Suojaa älypuhelintasi hakkereilta ( NORTON tietosuojan tiedotus)
Jennifer Martinez
Uudet kohteet
Mikä on älypuhelin? Ihmiset ymmärtävät älypuhelimen eri tavoin, mutta tässä yhteydessä sillä tarkoitetaan mitä tahansa matkapuhelinta, jolla voi selata Internetiä, lähettää ja vastaanottaa sähköpostia ja tekstiviestejä sekä käyttää kolmansien osapuolten sovelluksia. Useimmissa on myös langaton Internet-yhteys. Jos matkapuhelimessasi on edelliset toiminnot, se on älypuhelin.
Tilaisuus hakkereille
Älypuhelimet ovat iso bisnes. Wall Street Journal -sanomalehden arvioiden mukaan viime vuonna myytiin lähes 160 miljoonaa älypuhelinta, mikä ylittää samaan aikaan myytyjen kannettavien tietokoneiden määrän. Tämä on huikea tilaisuus älypuhelinten valmistajille tai palvelujen myyjille. Se on myös melkoinen kohde älypuhelinten hakkereille.
Hakkerit työssä
Pohjimmiltaan älypuhelin on Internet-yhteydellä varustettu tietokone, joka mahtuu taskuusi. Siksi ei ole mikään yllätys, että älypuhelinten hakkerit käyttävät samoja perusstrategioita kuin varastettaessa tietoja tietokoneista.
•Nuuskintaohjelmat. Nuuskintaohjelmia markkinoitiin alussa vanhemmille, jotta he voivat valvoa lastensa matkapuhelimen käyttöä, mutta niitä voi käyttää myös keskustelujen, sähköposti- ja tekstiviestien yhteyshenkilöluettelojen ja salasanojen kaappaamiseen. Jos hoidat raha-asioitasi älypuhelimella, nuuskintaohjelma voidaan ohjelmoida salakuuntelemaan myös näitä toimintoja.
•Tietojen kalastelu tekstiviestillä. Tietojen kalastelu tekstiviestillä muistuttaa sähköpostin tietojen kalastelua tietokoneella, mutta tietojen kalasteluviestit lähetetään tekstiviestipalvelun kautta. Tavallisesti uhri saa tekstiviestin hakkerilta, joka tekeytyy yritykseksi, jonka kanssa uhrilla on liiketoimintaa. Viestissä voidaan pyytää päivittämään salasana, antamaan uudelleen luottokorttitiedot tai antamaan luottamuksellisia tietoja, joita voidaan käyttää uhrin huijaamiseen. Tai uhrin puhelimen kaappaamiseen bottihyökkäyksiä varten tai tiedostojen vahingoittamiseksi.
•Roskaposti. Vanhaa tuttua roskapostia, jota tulvii tietokoneiden postilaatikoihin, lähetetään myös älypuhelinten sähköpostiin tai jopa tekstiviesteinä. Suuri osa roskapostista on vain ärsyttävää, mutta osassa on pyytämättömiä tarjouksia tai tietojen kalastelua, joiden tarkoituksena on saada uhrin henkilökohtaisia tietoja taloudellisen edun saamiseksi tai uhrin tiedostojen tuhoamiseksi.
•Bluetooth. Bluetooth-yhteytesi voidaan kaapata, jolloin hakkeri pääsee käyttämään puhelintasi aina, kun se on päällä, vaikka se ei olisi edes käytössä.
Mitä on tehtävissä?
Suoraan sanottuna ole varovainen. Ole yhtä varovainen älypuhelimen kuin tietokoneen käytössä.
•Älä avaa sähköpostia, jonka lähettäjää et tunne. Jos viestin lähettäjä pyytää luottamuksellisia tietoja, älä anna niitä. Jos pyyntö näyttää tulevan tuntemaltasi yritykseltä, siirry yrityksen sivustoon selaimellasi tai soita yritykseen puhelimella.
