö saattaisi olla lähempänä langetettua kirousta.

Hanskin yliajon tutkimukset jauhavat paikoillaan, kunnes päivystävän poliisin puhelimeen tulee eräänlainen ilmianto. Siinä pyydetään nimettömänä tarkistamaan muutamia seikkoja ja eräs ajoneuvo, ennenkuin se ehditään korjata. Poliisi saa ongittua sen verran lisää tietoja tuolta nimettömältä tyypiltä, että tutkimus päätetään uloittaa tuon vihjeen tarkistukseen. 2 tuntia myöhemmin, he saapuvat kyseessäolevan talon pihalle. Oven avaa rouva, joka myös antaa luvan tarkistaa autotallissa olevan auton kunnon.
Bingo! Autolla on selvästi törmätty hiljattain johonkin. Rouva kertoo miehensä ajaneen parkkihallin pylvääseen, mutta ei ole enää niin vakuuttuneen oloinen itsekkään. Poliisin labbiksen porukka alkaa ottaa rouvan luvalla näytteitä. Juttuhan etenee hienosti, ajatteli eräs rikospuolen konstaapeli mennessään ulos tupakalle.
Näin ajatteli myös se tumma hahmo omassa autossaan 200 metrin päässä laskiessaan kiikarit alas ja sytyttäessään sikarin..

10

1514

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Mariet

      Jermu, äkkiä jatko-osa. Ei pysty siirtymään tästä ennenkuin saa lukea lisää. Pitääks tässä istuu kauankin?

      • Jermu

        joudut odotteleen, joten hopiti hop, voit hjypätä realiin.


      • Mariet
        Jermu kirjoitti:

        joudut odotteleen, joten hopiti hop, voit hjypätä realiin.

        Olen odottanut huomiseen ja huomiseen ja hjypännyt realissa, mutta mitään jatkoa Hanskin tarinaan ei kuulu.


      • Jermu
        Mariet kirjoitti:

        Olen odottanut huomiseen ja huomiseen ja hjypännyt realissa, mutta mitään jatkoa Hanskin tarinaan ei kuulu.

        Hanskin seikkailemattomuus jatkuu tänään..Kjäh!


    • Jermu

      Ei Mara vastustellut pidätystä, oikeastaan hän naureskeli vain koko tilannetta. Poliisi oli kuulemma löytänyt pitäviä todisteita, joiden perusteella Mara voitiin pidättää kuulusteluja varten. Anne seisoi hiljaa kotiovella, kun Maraa vietiin. Kyllä hän jo tiesi varmuudella, että Mara oli syyllinen Hanskin yliajoon..Se oli kosto kaikesta.
      Anne oli tavallaan iloinen, että tilanne oli selvinnyt, mutta samalla hän oli surullinen siitä hinnasta mitä tuo kaikki oli maksanut.
      Hanski oli kyllä meilaillut hänelle, mutta aina ne viestit olivat olleet asiallisia. No olihan siellä niitä vitsejä ja hassuja kuvia, mutta se oli sitä huumoria, joka kiertää ympäri maailman sähköpostin mukana. Miksi kaikki päättyi siis näin..Siis muutaman sähköpostinko takia tilanne oli ajautunut tähän pisteeseen. Oliko Mara mustasukkainen?? Ei pitänyt olla mitään syytä, koska Anne tiesi Maran seikkailuista. Ehkä se oli vaan sitä omistamisenhalua ja vallan osoittamista..
      No se päättyy nyt tähän päivään, vaikka henki lähtisi, tuumii Anne. Hän ottaa takkinsa ja lähtee kävelemään bussipysäkkiä kohti. Hän on päätöksensä tehnyt.

