William Dembskiltä on ilmestynyt uusi kirja "Being as Communion: A Metaphysics of Information", jossa hän esittelee ei-teknisellä tavalla käsityksiään informaation metafysiikasta. Kirja on selkeästi kirjoitettu ja sitä on mukava lukea ja kirjassa esitetyt filosofiset käsitykset ovat mielenkiintoisia.
Kirjan mukaan informaatio on aktuaalisoitumista mahdollisten vaihtoehtojen joukosta ja aktuaalinen maailma, jossa elämme koostuu informaatiosta.
http://www.beingascommunion.com/about/
Kirjan sisällysluettelo:
Table of Contents
Preface
1. The Challenge of a Material World
2. Free Will: The Power of No
3. Information as Ruling Out Possibilities
4. Possible Worlds
5. Matrices of Possibility
6. Measuring Information
7. Information Theory
8. Intelligence vs. Nature?
9. Natural Teleological Laws
10. Getting Matter from Information
11. The Medium and the Message
12. Embodiment and Transposition
13. Energy
14. An Informationally Porous Universe
15. Determinism
16. Contingency and Chance
17. Search
18. Conservation of Information
19. Natural Selection
20. The Creation of Information
21. A World in Communion
Kannattaa hankkia kirja jos kyseiset aiheet kiinnostavat.
Kirjan mukaan informaatio on aktuaalisoitumista mahdollisten vaihtoehtojen joukosta ja aktuaalinen maailma, jossa elämme koostuu informaatiosta.
http://www.beingascommunion.com/about/
Kirjan sisällysluettelo:
Table of Contents
Preface
1. The Challenge of a Material World
2. Free Will: The Power of No
3. Information as Ruling Out Possibilities
4. Possible Worlds
5. Matrices of Possibility
6. Measuring Information
7. Information Theory
8. Intelligence vs. Nature?
9. Natural Teleological Laws
10. Getting Matter from Information
11. The Medium and the Message
12. Embodiment and Transposition
13. Energy
14. An Informationally Porous Universe
15. Determinism
16. Contingency and Chance
17. Search
18. Conservation of Information
19. Natural Selection
20. The Creation of Information
21. A World in Communion
Kannattaa hankkia kirja jos kyseiset aiheet kiinnostavat.
Vastaukset 74
Vanhimmat
Intelligent design on tiedettä.
Luonnonvalinta ei ole tiedettä.
MOT?
Tämä on teoriassa faktaa.
"William Dembskiltä on ilmestynyt uusi kirja "Being as Communion: A Metaphysics of Information", jossa hän esittelee ei-teknisellä tavalla käsityksiään informaation metafysiikasta. "
Huuhaa hömppää hörhöille kun Demski ei osaa oikeaa tiedettä tehdä. Ja hörhöt ostaa.
Ei luominen olekaan tieteestä riippuvaista. Se tapahtui siitä huolimatta.
Terveisiä vaan pilvikäkelään. Jos tuo lapsellinen ja harhainen kuvitelmas kuvitelma tekee susta onnellisen hihuhörhön, niin pidä vaan rauhassa tuo hörhöilysi.
Asiat ovat tapahtuneet oikeasti ihan ilman tiedettäkin.
Oikeastaan vielä oikeammin.
Ei tieteen tehtävä ole saada asioita tapahtumaan. Siinä selvitetään miten ne ovat tapahtuneet tai saattavat joskus tapahtua.
luulitko etten tiennyt?
Juurihan seliten edelläolleelle ikäänkuin samoin.
Tiesit, tiesit. Ei näyttänyt siltä, että tietäisit niin kuuluvan ollakin. Intit niin lapsellisesti ihan selvää asiaa.
tehän väittelette itsestään selviäkin asioita vastaan, ettekö intäkin?
Emme tietenkään - mitä höpöjä taas kirjoittelet?
inttelethän nytkin.
Kirjassa esitetään seuraaavanlainen kommunikaatiosysteemi:
informaatiolähde
l
l viesti
l
v
lähetin
l
v
signaali
"Informaatiolähteelle ja häiriöille voi halutessa antaa teologisia merkityksiä."
Saahan sitä hörhöillä, kunhan ymmärtää että kysymys on hörhöilystä.
"Kaavioon liittyen Dembski esittää platonistisen käsitteen kaksoisluomista (double creation, All things are created twice), ensin idea Jumalan mielessä ja vasta sitten toinen luominen."
Hih hih. Hörhöilyä kuten sanoin. Ja sellaiset huuhaahipit kuin sinä kvasi uskotte tuota huuhaata.
Yksinkertaistaen: informaation lähde ---signaali--->vastaanottaja
Voimme ajatella tikanheittoa, jossa toinen tikanheittäjä heittää sarjan 10,10,10,10,10 ja toinen 5,1,7,9,2. Monotoniseen sarjaan 10,10,10,10,10 liittyy enemmän informaatiota kuin satunnaisempaan sarjaan.Oikeastaan voimme sanoa, että tietynlaiset signaalit viittaavat siihen, että signaalin lähteessä on paljon informaatiota. Voimme siis signaalin perusteella tehdä päätelmiä signaalin lähettäjästä.
"Oikeastaan voimme sanoa, että tietynlaiset signaalit viittaavat siihen, että signaalin lähteessä on paljon informaatiota. Voimme siis signaalin perusteella tehdä päätelmiä signaalin lähettäjästä."
Päätteleppä kvasi sitten seuraavien signaalien perusteella kumpi signaalin lähteinä toimivista informaatiolähteistä L1 vai L2 (signaalit S1 ja S2 vastaavasti) sisältää enemmän informaatiota?
S1: 10, 10, 10, 10, 10
S2: 5, 1, 7, 9, 2
Putosit tapasi mukaan kärryiltä, puolimutka. Kysehän oli tikanheiton tuloksista ja siitä, mitä ne "lähettäjästään" kertovat.