•Älä vastaa tekstiviesteihin, joissa pyydetään henkilökohtaisia tietoja. Jos uskot viestin olevan aito, ota yhteyttä lähettäjään muulla tavoin.
•Poista roskaposti. Älä koskaan vastaa roskapostiin.
•Kytke Bluetooth pois käytöstä, kun et käytä sitä. Kytke se myös pois käytöstä, kun annat luottamuksellisia tietoja puhuessasi tai kirjoittaessasi älypuhelimella.
•Osta suojaus. Samaan tapaan kuin suojaat tietokoneesi ajan tasalla olevalla tietoturvaohjelmistolla sinun on suojattava myös älypuhelimesi tietoturvaohjelmistolla uusimpia uhkia vastaan.
Ole fiksu ja varovainen.
Ole varovainen ja asenna tietoturvaohjelmisto ja pidä se ajan tasalla. Tällöin voit puhua, tekstata, selata ja toimia huoletta. Elä mobiilielämää täysillä.
Copyright (c) 2010 Studio One Networks. All rights reserved.
Jennifer Martinez
Uudet kohteet
Mikä on älypuhelin? Ihmiset ymmärtävät älypuhelimen eri tavoin, mutta tässä yhteydessä sillä tarkoitetaan mitä tahansa matkapuhelinta, jolla voi selata Internetiä, lähettää ja vastaanottaa sähköpostia ja tekstiviestejä sekä käyttää kolmansien osapuolten sovelluksia. Useimmissa on myös langaton Internet-yhteys. Jos matkapuhelimessasi on edelliset toiminnot, se on älypuhelin.
Tilaisuus hakkereille
Älypuhelimet ovat iso bisnes. Wall Street Journal -sanomalehden arvioiden mukaan viime vuonna myytiin lähes 160 miljoonaa älypuhelinta, mikä ylittää samaan aikaan myytyjen kannettavien tietokoneiden määrän. Tämä on huikea tilaisuus älypuhelinten valmistajille tai palvelujen myyjille. Se on myös melkoinen kohde älypuhelinten hakkereille.
Hakkerit työssä
Pohjimmiltaan älypuhelin on Internet-yhteydellä varustettu tietokone, joka mahtuu taskuusi. Siksi ei ole mikään yllätys, että älypuhelinten hakkerit käyttävät samoja perusstrategioita kuin varastettaessa tietoja tietokoneista.
•Nuuskintaohjelmat. Nuuskintaohjelmia markkinoitiin alussa vanhemmille, jotta he voivat valvoa lastensa matkapuhelimen käyttöä, mutta niitä voi käyttää myös keskustelujen, sähköposti- ja tekstiviestien yhteyshenkilöluettelojen ja salasanojen kaappaamiseen. Jos hoidat raha-asioitasi älypuhelimella, nuuskintaohjelma voidaan ohjelmoida salakuuntelemaan myös näitä toimintoja.
•Tietojen kalastelu tekstiviestillä. Tietojen kalastelu tekstiviestillä muistuttaa sähköpostin tietojen kalastelua tietokoneella, mutta tietojen kalasteluviestit lähetetään tekstiviestipalvelun kautta. Tavallisesti uhri saa tekstiviestin hakkerilta, joka tekeytyy yritykseksi, jonka kanssa uhrilla on liiketoimintaa. Viestissä voidaan pyytää päivittämään salasana, antamaan uudelleen luottokorttitiedot tai antamaan luottamuksellisia tietoja, joita voidaan käyttää uhrin huijaamiseen. Tai uhrin puhelimen kaappaamiseen bottihyökkäyksiä varten tai tiedostojen vahingoittamiseksi.
•Roskaposti. Vanhaa tuttua roskapostia, jota tulvii tietokoneiden postilaatikoihin, lähetetään myös älypuhelinten sähköpostiin tai jopa tekstiviesteinä. Suuri osa roskapostista on vain ärsyttävää, mutta osassa on pyytämättömiä tarjouksia tai tietojen kalastelua, joiden tarkoituksena on saada uhrin henkilökohtaisia tietoja taloudellisen edun saamiseksi tai uhrin tiedostojen tuhoamiseksi.