      Hanski on palannut tajuihinsa ja samalla hetkellä hän toivoo, ettei olisi herännyt ollenkaan..ainakaan vielä. Hän on todella rikki ja kivut ovat jo tavoittaneet mielen jokaisen sopukan. Hän huutaisi, jos nenästä ja suusta tulevat letkut antaisivat mahdollisuuden. Mitä helkkaria on tapahtunut pyörii hetken aikaa mielessä, kunnes kipujen aallot vievät tuonkin ajatuksen mennessään.
      Poliisikin yrittää saada lausuntoa häneltä, mutta ei se oikein onnistu. Lääkitys on liian vahva, että asiassa pääsisi luotettavalla tavalla eteenpäin. No toisaalta Hanskin lausunto olikin lähinnä muodollisuus, koska epäilty oli saatu kiinni ja tekoväline oli tutkimuksessa todettu Maran autoksi. Kuulusteluissa Mara oli väittänyt olleensa hieman humalassa ja ei kuuleman mukaan ollut edes havainnut törmäystä, joten hän ei siis ollut edes omien sanojensa mukaan syyllistynyt onnettomuuspaikalta pakenemiseen ja heitteillejättöön. No oikeudenkäynti pidettäisiin sitten aikanaan ja Mara saisi vastata siinä vapaalta jalalta. Oikeus oli katsonut, että ei ole syitä jatkaa vangitsemista. Mara oli kuitenkin määrätty ajokieltoon toistaiseksi.

      Mustiin pukeutunut hahmo luki raporttia autossaan. Raportti ei todellakaan ollut tarkoitettu hänen silmilleen, mutta jotenkin sen kopio oli hänelle kulkeutunut. Sikari paloi hiljaa ja siitä tulevat savukiekurat poistuivat hieman auki olevasta sivuikkunasta. Tilanne ei näyttänytkään enää yhtä hyvälle, kuin aiemmin..
      No olihan tuolla hahmolla suunnitelma B, jos A epäonnistuisi. Oikeudenkäynnin jälkeen se nähtäisiin.

    • Jermu

      Hanski vietti sairaalassa 8 viikkoa, eikä kunto vieläkään kummoinen ollut. Rullatuolilla hänet kuskattiin odottavaan taksiin. Hänen vaimonsa ei tullut häntä hakemaan vedoten työkiireisiin. Hanski oli ollut todella yksinäinen siitä hetkestä lähtien, kun hän oli kunnolla tullut tajuihinsa. Poliisi oli käynyt kuulustelemassa pariin kertaan ja silloin hän oli saanut kuulla Maran olleen tuon auton ratissa. Ei hän oikein ollut sitä alkuun uskonut, mutta tosiasiat puhuivat puolestaan.
      Työpaikalta oli pari kaveria käynyt tuomassa kaikilta terveisiä ja pomonkin paranemistoivotukset. Haluaisivat hänet äkkiä takaisin töihin. No edes joku odotti häntä palaavaksi.
      Sairaalassa oli jo aloitettu kuntoutus ja kävely keppien kanssa onnistui jotenkuten, mutta koski edelleen jokapaikkaan. Kylkiluut olivat vielä arat, mutta yskiminen ei enää tuntunut samanlaisena tähtiä silmiin lyövänä tuskana kuin alussa.
      Käsi ja jalka palautuisivat kuulemma lähes ennalleen, mutta maratonille Hanskista ei kuulemma enää koskaan olisi.
      Hanski oli todella yksinäinen. Sairaalassa vietetyt viikot hän vielä jotenkin ymmärsi, mutta nyt olisi palattava arkeen ja kuntouduttava takaisin normaaliin työelämään sopivaksi.
      Mutta Hanski ymmärsi jo nyt, että tuon kaiken hän tulisi tekemään aivan yksin. No, eikun eteenpäin, sanoi mummo lumessa, ottaessaan keppien kanssa raahautuvia loikkia kotiovelle päin.

