Ei meillä ollut mitään juridisia siteitä Saksan kanssa.
Ei siis ole mitään todisteita, että olimme liittolaisia Saksan kanssa.
Että tälläistä.
Suomi kävi erillisotaa
isänmaallinen
85
506
Vastaukset
- voittajat määrää
Höpö höpö. Lueppas historiaa. Suomalaisia joukkoja alistettiin saksalaisille jatkosodan alussa (ainakin nsiellä pohjoisessa, Lapissa). Toki Suomella oli omia tavoitteita sodassa, mutta Suomi kyllä toimi Saksan asetoverina. Tämä vahvistuu ainakin siinä, että Suomea EI miehitetty mutta täällä oli kymmeniätuhansia saksalaisia sotilaita. (on jopa esitetty arvio n. 200 000:tta).
Maa jota EI miehitetä, mutta silti maassa toimii vieraita joukkoja on selvästikin asetoveri eli mailla on yhteisiä ja omia tavoitteita sodassa. Mannerheim tahtoi pitää itsellään itsenäisen päätösvallan armeijan ylikomentajana vaikka alistikin joitain joukkoja saksalaisille Lapissa.
Yhteistyö sotatoimissa ei sulje itsenäisen toiminnan mahdollisuutta. Poliittinen alistus on aivan eri asia kuin sotatekninen yhteistoiminta. Suomi toimi itsenäisen maan tavalla mutta huomioi myös yhteistoiminnan tavoitteissa.
2. maailmansodan loppuvaiheissa Suomi sai rangaistuksen asetoveruudesta Saksan kanssa eli Suomi pakotettiin sotaan Saksaa vastaan, määrättiin suuret sotakorvaukset ja asetettiin valvontakomission tarkastuksen alle. Suomessa lisäksi maan johtoa asetettiin oikeuteen ja saivat tuomionsa. (se sotasyyllisyys juttu) Selvästikin Suomea rangaistiin asetoveruudesta ja yhteistyöstä Saksan kanssa joten ajatus jostakin "erillissodasta" ei vastaa todellisuutta.
On muistettava se, että sodassa "oikeuskäsitykset" päättää voittajat. Voittajavaltojen puolelta katsottuna Suomi oli Saksan "liittolainen".- yksikertainenlapinjä
-- Mitkä joukko-osastot oli saksalaisille alistettuina ??? -- vastaappa siihen , kyllä se siillasvuo oli lapin joukkojen kommenteera ja haistatti sakuille pitkät
- Siilasvuo alistettii
yksikertainenlapinjä kirjoitti:
-- Mitkä joukko-osastot oli saksalaisille alistettuina ??? -- vastaappa siihen , kyllä se siillasvuo oli lapin joukkojen kommenteera ja haistatti sakuille pitkät
Saksan Suomen johtopaikalle 15.6. 41 eli Falkenhorstille. Tappiot olivat suuret ja Marski ryhtyi vähitellen hankkimaan joukkoja takaisin. Kyseessä oli siis III AK ja eräitä pienempiä joukkoja
- Erillinen sota
Erillissodalla tarkoitetaan sitä, että Suomi taisteli Saksan rinnalla erillään ja vain Neuvostoliittoa vastaan. Saksan vihollisia olivat mm. Hollanti, Belgia, Norja, Tanska, Ranska....ym. Nämä Euroopan maat taas eivät missään nimessä olleet Suomen vihollisia.
- ei-erillinen sota
"Erillissodalla tarkoitetaan sitä, että Suomi taisteli Saksan rinnalla erillään ja vain Neuvostoliittoa vastaan"
Suomi oli sotatilassa Neuvostoliiton lisäksi myös Iso-Britannian, Kanadan, Australian, Uuden-Seelannin, Etelä-Afrikan, Tshekkoslovakian ja Intian kanssa. Kaikki nuo valtiot taistelivat Euroopan rintamalla Saksan johtamaa liittokuntaa vastaan, mihin kuului myös Suomi.
Erillissota-höpinä ei siis saa minkäänlaista tukea tuoltakaan kantilta.
- sotien lait
Iso-Britannia julisti kyllä Suomelle sodan. Mutta iso-Britannia ei ehtinyt (tai ei voinut) aloittaa operatiivisia sotatoimia Suomea vastaan kun sillä oli suurempi ongelma Saksan kanssa. USA ei julistanut Suomen kanssa sotatilaa.
Liittoutuneet maat kumminkin toimivat yhdessä sodan jälkeen kun Saksaa ja sen liittolaisia rangaistiin. Saksa miehitettiin ja jaettiin miehitysvyöhykkeisiin.
Suomi menetti isot maa-alueet, sai sotakorvaukset maksettaviksi, asetettiin valvontakomission tarkkailuun, maan johtajia asetettiin oikeuteen ja Pariisin rauhan sopimus rajoitti voimakkaasti "itsenäisen" maan puolustusvoimien vahvuutta.
Vieläkö tarvii epäillä sodan voittajien oikeuden määrityksiä? Sodassa on aina ne voittajien ja häviäjien puolet. Häviäjät voivat joutua alistumaan monin tavoin vaikka "itsenäisyys" säilyisikin. Itsemäärämisoikeus ei ole absoluuttista valtaa.- satan vai perkkele?
Niinpä niin. Olihan toki Suomella mahdollisuus liittyä sodassa NL puolelle ja samalla liittoutuneiden puolelle. Jostain kumman syystä emme näin tehneet. Olivatko syynä suuret natsisympatiat vai suuret antipatiat kommunistiseen NL. Jommasta kummasta valinta kuitenkin tehtiin, vaihtoehtojen ollessa hyvin vähissä.....
- NL:n puolelle
satan vai perkkele? kirjoitti:
Niinpä niin. Olihan toki Suomella mahdollisuus liittyä sodassa NL puolelle ja samalla liittoutuneiden puolelle. Jostain kumman syystä emme näin tehneet. Olivatko syynä suuret natsisympatiat vai suuret antipatiat kommunistiseen NL. Jommasta kummasta valinta kuitenkin tehtiin, vaihtoehtojen ollessa hyvin vähissä.....
meno ei ollut vaihtoehtona. NL koettiin periviholliseksi, jonka tarkoitus oli tuhota Suomi.
Talvisota ja NL:n sen jälkeinen politiikka olivat selvä todiste.
Saksan hyökättyä Pohjolaan ja länteen -40, jäi vain yksi vaihtoehto. Sekin omaksuttiin vain hitaasti ja lopullisesti vasta toukokuussa -41.
- erillistynyt
Suomi kävi erillissotaa.
Samoin Pohjois-Suomessa 200 000 saksalaista kävi erillissotaa Suomessa.
Erillisiä erillissotia. - Finnlands Lebensraum
Suomi oli käytännössä osa Saksan itärintamaa. Suomi osallistui Operaatio Barbarossaan Saksan kanssa yhteisesti koordinoiduin toimin. Natsien einsatzkommado-yksiköt toimivat Suomessa kuten muuallakin Saksan itärintamalla. Suomi oli 100% aseveli, monilla suomalaisilla oli samat kansallissosialistiset tavoitteet, aivan maan ylintä johtoa myöten:
'Finnlands Lebensraum' ('Suomen elintila') oli vuonna 1941 julkaistu Suur-Suomi-aatetta tukeva propagandateos, jonka kirjoittajina toimivat maantieteilijä Väinö Auer, historioitsija Eino Jutikkala ja kansatieteilijä Kustaa Vilkuna.
Teoksen tarkoituksena oli osoittaa tieteellisesti, että Itä-Karjala ja Inkerinmaa kuuluivat maantieteellisesti, historiallisesti ja kulttuurillisesti Suomeen ja ne pitäisi voitetun sodan jälkeen liittää muodostettavan Suur-Suomen osaksi. Tutkija Ohto Mannisen mukaan aloite kirjaan tuli presidentti Risto Rytiltä.
Finnlands Lebensraumin piti ilmestyä nimellä Das geographische und geschichtliche Finnland (Maantieteellinen ja historiallinen Suomi), mutta kustantaja vaihtoi sen paremmin natsi-Saksan ideologiaan sopivaksi, ja alkuperäinen jäi kirjan alanimekkeeksi. Teos oli merkittävä myös saksalaisille, sillä ennen julkaisemista se tarkistettiin ja hyväksyttiin sekä Saksan ulko- että propagandaministeriöissä.
Samaan aikaan Finnlands Lebensraumin kanssa presidentti Ryti tilasi myös historioitsija Jalmari Jaakkolalta kirjan Suomen idänkysymys, jossa perusteltiin niin ikään Suomen vaatimuksia Itä-Karjalaan ja Kuolan niemimaahan. Teos käännettiin saksaksi nimellä Die Ostfrage Finnlands, ja se käännettiin myös ruotsiksi, englanniksi ja ranskaksi.