•Bluetooth. Bluetooth-yhteytesi voidaan kaapata, jolloin hakkeri pääsee käyttämään puhelintasi aina, kun se on päällä, vaikka se ei olisi edes käytössä.
Mitä on tehtävissä?
Suoraan sanottuna ole varovainen. Ole yhtä varovainen älypuhelimen kuin tietokoneen käytössä.
•Älä avaa sähköpostia, jonka lähettäjää et tunne. Jos viestin lähettäjä pyytää luottamuksellisia tietoja, älä anna niitä. Jos pyyntö näyttää tulevan tuntemaltasi yritykseltä, siirry yrityksen sivustoon selaimellasi tai soita yritykseen puhelimella.
•Älä vastaa tekstiviesteihin, joissa pyydetään henkilökohtaisia tietoja. Jos uskot viestin olevan aito, ota yhteyttä lähettäjään muulla tavoin.
•Poista roskaposti. Älä koskaan vastaa roskapostiin.
•Kytke Bluetooth pois käytöstä, kun et käytä sitä. Kytke se myös pois käytöstä, kun annat luottamuksellisia tietoja puhuessasi tai kirjoittaessasi älypuhelimella.
•Osta suojaus. Samaan tapaan kuin suojaat tietokoneesi ajan tasalla olevalla tietoturvaohjelmistolla sinun on suojattava myös älypuhelimesi tietoturvaohjelmistolla uusimpia uhkia vastaan.
Ole fiksu ja varovainen.
Ole varovainen ja asenna tietoturvaohjelmisto ja pidä se ajan tasalla. Tällöin voit puhua, tekstata, selata ja toimia huoletta. Elä mobiilielämää täysillä.
Copyright (c) 2010 Studio One Networks. All rights reserved.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Osta älylaite ja kytke äly pois tietoturvasyistä!
Huom. Kuten tekstissä edellä lukee, ovat mm. kaikki nykyiset laitteet "älypuhelimia" joilla pääsee ja on valmius käyttää nettiä kuten jo kaikki operaattoritkin suorastaan edellyttävät sopimuksissaan!
Maksat vaikka et käytä, kuten itsekin teen! Mutta jos valitsen sopimuksen ilman netti-yhteyttä, joka sekin mahdollista mutta kalliimman kautta!
Ja nämä laskutusperiaatteet samaten, on pakkoja - sähköinen lasku ei vielä maksa, mutta jos kuten itse on jäänyt paperilaskun lähetys jäljelle, maksaa se jopa tuon em. NETIN _ kk-veloitukseen verrattavan määrän kk-laskussani, eli 2,90 e /per lasku!!!
Ja ilmoitus ja valitus suojaktyökeskus Kuluttajavirastoon jne. ei ole tuottanut asiaan muutosta!
Se kun on niin "yksilöllinen sopimus", eikä siis yhteisöllinen ''ongelma'' lainkaan kuten olettaisi! Siis valtion virallinen kuluttajaa ''suojaava'' laitos jonka kuluttajariitalautakuntaa vetää ja johtaa yhä 'lakimies' Pauli Stålberg - joka saa lahjustenkin jälkeen jatkaa virassaan kuten hyvin muistamme - erään aso-asuntoyhtiön ym. lahjomana matkusteli ja otti siis virkamiehenä vastaan lahjontaa - jolla ko. aso-yhtiö halusi etua ja ymmärrystä olemassa olleen laittomuuden ja menettelyjensä kautta Kuluttajaviranomaiselta!
Laittomuus ja lainkierto on siis sallittua joillekin kansanryhmille, vaan toisille taas sama laki ei päde samalla tavalla lainkaan! Miettikää tätä - elämmekö todella demokratiassa!?
Siksikö sekään ei toimi.
Toimii jos oikea operaattori!?
Vai mitä muita kokemuksia?