      Meni vielä pari viikkoa ja tuli oikeudenkäyntipäivä. Asiat menivät omalla painollaan käsittelyn aikana ja lopulta Hanski alkoi käsittää, ettei Mara tulee saamaan kovinkaan kummoista rangaistusta. Humalaista kuskia suojelee ilmeisesti jokin ylimääräinen sädekehä suomen oikeuslaitoksessa. Sakkoja ja korvauksia suurinpiirtein samaan tyyliin, kuin heidän nyrkkitappelussaan. No saihan Mara ajokieltoa ja 4 kuukauden ehdollisen tuomion.
      Ei mene enää tällainen Hanskin kalloon. Autolla voi tehdä vaikka mitä, kunhan muistaa juoda sen päälle tai ennen pullon kossua...No valittamaan hän ei alkaisi, vaikka hänen asianajajansa niin kehoittikin..Ei ei, sellaista leikkiä hän ei enää jaksaisi.
      Hanski käänti keskustelun asianajajan kanssa aivan muihin juttuihin ennen oikeudenkäynnin loppumista. Asiat olivat kuulemma hoidossa ja ne etenisivät omalla tahollaan aivan normaalisti. No edes jotain edistystä tässä kaiken skeidan keskellä.
      Mara naureskeli aivan avoimesti poistuessaan oikeudenkäynnistä ja näytteli vielä ratinkääntö ja ohjailuliikkeitä Hanskille ohikulkiessaan.
      Hanski raivosta aivan sanaton, eikä löytänyt sillä hetkellä mitään sanottavaa Maralle.

      Kadulla odottavassa autossa soi kännykkä. Henkilö, joka vastaa siihen saa varmistuksen aavistuksiinsa. Hänen odotuksensa on päättynyt, kun mieshenkilö kävellä lantustelee hiljalleen pois käräjäoikeuden rakennuksesta keskustaa kohti.
      Hän poistuu autosta ja alkaa seurata tuota edellä kulkevaa miestä. Pari korttelia kuljettuaan, hän kiihdyttää vauhtiaan ja tavoittaa edelläkulkevan miehen nopeasti. Luja tönäys sivusuuntaan kaataa miehen sivulla olevaan pimeään käytävään. "Mitä helv...Kuka sä luulet oikein olevasi tollanen huppu päässä.." Siihen loppui puhuminen siinä käytävässä ja alkaa huuto, kunnes sekin loppuu lujiin lyönteihin ja potkuihin. Ne putoilevat alas raskaasti ja rikkovat kaiken tieltään.
      Muutama hengenveto myöhemmin poistuu tuo mies ottaen hupun päästään ja tunkien sen taskuunsa.
      Hänen kasvoilla ei näy oikeastaan mitään tunteita ja kevyt vihelletty sävel karkaa hänen huuliltaan, kun hän kävelee pois tapahtumapaikalta. Häntä ei edes hengästytä, kun hän kävelee normaalia vauhtia takaisin autolleen. Ja miksipä olisi hengästyttänyt. Eihän tuollaisesta tapahtumasta olisi edes kunnon harjoitukseksi....