Esittämäsi numerosarjat ovat merkityksettömämpiä, esittäjänsä tuntien jopa täysin merkityksettömiä. Ehkäpä puolimutka haluat kutsua ensimmäistä jonoa "alkeistapahtumaksi, joka tapahtuu aina" ja toista "juuri tuoksi jonoksi", jos ne nyt sattuisivat olemaan jonkin satunnaiskokeen tuloksia?
Mitä sitten 5 kertaa toistuva 10 kertoo? Tikanheittoa tuntevalle se kertoo tietoisesta pyrkimyksestä saavuttaa tuo tulos ja vieläpä siinä onnistumisesta. Se kertoo tikanheiton maksimituloksen ja se kertoo tekijänsä huomattavasta taidosta sen saavuttamisessa.
Vaatimaton tulos 5, 1, 7, 9, 2 ei kerro sen erityisempää. Tikat ovat osuneet varsin sattumanvaraisiin kohtiin taulussa, oletettavasti koska heittäjä ei kykene osumaan tarkasti. Huonon heittäjän tikat osuvat huomattavasti enemmän vaihtelevasti, sattumanvaraisemmin kuin usein kymppejä heittävän taiturin.
Ehkäpä sinun puolimutka kannattaa jättää tämä keskusteluketju vähemmälle huomiolle. En oikein jaksa uskoa, että mitään lisäarvoa kykenisit näinkin vaikeaan aiheeseen tuomaan.
"Putosit tapasi mukaan kärryiltä, puolimutka. Kysehän oli tikanheiton tuloksista ja siitä, mitä ne "lähettäjästään" kertovat."
Tapasi mukaan sinä tollo et oo koskaan kärryille edes päässyt. Missähän kohtaa minä väitin informaatiolähteiden L1 ja L2 liittyvän millään tavoilla tikanheittoon? Kvasi teki väitteen, että tieteynlaisista signaaleista voidaan päätellä jotain informaatiolähteistä. Pyysin kvasia päättelemään kumpi ko. informaatiolähteistä sisältää niiden lähettämien signaalien perusteella enemmän informaatiota. Kvasi ei osannut vastata, vaan tyytyi tapansa mukaan vaikenemaan. Sinä multinikki sen sijaan tapasi mukaan tulit esittelemään omahyväistä typeryyttäsi, mikä tietenkin on aina viihdyttävää. Hih hih.
"Esittämäsi numerosarjat ovat merkityksettömämpiä, esittäjänsä tuntien jopa täysin merkityksettömiä."
Missäs kohtaa väitin, että niiden pitäisi olla merkityksellisiä.
"Ehkäpä puolimutka haluat kutsua ensimmäistä jonoa "alkeistapahtumaksi, joka tapahtuu aina""
Miksipä minä haluaisin kyseisiä jonoa nimittää alkeistapahtumiksi? Olenko jossain kohtaa väittänyt että ne ovat alkeistapahtumia?
"ja toista "juuri tuoksi jonoksi", jos ne nyt sattuisivat olemaan jonkin satunnaiskokeen tuloksia?"
Ehkäpä sinä haluat multinikki selittää meille kuinka tyhjä joukko toteutuu aina nopanheitoissa? Hih hih.
"Mitä sitten 5 kertaa toistuva 10 kertoo? Tikanheittoa tuntevalle ..."
Sinä multinikki ilmeisesti pidät omahyväisesti itseäsi myös tikanheitoin "asianntuntijana"? Edelleen missä kohtaa minä väitin, signaalit S1 ja S2 liittyvät mitenkään tikanheittoon? Typeryksenä sinä sorruit tapojesi mukaan lässyttämään "ihmiskeskeiseen virhepäätelmiäsi".
"Ehkäpä sinun puolimutka kannattaa jättää tämä keskusteluketju vähemmälle huomiolle. En oikein jaksa uskoa, että mitään lisäarvoa kykenisit näinkin vaikeaan aiheeseen tuomaan."
Vai on sulle multinikki tämän keskustelun aihe on jotenkin vaikeaa? Voin uskoa, ethän sinä ymmärrä edes yksinkertaisinta todennäköisyysmallia kuten on todistettu. Kvasi on hieman yksinkertaistaen ja vääriä tulkintoja tehden esittänyt Shannonin informaatioteoriaakin liittyviä perusjuttuja, joita sinä pidät noinkin vaikeana aiheena.
Varmastikin on vaikeaa kaltaisellesi tollolle, jonka mielestä esim. tyhjä joukko toteutuu aina noppaa heitettäessä, satunnaiskoe suoritettaessa ei aina jokin sen alkeistapahtumista toteudu ja loton satunnaiskokeeessa lottoajat "luovat" sigma-algebran.
Informaatio teoriat ovatkin mukava puheenaihe. Haluatko esitellä multinikki tietämättömyttäsi niidenkin suhteen?
Matemaattisesti informaation määrä on -log2(P), missä P on tapahtuman todennäköisyys. Mitä pienempi todennäköisyys sitä enemmän informaatiota.
Koska pelkkien kymppien heittäminen tikassa on hyvin epätodennäköistä, niin
kymppi-sarjaan liittyy enemmän informaatiota. Tuntuu intuitiivisestikin ymmärrettävältä.
Muutama esimerkki:
..P......... -log2(P)
0.0001 9.210340
0.0010 6.907755
0.0100 4.605170
0.1000 2.302585
1.0000 0.000000
Se kertoo jo itsessään paljon, kun joutuu aina turvautumaan filosofiaan näissä älykäs suunnittelu väitteissä.
Tikkataulu määrää mahdollisuuksien matriisin ja siihen liittyvät todennäköisyydet.