Finnlands Lebensraumissa Suomen uudeksi itärajaksi määriteltiin niin sanottu kolmen kannaksen linja, joka kulki Inkerinmaalta Laatokan ja Äänisen kautta Vienanmeren Äänislahteen. Maantieteellisenä perusteluna oli Itä-Karjalan ja Inkerinmaan kuuluminen Suomen tavoin Fennoskandiaan ja kansatieteellisenä alueen asukkaiden suomensukuinen kulttuuri ja kieli.
Väestötieteellisesti Itä-Karjalan liittämistä perusteltiin elintilalla, jota myös saksalaiset käyttivät syynään hyökkäykselle Neuvostoliittoon. Teoksen mukaan Suomen väestönkasvu oli niin nopeaa, että elintilan hankkiminen idästä oli välttämätöntä.
Kirja sisälsi lisäksi kansallissosialistista ideologiaa sekä lainauksia Adolf Hitleriltä.
Jatkosodan aikana päämajan tiedotusosaston päällikkönä toiminut majuri Kalle Lehmus paljasti vuonna 1971 julkaisemassaan kirjassa Kolme kriisiä, että Finnlands Lebensraumista kirjoitettiin myös toinen, julkaisematta jäänyt versio. Siinä käsiteltiin Itä-Karjalan ja Inkerinmaan lisäksi myös Norjaan kuuluvan Ruijan suomalaisalueita ja niiden liittämistä Suur-Suomeen.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Finnlands_Lebensraum - muu on ROSKAA !
Tuota erillissota teoriaa ei tunnusta koko tällä planeetalla kuin vain muutama suomalainen oikeistolainen haahuilija.
Miksi muuten NL teki meidän kanssamme syksyllä -44 vain väliaikaisen rauhansopimuksen ja lopullinen tehtiin vasta -47? Eli meidät niputettiin suurvaltojen taholta samaan nippuun Saksan ja sen muiden myötäsotijain kanssa. Suurvallat eivät siis silloin eivätkä ole myöhemminkään tunnustaneet mitään suomalaista erillissotaa.
Mistään erillissodasta ei puhuttu myöskään sota-aikana. Teoria syntyi vasta kun Saksan hirvittävät sotarikokset paljastuivat ja se aiheutti Suomessa tarpeen alkaa vannoa ja vakuuttaa olleemme erossa Saksasta, ettei meitäkin vaan otettaisi osasyyllisiksi noihin rikoksiin.- Kyllä vain!!
"Mistään erillissodasta ei puhuttu myöskään sota-aikana."
Poliittinen ja sotilaallinen johto korosti alusta alkaen Suomen käyvän omaa puolustussotaansa NL:a vastaan.
- Hyvä kun huomautit
" Miksi muuten NL teki meidän kanssamme syksyllä -44 vain väliaikaisen rauhansopimuksen ja lopullinen tehtiin vasta -47? Eli meidät niputettiin suurvaltojen taholta samaan nippuun Saksan ja sen muiden myötäsotijain kanssa."
Tässäpä se ero onkin. Suomea ei niputettukaan Romanian tai Saksan kanssa samaan nippuun.- totta !!
Suomihan niin sanotusti "de facto antautui" syksyllä -44. Se selviää jokaiselle täysipäiselle kun katsoo väliaikaisen rauhansopimuksen todella rankat ehdot.
- Suomi ei antautunut,
totta !! kirjoitti:
Suomihan niin sanotusti "de facto antautui" syksyllä -44. Se selviää jokaiselle täysipäiselle kun katsoo väliaikaisen rauhansopimuksen todella rankat ehdot.
vaan käytyään erillissotaa teki erillisrauhan. Rauha tehtiin NL:n kanssa, koska vain sitä vastaan oli taisteltukin.Saksa ja sen liittolaiset antautuivat.
- turhaan valehtelet
Suomi ei antautunut, kirjoitti:
vaan käytyään erillissotaa teki erillisrauhan. Rauha tehtiin NL:n kanssa, koska vain sitä vastaan oli taisteltukin.Saksa ja sen liittolaiset antautuivat.
Rauha tehtiin Neuvostoliiton lisäksi myös Iso-Britannian, Kanadan, Australian, Uuden-Seelannin, Etelä-Afrikan, Tshekkoslovakian ja Intian kanssa. Kaikki nuo valtiot taistelivat Euroopan rintamalla Saksan johtamaa liittokuntaa vastaan, mihin kuului myös Suomi.
- loppu vääristelylle
"Rauha tehtiin NL:n kanssa, koska vain sitä vastaan oli taisteltukin"
Ja tässä taas paljastuu erillissoturien tietämättömyys yhtään mistään. Rauha tehtiin Neuvostoliiton lisäksi myös Iso-Britannian, Kanadan, Australian, Uuden-Seelannin, Etelä-Afrikan, Tshekkoslovakian ja Intian kanssa. Kaikki nuo valtiot taistelivat Euroopan rintamalla Saksan johtamaa liittokuntaa vastaan, mihin kuului myös Suomi.
Minkäänlainen erillissota ei tule Suomen kohdalla kysymykseen. - turhaa kinastelua
Ensin pitää määritellä erillissota. Vasta sitten voimme keskustella. Voidaan sanoa, että kaikki liittoutumien maat käyvät erillissotaa, kaikki sotivat omista kansallisista lähtökohdista. Vaikka Suomi ei ollut saksan liittolainen DeJuree se oli De Facto. Joten asiasta lienee turha kinastella.
- M.Arschi
Olisiko Suomi hyökännyt vaikkei Saksa olisikaan käynnistänyt operaatio Barbarossaa?
Jos olisi,niin Suomi kävi erillis-sotaa.- Bror-Erik
Kyllä Suomen armeijan meiningit oli kesällä -41 niin hyvin synkroonissa Wehrmachtin
kanssa että vain tonttu uskoo erillissota hössötyksiin.-Varmastikin se tuntui silloiseen aikaan eri kivalta kun aseveljenämme oli mahtavan Suur-Saksan sadat divi-
sioonat,panssarit ja Luftwaffen ilma-armada.Etenemisen meininki oli hurja vaikka suo-
malaisia sotaraatoja tuli kymmentuhat sotalla.Kyllä ei ollut erillissota touhua se.
Kohtalomme oli sidottu Saksan menestykseen.Ja sitten me hävittiin se kapina! Voi voi M.Arschi kysymys on nurin niskoin. Kysymyksen muoto pitäisi olla: Olisiko Suomi lähtenyt sotaan ellei NL olisi ensin pommittanut Suomen alueita?
Erillissota esitettiin siltä pohjalta, että sota syttyi Neuvostoliiton tekemistä ilmaiskuista, johon Suomen oli reagoitava. Jos syy sodan syttymiselle oli NL:n hyökkäykset, niin silloin se oli erillissota. Jos taas naapurin ilmahyökkäykset olivat vain tekosyy sodalle, johon lähdettiin yhteisestä sopimuksesta Saksan kanssa, niin silloin ei käyty erillissotaa.
Erillissotaa käyvä maa ei voi vaikuttaa siihen, mitkä maat julistavat sille sotia, joten Englannin ja sen alusmaitten sodanjulistukset eivät kumoa Suomen erillissota-väittämää.
Toisaalta Suomi joutui sotaan v.1941 kahdesta syystä: Ensiksi, Saksa ei olisi hyväksynyt Suomen puolueettomuutta. Toiseksi, NL olisi todennäköisesti aloittanut joka tapauksessa sotatoimet Suomen aluetta vastaan, vaikka saksalaisia ei olisi edes ollut Suomen maaperällä. Stalin itse sanoi sellaista, että sodan syttyessä Saksan ja Neuvostoliiton välillä NL ei odottaisi Rajajoella saksalaisten tuloa, vaan miehittäisi sitä ennen alueita Suomelta. Stalin ei sanonut: " Jos saksalaisia on Suomen alueella sodan syttyessä, niin NL ei odota niiden tuloa Rajajoelle..." vaan: " Sodan syttyessä Neuvostoliitto ei odota, vaan miehittäisi Suomen alueita, ennen kuin saksalaiset ehtisivät Rajajoelle."
Mitään varauksia ei esitetty v.1939 syksyllä, vaan sanottiin suoraan niin kuin asia oli. Suomen johdon oli otettava Stalinin sanat huomioon v.1941 ratkaisua tehdessä.- olet väärässä
suomalainen2 kirjoitti:
M.Arschi kysymys on nurin niskoin. Kysymyksen muoto pitäisi olla: Olisiko Suomi lähtenyt sotaan ellei NL olisi ensin pommittanut Suomen alueita?