      • Jermu

        Pitkä päivä on melkein ohitse. Hanski nappaa suuhunsa särkylääkkeen ja kopistelee keppiensa kanssa kohti tietokonetta. Hän ei ole avannut sitä koko aikana kertaakaan. Kuinka monta viikkoa..Ainakin kaksi kuukautta yhteensä. No meilit voisi ainakin katsella.. Ei mitään. No eipä tietenkään. Hän tunsi olevansa ulkopuolinen omassa kodissaankin.
        Hän päättää mennä sättimään. Hän tervehtii tuttuja nikkejä, mutta ei saa sanottua oikeastaan mitään. Hymiöt vilkkuvat "halipusuja" ja kukkakimppuja tuossa pienessä piirissä, johon hänkin aiemmin kuului. Muutaman minuutin kuluttua teksti ilmaantuu näytölle:"Varasta mies poistui keskustelusta. Liian pitkään...." Niinpä niin, liian pitkään keskustelematta. Olisiko tämä tilanne voitu välttää keskustelulla. Luultavasti tietyt asiat kyllä, mutta joitakin kohtia, ei koskaan. Mistä Hanski olisi halunnut sitten keskustella...Ei enää mistään, tai kaikesta, jos hänellä olisi luotettava keskustelukumppani.
        Hän kirjoittaa sähköpostilla viestin asianajajalleen. Se on lopullinen toimintakäsky kaikesta siitä, mistä he ovat neuvotelleet. He ovat käyneet kaiken läpi testamenttia myöten.. Oli tullut aika ja sen päätöksen myötä hänen olonsa muuttui hivenen epävarmaksi..No kyllä se tästä.
        Puhelin soi ja siellä on Anne."Moi, mitä sulle kuuluu?" "Eipä kummempia, paikkoihin vähän kolottaa vielä, entäs itse...? Oletko kunnossa jo?" "Joo, kyllä...poliisista soitettiin, että Mara on pahoin hakattuna sairaalassa....tiedätkö mitään siitä??" "Mitä helkkaria..Hakattuna..miks ja kuka sellaista nyt tekis?" "Niinpä, kukahan se sellaista tekis...No kävin katsomassa ja siltä on kylkiluita, jalka ja käsi poikki ja kaikkee sellaista..Se oli ihan rikki..Mut kyllä se selviää...Ne epäilee jotain jengiä, joka sillä alueella oleskelee..mut kukaan ei ole nähnyt mitään."
        "No mulla ei ole mitään tietoa koko asiasta...vai mitä oikein tarkoitat!!" Hanski korottaa ääntään ja vaivoin saa tukahdutettua pienen raivonpurkauksen. "Kyllä mä sen tiedän..et sä olis pystynyt siihen, mutta joku tai jotkin pystyivät...ja Maralta meni melkein täsmälleen samat paikat rikki, kuin sinultakin..Aattelin vaan ilmoittaa sulle, että tiedät missä mennään."
        "No en mä enää todellakaan tiedä missä mennään...Kuule...eikö me voitais jutella tää asia selväksi ja teet sitten päätöksesi uskotko minun tarinaa, vai jotain muuta..vaikka kahvilla jossain tai jotain.."
        "Hanski hei...kyllä mä tiedän kuka ne sotkut aiheutti..Ja niistä olen päättänyt selvitä ulos yksin. Sen takia halusinkin soittaa ja pyytää anteeksi käytöstäni silloin sairaalassa...En vain silloin tiennyt enää ketä uskoa...Se kahvila kuulostaa hyvältä ajatukselta." Anne kuulosti siltä kuin olisi hieman jopa naurahtanutkin lopettaessaan puhelua.
        Nyt Hanski oli todella sekaisin ajatuksiensa kanssa. Vaimo kimitti jotain tiskeistä ja pyykeistä tuossa vierellä, mutta Hanski ei enää noteerannut häntä oikeastaan ollenkaan. Hän otti kännykkänsä ja soitti tuttuun numeroon....


