Myös kieliasiat liittyvät useasti vähemmistöihin. Yhtenä esimerkkinä Astrid Thors mainitsee ongelmat, joita osa vähemmistöstä kohtaa monessa Itä-Euroopan.
"Neuvostoliiton aikana venäjä oli virallinen kieli koko sen alueella, mutta muiden valtioiden itsenäistymisen myötä toiset kielet ovat saaneet virallisen kielen aseman maissa. On tilanteita, joissa maan enemmistöllä ja vähemmistöllä oli aiemmin yhteinen kieli, muttei enää", Thors kertoo.
"Tämä tietenkin herättää uusia ongelmia, ja siksi vähemmistövaltuutettu onkin aktiivinen, muun muassa Suomen tuella, kielikoulutushankkeiden edistämisessä", Thors toteaa.
"Neuvostoliiton aikana venäjä oli virallinen kieli koko sen alueella, mutta muiden valtioiden itsenäistymisen myötä toiset kielet ovat saaneet virallisen kielen aseman maissa. On tilanteita, joissa maan enemmistöllä ja vähemmistöllä oli aiemmin yhteinen kieli, muttei enää", Thors kertoo.
"Tämä tietenkin herättää uusia ongelmia, ja siksi vähemmistövaltuutettu onkin aktiivinen, muun muassa Suomen tuella, kielikoulutushankkeiden edistämisessä", Thors toteaa.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Viron asukkaista n. 27 % on venäjänkielisiä. Maassa on yksi virallinen kieli: viron kieli. Mitään pakkovenäjän opetusta ei tietenkään ole.
Latvian asukkaista on venäjänkielisiä n. 33 %. Maassa on yksi virallinen kieli: latvian kieli. Mitään pakkovenäjän opetusta ei tietenkään ole. Latviassa oli taannoin kansanäänestys siitä, otetaanko venäjän kieli toiseksi viralliseksi kieleksi. Tulos oli selvin numeroin kielteinen.
Suomessa ei ole pidetty virallisten kielten asiasta kansanäänestystä.
Enemmistö-Vähemmistö tilanteissa ei kansanäänestys ole hyvä lähtökohta varsinkaan kielipolittisissa kysymyksissä ja varsinkaan, jos vähemmistö on suhteessa todella pieni. Parlamentaarinen äänestys huomioi paremmin vähemmistöt eikä ole niin mustavalkoinen päätöksenteossaan.
Varsinainen Rkp näkemys.
Tietenkin kansan täytyisi päättää maan kaksikielisyydestä kansanäänestyksellä. Äänestystuloksen ollessa selvä - maa yksikieliseksi, ruotsinkielelle turvattaisiin lakisääteisesti se, mihin Suomi on sitoutunut kansainvälisillä sopomuksilla: Ruotsinkielisillä on oikeus ylläpitää ja kehitää kulttuuriaan, saada palvelut ja opiskella niillä alueilla joilla kieltä puhutaan....Koko Suomen kansan pakkoruotsitus on ihmisoikeusrikos suomenkielisiä kohtaan, kuten myös ruotsinkielen pitäminen toisena, tasavertaisena kansalliskielenä.
Törkeää on myös estää demokratian toteutuminen korruptoimalla kansanedustajia, ministereitä ja virkamiehiä.
Venäjänkielisen vähemmistön suosima puolue Harmonia vie kyselyiden perusteella suurimman potin Latvian parlamenttivaaleissa lauantaina.
Harmonia nousi parlamentin suurimmaksi puolueeksi jo edellisissä vaaleissa. Muut suuret puolueet, joiden äänestäjät ovat pääosin latviankielisiä, muodostivat kuitenkin hallituksen ilman suurinta puoluetta.
Harmonia jäänee tälläkin kertaa hallituksen ulkopuolelle.
Pääministeripuolue Yhtenäisyyden parlamentaarikko Ojars Kalninš ei pidä mahdollisena hallitusyhteistyötä Harmonian kanssa.
Kalninšin mukaan syynä yhteistyöhaluttomuuteen ovat esimerkiksi ideologiset erot, kielipolitiikkaa ja miehityshistoriaa koskevat näkemyserot sekä Harmonian läheiset suhteet Moskovaan.
Viron parlamentissa ei ole venäjän kielistä puoluetta. Suomi voisi ottaa mallia veljeskansalta. Pienen vähemmistön ajama 'aateli' kielen suhteen tulee aikaa myöten osumaan täällä omaan nilkkaan. Kun asioita kiristetään niin joskus voi tulla todella 'lunta tupaan' kun suomenkielisten kärsivällisyys loppuu.
Lunta tupaan tulee vironkielisille, jotka eivät ota kielivähemmistöä huomioon. Ylpeä Viro tipahtaa omaan ylimieliseen itsenäisyyteensä kuoppaan. Tämä on ollut toistaiseksi inhimillistä mutta ei pitemmän päälle enää.
Huomatkaa, kuinka surusveko KEHTAA pitää hyvänä asiana, kun NL:n osavaltioissa venäjän kieli oli "yhteinen kieli"!?
Sehän tarkoitti aina, että VÄHEMMISTÖN kieli oli se yhteinen kieli, paitsi Venäjän osavaltiossa!
Thors tuolla tavoin ihailee asiantilaa, koska toivoisi sellaisen Suomeenkin. ;-)
Rozenvalds on huolissaan siitä, miten venäjänkieliset kokevat Harmonian jatkuvan oppositioaseman.
Hän pelkää ryhmien välisten ristiriitojen kärjistyvän, jos ihmiset kokevat, ettei heitä kohdella järjestelmän tasa-arvoisina jäseninä.
Professorin mielestä paras ratkaisu ulkopuolisuuden tunteeseen olisi se, että niin sanotut latviankielisten puolueet opettelisivat puhumaan toiselle väestönosalle ja osoittaisivat ymmärtävänsä myös vähemmistön ongelmia.
Eivät ainakaan fennomaani puhu eivätkä halua ymmärtää. Fennomaanit syyttelevät ja pyrkivät alistamaan.
Näyttää aika selvästi siltä, ettei missään maassa kannata enemmistölle asennoitua vähemmistöjä vastaan. Lyö omille näpeille lujasti ja kansainvälisesti. Tämä ei ole fennomaaneille vieläkään selvinnyt.
Taas nettisveko kääntää asiat päälaelleen!
Suomen ongelmahan on juuri se, että yksi rälssivähemmistö asennoituu härskisti pääväestön ja muiden vähemmistöjen oikeuksia vastaan.
Tämä itsestäänselvyys ei ole svekotolloille selvinnyt.
Tuoltahan se muka tuntuu, kun tätäkin keskustelupalstaa seuraa. Huh.....