Erillissota esitettiin siltä pohjalta, että sota syttyi Neuvostoliiton tekemistä ilmaiskuista, johon Suomen oli reagoitava. Jos syy sodan syttymiselle oli NL:n hyökkäykset, niin silloin se oli erillissota. Jos taas naapurin ilmahyökkäykset olivat vain tekosyy sodalle, johon lähdettiin yhteisestä sopimuksesta Saksan kanssa, niin silloin ei käyty erillissotaa.
Erillissotaa käyvä maa ei voi vaikuttaa siihen, mitkä maat julistavat sille sotia, joten Englannin ja sen alusmaitten sodanjulistukset eivät kumoa Suomen erillissota-väittämää.
Toisaalta Suomi joutui sotaan v.1941 kahdesta syystä: Ensiksi, Saksa ei olisi hyväksynyt Suomen puolueettomuutta. Toiseksi, NL olisi todennäköisesti aloittanut joka tapauksessa sotatoimet Suomen aluetta vastaan, vaikka saksalaisia ei olisi edes ollut Suomen maaperällä. Stalin itse sanoi sellaista, että sodan syttyessä Saksan ja Neuvostoliiton välillä NL ei odottaisi Rajajoella saksalaisten tuloa, vaan miehittäisi sitä ennen alueita Suomelta. Stalin ei sanonut: " Jos saksalaisia on Suomen alueella sodan syttyessä, niin NL ei odota niiden tuloa Rajajoelle..." vaan: " Sodan syttyessä Neuvostoliitto ei odota, vaan miehittäisi Suomen alueita, ennen kuin saksalaiset ehtisivät Rajajoelle."
Mitään varauksia ei esitetty v.1939 syksyllä, vaan sanottiin suoraan niin kuin asia oli. Suomen johdon oli otettava Stalinin sanat huomioon v.1941 ratkaisua tehdessä."Erillissota esitettiin siltä pohjalta, että sota syttyi Neuvostoliiton tekemistä ilmaiskuista, johon Suomen oli reagoitava. "
NL:n pommituksethan Suomeen tapahtuivat vasta 25.6.41
Ja natsisaksan ja sen liittolaisten ja aseveljien hyökkäys nimeltä operaatio barbarosa NL:oon alkoi jo 22.6.41
Joten ei Suomen hyökkäyssodan alkaminen NL:oon eli operaatio barbarosa todellakaan syttynyt mistään NL:n ilmaiskuista. olet väärässä kirjoitti:
"Erillissota esitettiin siltä pohjalta, että sota syttyi Neuvostoliiton tekemistä ilmaiskuista, johon Suomen oli reagoitava. "
NL:n pommituksethan Suomeen tapahtuivat vasta 25.6.41
Ja natsisaksan ja sen liittolaisten ja aseveljien hyökkäys nimeltä operaatio barbarosa NL:oon alkoi jo 22.6.41
Joten ei Suomen hyökkäyssodan alkaminen NL:oon eli operaatio barbarosa todellakaan syttynyt mistään NL:n ilmaiskuista.Eduskunta julisti sotatilan 25.6. Neuvostoliiton tekemien ilmahyökkäysten seurauksena. Joten sodan katsottiin syttyneen NL:n puolelta tulleen provokaation vuoksi.
- Britit erillisodassa
Kävikös Britannia erillissotaa vastoin NL ja hirmuhallitsija Stalinin sodan päämääriä vastaan? Kävihän se ja ottakai kävi. Britannia ei edes yrittänyt saada Viroa tai mita Balttianmaita alaisuuteensa, puhumattakaan Puolan, Bulgarian tai Romanian alistamisesta valtansa alle. Tällaista se erillissota oli.
- hölömpölyä
Eikö erillissota ole sota jota käydään erillisenä Saksasta. Pohjois-Suomeen saapui Saksalaisia divisioonia. Lisäksi Suomi sai melkein kaiken asemateriaalin Saksasta
- erillishahhah
Kansaa on sumutettu. Jos Suomi olisi käynyt erillis-sotaa se ei olisi ottanut mitään aseitakaan vastaan Saksasta.
- Leningadinpommituks
Ja jos Suomi olisi käynyt erillissotaa, niin Suomi olisi käynyt sotaa vain NL vastaan. Mutta näinhän ei ollut. Suomi soti kaikkia liittoutuneita vastaa.
- Suomi soti vain
NL:a vastaa. Siksi kävimme erillissotaa.
- Englanti julisti sod
Englanti ja Suomi otti hyvin vähäisissä määrin yhteen Lapissa. Yhdysvaltojen kanssa ei oltu sotaväleissä.
- Bror-Erik
Joo,Englanti yritti pommitella Liinahamaria ja muuta Petsamoa mutta heikoin tuloksin.
Menetti siinä moniaita lentokoneita ja lentäjiä Jäämeren hyiseen syliin. - Englanti julisti
Bror-Erik kirjoitti:
Joo,Englanti yritti pommitella Liinahamaria ja muuta Petsamoa mutta heikoin tuloksin.
Menetti siinä moniaita lentokoneita ja lentäjiä Jäämeren hyiseen syliin.sodan Suomelle NL:n pakottamana. Siellä tajuttiin hyvin Suomen taistelun erillinen luonne.
- pikku peni vaan
-- me oltiin liittolaisia -- liitolaisuus alkoi jo vuonna -40 ku saksalaisille annettiin kautta kulku norjaan -- mutta saksalle tuli hätä mistä saisi hyvän liitolaissuhteen pohjosessa ,jos vaikka joku päivä hyökättäis n-l oon , ku me tässä -39 m-r sopimuksessa myytiin noi finskit ku koiran penikat stalinille
- Avuntarjous Saksasta
Päämaja lähetti talvisodan aikana edustajan Hitlerin puheille. Jääkärit oli Saksan avun kannalla. Mannerheimin olisi pitänyt tietää mutta kuunteli jääkäreitä. Kaksi kenraalia oli vastaan.
- kf0tr
Avuntarjous Saksasta kirjoitti:
Päämaja lähetti talvisodan aikana edustajan Hitlerin puheille. Jääkärit oli Saksan avun kannalla. Mannerheimin olisi pitänyt tietää mutta kuunteli jääkäreitä. Kaksi kenraalia oli vastaan.
Saksa ei ollut ainoa maa josta talvisodan Suomi sai tukea. Ranska ja Englanti oli myös Suomen puolella. Se oli nimenomaan lännen tuki joka sai Neuvostoliiton lopettamaan sotatoimet. Suomen armeijaa tietysti lukuunottamatta.
- Bror-Erik
kf0tr kirjoitti:
Saksa ei ollut ainoa maa josta talvisodan Suomi sai tukea. Ranska ja Englanti oli myös Suomen puolella. Se oli nimenomaan lännen tuki joka sai Neuvostoliiton lopettamaan sotatoimet. Suomen armeijaa tietysti lukuunottamatta.
Höpö höpö,Saksa v-t veisasi Suomen avustamisesta koska olimma sotasilla Saksan liittolaista vastaan.Ja vain veljemme ruotsalaiset meitä suuremmin jelppasivat.
- jookosta vaan
Niinpä niin pikku peni.
Mutta mepä annoimme NL:lle Karjalan Kannaksen ja Hankoniemen sotilastukikohdaksi puna-armeijalle, ja sinne vielä kauttakulkuoikeudenkin. Olimmeko siten liittolaisia NL ja Stalinin hirmuhallinnon kanssa vai ei? Taisi Stalin pettää meitit, koska laski kaikesta huolimatta Fritsmannit maahamme TEKEMÄTTÄ YHTÄÄN MITÄÄN. - Saksan kera
Bror-Erik kirjoitti:
Höpö höpö,Saksa v-t veisasi Suomen avustamisesta koska olimma sotasilla Saksan liittolaista vastaan.Ja vain veljemme ruotsalaiset meitä suuremmin jelppasivat.
Hitler oli sekava kun tapasi päämajan lähetin 1940. Niiissä neuvotteluissa sovittiin Suomen osallistumisesta myöhempiin operaatio-Barbarosssasuunnitelmiin.
- Hölynpölyä!!
Saksan kera kirjoitti:
Hitler oli sekava kun tapasi päämajan lähetin 1940. Niiissä neuvotteluissa sovittiin Suomen osallistumisesta myöhempiin operaatio-Barbarosssasuunnitelmiin.
Päämaja ei asioinut ulkovaltojen kanssa. Se oli hallituksen tehtävä.
Hitlerin puheilla ei sodan aikana käynyt kukaan suomalinen. Saksa katsottiin NL:n liittolaiseksi.