    • Jermu

      "Halojata! No mitäs Hanskilla mielessä?? Jokos paikat alkaa olla kunnossa? Älä, vai sellaista. Ajoiko se auto Marankin päälle, vai...Ai hakattu vai. No se on sitten ollut joku laupias Samarialainen asialla. Ei mulla ollut mitään tietoa asiasta..ei ei.
      Millos muuten pääset töihin?? Okei, joo..Olikos sulla muuta mielessä..Miten niin, jos et pärjäis..Mitäs sää Hanski höpiset..Lopeta tollanen kitinä ja hoida hommat kuntoon. Ja huomenna tulet meille vaikka pyörätuolilla. Vaimo laittaa riistasta paistia ja uuniperunoita. Mitä, että aattelit vähän muuta..Eheeei, ei onnistu nyt muut. Ne muut sä hoitelet sillä muulla ajalla. Mutta huomenna tulet sitten meille klo 17.00. Okei nähdään sitten. Mooiiii!"Matti laskee puhelimen pöydälle ja kohentaa tulta. Hänen vaimonsa kysäisee puhelusta ja ilahtuu kuullessaan Hanskin tulosta. "Toivottavasti se Mara saa kunnon tuomion siellä oikeudenkäynnissä. Sellainen luuseri ajelemassa toisten yli yöllä. Toivottavasti joku antais sille sen omaa lääkettä.." Matti ei vastaa mitään ja hän kuule kuinka vaimon "marmatus" oikeudesta tässä maassa etenee "kyllä meillä pohojanmaalla-tarinaksi" ja vaimenee sitten oven sulkeuduttua. Niin, kyllä meillä pohojanmaalla...Matti heilauttaa viimeisen kerran hiiliä ja varmistaa, että kaikki on kunnolla palaneet. Hän katsoo hetken uunin luukusta sisään ja hänen silmänsä ovat aivan mustat..Joku onkin kysynyt joskus, onko absoluuttista pahuutta olemassa...Kyllä on, kunhan ensin katsoo noihin silmiin...kyllä se siellä on...Ei se aina ole sellaista, joka suuntautuu kaikkeen ja kaikkiin. Se voi olla myös erittäin erikoistunutta ja jalostunutta pahuutta..Se on sitä, jota joskus tarvitaan pitämään koko tämä maailma tasapainossa.

      Hanskia nauratti laskiessaan puhelimensa pöydälle. Matti oli aika pätevä kaveri. Se oli kyllä sinnikäskin ja sai aina haluamansa. Helkkarin hyvä kaveri toi Matti..Vai että syömään. No Matin vaimo laittoi kyllä älyttömän hyvää ruokaa, joten eikun sinne sitten. Hanski olisi halunnut jutella tapahtumista hieman enemmän ja varsinkin suunnitelmistaan, mutta ehtiihän niistä juttelemaan. Nyt ei ollut kiire enää minnekkään.

      Seuraavana aamuna Hanski keitti aamukahvit ja paahtoi pari ruisleipää paahtimella lämpimiksi.
      Hän toimi niin ripeästi, kuin vain kykeni.
      Nopeasti kahvit ja eväät ääntä kohti ja sitten takkia päälle. Keppien kanssa kompurointi alkoi ottaa aika tavalla Hanskia hermoon, mutta ei auttanut nyt kitinät..Tuohon risteykseen pitäisi päästä ajoissa ennen Annen tuloa..
      "Moi!!! Minne sä nilkutat?" Kyselee Anne naureskellen. "Aattelin tulla vähän aamuköpöttelylle...ja samalla katsomaan näänkö sinuakin pitkästä aikaa. Mä olen todella pahoillani kaikesta sotkusta. Missäs kunnossa se Mara on? Miksi sinä muuten olet tässä risteyksessä, odotatko tässä jotain?" Hanskin puheesta ei meinaa saada selvää, niin hiljaa sanat tulevat ulos suusta.
      "Eiköhän sovita silleen, että nyt lopetellaan puolin ja toisin anteeksipyytämiset. Ja Mara sitä tokenee kyllä...Joku vois sanoa valitettavasti, mutta kuitenkin...Kukahan se oikein oli..Mara oli myöhään illalla sanonut poliisille, että se oli ollut yksinäinen kaveri ja naamioitunut commandopipoon ja kaikkee sellaista. Se ei ollut sanonut sanaakaan, mutta poislähtiessään Mara oli kuulevinaan vihellystä. Aika outo juttu, vai mitä?
      Ja mitä tulee minun tässä odotteluun, niin odottelin Sinua..Olen odotellut jo viikon verran..No en tietty pitkään, mut silleen muutaman minuutin ja sillai..."
      "Oletko juonut aamukahvin, voitais mennä vaikka tuohon pieneen kahvioon tossa nurkalla?"
      "Mennään vaan" vastaa Anne ja lähtee työntämään polkupyöräänsä Hanskin vierellä.
      "Onhan se outoa, että kuka sen Maran hakkas..Ihan kuin siitä oli jotenkin sovittu tai jotain sellaista. Sinun täytyy uskoa, etten minä ole sen takana." Hanskin ilme jäykistyy jälleen, mutta leppyy välittömästi, kun hän näkee Annen kasvot.
      "Hanski, ehkä se oli sellainen laupias Samarialainen...En mä oikein haluais selvittääkkään sitä sen enempää. Toisaalta Mara ansaitsi sen täysin...Mä en enää jatka tota liittoa sen kanssa. Minulla on nyt paperit vetämässä eroa varten..Se hakkaaminen ja peloittelut loppuu nyt..Vaikka sitten minulta lähtis henki..Itseasiassa tämä tuli hyvään aikaan...Nyt saan rauhassa kertoa lapsille, vaikka "aikuisiahan" ne jo on, niinkuin sinullakin." Anne vaikenee Baarin pihassa ja he menevät sisälle..Hanski ei tiedä, uskaltaako hän edes kertoa vihjettäkään siitä, mitä hän oli varannut loppuelämälleen tapahtuvaksi....