Tikkatauluun liittyvät todennäköisyydet tunnetaan jo ennen kuin yhtään tikkaa on heitetty.Tikanheitossa heiton tulos voi olla 0,1,2,3,4,5,6,7,8,9 tai 10 ja niille on omat todennäköisyydet (todennäköisyysjakauma).
Todennäköisyydet määrää pääosin heittäjän taito eivätkä ne yleensä pysy vakioina edes heittokerran aikana. Ellei heittovehkeenä ole kone.
"Tikkatauluun liittyvät todennäköisyydet tunnetaan jo ennen kuin yhtään tikkaa on heitetty."
Vaan kun ei tunneta. Tikanheitto kun on ilmiö, jossa tikan osumiseen tauluun vaikuttaa monta tekijää, joiden vaikutusta ei tunneta: heittäjän taidot ja motoristiset ominaisuudet, ympäristö, esim. ilmavirtaukset, tikkojen yksilölliset erot.
Myös se, onko tikkataulu edes asennettu paikalleen. Saattaa jopa olla ettei tikkataulua ole vielä edes tehty kun jo innostunut tikanheittäjä nakkelee tikkojaan.
Todennäköisyys voidaan laskea suotuisan pinta-alan ja kokonaisalan suhteena.
Tavallisessa tikkataulussa tulos kymmenen on pinta-alataan pienin ja siksi epätodennäköisin.
Vain olettamalla heittojen satunnaisjakautuma taulun alueella ja lähistöllä vakioksi eikä heittäjän taidosta ja ympäristöstä riippuvaiseksi.
Tikanheitostahan ei silloin enää ole kysymys.
Kvasi ei vaan ymmärrä, mutta eihän siinä mitään uutta ole.
Uutta on mielestäni se, että näyttää lakanneen yrittämästäkin ymmärtää.
Siitenhän teitä on jo kaksi.
"Siitenhän teitä on jo kaksi."
Tarkoituksesi jeesuksenmorsian oli varmaankin kirjoittaa "Sittenhän". Toinen kirjoitusvirheesi oli "teitä" -> "meitä".
Olet siis samaa mieltä mun ja THn kanssa siitä, että kreationisti kvasi2 ei vaan ymmärrä. Tämä selvä.
Noin ne kreationistiset tollot nolosti kompastuvat kuvittelemaansa nokkeluuteensa.
Ymmärsit puoliksi oikein.
ps.Tikkatulos on heittäjästä riippuvainen.
Emme koskaan voi täydellisesti käsittää maailmaa, mutta voimme muodostaa
rajallisia mahdollisuuksien matriiseja. Mahdollisuuksien matriisi voidaan ajatella karttana. Karttoja voi olla eri paikoista erilaisilla resoluutioilla.
Koska informaatio tuotetaan toteuttamalla joitakin mahdollisuuksia ja karsimalla pois muita, informaatio on pohjimmiltaan suhteellista: informaatioon liitetyt mahdollisuudet ovat olemassa vain ja ainoastaan suhteessa muihin mahdollisuuksiin ja siten mahdollisuuksien referenssiluokan puitteissa.
Informaatioteoreettisesta näkökannasta katsottuna yksittäisillä mahdollisuuksilla ei ole omaa merkitystä muuten kuin osana referenssiluokkaa.
Matti lomaparatiisisaarelta lähettää inhan viestin:
1. Päivä; sataa 10 mm
2. Päivä;sataa 10 mm
3. päivä; sataa 10 mm
4. päivä : sataa 10 mm
5. päivä: sataa 7 mm
6. päivä: sataa 10 mm
7. päivä: sataa 10 mm
Herää kysymyksiä dembsiläisille:
a) Kuka/Mikä on sadeinformaaton alkuperäisin lähettäjä ? Vai voiko määrittää ?
b) Onko tuo muka vähempi infoa jos mm-nrot olisi kaikki erilaiset ?
Dembski kirjoittaa algoritmisesta informaatioteoriasta, joka on kiinnostunut merkkijonojen satunnaisuudesta (ei-pakkautuvuudesta). Satunnaisuuden perusteella voidaan muodostaa ekvivalenssiluokkia, joita voidaan käyttää referenssiluokkina, joihin merkkijonot kuuluvat. Satunnaisia merkkijonoja on enemmän, joten niillä on suurempi todennäköisyys ja siten niihin liittyy vähemmän informaatiota.
Dembskiläisyydessä paljon sanoja, vähän villoja ja ristissä käytännön kanssa.
Esim. sokerikiteillä kartongilla simuloin
"Satunnaisuuksia eli Mutaatioita"-kuva:
http://www.mrrkat.net/TILAP/IDinfo023p_0806.jpg
(Klikkaatte kuvan päällä hiiren oikealla napilla,
valitsette "ominaisuudet" ja näette koon:
42464 tavua)
"ID"-kuva:
http://www.mrrkat.net/TILAP/IDinfo024p_0806.jpg
(Klikkaatte kuvan päällä hiiren oikealla napilla, valitsette
"ominaisuudet" ja näette koon:
18604 tavua)
Dramaattinen ero: ID-kuvan lähetys laajakaistalle kuluttaa paljon
vähemmän bittejä, 18604 tavua, kuin satunnaisuuksien kuva, joka vie
moninkertaisesti koska sisältää infoa moninkertaisesti, 42464 tavua.
Dembskiläiset metsässä käytännön infojen mitoista. MOT
Kirjassa Dembski antaa esimerkin kolmesta toteamuksesta.
1) Ulkona sataa tai ei sada
2) Ulkona sataa
3) Ulkona sataa enemmän kuin tuuma tunnissa
Toteamus 1) ei ole ollenkaan informatiivinen, koska se ei sulje pois mitään.
Toteamus 2) on informatiivinen, koska se sulkee pois mahdollisuuden, että ei sada.