Barbarossan suunnittelu aloitettiin Hitlerin käskystä heinäkuun lopussa -40. Nimi annettiin vasta joulukuussa -40. Suomelta suunnitelmaa salattiin huolelle koko vuoden 1940. Tarkemmat neuvottelut käytiin toukokuussa -40. Silloinkaan ei suomalaisille selvitetty koko suunnitelmaa.
- 043
Suomen erillissodan käsitettä tunnustivat USA, Britannia, Saksa, ja Neuvostoliitto jolloinka suostuttiin tekemään erillisrauha Suomen kanssa.
- et tiennyt
Eivät tunnustaneet. Miksi muuten lopullinen rauhansopimus tehtiin vasta Pariisissa -47 ja -44 tehtiin väliaikainen. Talvisodassa ei tehty kahta rauhansopimusta koska se oli erillissota.
- Välirauhalla NL:n
et tiennyt kirjoitti:
Eivät tunnustaneet. Miksi muuten lopullinen rauhansopimus tehtiin vasta Pariisissa -47 ja -44 tehtiin väliaikainen. Talvisodassa ei tehty kahta rauhansopimusta koska se oli erillissota.
kanssa juuri tunnustettiin Suomen erillissota. Muut olivat vain taustahahmoja.
- ½tohtori
Muistakaa historian faktat. Saksa miehitti Tanskan ja Norjan. Suomea ei miehitetty, ei vaikka täällä oli tuhansittain saksalaisia sotajoukkoja. Ja olipa pohjoisessa (Lapissa) jotkin suomalaiset joukko-osastot alistettu Saksan armeijan komentoon.
Maa jota EI miehitetä mutta SALLII toisen maan joukkoja alueellaan on todellakin sen liittolainen. Liittolaisuuden yksi tunnusmerkki on yhteistyö toisen kanssa.
Jos liittolaisuutta ei ollut niin MIKSI Suomi pakotetiin sotaan Saksaa vastaan. Neuvostoliiton yksi vaatimus oli se, että saksalaiset joukot on poistettava maasta tietyssä aikataulussa joko yksin (Suomen kyvyin) tai yhdessä neuvostojoukkojen kanssa!
Neuvostoliiton mukaan Suomi oli Saksan sotaliittolainen. Myös Iso-Britannia tyytyi tähän käsitykseen valvontakomisiossa. Liittoutuneet maat (sodan voittajat) kohtelivat sodassa ja sodan jälkeen Suomea Saksan liittolaisena.
On aivan eri asia miettiä kysymystä: mitä vaihtoehtoja Suomella oli noina sodan vuosina itsenäisyytensä säilyttämisessä? (1939-45) Tosiasiallisesti Suomi olisi voinut joutua Saksan tai Neuvostoliiton miehittämäksi joten Suomi ei olisi ollut kummankaan liittolainen vapaaehtoisesti. (Vrt. Baltian maiden, Tanskan ja Norjan miehitettyihin asemaan) Teoreettinen vaihtoehto olisi ollut tietysti se "ruotsalainen puolueettomuus". - historiaa lukenut
Moni on unohtanut tai jättänyt sivuun historialliset faktat. Se jälkiviisaus on tietysti selitystaitoa.
Muistetaan nyt se, että Suomen sotavoimien ylipäällikkö Mannerheim piti kiinni itsenäisyydestään toimia sodan komentajana. Hän salli kyllä joidenkin osastojen teknisen alistamisen saksalaisille, mutta ei halunnut sitoa aivan kaikkea saksalaisten operaatioihin.
Toiminta käy selväksi Leningradin yhteydessä. Mannerheim ei halunnut hyökätä Leningradiin vaan jätti tietoisesti koko homman saksalaisten hoidettavaksi.
Tässä käy ilmi se, että Mannerheim toimi puhtaasti itsenäisenä "sotateknikkona" ei politiikkona. Jos saksalaiset olisivat kyenneet hoitamaan oman tehtävänsä niin siinä se sitten olisi ollut. Suomalaisten joukkojen ei ollut tarkoituksena edes hyökätä Leningradiin vaan joukkojen eteneminen pysäytetiin. Ehkä tämä oli "sotateknikon" viisautta koska suomalaisilla joukoilla ei olisi ollut edes resursseja Leningrain valtaukseen.
Suomi toimi saksalaisten liittolaisena. mutta ei silti aivan kokonaan sitouduttu Saksan suunnitelmiin. Suomi osallistui Barbarossa operaation tukemiseen mutta ei sitouduttu siihen täydellisesti mm. Leningradin murskaamiseen. Tässä toimittiin itsenäisen maan tapaan.
Lyhyesti: Suomen ylipäällikkö tajusi kyllä sodan mahdolliset hyödyt ja haitat. Hän jopa alistui liitoutuneiden maiden vaatimukseen ettei Muurmannin rataa pitänyt katkaista koska tuota rataa pitkin mm. USA toimitti Neuvotoliitolle sotakalustoa huomattavat määrät. Tämä yksikohta kertonee siitä, että Mannerheim piti kiinni omasta itsenäisestä ylipäällikkydestä EIKÄ alistunut täysin Saksan armeijan ylijohdon alaisuuteen. Hänelle riitti "tekninen yhteistyö liittolaisuus" sotatoimissa. Itsenäisenä ylipäällikkönä hän alkoi jo melko varhaisessa vaiheessa ymmärtää sen,että Saksa ei tule voittamaan sotaa.
Ylipäällikkönä Manerheim osoitti olevansa itsenäisesti päätöksiä tekevä komentaja eli oli siis "sotateknikko". (kenraali eikä sotaa johtavan saksalaisen kopraalin alainen)
Toiminta oli siis samanlaista kuin v. 1918 kun saksalaiset joukot tulivat Suomeen "valkoisen armeijan" tueksi. Mannerheim ei silloinkaan ollut täysin saksalaismielinen vaan ymmärsi hyvin mitä EROA yhteistyöllä ja alistuvalla sitoutumisella on. Hän piti kiinni itsenäisestä päätösvallasta eli kaiken aikaa hän oli "sotateknikko" eikä poliitikko, sokea politrukki (vaikka ymmärsi politiikan taidon).
Historia ei muutu jälkiviisauden mukaan. Sotaa käytiin täysin Saksan rinnalla mutta itsenäisessä komennossa. Saksa ei edes nähnyt tarpeelliseksi Suomen miehitystä koska yhteistyö riitti heillekin.Hyvä yhteenveto. Jatkona kun saksalaiset olivat voimissaan noiden vaatimusten aikaan Marski oli myös politiikan taitaja. Hän ei kieltäytynyt saksaisten vaatimuksista, mutta lupasi toimintaa sen jälkeen kun saksalaiset pääsevät sovittuihin tavoitteisiinsa.
Sakemannit kuumenivat välillä, mutta kun se oli totta he eivät voineet vaatia suomalaisten hyökkäyksiä. Marski jopa antoi silloin salaisen käskyn Siilasvuolle ettei tämä pitäisi turhaa kiirettä yhteishyökkäyksessä Muurmannin radalle.
- alkfhlekhflkeh
HS - Mielipide - 9.11.2008
Suomi ei ollut Hitlerin Saksan liittolainen
Helsingin Sanomat julkaisi jokin aika sitten kirjoituksen jatkosodan erillisluonteen hautajaisista. Niitä ei kuitenkaan tule.
Väite liittolaisuudesta ei vastaa silloin vallinnutta todellisuutta - huolimatta olosuhteista johtuneesta riippuvuudesta Saksasta erityisesti elintarvikkeissa, mutta myös aseissa. Jatkosodan reaalimaailman argumentaatio pitää sen erillissotana.
Saksan liittolaisten (esimerkiksi Unkarin ja Romanian) joukot taistelivat Saksan ylijohdon alaisuudessa aina Stalingradia myöten. Suomella oli omat sodanpäämäärät, jotka eivät liittyneet Saksan sotatavoitteisiin. Saksa vaati Suomelta edes virallista poliittista julistusta. Sitä ei koskaan tullut.
Länsiliittoutuneet kohtelivat Suomea erillistapauksena kaiken aikaa, ja lopulta myös itse Stalin, vaikka neuvostopropaganda muuta toitottikin.
Suomen erillisasema vahvistui vuoden 1943 aikana. Liittoutuneiden ulkoministerit tapasivat Moskovassa lokakuussa ja huippujohtajat Teheranissa marras-joulukuun vaihteessa 1943.
Britannian ehdotuksesta liittoutuneet perustivat European Advisory Commission (EAC)-nimisen elimen laatimaan Saksan ja sen liittolaisten antautumispapereita. Suomea ei koskaan käsitelty tässä elimessä.