    • Jermu

      Toisaalta on helppoa elää päätöksenteon jälkeen. Tietysti Hanskilla oli monenlaisia tuntemuksia mielessään, koska päätösten aiheuttamat vaikutukset näkyisivät vasta pitkän ajan kuluessa.
      hän oli aloittanut työt ja kävelykeppiin nojautuen hän linkkasi varastossaan järjestelemässä asioita taas entiseen malliin.
      Muutamia asioita oli kuitenkin jo palannut ennalleen tai parantunutkin jopa. Hän oli aloittanut uudelleen pari vanhaa harrastusta ja niiden mukanaantuomat muistot ja hyvät fiilikset auttoivat selviämään monestakin pienestä harmista hymyssäsuin. Hän oli taas aloittanut yhteiset työmatkat Annen kanssa. Moni asia oli loksahtanut kohdalleen, kun he olivat saaneet rauhassa keskustella asioistaan. Anne oli todellakin laittanut eropaperit vireille, eikä aikonut enää perääntyä. Liian monta lyöntiä oli tullut hänenkin osalleen vuosien varrella ja nyt se olisi loppu.
      Hanskilla oli monta asiaa mielessään, mutta hän ei ollut uskaltanut kertoa ihan kaikkea Annellekkaan. Sätissä pyörimisen Hanski oli lopettanut kokonaan. Se ei vain enää huvittanut Hanskia ollenkaan. Ei siinä ollut mitään ehdotonta päätöstä taustalla, mutta hän ei useimmiten enää tullut ajatelleeksikaan koko tietokonetta ollessaan kotona. Muutama hyvä harrastus, työ ja nuo muutamat ystävät olivat kuitenkin kallistaneet vaakakupin positiiviseen suuntaan.
      Pari kertaa he olivat keskustelleet Marankin kohtalosta, mutta Anne oli ollut loppujen lopuksi aika varautunut tuota aihetta käsitellessä. Hanskille oli tullut sellainen hassu ajatus mieleen, että tuo salaperäinen hakkaaja olisikin ollut Annen veli Matti..Niin Matti, tuo hassutteleva suoran toiminnan mies. Mutta hän oli kuitenkin pyyhkäissyt ajatuksen mielestään, koska olisihan Matti toiminut jo silloin, kun Mara oli hakannut Annea..Jokainenhan siskoaan puolustaa, vai kuinka..No oli miten oli, voihan siitä Matin kanssa joskus jutella, ehkä...
      Pari päivää myöhemmin Matti soittaa Hanskille ja juteltuaan niitä näitä hän kysäisee Hanskilta voisiko tämä tulla illalla saunomaan ja ottamaan parit kaljat. Ja sopihan se Hanskille. Siitä olikin jo vuosia, kun he olivat saunoneet ja puhuneet armeijatarinoita ja sitä kaikkea sellaista soopaa mitä saunassa parin kaljan voimalla uhotaan.
      Hanski heitti paitaa päältään pukuhuoneessa ja katseli kuvaansa peilistä...Ei ollut hurrauksen paikka..ei ei ei. Tuoreet arvet loistivat kirkkaina iholla ja niitä oli paljon.."Sun pitää lopettaa se kitaransoitto, jos siitä kerran tollasia vammoja kielen katketessa..." Pidäs Matti lärvi kiinni..Hehee! "No onneksi ei tän "pahemmin" sattunu..pikku skrapojahan nää ja niistä ei pidetä.." Hanski suu levähti auki, kun hän näki Matin selän. Siinä oli jonkun näköistä viiltojälkeä ja arpea. "Mitä helkkaria..."