Toteamus 3) on informaatiivisempi, koska se sulkee pois mahdollisuuden, että ei sada, mutta myös kevyen sateen.
Informaatio on siis vaihtoehtojen poissulkemista.
"In general, information is about realization possibilities by ruling out others.
Unless possibilities are ruled out, no information can be conveyed".
Toteamus "Ulkona sataa tai ei sada" on pitempi kuin toteamus "Ulkona sataa",
mutta silti toteamus "Ulkona sataa" sisältää enemmän informaatiota.
Toteamus "Ulkona sataa enemmän kuin tuuma tunnissa" ei sisällä enemmän informaatiota kuin "Ulkona sataa" siksi, että se on pitempi vaan siksi, että se sulkee pois enemmän mahdollisuuksia.
"Kirjassa Dembski antaa esimerkin kolmesta toteamuksesta. ... Informaatio on siis vaihtoehtojen poissulkemista."
Demski vain toistaa ja lainaa semanttisen informaatioteorian tulkintoja informaatiosta. Ei ole Demskin oma ajatus.
"Toteamus "Ulkona sataa tai ei sada" on pitempi kuin toteamus "Ulkona sataa",
mutta silti toteamus "Ulkona sataa" sisältää enemmän informaatiota."
Riippuu täysin siitä miten merkkijonot "Ulkona sataa tai ei sada" ja "Ulkona sataa" tulkitaan. Jos tulkitaan Suomen kielisinä ilmaisuina semanttisesti niin jälkimmäinen on semanttisen informaatioteorian mukaisesti informatiivisempi kuin edellinen. Jos merkkijonot tulkitaan muun järjestelmän kautta niin informaation määrä riippuu sillon tulkinnasta.
Ja mikähän oli taas pointti tällä kommentillas kvasi?
Otahan hörhökirjastasi jokin Demskin väite tai esimerkki, joka hänen mielestään todistaa ID:stä niin katsotaan monella tapaa se väite menee metsään.
Vai pelkäätkö että reality strikes eli sun hörhöilyiltäs menee pohja pois?
"Kirjassa Dembski antaa esimerkin kolmesta toteamuksesta."
Kuinka paljon informaatiota oli Dembskin piereskelyvideossa Kitzmillerin oikeudenkäynnistä?
minkäverran typerä kommenttisi lisäsi informaatioita?
"minkäverran typerä kommenttisi lisäsi informaatioita?"
Etkö erota kysymystä kommentista? Voin tarjota sinulle sen verran informaatiota, että kysymyksen perässä on yleensä kysymysmerkki, kommentin ei.
Etkö nähnyt kysymysmerkkiäni?
"Etkö nähnyt kysymysmerkkiäni?"
Toki näin. Mutta sinä ilmeisesti et nähnyt, että omassa kysmyksessäni oli kysymysmerkki ja se siis ei ollut kommentti. Siksi kysymyksesi oli mieltön.
Kysymyksesi oli yhtä typerä kuin sen esittäjäkin.
Miksi edes odotat että sinut otettaisiin vakavasti?
Ethän tee niin itsekään.
Olet tyypillinen evokki.
Koulu-ja työpaikkakiusaajien sukua.
Tosin tiesit sen jo itsekin, etkö tiennytkin?
"Kysymyksesi oli yhtä typerä kuin sen esittäjäkin."
Entäpä tuo pieruvideo. Onko sen esittäjä vielä typerämpi?
"Miksi edes odotat että sinut otettaisiin vakavasti?"
Eipä minua aina vakavasti tarvitse ottaakaan. Huumoria pitää olla.
"Ethän tee niin itsekään."
No, jos joku aikuinen vakavalla naamalla selittää, että Maa ja elämä ovat nuoria ja että ne on luotu erikseen, niin eihän sellaista kukaan voi oikein tosissaan ottaa.
"Olet tyypillinen evokki."
Kiitos.
"Koulu-ja työpaikkakiusaajien sukua.
Tosin tiesit sen jo itsekin, etkö tiennytkin?"
En tiennyt. Koetko sen koulukiusaamiseen verrattavana, että nauramme teidän valheillenne?
Jos informaatiota tuotetaan vain karsimalla, niin sillä on mielenkiintoinen seuraamus:
perimmäinen informaatio-akti koostuu aktuaalisen maailman erottamisestä kaikista
mahdollisista maailmoista.
"If, as i'm suggesting information is produced only as possibilities are ruled out,
an intresting consequence follows: the ultimate act of information must then
consist in separating out the actual world from among all possible worlds."
Kohtalainen yritys:
"..an intresting consequence follows: the ultimate act of information must then consist in separating out the actual world from among all possible worlds."
Informaatiota (ihmiskuvitelmia) mahdollisisista maailmoista kuitenkin tuotetaan, käytetään ja jopa tutkitaan.
Tai sitten aktualisoitumisessa vain osa todennäköisyyksistä muuttuu ykkösiksi ja osa nolliksi.
Myös ulkopuolelta annettu informaatio ymmärryksen kautta omaa luomisuskossa merkityksen.
Mutta te ette suostu keskustelemaan siitä.
Missä tahansa uskossa on toki merkitystä muullakin kuin objektiivisiin havaintoihin perustuvalla informaatiota - jos nyt "ulkopuolelta ymmärryksen kautta annettu" tarkoitti viestissäsi sitä.
Luonnontieteessä tuolla tiedolla ei ole merkitystä, paitsi hypoteeseja ja spekulaatioita muodostettaessa, koska ei ole keinoa varmistaa sen alkuperää ja laatua. Siis suoremmin sanoen sitä, onko se todella annettu, aivojen tiedottomasti tuottama, tarkoituksella keksitty vai olematon ja kerrotaanko se todenmukaisesti, osittaisena vai kokonaan väärin.
Kyllä siitä silti palstalla keskustella voi, jos muistaa tuon reunaehdon.