Roosevelt, Stalin ja Churchill käsittelivät eri maista Teheranissa vain Suomea ja Puolaa. Roosevelt otti Suomen esille heti Normandian maihinnousun tultua sovituksi. Stalin sitoutui jättämään Suomen valloittamatta, mutta vaati 1940 rajoja sekä eräitä muita ehtoja, kuten Petsamoa ja sotakorvauksia.
Churchill vastusti sotakorvauksia, mutta ei ottanut kantaa rajan sijaintiin. Churchill vaati Rooseveltin tapaan Neuvostoliittoa kunnioittamaan Suomen itsenäisyyttä. Saksan ja sen liittolaisten kanssa ei keskusteltaisi. Niille jäi vain yksi mahdollisuus: antautua ehdoitta.
Ruotsi suostui välittämään Suomen ja Neuvostoliiton välillä. Stalin vaati kuitenkin niin kovia ehtoja, että Suomi hylkäsi ne. Vain Paasikivi propagoi niiden hyväksymisen puolesta. Saksa valmistautui miehittämään Etelä-Suomen, mikäli Suomi hyväksyisi ehdot.
Stalin halusi osoittaa sotilaallista voimaansa Suomelle. Stalin pääsi yllättämään 9.6.1944 Suomen armeijan, jonka pääosa yhä päivysti turhaan Syvärillä. Rytin tunnettu sitoumus oli yksin Rytin, eikä sitonut edes seuraajaa.
On muistettava, että Suomi ei ollut sodassa Yhdysvaltojen kanssa toisin kuin Saksan liittolaiset, ja että Suomen armeija ei koskaan antautunut.
Suomi käytti Saksan aggressiota Neuvostoliittoa vastaan varmistaakseen Suomen kansan turvallisuuden ja elinmahdollisuudet länsimaisena kansakuntana.
JUKKA SEPPINEN
valtiotieteen tohtori, tutkija
Helsinki - kellokkaitahan on
Nimeä edes yksi ulkomainen, arvostettu, historioitsija tai yksikin ulkovalta joka on todennut Suomen käyneen erillissotaa. Sellaisia ei ole muualla kuin täällä meidän ikiomassa takapajulassamme, äärioikeiston kellokkaita.
- totta !!
"Nimeä edes yksi ulkomainen, arvostettu, historioitsija tai yksikin ulkovalta joka on todennut Suomen käyneen erillissotaa."
Olet oikeassa.
Ei löydy maailmasta yhtään ulkomaista historijoitsijaa joka väittäisi Suomen sotineen jonkinlaista erillissotaa.
Kaiiki ulkomaiset historijoitsijat ovat täysin yksimielisesti sitä mieltä että Suomi oli natsisaksan täysiverinen liittolainen kesästä 1941 asti. - Erillissotaa käydään
silloin, kun on omat sodanpäämäärät, omat sotavoimat ja oma ulkopolitiikka. Liittolaisia voi toki olla.
Suomi irtautui Saksasta erillissotateesin mukaisesti. - 11+2
"Nimeä edes yksi ulkomainen, arvostettu, historioitsija tai yksikin ulkovalta joka on todennut Suomen käyneen erillissotaa."
Tässä on kaksi....
Werth Alexander, Venäjä sodassa 1941-1945, osa I
Michael Burleigh, Kolmas valtakunta
Tiedän, että tämä tieto on sinulle täysin turha.
Äidin pikku bolsu pelkää kirjastoa kuin yökkö aurinkoa........
- yhteistyön loppu
Eskaloituneet sodat eivät ole erillissotia jos ne laajentuvat maailmansodaksi. Koetetaan nyt muistaa se, että 2. maailmansota oli todella maailmansota eikä vain muutaman valtion keskinäinen sotatoimi.
Tälläisessä maailmasodassa voidaan käytännössä helposti siirtyä puolelta toiselle poliittisten "tarpeiden" mukaan.
Suomi aloitti sotatoimet Saksan liittolaisena, mutta jo varhaisessa vaiheessa nähtiin se, että Saksa tulee häviämään aloittamansa sodan. Tässä tilanteessa oli siis "tarpeellista" irrottautua Saksan liittolaisuudesta ja etsiä parempi ratkaisu. Tämä tarpeellinen "irrottautuminen" Saksan liittolaisuudesta johti sitten vihollisuuteen saksan kanssa ja näin alkoi "Lapin sota".
Tämä irrottautumistoimi liittolaisuudesta ja sota Saksaa vastaan ei suinkaan vähentänyt Suomen saamia "rangaistuksia" sodasta. Tuli raskaat sotakorvaukset ja liittouttuneiden valvontakomissio. Suomi joutui siis alistumaan tietynlaiseen valvontaan.
Tästä pääsemme yhteenvetoon: sodassa on aina se tekninen puoli ja siinä on myös poliittinen puoli joka "elää" koko sen sodan ajan. Tiukan paikan tullen voidaan jopa "vaihtaa puoltakin" jos se nähdään poliittisesti tarpeelliseksi. Alkanut liitolaisuuskin voidaan lopettaa ja näinhän siinä kävi suomalaisten aseet pantiin saksalaisia joukkoja vastaan Lapin sodassa. Tämä oli tarpeellinen päätös ja ratkaisu jolla estettiin vaikeampia seuraamuksia.- hhxjxjc
Kyllä juuri näin, tässä paljon asiaa ja analyysiä. Uusin objektiivinen historiankirjoitus ei tue erillissota näkemystä. Kannattaa muistaa muutama asia tässä keskustelussa. Suomi oli demokratia ja useat johtajat, mutta eivät kaikki vierastivat natsismia ja Hitleriä ja olivat henkisesti lähellä länsivaltoja. He halusivat pitää kiinni demokratiasta ja länsimaisesta oikeusperinteestä, eivätkä leimautua ns vapaanmaailman silmissä.
Mutta Suomi oli traumatisoitunut v 1940 Moskovan sanelurauhassa. Suomen päättäjät päättivät lähteä Hitlerin kelkkaan koska olivat varmoja Saksan voitosta. Oliko Suomi hyökkääjä, kyllä oli se tiesi Barbarossasta etukäteen, Suomen armeija oli hyökkäysryhmityksessä, saksalaisia Pohjois Suomessa ja Etelä suomen lentokenttiä mm immolaa ja Malmia käyttävät saksalaiset lentokoneet osallistuivat jo 22.7.41 sotatoimiin.
Suomen sotilastiedustelu alkoi hyvin varhaisessa vaiheessa aavistaa saksan häviön. Erillissota oli kuin portin pitäminen auki, lieventävä asianhaara.
Tätä erillissota mantraa jauhettiin vuosikymmeniä niin , että ihmiset alkoivat uskoa siihen. Kysymyshän on pienen maan selviytymistarina, jossa on tartuttu vallitseviin mahdollisuuksiin opportunisesti ja poliitikot ja sotilaat ovat varmasti tehneet sen pääosin pyyteettömistä päämääristä kansan parhaaksi.
- ½tohtori tietää
Liittolaisuus Saksan kanssa oli fakta. On muistettava se, että Saksa miehitti Tanskan ja Norjan. Suomea EI miehitetty.
Maa jota EI olla miehitetty, mutta joka SALLII toisen maan armeijoiden toiminnan omassa maassa on littolainen. Saksa teki suomalaisten joukkojen tukemana sotilasoperaatioita Neuvostoliitoa vastaa Lapista käsin.
Miksi Suomeen ei olla perustettu omaa totuuskomissiota? Historia on sitä mitä se oli, mitä hävettävää siinä on?
Muistetaan myös se, että liittolaisuus Saksan kanssa päättyi ja alkoi suomalaisten sotatoimet saksalaisia vastaan (se Lapin sota).Tämäkin on sitä historian faktaa.
Avoin rehellisyys historiaa kohtaan on ihan oikein. Ei tässä tarvitse harrastaa vääristelevää propagandaa.
Näin tekee ne suuret vallatkin. USA avusti Neuvostoliittoa 2. maailmansodassa mm. sotilaallisena tarvikeapuna. Ja kun "kylmän sodan" kausi alkoi 2. maailmansodan jälkeen niin "länsi ja itä" olivat toistensa vihollisia. Näin se maailma muuttuu, ensin ollaan auttajia ja sitten ollaan vihollisia. Ei nuo suuret vallan omia toimintojaan häpeä vaikka avustava ystävyys muuttui vihollisuudeksi. Historia on nyt vaan tälläistä "kelkan suunnan" vaihtamista poliittisen tarpeen mukaan. Miksi Suomen pitäisi hävetä omia ratkaisujaan kun muutkaan ei sitä tee. 2. maailmansodassa USA soti Saksaa vastaan ja sodan jälkeen USA oli Saksan jälleenrakentaja mm. Marshall apuna. Ja USA otti vastaan saksalaisia aseasiantuntijoita vastaan avo sylin, näin se vihollisuus muuttui kumppanuudeksi. Nyt Saksa on Naton jäsen niinkuin USA:kin on, se vanha vihollisuus on unohdettu kokonaan. - 17 + 11
"Liittolaisuus Saksan kanssa oli fakta. On muistettava se, että Saksa miehitti Tanskan ja Norjan. Suomea EI miehitetty."