      • Jermu

        "Ääh, eihän nää ole mitään. Muistatko kun asuin etelä-amerikassa, niin kävin sitten lomalla Meksikon puolella..No vuokrasin prätkän ja vedin lipat ja suoraan sellaiseen piikkikaktukseen. Helkkarin kipeä pitkään niitten piikkien poistamisen jälkeenkin" Matti jatkaa suihkuhuoneeseen ja Hanski seuraa perässä. "No varmaan on tehnyt kipeää, mutta tossakin lapaluun kohdalla on ihan kuin puukon viilto.."
        "Joo, niitten piti leikata niitä piikkejä pois ja kaikkee sellaista. Eiköhän mennä löylyyn..."
        Parin oluen jälkeen Hanski rohkaistuu kysymään vielä lisää Matilta. "Olitko se sinä, joka kävit pätkimässä Maran sairaalaan...Onhan se Anne sun sisko ja kaikkee..Siis kun se Mara oli niin väkivaltainen?" "Hanski, äläs nyt aloita tuollaisia harhoja heitteleen. Mä olisin jo 20 vuotta sitten pätkinyt ton Maran, mutta Anne vannotti silloin, etten saa koskea siihen, kun se niiiiin paljo sitä miestä rakasti..Mä olisin teilannut sen kuule jo aikoja sitten, mut mä lupasin ja se pitää..Niin, että se siitä.Se nyt vaan oli joku ohikulkija tai sitten Mara oli sekaantunut johonkin, mitä ei pystynyt enää hoitelemaan. Niin, ettet sitten rupee kenellekkään kertoileen mitään tarinoita, vai mitä?" Matti tuijotti Hanskia noilla silmillään, jotka saunan hämäryydessä tuntuivat perin tummilta, lähes mustilta..Hanski naurahti ja vastasi Matille" Enpä tietenkään, olethan sä mun luottokaveri..siis ystävä..siis..ääh, no sä tiedät. Mä tekisin mitä vaan sun takia, katsos. Mä olen sulle henkeni velkaa." "Hanski, toivotaan sitten, ettei niitä velkoja tartte koskaan periä..vai mitä?" Matti räjähti nauramaan, mutta taaskaan silmät eivät osallistuneet iloon, vain tyhjä naurava naama...Hanskia nauratti tuollainen sanailu aivan oikeasti ja sen huomattuaan myös Matin silmiin syttyi pieni valonpilkahdus ja elämä palasi radalleen.
        ilta sujui sen jälkeen leppoisissa merkeissä kotiinpääsyyn saakka. Hanski astui tyhjään kotiin ja pöydällä oli vaimon jättämä viesti jostain illanvietosta työkavereiden kesken. Hän rutisti viestin ja heitti pois. Saipahan olla ainakin rauhassa, naurahti hän ääneen.
        Seuraavana aamuna Hanski laitteli itselleen aamiaista ja havaitsi siinä, ettei vaimo ollutkaan tullut kotiin. No nehän kunnon bileet on, kun ei edes aamuksi kotiin ehdi..Sen jälkeen tuli mustasukkaisuuden aalto. Ensimmäinen varmasti vuosiin..Häntä alkoi hermostuttaa tosi teolla. Hän otti puhelimensa ja soitti vaimonsa kännykkään...pitkän odotuksen jälkeen sieltä vastasi uninen ääni. "Niin, mitä?" "Aattelin vain kysäistä, että olet varmasti kunnossa ja kaikkee." "Älä rupea kuule minun menojani kyselemään. Minä olen missä olen ja sillä selvä!"
        Puhelu katkesi ja samassa katkesi se hauras linkki siihen tunteeseen, jota Hanski oli luullut mustasukkaisuudeksi..Se oli vain huolta toisesta tutusta ihmisestä, jonka kanssa oli niin monta vuotta viettänyt. Nyt se olisi ohi ja hänen oma tiensä oli auki ja tullimaksu maksettu...