Tärkeä osa kirjaa on etsintä ja siihen liittyvät ongelmat.
Dembski antaa esimerkin pääsiäismunan etsinnästä. Huoneeneen johonkin paikkaan on piilotettu yksi tai useampi pääsiäismuna ja lasten tarkoitus on löytää pääsiäismuna (kohde). Jos huone on hyvin suuri ja pääsiäismunia vain yksi, niin etsimällä satunnaisesti on vaikea löytää pääsiäismunaa.
"Blind search , if search space is too large and the number of Easter eggs is too small, is highly unlikely to succeed in locating the egg."
Onnistumisen todennäköisyyttä voi parantaa antamalla tietoa kohteesta. Esimerkiksi pääsiäismunat piilottanut henkilö voisi antaa vinkkejä siitä lähestyykö etsijä kohdetta vai meneekö kauemmas (kuumenee, kylmenee). Tiedon antaminen muuttaa todennäköisyysjakaumaa. Nimenomaan todennäköisyysjakauma on se asia, josta etsinnässä ollaan kiinnostuneita.
"Mathematically speaking search always occurs within a matrix of possibilities
(the search space), with the search being for a subset of this matrix (known as target). Success and failure of search are then charatcerized in terms of probability
distribution over the matrix of possibilities, the probability of success increasing
to the degree that the probability of locating the target increases".
Tilanne on helpompi, jos huone olisi täynnä pääsiäismunia ja kysymys kuuluisi ainoastaan miksi löysin juuri tämän munan. Vastaavasti tikanheitossa on vaikeampaa osua kymppiin, jos tikkataulu on tavallinen tikkataulu, jossa vain yksi napakymppi, mutta helpompaa, jos tikkataulu olisi täynnä pienen pieniä kymppejä ja kysymys kuuluisi vain miksi osuin juuri tähän kymppiin. Tällöin sokeakin tikanheittäjä osuisi helposti (johonkin) napakymppiin.
Hupsista, muutama kirjoitusvirhe. Piti olla
Dembski antaa esimerkin pääsiäismunan etsinnästä. Huoneeseen joihinkin paikkoihin on piilotettu yksi tai useampi pääsiäismuna ja lasten tarkoitus on löytää pääsiäismuna (kohde). Jos huone on hyvin suuri ja pääsiäismunia vain yksi, niin etsimällä satunnaisesti on vaikea löytää pääsiäismunaa.
Etsintä isossa huoneessa ei ole sen vaikeampaa kuin pienessäkään. Tarvitaan vain paljon etsijöitä.
Tällöin löytäjä voikin kysyä "miksi juuri minä löysin".
Pääsiäsimunan löytäminen satunnaishaulla vaatii aikaa ja vaivaa, eikä saatu "osuma" ole mikään "ilmainen lounas". Puhtaalla satunnaishaullakin osuu, kunhan yrittää riittävän kauan (jos mahdollista). Etsintää voi yrittää nopeuttaa käyttämällä toisenlaista etsintämenetelmää. Kuitenkin "ei ilmaista lounasta"-teoreema väittää, että mikä tahansa muu etsintämenetelmä on keskimäärin korkeintaan yhtä tehokas kuin satunnaishaku.
Etsintää voidaan tehostaa, jos on käytettävissä etukäteistietoa kohteesta.
Informaation säilymisen laki.
"Whereas NFL focuses on average performance of search, Conservation of Informationn or Col raised the next logical question, namely, what allows particular search strategy to be successful for particular searches"
Jokin etsintämenetelmä on tehokkaaampi yhdenlaisessa tehtävässä, mutta huonompi toisenlaisessa. Esimerkiksi, jos on sellainen kelpoisuusmaisema, jossa on yksi selvä huippu, niin silloin hill climbing -algoritmi toimii hyvin, mutta jos on paljon huippuja, niin hill climbing -algortimi jumittuu paikalliseen huippuun löytämättä globaalia huippua.
"Conservation of Information says that increasing the probability of successfully locating a target by modifying a search requires additional information resources that, once their cost is factored in, do nothing to make the modified search any more effective than the original search."
Jo itse tehokkaamman etsintämenetelmän etsiminen vaatii aikaa ja vaivaa ja on informaatio(valinta)-tapahtuma. Etsintämenetelmä pitää siis valita jo ennen hakua valitsemalla oikea etsintämenetelmä ja sulkemalla muut pois (Search for a search).
Sivullisille tiedoksi:
"mikä tahansa muu etsintämenetelmä on keskimäärin korkeintaan yhtä tehokas kuin satunnaishaku.
Etsintää voidaan tehostaa, jos on käytettävissä etukäteistietoa kohteesta."
Ilman etuäteistietoa satunnaishakua voi tehostaa muistamalle jo tehdy haut. Ilman tätä satunaishaku voi hakea useamman kerran turhaan samasta paikasta.
Taitaa olla jo mukana ilmaisen lounaan teoreemassa:
https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/95498/GRADU-1401884618.pdf?sequence=1
"Niin sanotun ilmaisen lounaan teoreeman (No free lunch) mukaan jokainen heuristiikka, joka ei hukkaa resursseja lukemalla samaa dataa useampaan kertaan,
on tarkalleen yhtä tehokas."
Dembski on kiinnostunut ennemminkin hamoista kuin yksittäisistä sattumista. Kun haku löytää hahmoja, niin todellisuus samalla hahmottuu.
"What, then is real according to this informational view of reality is the ability of a thing to produce a characteristic set of patterns."
"To be is to be an object of search".
Esimerkiksi Higgsin bosonin löytyminen on osoitus etsinnän tuottamasta informaatiosta. Ilman hiukkaskiihdytintä emme olisi pystyneet tuottamaan Higgsin bosoniin liittyvää hahmoa ja informaatiota.