Lopeta jo viinan - ja tinnerin sekakäyttö!
Saksa ei miehittänyt Ruotsia, tekeekö se Ruotsista Saksan liittolaisen.- ½raitis soturi
Ruotsi oli puolueeton maa, mutta teki kumminkin kauppaa Natsi-Saksan kanssa. Kyllä Saksalle kelpasi ruotsalainen rautamalmi, mutta ongelmana oli se, että laatuteräkseen tarvitaan muitakin metalleja.
Ja Suomella oli se nikkeli. Nikkeli on yksi niistä tärkeistä raaka-aineista joilla tuotetaan hyvää terästä mm. aseteollisuudelle.
Tähän liittyyi myös Norjan miehitys koska ruotsalaista malmia kuljetettiin rautatietä pitkin Norjan Narvikiin.
Ruotsia EI tarvinnut miehittää koska se teki muutenkin puolueetonta yhteistyötä Saksan kanssa. Norja käyttäytyi toisin eli se oli pakko miehittää väkivaltaisesti. Suomea Ei tarvinnut miehittää kun se suostui muutenkin yhteistyöhön liittolaisena. (näin siis ALUKSI).
Mitä hävettävää tässä on, ei italialaisetkaan hävenneet Mussolinin ja Hitlerin yhteistyötä. Politiikka on nyt vaan tälläistä "kelkan suunnan" vaihtamista tarpeen mukaan. Lapin joukoissa olleet kyllä saivat saksalaisilta kunnon viinaa jopa konjakkia joten ei tarvinnut turvautua suomalaiseen leikattuun "jaloviinaan".
Kyllä kunnon soturille aina viina maistuu kun sitä on tarjolla. - kjkvjbg
½raitis soturi kirjoitti:
Ruotsi oli puolueeton maa, mutta teki kumminkin kauppaa Natsi-Saksan kanssa. Kyllä Saksalle kelpasi ruotsalainen rautamalmi, mutta ongelmana oli se, että laatuteräkseen tarvitaan muitakin metalleja.
Ja Suomella oli se nikkeli. Nikkeli on yksi niistä tärkeistä raaka-aineista joilla tuotetaan hyvää terästä mm. aseteollisuudelle.
Tähän liittyyi myös Norjan miehitys koska ruotsalaista malmia kuljetettiin rautatietä pitkin Norjan Narvikiin.
Ruotsia EI tarvinnut miehittää koska se teki muutenkin puolueetonta yhteistyötä Saksan kanssa. Norja käyttäytyi toisin eli se oli pakko miehittää väkivaltaisesti. Suomea Ei tarvinnut miehittää kun se suostui muutenkin yhteistyöhön liittolaisena. (näin siis ALUKSI).
Mitä hävettävää tässä on, ei italialaisetkaan hävenneet Mussolinin ja Hitlerin yhteistyötä. Politiikka on nyt vaan tälläistä "kelkan suunnan" vaihtamista tarpeen mukaan. Lapin joukoissa olleet kyllä saivat saksalaisilta kunnon viinaa jopa konjakkia joten ei tarvinnut turvautua suomalaiseen leikattuun "jaloviinaan".
Kyllä kunnon soturille aina viina maistuu kun sitä on tarjolla.Kyllähän täällä oli totuuskomissio, joka tuomitsi sotasyylliset
- jkkkjjkjy
kjkvjbg kirjoitti:
Kyllähän täällä oli totuuskomissio, joka tuomitsi sotasyylliset
Kyllähän täällä oli totuuskomissio, joka tuomitsi sotasyylliset
- Ei ollut!
jkkkjjkjy kirjoitti:
Kyllähän täällä oli totuuskomissio, joka tuomitsi sotasyylliset
Syytökset esitti ja tuomiot julisti NL:n valvontakomissio kotikommunistien innokkaalla tuella. Kadonneet ovat sekä NL että kotikommunistit. Suomi porskuttaa.
- totuus esiin
Ei ollut! kirjoitti:
Syytökset esitti ja tuomiot julisti NL:n valvontakomissio kotikommunistien innokkaalla tuella. Kadonneet ovat sekä NL että kotikommunistit. Suomi porskuttaa.
Edellinen viesti lienee sarkasmia.
- ½oppinut
kjkvjbg kirjoitti:
Kyllähän täällä oli totuuskomissio, joka tuomitsi sotasyylliset
Onko sodan voittajien "oikeus" yhtäkuin totuuskomissio? Sotasyyllisyys laki laadittiin taannehtivasti sodan voittajien määräyksellä. Ne tuomittiin jotka pyrkivät säilyttämään itsenäisen Suomen?
½raitis soturi kirjoitti:
Ruotsi oli puolueeton maa, mutta teki kumminkin kauppaa Natsi-Saksan kanssa. Kyllä Saksalle kelpasi ruotsalainen rautamalmi, mutta ongelmana oli se, että laatuteräkseen tarvitaan muitakin metalleja.
Ja Suomella oli se nikkeli. Nikkeli on yksi niistä tärkeistä raaka-aineista joilla tuotetaan hyvää terästä mm. aseteollisuudelle.
Tähän liittyyi myös Norjan miehitys koska ruotsalaista malmia kuljetettiin rautatietä pitkin Norjan Narvikiin.
Ruotsia EI tarvinnut miehittää koska se teki muutenkin puolueetonta yhteistyötä Saksan kanssa. Norja käyttäytyi toisin eli se oli pakko miehittää väkivaltaisesti. Suomea Ei tarvinnut miehittää kun se suostui muutenkin yhteistyöhön liittolaisena. (näin siis ALUKSI).
Mitä hävettävää tässä on, ei italialaisetkaan hävenneet Mussolinin ja Hitlerin yhteistyötä. Politiikka on nyt vaan tälläistä "kelkan suunnan" vaihtamista tarpeen mukaan. Lapin joukoissa olleet kyllä saivat saksalaisilta kunnon viinaa jopa konjakkia joten ei tarvinnut turvautua suomalaiseen leikattuun "jaloviinaan".
Kyllä kunnon soturille aina viina maistuu kun sitä on tarjolla.Ruotsi ei tarkasti ottaen ollut puolueeton maa v.1940-43, koska salli saksalaisten kauttakulun ensin Norjaan vuodesta 1940 ja sitten Suomeen v.1941. Kansainvälisen lain mukaan Ruotsi oli ns. ei-sotaa käyvä maa, koska tuki sodan toista osapuolta kauttakululla.
- 1+2
http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/
Venäjä oli Natsi-Saksan liittolainen Venäjä hyökkäsi puolaan yhdessä Natsi-Saksan kanssa.- menetetty luottamus
Näin sitä politiikan "kelkkaa" käännetään. Joskus tämä käy varsin vikkelästi. Kertoo paljon luottamuksesta toiseen osapuoleen. Voiko ylipäänsä politiikkoon luottaa?
- ne faktat
Venäjä ei hyökännyt Puolaan, eikä NL ja Saksakaan yhdessä. Kummankin sotatoimet olivat täysin itsenäisesti koordinoituja, ts. joukot, koordinaatio yms. täysin erillään. Lisäksi bolsevikit ja natsit olivat verivihollisia.
Mitään liittolaisuutta ei siis ollut, ainoastaan poliittista pelailua ja kyttäilyä. Saksan tuleva hyökkäys oli ääneenlausumaton selviö jo tuota ennen, itään suuntautuva lebensraum oli ollut jo vuosia osana natsien propagointia. - Stalin oli kettu
ne faktat kirjoitti:
Venäjä ei hyökännyt Puolaan, eikä NL ja Saksakaan yhdessä. Kummankin sotatoimet olivat täysin itsenäisesti koordinoituja, ts. joukot, koordinaatio yms. täysin erillään. Lisäksi bolsevikit ja natsit olivat verivihollisia.
Mitään liittolaisuutta ei siis ollut, ainoastaan poliittista pelailua ja kyttäilyä. Saksan tuleva hyökkäys oli ääneenlausumaton selviö jo tuota ennen, itään suuntautuva lebensraum oli ollut jo vuosia osana natsien propagointia."Venäjä ei hyökännyt Puolaan, eikä NL ja Saksakaan yhdessä."
