Alkuajan helluntailaiset eivät halunneet perustaa omaa liikettä
" Helluntaiherätys levisi Suomeen reilut sata vuotta sitten lestadiolaisten ja vapaakirkollisista eronneiden skutnabbilaisten ansiosta. Aluksi ei ollut tarkoitus perustaa omia seurakuntia, vaan toimia olemassa olevien seurakuntien sisällä.
Teologian tohtoriksi Itä-Suomen yliopistossa Suomen helluntailiikkeen synnystä ja leviämisestä väitellyt Jouko Ruohomäki on kaivanut esille uutta tietoa. Kyse on vuosista 1907–1922. Ruohomäki esitteli väitöskirjaansa helluntaiherätyksen juhannuskonferenssissa Keuruulla.
Ruohomäki huomautti, ettei legendaarinen metodistipastori T. B. Barratt suinkaan ollut ensimmäinen helluntaisanoman julistaja Suomessa.
– Jo vuonna 1908 kahden ruotsalaisen ”saarnaajasisaren” julistuksen johdosta Vaasan seudulla ruotsinkielisten vapaakirkollisten keskuudessa syntyi hengellistä liikehdintää, ja moni koki Pyhän Hengen kasteen heidän tilaisuuksissaan.
Myös kaksi muuta naista vaikuttivat merkittävästi helluntailiikkeen kehitykseen. Helsingissä Sörnäisten yhteiskoulun perustaja Hanna Castrén oli mukana järjestämässä helluntaikokouksia 1910-luvulla. Toinen oli ruustinna Nora Pöyhönen Haapavedeltä Pohjois-Pohjanmaalta. Hän tuki aktiivisesti Barrattin toimintaa. Merkittävää tietoa on löytynyt Oulun maakunta-arkistosta, jossa Pöyhösen kirjeenvaihtoa helluntaipioneerien kanssa säilytetään.
Papin tytär ja kirkkoherra Juho Pöyhösen puoliso levitti näin vastoin piispojen kantaa helluntaitulta Suomeen.
Nora Pöyhösella oli vaikutusvaltaa, koska hän oli senaatin asettamassa komiteassa, joka organisoi kotitalousopetuksen järjestämistä."
http://www.sana.fi/sana/uutiset/alkuajan_helluntailaiset_eivat_halunneet_perustaa_omaa_liiketta
" Helluntaiherätys levisi Suomeen reilut sata vuotta sitten lestadiolaisten ja vapaakirkollisista eronneiden skutnabbilaisten ansiosta. Aluksi ei ollut tarkoitus perustaa omia seurakuntia, vaan toimia olemassa olevien seurakuntien sisällä.
Teologian tohtoriksi Itä-Suomen yliopistossa Suomen helluntailiikkeen synnystä ja leviämisestä väitellyt Jouko Ruohomäki on kaivanut esille uutta tietoa. Kyse on vuosista 1907–1922. Ruohomäki esitteli väitöskirjaansa helluntaiherätyksen juhannuskonferenssissa Keuruulla.
Ruohomäki huomautti, ettei legendaarinen metodistipastori T. B. Barratt suinkaan ollut ensimmäinen helluntaisanoman julistaja Suomessa.
– Jo vuonna 1908 kahden ruotsalaisen ”saarnaajasisaren” julistuksen johdosta Vaasan seudulla ruotsinkielisten vapaakirkollisten keskuudessa syntyi hengellistä liikehdintää, ja moni koki Pyhän Hengen kasteen heidän tilaisuuksissaan.
Myös kaksi muuta naista vaikuttivat merkittävästi helluntailiikkeen kehitykseen. Helsingissä Sörnäisten yhteiskoulun perustaja Hanna Castrén oli mukana järjestämässä helluntaikokouksia 1910-luvulla. Toinen oli ruustinna Nora Pöyhönen Haapavedeltä Pohjois-Pohjanmaalta. Hän tuki aktiivisesti Barrattin toimintaa. Merkittävää tietoa on löytynyt Oulun maakunta-arkistosta, jossa Pöyhösen kirjeenvaihtoa helluntaipioneerien kanssa säilytetään.
Papin tytär ja kirkkoherra Juho Pöyhösen puoliso levitti näin vastoin piispojen kantaa helluntaitulta Suomeen.