"when nature acts according to ordinary physical constraints as given by the laws of physics, it conducts a blind search that assigns a very little probability to the ends or targets that nature, if teleology would have."
"In Aristotelian terms, we might say that reality is gauget in terms of potential to produce information."
Ihme lässytystä kvasi. Mikä tuossa kommentissa oli taas pointti? Etkö uskalla ottaa käsiteltäväksi Dembskin kirjasta niitä asioita, joissa hän kuvittelee esittelevänsä jotain älykästä suunnittelua todistavia seikkoja?
"Esimerkiksi Higgsin bosonin löytyminen on osoitus etsinnän tuottamasta informaatiosta. Ilman hiukkaskiihdytintä emme olisi pystyneet tuottamaan Higgsin bosoniin liittyvää hahmoa ja informaatiota."
Higgsin bosonin löytyminen on kylläkin esimerkki siitä, miten tieteellisellä menetelmällä voidaan laatia tieteellisiä teorioita, joilla on sekä selitysvoimaa että ennustevoimaa todellisuuden suhteen. Jälkimmäisestä Higgsin bosoni on loistava esimerkki. Standardin hiukkasmallin mukaan voitiin tehdä ennuste Higgsin bosonin löytämisestä. Ilman tieteellistä teoriaa ja tiedettä emme olisi kyenneet millään tavoin ennustaa ko. hiukkasen olemassa oloa ja emmekä ilman tieteen avulla kehitettyä teknologia rakentamaan hiukkaskiihdytintä, jolle ko. hiukkasen olemassa olo voidaan yrittää todentaa.
Demskin uskonnollisista motivaatioista kumpuavat huuhaafilosoinnit ovat täysin merkityksettömiä.
Haastan sut kvasi nyt esittämään kreationistismin tai älykkään suunnittelun "teorioiden" pohjalta jonkin ennusteen, jonka paikkansa pitävyys todellisuuden suhteen on testattavissa. Löytyiskö Dembskin huuhaa-teoksesta sellasta?
Haastavvaa!
Ka liiannii hastavvoo.
-- Puolimutkateisti
Aeka huastavoo yrittää kirjoittaa savoa vieraana kielenä.
Vaikka Demsbski kirjoittaakin sympatiseeraavansa Platonia ja Aristotelesta, niin
liian pitkälle yhtäläisyyksiä ei pidä viedä. Dembskin hahmot ovat tässä ja nyt
aktuaalisessa maailmassa, eikä esimerkiksi Platonin taivaassa.
Ihminen tunnistaa hahmoja vaitsemalla vaihtoehtoja ja sulkemalla muut mahdollisuudet pois. Ihminenkin siis tarvitsee etukäteisinformaatiota aistihavaintojen tunnistuksessa.
"Sensory experiences never come to us in isolated but are always synthetized in full-blown perceptions, and perceptions do not happen against a blank slate but are always aligned by attention in light if background knowledge and intentions.
A matrix of possibility directs our attention and calls us to perceive certain
patterns to the exclusion of others."
Jotta tietynlainen aine olisi todellista sen pitää tuottaa tyypillinen signatuuri konkreettisissa olosuhteissa, suhteessa muihin jo olemassaoleviin asiohin.
Etukäteisinformaation perusteella etsitään hahmoja mahdollisuuksien maailmasta
mahdollisuuksien matriisin puitteissa käyttäen apuna etukäteisinformaatiota, teorioita ja laitteita. Kokeessa syntyy tapahtuma, joka tunnistetaan etukäteisinformaation ja teorian perusteella. Informaatiota sovelletaan siis ennen ja jälkeen kokeen. Haun tuloksena saadaan aktualisoitua lisää informaatiota. Saamme siis haualla tietoa mahdollisista maailmoista ja voimme sanoa, että aktuaalinen maailma sisältää informaatiota mahdollisista maailmoista.
Tulee mieleen K.V. Laurikaisen hunnun peittämä todellisuus:
http://www.helsinki.fi/lehdet/yolehti/1997_12/kulttuur.html
"Laurikainen päätyy tässä, Pauliin nojaten, samalle kannalle kuin díEspagnat: tietomme muotoilema kuva todellisuudesta (empiirinen todellisuus) ei ole samaa kuin ";itse todellisuus";, riippumaton todellisuus, jota díEspagnat nimittää osuvan metaforisesti ";hunnun peittämäksi todellisuudeksi"; (veiled reality). Heti, kun muodostamme kuvaa todellisuudesta, tuo kuva, käsitys, on meidän ajattelumme ";siivilöimää";, saa piirteensä ajattelumme piirteistä. Siten ";objektiivinen tieto"; todellisuudesta voi olla enintään intersubjektiivista."
tai Kullervo Rainion mainitsema aktiivinen informaatio:
http://ojs.tsv.fi/index.php/tt/article/viewFile/636/526
"Bohm ei tyydy tähän instrumentaaliseen kantaan, vaan omaksuu uuden, radikaalin näkemyksen, jonka mukaan informaatiorakenne sellaisenaan vaikuttaa todellisuuteen ohjatessaan kvanttievoluutiota mahdollisuudesta toiseen. Tällä tavalla vaikuttavalle informaatiolle hän antaa nimen ”aktiivinen informaatio”.
Dembski:
"Now information, as it emerges in the world, always involves a kind of yin ang yang, an active principle (yang) that causes a possibility to be actualized against
the backdrop of a passive principle (yin) in which possibilities exist merely as potential. The matrix metaphor captures this deep truth about information."
Pitää myöhemmin vertailla enemmän Dembskin ajatuksia suhteessa Laurikaisen ja Rainion ajatuksiin.