Ei Venäjä hyökännytkään Puolaan 17.9.39 vaan Neuvostoliitto Saksan kanssa tekemänsä MR -sopimuksen mukaan. Tosin NL viivytteli hiukan yli kaksi viikkoa vaikka sopimuksen mukaan hyökkäys piti tapahtua yhtä aika 1.9.39. Tällä Stalin sai Saksan näyttämään hyökkääjältä. - Hitler oli paviaani
Stalin oli kettu kirjoitti:
"Venäjä ei hyökännyt Puolaan, eikä NL ja Saksakaan yhdessä."
Ei Venäjä hyökännytkään Puolaan 17.9.39 vaan Neuvostoliitto Saksan kanssa tekemänsä MR -sopimuksen mukaan. Tosin NL viivytteli hiukan yli kaksi viikkoa vaikka sopimuksen mukaan hyökkäys piti tapahtua yhtä aika 1.9.39. Tällä Stalin sai Saksan näyttämään hyökkääjältä.NL ei hyökännyt Puolaan yhdessä Saksan kanssa, jos et tajua sitä faktaa niin ei voi mitään. Saksan ja NL:n hyökkäykset olivat täysin erilliset, tosin kohdistuivat samaan maahan. Ideologisten verivihollisten tekemät "sopimukset" olivat merkityksetöntä poliittista ajanpelaamista, kuten myöhemmin varsin selvästi nähtiin.
- Huh huh
Hitler oli paviaani kirjoitti:
NL ei hyökännyt Puolaan yhdessä Saksan kanssa, jos et tajua sitä faktaa niin ei voi mitään. Saksan ja NL:n hyökkäykset olivat täysin erilliset, tosin kohdistuivat samaan maahan. Ideologisten verivihollisten tekemät "sopimukset" olivat merkityksetöntä poliittista ajanpelaamista, kuten myöhemmin varsin selvästi nähtiin.
"NL ei hyökännyt Puolaan yhdessä Saksan kanssa, jos et tajua sitä faktaa niin ei voi mitään. Saksan ja NL:n hyökkäykset olivat täysin erilliset, tosin kohdistuivat samaan maahan. ..."
Haah haa olipa hyvä selitys, sinusta tulisi politikko! - erillissotaa oli
Hitler oli paviaani kirjoitti:
NL ei hyökännyt Puolaan yhdessä Saksan kanssa, jos et tajua sitä faktaa niin ei voi mitään. Saksan ja NL:n hyökkäykset olivat täysin erilliset, tosin kohdistuivat samaan maahan. Ideologisten verivihollisten tekemät "sopimukset" olivat merkityksetöntä poliittista ajanpelaamista, kuten myöhemmin varsin selvästi nähtiin.
"Saksan ja NL:n hyökkäykset olivat täysin erilliset, tosin kohdistuivat samaan maahan"
Aivan, kyseessähän on päivänselvä erillissota. Luulisi suomalaisen osaavan moisen tunnistaa kun ollaan kuitenkin erillissodan asiantuntijoita.
Kumma juttu muuten että vaahtosuu-Suomifanaatikot syyttelee neukkuja asiasta, mutta näkevät Barbarossa-Suomen täysin puhtaana pulmusena vastaavassa tilanteessa kesällä 1941. - ljadbljvd
erillissotaa oli kirjoitti:
"Saksan ja NL:n hyökkäykset olivat täysin erilliset, tosin kohdistuivat samaan maahan"
Aivan, kyseessähän on päivänselvä erillissota. Luulisi suomalaisen osaavan moisen tunnistaa kun ollaan kuitenkin erillissodan asiantuntijoita.
Kumma juttu muuten että vaahtosuu-Suomifanaatikot syyttelee neukkuja asiasta, mutta näkevät Barbarossa-Suomen täysin puhtaana pulmusena vastaavassa tilanteessa kesällä 1941.Vaahtosuiseen nationalismiin ei paljoa objektiivisuus kuulu. Vika on aina vain muissa kansoissa, itsekritiikki on lähes olematonta.
- Näin se meni
Huh huh kirjoitti:
"NL ei hyökännyt Puolaan yhdessä Saksan kanssa, jos et tajua sitä faktaa niin ei voi mitään. Saksan ja NL:n hyökkäykset olivat täysin erilliset, tosin kohdistuivat samaan maahan. ..."
Haah haa olipa hyvä selitys, sinusta tulisi politikko!Saksalla ja Neuvostoliitolla ei ollut yhteistä rintamalinjaa, ne eivät koordinoineet hyökkäyksiä yhdessä, eivätkä jakaneet resurssejaan mitenkään. Aivan toisin kuin esim. Suomi ja Saksa 1941 eteenpäin. Lisäksi ne olivat ideologisesti vihollisia, natsit olivat ottaneet idästä (ml. Neuvostoliitto) valloitettavan elintilan osaksi poliittista puhettaan jo vuosia ennen sotia, ja stereotyyppisiä NL:n "bolsevikkijuutalaisia" käytettiin natsipropagandassa viholliskuvan rakentamiseen (myös Suomessa painettiin ja levitettiin samaa propagandaa jo ennen sotia).
- Erillisrauha tosin
Oli miten oli, erillisrauha ainakin on fakta.
Sen takia Saksa julisti Suomelle sodan 1944, muttei siinä enää pahemmin Lapissa eikä Suursaarellakaan menestynyt.
Itse asiassa 1945 Suomi kuului sodan voittajamaihin - ikävää, että siitä rankaistiin aluementyksillä. Samoin tosin kävi vielä rankemmin Puolalle, jota Neuvostoliitto siirsi Saksan kustannuksella lännemmäksi saadakseen vastaavasti itselleen itäisen Puolan alueita.
Kaliningradin outo enklaavi otettiinkin ihan Saksan Itä-Preussin maista. Siitä tuo kartalla outo kummajainen tänään Liettuan länsipuolella.- Bror-Erik
On kyllä yltiöpäistä kertoa Suomen kuuluneenkin voittajiin..Huhhuh mitä manttelin
kääntelyä,tyypillistä tyhmähkön historiantuntijan google-venkoilua.Eikö kello kilise
edes siinä asiassa historiatontulla että se oli Neuvostoliiton Puna-Armeija joka pa-
kotti suomalaiset Saksaa,Suomen vasisteille niin rakasta valtiota vastaan? Häh! - ½tohtori
Versaillesin rauha oli Saksalle häpeä rauha. Ja tämä mahdollisti tilaa natsismin kasvulle.
Eiköhän poliittisten ongelmien syy ole niissä kolmessa voittajassa (Roosevelt, Stalin ja Churchill) jotka jakoivat maailmaa etupiireihinsä Teheranissa ja Jaltassa.
Kyllä pikkuinen Suomikin sai tästä osansa eli Suomen kohdeltiin Saksan liittolaisena.
Fakta on se, että maa jota EI miehitetä mutta sallii toisen maan käyttää aluettaan hyökkäyksille kolmatta maata kohtaan on liittolaismaa.
Suomi salli Saksan käyttää Lapin aluettaan sotatoimiin Neuvostoliittoa vastaan. Tätä ei suoritettu "erillisenä" toimena vaan osa Suomen joukoistakin oli alistettu Saksan armeijalle. Tämä vahvistaa yhteistyön joten on turha puhua "erillissodasta".
Liittolaisuus (yhteistoiminta) voi myös purkautua ja näihän myös kävi: Suomi joutui sotaan Saksaa vastaan (1944-45). Ja tämä mahdollisti kyllä erillisen rauhansopimuksen ILMAN Saksaa. Tämä on sitä normaalia politiikan vaihtelua jota tapahtuu. Saksa antautui liittoutuneille maille toukokuussa 1945.
Liittolaisuudet eivät suinkaan ole ikuisesti pysyviä, tämä nyt muistettakoon ja unohdetaan ideologiat ja häpeilyt. Historiaa EI voi muuttaa jälkikäteen toiseksi.
- Trolli venäjältä
" Historiaa EI voi muuttaa jälkikäteen toiseksi. "
Kyllä me ainakin voidaan. Tule käymään Petroskoissa Kuusisen lukiossa, jos et usko. - auki korvainen
Politrukkien toiminnalle ei voi mitään koska suurissa ihmismassoissa on aina niitä jotka kuulevat vain politrukkien äänen.
Hallintotoimi on itseasiaasa ihmismassojen hallintaa. - Saksan puolella tai
Suomi ei halunnut sotaa mutta ei se mitäään erillissotaa käynyt. Hitlerin aseita ja joukkoja tuotiin maahan.
- ei erillissotaa
Suomen jatkosota v. 1941-44 oli osa 2. maailmansotaa. Joten on aivan turhaa puhua jostakin "erillissodasta" kun lukuisat valtiot sotivat keskenään.
2. maailmansota oli jo alkanut syyskuun alussa v. 1939 ja sota levisi yhtä laajemmille alueille. Saksa aloitti operaatio Barbarossan kesällä 1941 eli "keskusvaltojen" tarkoituksena oli murskata Neuvostoliitto.