    Ketjusta on poistettu 17 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Putin hoiti Suomen natoon ja myös Ruotsin

      Iso kiitos Vladimir Putinille. Hänen ansiosta pääsemme nyt Natoon. Putin halusi Naton lähelle ja nyt sai. Voimme tästä kiittää vain Putinia.
      Maailman menoa
      642
      7882
    2. Niinistö teki hetkessä Suomesta Venäjän ydinaseiden maalitaulun

      Kaiken lisäksi mies vielä lällätteli Putinille eilisessä tiedotustilaisuudessa ja käski katsomaan itseään peiliin. Kyllä vähän asiallisempaa käytöstä
      Maailman menoa
      436
      2157
    3. Voi Stefu ja sun kiivas luonteesi

      Sielä lentelee ullakkohuoneiston ikkunasta daamin vaatteet ja matkalaukut pitkin pihaa. Toisaalta,en ihmettele yhtään että tämä suhde päättyi näin,kyl
      Kotimaiset julkkisjuorut
      227
      2065
    4. Poliisi otti Stefun kiinni!

      Seiska tietää kertoa.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      143
      1648
    5. Veikkaus: Miten The Rasmus pärjää Euroviisuissa?

      Euroviisuhuuma on ylimmillään, kun Suomi ja The Rasmus taistelee biisillään Jezebel. Bändi on tikissä, kunhan Lauri Ylösen ääni kantaa. Mitä veikka
      Viihde ja kulttuuri
      51
      1220
    6. Ohhoh! Martina Aitolehti ja seurapiirihurmuri-Jesper ekassa yhteiskuvassa - Sutinaa Mallorcalla!

      Martina Aitolehti ja seurapiirijulkkis-Jesper nauttivat toisistaan varsin vauhdikkaissa merkeissä Mallorcalla. Aitolehti ei ole esitellyt rakastaan vi
      Kotimaiset julkkisjuorut
      25
      1192
    7. Stefanilta tuli taas karu totuus Sofiasta

      Marokkolainen h*o*ra! Voi tsiisus kun mulla on hauskaa! Lumput lentää ikkunasta kun Stefu raivoaa h*uralleen🤣🤣🤣 Nyt ne popparit tulille, tästä tule
      Kotimaiset julkkisjuorut
      95
      1063
    8. Ootko onnellinen kun ei tarvitse

      nähdä tätä tyhmää naamaa enää koskaan? Multa se särkee sydämen, mutta minkäs teen. Vaikka olisi kuinka sinnikäs eikä hellittäisi, se ei aina auta.
      Ikävä
      65
      827
    9. Oletko nähnyt eroottiset kohuleffat? Fifty Shades Of Grey -trilogia tv:stä

      Fifty Shades -trilogia starttaa, kun nuori opiskelijanainen Anastasia tapaa rikkaan liikemiehen. Seksisuhdehan siitä starttaa, höystettynä sadistisill
      Suhteet
      6
      709
    10. Steppuli veressä

      Seiskan lööpissä Steppulilla naama ja nyrkit veressä. Ei tainnut ihan kamojen pihalle paiskominen riittää. Onkohan pistänyt kämpän tuusannuuskaks.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      54
      696
    Aihe