Löytyi seuraava Rainion teksti. http://www.protsv.fi/lfs/luennot/2013_Rainio_fi.pdf
Laurikainen: ”On ikään kuin luonto tekisi kussakin yksityistapahtumassa ratkaisun sen suhteen, mikä mahdollisuus toteutuu, ja tämän ratkaisun luonnetta emme voi tieteellisesti hallita."
Rainio ehdottaa: "Voidaan ajatella – ja kvanttimekaniikan mukaan on pakko ajatella – että ”luonto arpoo” ikään kuin tällaisen satunnaislukujen ”taulukon” mukaisesti yksittäistapaukset. Missä on nyt ero metafyysisen determinismin ja indeterminismin välillä? Edellinen merkitsisi ilmeisesti sitä, että ”luonto” ikään kuin
poimisi satunnaisluvut sellaisesta ”taulukosta”, joka olisi lukkoon lyöty ja muuttumaton ”ajasta ikuisuuteen”.
Ohjaava informaatio:
"Eräät rohkeasti ajattelun kärjessä kulkevat tutkijat (John A. Wheeler, Henry Stapp – jonka kanssa K. V. Laurikainen oli jatkuvassa kirjeenvaihdossa – Basil Hiley, Paavo Pylkkänen, David Chalmers, Ervin Laszlo y.m.) ovat jo valmiit hylkäämään aineen ja energian todellisuuden peruselementteinä ja ottamaan sen pohjimmaiseksi rakenteeksi informaation, nimenomaan aktiivisen informaation, joka matemaattisena rakenteena ohjaa sekä fysiikan käsittelemien että tajunnan systeemien tapahtumakulkuja."
Dembski kuvailee itseään informaatiorelistiksi, joka eroaa informaatiomonismista siten, että muutakin kuin informaatiota on olemassa. Älykkyys ei ole informaatiota mutta älykkyys pystyy tuottamaan informaatiota. Sattuma on älykkyyden sivutuote, eikä älykkyys ole todennäköisyysjakauman orja.
"Chance: the realization of one possibility to the exclusion of others according to the probability distribution".
"When intelligence acts, it has probabilistic side-effects. Accordingly, chance is no longer sui generis but becomes a probabilistic side effect of intelligence."
Suunnittelu on suoraan teleologista ja välttämättömyys ja sattuma epäsuorasti teleologisia.
"Within informational realism, both chance and necessity can be viewed as indirectly teleological." "Teleological causes act for an end or purpose".
Asioilla on siis päämäärä ja tarkoitus.
Teoksesta K.V. Laurikainen "Filosofiaa fyysikon silmin", 1991:
Vapaat valinnat sisältävät sen luovan elementin, joka näyttää ohjaavan sekä elävän yksilön, että koko maailmankaikkeuden muutoksia. Laurikaisen mukaan on aivan relevanttia lähteä siitä, että tulevaisuus oletetaan annetuksi ja menneisyydestä esitetään vain todennäköisyyslausumia. Olennaista on pyrkimys tulevaisuudessa tiettyyn päämäärään, jolloin pyritään esittämään todennäköisyyslausumia siitä, minkälaiseksi menneisyys on tätä silmällä pitäen ajateltava. Kvanttiteoria edellyttää askeleittain eteneviä tapahtumia, missä kukin yksittäinen askel on jakamaton kokonaisuus. Indeterminismi, joka kuhunkin askeleeseen sisältyy, sallii hyvinkin yllättäviä tapahtumia, jotka voivat muuttaa tulevaa kehitystä odottamattomalla tavalla.
Havainnosta, tämänpuoleisuudesta ja tuonpuoleisuudesta.
Vuorovaikutuksen hahmoja voidaan tutkia ainoastaan etsimällä edelleen vuorovaikutuksen hahmoja. Näyttää siltä, että ei ole mahdollista nähdä asioita sellaisina kuin ne ovat vuorovaikuttamatta niiden kanssa, koskien jopa Jumalaa.
"patterns of interaction, once found, can be scrutinized only by looking for still further patterns of interaction (in the act of observation, a pattern of interaction needs itself to be interacted with). A God's eye view that sees things as they are without interacting with them seems not to exist, perhaps not even for God. The measurement problem in quantum mechanics is a special case of this general problem."
"Observation tells us whether a possibility has been realized within a matrix of possibility. Observation therefore retains its crucial role in science within this informational approach."
Sen asian myöntäminen, että havainto on luonnostaan teoriapitoinen oli eräs avaintekijöistä, jotka johtivat loogisen empirismin kuihtumiseen.
"Recognition that observation is inherently theory laden was one of the key factors leading to the demise of logical empirism."
Karkeasti ottaen maailmankuvissa näyttää olevan seuraavat kolme vaihtoehtoa:
1) Tämänpuoleinen on aineellista, tuonpuoleisesta voi vain saada aavistuksia yliluonnolisella kokemuksella
2) Tämänpuoleinen on aineellista, tuonpuoleisesta ei ole olemassakaan
3) Tämänpuoleinen on henkistä, aine on tuonpuoleista ja se on vain eräs informaation muoto (hahmo)
Vaihtoehtoa 1) voisi kutsua uskonnolliseksi ja vaihtoehtoa 2) materialistiseksi.
Mahdollisesti Dembski saattaisi kannattaa vaihtoehtoa 3) kuten minäkin.
"Karkeasti ottaen maailmankuvissa näyttää olevan seuraavat kolme vaihtoehtoa:"
Taisit arvon kvasi2 unohtaa listaltasi sen kohdallasi todennäköisimmän vaihtoehdon:
4) Minä olen omituinen
http://youtu.be/B0XVLm26FLI?t=2m30s
Juu, eipä tuo vaihtoehto 3) kovin yleiseltä tunnu.