Ja liittoutuneiden maiden puolelta USA ja Iso-Britannia avusti Neuvostoliittoa mittavilla varustelutoimituksilla.
Suomen jatkosota oli siis osallistumista tähän yleiseen laajentuvaan sotatoimeen jota oli jo käyty Euroopassa ja muualla maailmaa (mm. Japania vastaan).
2. maailmansodassa EI käyty mitään erillissotia vaan kaikki taistelut olivat osa tuota suurta yleistä laajaa maailmansotaa. Ja sitten sodan lopun häämöttäessä suuret "voittajat" (Roosevelt, Stalin ja Churchill) jakoivat maailman omiin etupiireihin. Ja se mitä NYT koemme on juuri tuon kolmen suuren tekemää maailmanjaon seurausta !!!
Häviäjät ovat joutuneet alistumaan tähän maailmanjakoon. Suomen sodat (talvi- ja jatkosota) olivat siis vain osa tässä suuren sodan maailmassa. 2. maailmansota oli välitön jatko 1. maailmansotaan joka ei tuonut poliittisia ratkaisuja mihinkään. Sotia tullaan käymään vielä varsin pitkään. - täsmennys
Miksiköhän tuota samaa puujalkavitsiä toistellaan vuodesta toiseen. Ellei Saksa olisi hyökännyt niin tuskinpa olisi Suomikaan. Sitähän erillissota olisi tarkoittanut ja edellyttänyt, itsenäistä hyökkäystä Saksasta riippumatta.
- ei onnistunut
Sodat eskaloituu. 2. maailmansota oli maailmansota eikä mikään erillissotien (aseellisten konfliktien) joukko. Onkohan jollakin peruskoulun joukko-oppi mennyt päässä aivan sekaisin?
"Suur-Suomi" aate (Itä-Karjala, Aunus ja Viena vapaaksi) ei juuri eronnut siitä, että Saksa halusi Barbarossa operaatiossa lisää elintilaa. Kaiken ytimessä on valloitushalu.
Molemmilla epäonnistui elintilan laajennus. - Anonyymi
Kun intetään että Nliitto aloitti Jatkosodan hyökkäämällä Suomeen niin jopas olikin onnekas sattuma meille kun N-liitto hyökkäsi tänne sattumoisin samaan aikaan kuin Saksa sinne. Niin me pääsimme sopivasi käymään erillissotaamme. Vaikka P-Suomi oli jo täynnä Saksan hyökkäyssotavoimaa mutta onnekasta sattumaahan se sekin vain oli, ei mitenkään ennalta sovittua.
- Anonyymi
Kyse ei ollut sattumasta vaan neukku luuli, että Suomi oli jo Saksan sotatoimissa mukana aamusta 22.6.1941. Näin asia ei ollut vaan Suomi piti huolen siitä, että varsinaiset sotatoimet aloitti Neuvostoliitto ensin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyse ei ollut sattumasta vaan neukku luuli, että Suomi oli jo Saksan sotatoimissa mukana aamusta 22.6.1941. Näin asia ei ollut vaan Suomi piti huolen siitä, että varsinaiset sotatoimet aloitti Neuvostoliitto ensin.
----- Suomi piti huolen siitä, että varsinaiset sotatoimet aloitti Neuvostoliitto ensin. ----
Suomi ne aloitti merimiinoituksin ja olemalla mukana osapuolena Saksan aloittamissa pommituksissa. Jos ne eivät ole sotatoimia niin mitä ne ovat ? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
----- Suomi piti huolen siitä, että varsinaiset sotatoimet aloitti Neuvostoliitto ensin. ----
Suomi ne aloitti merimiinoituksin ja olemalla mukana osapuolena Saksan aloittamissa pommituksissa. Jos ne eivät ole sotatoimia niin mitä ne ovat ?Puna-armeija avasi tulen suomalaisia vastaan ennen kuin ensimmäinenkään miina molskahti mereen. Mitä pommituksiin tulee, niin Suomi oli yhtä lailla puolueeton niiden suhteen kuin Viro talvisodan pommitusten.
Mutta noitahan ei vielä pidetty sodan syinä, vaan Neuvostoliiton ilmavoimien suorittamia massiivisia Suomen alueen pommituksia 25.6.1941. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Puna-armeija avasi tulen suomalaisia vastaan ennen kuin ensimmäinenkään miina molskahti mereen. Mitä pommituksiin tulee, niin Suomi oli yhtä lailla puolueeton niiden suhteen kuin Viro talvisodan pommitusten.
Mutta noitahan ei vielä pidetty sodan syinä, vaan Neuvostoliiton ilmavoimien suorittamia massiivisia Suomen alueen pommituksia 25.6.1941.----Puna-armeija avasi tulen suomalaisia vastaan ennen kuin ensimmäinenkään miina molskahti mereen.---
Paksua soopaa. Suomi oli Saksan mukana miinoitukssa jo ennen Babarossan alkua. Kerro nyt joutessasi missä ja mihin aikaan tuo väittämäsi Puna-armeijan tulenavaus tapahtui.
----- Mitä pommituksiin tulee, niin Suomi oli yhtä lailla puolueeton niiden suhteen kuin Viro talvisodan pommitusten.----
Paksua soopaa lisää. Viron itsenäisyys oli jo tosiasiassa viety Talvisodan alkaessa. Neukku ei kysellyt lupia Virolta mutta Saksa kysyi suostumuksen Suomelta. Ja Suomi lupasi, Viro ei ! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
----Puna-armeija avasi tulen suomalaisia vastaan ennen kuin ensimmäinenkään miina molskahti mereen.---
Paksua soopaa. Suomi oli Saksan mukana miinoitukssa jo ennen Babarossan alkua. Kerro nyt joutessasi missä ja mihin aikaan tuo väittämäsi Puna-armeijan tulenavaus tapahtui.
----- Mitä pommituksiin tulee, niin Suomi oli yhtä lailla puolueeton niiden suhteen kuin Viro talvisodan pommitusten.----
Paksua soopaa lisää. Viron itsenäisyys oli jo tosiasiassa viety Talvisodan alkaessa. Neukku ei kysellyt lupia Virolta mutta Saksa kysyi suostumuksen Suomelta. Ja Suomi lupasi, Viro ei !Kun Suomeen saapui tieto Saksan hyökkäyksen alkamisesta aloittivat Suomen merivoimat välittömästi operaatio Kilpapurjehduksen, eli joukkojen siirrot demilitarisoidulle Ahvenanmaalle. Neuvostoliiton lentokoneet tekivät sodan ensimmäisen ilmahyökkäyksen suomalaisia vastaan hyökättyään tähän operaatioon osallistuneita sota-aluksia sekä rannikkolinnakkeita vastaan 22. kesäkuuta klo 6.05. Lisäksi Hangosta alkoi tykistötulitus Porsöhön, Storholmaan ja mantereelle klo 6.50
Suomalaiset sukellusveneet laskivat miinoja Viron rannikolle 22. kesäkuuta 1941 kello 7.28–9.06 välisenä aikana.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jatkosota#Sotaa_edeltäneet_tapahtumat
- Anonyymi
Sota Saksan rinnalla, oli sikäli "erillissotaa", koska Suomi taisteli Saksan rinnalla vain Neuvostoliittoa vastaan. Suomi oli diplomaattisissa suhteissa muiden Saksan vihollismaiden kanssa.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 663255
Sinä saat minut kuohuksiin
Pitäisiköhän meidän naida? Mielestäni pitäisi . Tämä värinä ja jännite meidän välillä alkaa olla sietämätöntä. Haluai272313Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan
Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä681869Loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä tilassa
Seinäjoella Pohjan valtatiellä perjantaina sattuneessa liikenneonnettomuudessa loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä t281795Tiedän, että emme yritä mitään
Jos kohtaamme joskus ja tilaisuus on sopiva, voimme jutella jne. Mutta kumpikaan ei aio tehdä muuta konkreettista asian161421- 281381
Näin pitkästä aikaa unta sinusta
Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni61276Mitä, kuka, hä .....
Mikähän sota keskustassa on kun poliiseja on liikkeellä kuin vilkkilässä kissoja281271Noh joko sä nainen oot lopettanut sen
miehen kaipailun jota sulla EI ole lupa kaivata. Ja teistä ei koskaan tule mitään. ÄLÄ KOSKAAN SYÖ KUORMASTA JNE! Tutu631187Taisit sä sit kuiteski
Vihjata hieman ettei se kaikki ollutkaan totta ❤️ mutta silti sanoit kyllä vielä uudelleen sen myöhemmin 😔 ei tässä oik101187