Nora Pöyhösella oli vaikutusvaltaa, koska hän oli senaatin asettamassa komiteassa, joka organisoi kotitalousopetuksen järjestämistä."
http://www.sana.fi/sana/uutiset/alkuajan_helluntailaiset_eivat_halunneet_perustaa_omaa_liiketta
Vastaukset 2
Vanhimmat
Jeesus on antanut kehoituksen huolehtia orvoista, vanhuksista, sairaista, vaivaisista ja vammaisista. Niiden on huolehdittava heistä, jotka omistavat maan, jossa he asuvat. Ne, jotka synnyttivät pelon, saavat itse kokea sitä ja ne, jotka käyttivät väärin valtaa, joutuvat menettämään sen. Ne, joilla on korkea arvo naamionaan. Jotka ovat elämässään nöyriä korotetaan heille kuuluvaan asemaan.
Se, että jossain on ilmennyt Pyhän Hengen armolahjoja ei tarkoita, että kyseessä olisi "helluntailaisuus". Helluntailaisuus on oma uskonsuuntansa, jolla on klassisesta kristinuskosta täysin poikkeavat, omat oppinsa.
Kaiken kristinuskon, lähes 2000-vuotisen ajan aikana Jumalan Pyhä Henki on tehnyt työtään kristityissä. Myös Suomessa, luterilaisen kirkon sisällä. Se ei ole ollut "helluntailaisuutta".
Helluntailaisuus tuli Ruotsista Suomeen vasta hiukan yli 100 vuotta sitten. Sen opetukset eivät ole alun alkaenkaan olleet samat kuin esim. luterilaisilla ja koska heidän käyttäytymistään ja kirkon opetuksen vastaisia oppejaan ei kirkossa hyväksytty, he lähtivät ulos kirkosta, opetuksineen. Tällöin syntyi Suomen Helluntaiherätys.
Helluntailaiset itse mielellään selittävät tämän kaiken, kristinuskon sisällä vaikuttaneen armolahjatyön olleen muka "helluntailaisuutta". Tämä ei ole tietenkään totta. Jopa johtajanne Klaus Korhonen on aikoinaan yrittänyt selittää 1700-luvun Telppäsniityn siunaukset muka "helluntailaisiksi"!. Näin ei ollut. Siellä kielillä rukoilleet kristityt olivat kaikki luterilaisia ja tunnustivat ev.lut.kirkon oppia, eivät vastustaneet ja hyökänneet sitä vastaan, kuten aiemmin keskiajalla nk. anabaptistit, eli uudestikastajat tekivät, myöhemmin samat, nyt nk. helluntailaisiksi itseään kutsuvat.
Helluntailaisuus ei tunnusta kristillisten kirkkojen kastetta, vaan kastaa ihmisiä uudelleen, omalla kasteellaan. Heille kasteessa oleellisinta on se, että ihminen upotetaan veden alle. Tämä, ei kastevesi itsessään, vaan runsas vesimäärä tekee heistä mielestään oikealla tavoin kastetut. Muutoin he opettavatkin, että kaste ei merkitse mitään, eikä ole edes pelastava, mutta niin kuitenkin tehdään, koska Jeesuskin teki niin. Tosin Jeesuksen kaste ei ollut kristillinen kaste ollenkaan, koska Hän ei vielä ollut kuollut ja ylösnoussut, vaan juutalainen, Johanneksen kaste. Mutta tämä seikka on hyvä sivuuttaa.
Armolahjat eivät ole mikään helluntailainen ilmiö, vaan tällaista on aina esiintynyt kristinuskossa.
Kielilläpuhuminen ei ole mikään helluntailaisten yksinoikeus, eikä Los Angelesissa tapahtunut kuin uusi, paikallinen ilmiöiden esiintyminen, ei suinkaan mikään "uusi Pyhän Hengen vuodatus", jota helluntailaiset ovat aina, suoraan sanoen valheellisesti opettaneet ja josta helluntailaisuus uskonsuuntana, tai uskontona eräällä tavoin sai jossain määrin nykymuotonsa.
Pyhän Hengen toimintaa ja armolahjoja on ilmennut kaiken tämän 2000 vuoden ajan, klassisissa kristillisissä kirkoissa, niissä kolminaisuusoppia opettavissa, niissä, joita vastaan helluntailaiset edelleenkin hyökkäävät.