"Karkeasti ottaen maailmankuvissa näyttää olevan seuraavat kolme vaihtoehtoa:"
En löytänyt listaltasi omaa maailmankuvaani, jota pidän älyllisesti rehellisimpänä vaihtoehtona:
Elämme maailmankaikkeudessa josta voimme tehdä objektiivisia ja subjektiivisia havaintoja, mutta emme tiedä mitään absoluuttiisen varmasti, emmekä tiedä mitä emme vielä tiedä. Havaintojemme pohjalta kykenemme kuitenkin laatimaan malleja, joita voimme testata havainnoitavissa olevan todellisuuden suhteen. Olemme havainneet että mitä paremmin malli kykenee objektiivisten testien perusteella selittämään ja ennustamaan todellisuudesta tekemiämme havaintoja, sitä luotettavamman käsityksen malli antaa meille todellisuudesta.
"Mahdollisesti Dembski saattaisi kannattaa vaihtoehtoa 3) kuten minäkin."
Minä kannatan yhteiskuntaa, jossa tuollaista hörhöilyä saa vapaasti tehdä ja tuoda esille mielipiteenään.
Pidin muotoilustasi, joka vaikkapa luonnontieteen osalta on mielestäni sekä osuva että kattava.
Rajasit testaamisen objektiiviseksi, mutta havainnoista et sanonut samaa. Jäin aprikoimaan, miten ihmistieteet ja niiden väistämättä kohtaama subjektiivinen todellisuus sopii kuvaukseesi. Ethän kai kiellä sitä olemattomana tai epäolennaisena?
Jos kvasi on kuvannut Dembskiä oikein, niin yhdyn päätelmääsi hörhöistä monikossa.
"Rajasit testaamisen objektiiviseksi, mutta havainnoista et sanonut samaa."
Mainitsinhan että teemme sekä objektiivisia ja subjektiivisia havaintoja. Objektiivinen testaaminen mielestäni edellyttää myös objektiivisia havaintoja - muutenhan kyse ei olisi objektiivisesta testaamisesta.
On tärkeä tiedostaa ja ymmärtää, että havainnoissa on aina subjektiivisia elementtejä ja edelleen, on erittäin tärkeää ymmärtää että tieteellisellä menetelmällä subjektiivisten havaintojen merkitystä ja vaikutusta laadittaviin malleihin pyritään minimoimaan.
"Jäin aprikoimaan, miten ihmistieteet ja niiden väistämättä kohtaama subjektiivinen todellisuus sopii kuvaukseesi. Ethän kai kiellä sitä olemattomana tai epäolennaisena?"
En tietenkään kiellä, meillä kaikilla on subjektiivisia havaintoja ja kokemuksia, joiden varaan itse kunkin subjektiivinen todelisuus rakentuu. Nämä tietenkin tulevat vastaan ihmistieteissä, joissa tarkastelun kohteena ovat ihmiseen liittyvät ominaisuudet ja ilmiöt, jotka nykyteknologialla eivät ole vielä tai eivät tule välttämättä koskana olemaan objektiivisesti havainnoitavissa.
En myöskään maailmankuvani kuvauksessa kiellä sitä, etteikö voisi olla olemassa jotain ilmiöitä, joista ei ole toistaiseksi objektiivisia havaintoja. Testattavia selitysmalleja on vain mahdoton laatia ilman objektiivisia havaintoja. Tämän toteamukseni voi tällä palstalla tulkita siten, että en oo ateisti, joka voi tai haluaa kieltää sen mahdollisuuden että jonkinlainen jumaluus voisi olla olemassa. Minulla ei vain toistaiseksi oo tullut vastaan mitään syytä edes alkaa harkitsemaan minkään nykyisen uskonnon ilmoittaman jumalan olemassa oloa.
Se palstallakin mainittu tuore ID-väitöskirja esitteli mielestäni tälle osuvan terminologian. Sen mukaan sinä olisit pehmeä, mutta et kova (maailmankatsomuksellinen) naturalisti.
Siis keskität huomiosi objektiivisesti havaittavaan, mutta myönnät ja otat huomioon, ettei se ole kaikki mitä on.
"Siis keskität huomiosi objektiivisesti havaittavaan, mutta myönnät ja otat huomioon, ettei se ole kaikki mitä on."
Nyt määrittelit minut jo hieman liian pehmeäksi :) Tarkennetaan kovuutta piirun verran toteamalla, että myönnän ja otan huomioon ettei se ole kaikki mitä voi olla olemassa. Ja lisäksi: Se että osa ilmiöistä jotka ovat tällä hetkellä olemassa vain subjektiivisesti havainnoituina ja koettuina voivat mahdollisesti olla tulevaisuudessa tieteen ja teknologian kehittyessä havaittavissa myös objektiivisesti. Eli tavallaan objektiivisesti havainnoitavissa olevan todellisuuden on mahdollista laajentua tieteen kehityksen ansiosta.
Mutta muuten toi pehmeä/kova naturalismi on aika osuva määritelmä. Oon siitä samaa mieltä.
"... mutta emme tiedä mitään absoluuttiisen varmasti,.."
Oletko absoluuttisen varma tästä totuudesta?
Sanotaan sitten keskikova. Siinä lentopallon paikkeilla.
""... mutta emme tiedä mitään absoluuttiisen varmasti,.."
Oletko absoluuttisen varma tästä totuudesta?"
Hyvä kysymys. Oletko sinä absoluuttisen varma siitä, että emme voi olla absoluuttisen varmoja siitä ettemme voi tietää mitään absoluuttisen varmasti?
Kvanttipartikkelit ovat alunalkaen määräytymättömiä ja vasta tullessaan osaksi aktuaalista kokonaisuutta ne määräytyvät tarkemmin.
"Kvanttipartikkelit ovat alunalkaen määräytymättömiä ja vasta tullessaan osaksi aktuaalista kokonaisuutta ne määräytyvät tarkemmin."
Kvasiälykästä, mutta aktuaalista hörhöilyä.