Det har väl inte så stor betydelse vad SFP anser om det ..

Det är bekvämt att skylla på SFP om initiativet inte blir godkänt.

Sekänahasta revityilla raholla pitävät pakkoruotsia yllä.

Richard Nordgren. I många år var Henry Wiklund i egenskap av Litteratursällskapets vd den som bestämde vilka projekt som fick stöd och vilka som nobbades. "Nu är det jag som ska gå med hatten i hand och be om understöd, ett intressant rollbyte", säger Wiklund framför Ständerhuset i Helsingfors.
Wiklund tar över Gustavsons stiftelse

Stiftelsen för det tvåspråkiga Finland saknar pengar och program. Men den nya styrelsen under kammarrådet Henry Wiklunds ledning lovar fortsätta arbetet för det svenska språket.

Staffan Bruun
e-post

Publicerad:
10.11.2011 11.13

Uppdaterad:
10.11.2011 11.16

SvenskfinlandStiftelsen för det tvåspråkiga Finland

Skriv ut
Mindre A Större

I den nya styrelsen för Stiftelsen för det tvåspråkiga Finland sitter förutom ordförande Henry Wiklund också vd Jannica Fagerholm (Signe och Ane Gyllenbergs stiftelse), Carola Teir-Lehtinen (styrelseproffs) direktör Susanna Korpivaara (Glaxo Smith Kline Oy) och vd Jan-Erik Stenman (Veritas).

– Vi startar från rent bord. Vi har varken pengar eller program. Nu gäller det för oss att definiera vad vi vill och skapa resurser att genomföra det.

– Jag är säker på att stiftelsen behövs som stödorgan för det svenska språket. Se på Helsingfors stad, det svenska inslaget i stadens ledning har minskat dramatiskt på bara 30 år. Svensk intressebevakning förutsätter att vi agerar, säger Henry Wiklund.

När bergsrådet Stig Gustavson 2002 tog initiativet att grunda Stiftelsen för det tvåspråkiga Finland var avsikten att proffs skulle ta över förvaltningen av Svenska folkpartiets illa skötta ekonomi.

Stiftelsen fick sex medlemmar, förutom Gustavson också bankirerna Stig Stendahl och Björn Wahlroos från näringslivet och som motvikt de tidigare partiledarna Pär Stenbäck, Christoffer Taxell och Ole Norrback.

Stiftelsens verksamhet gick ut på att dryga ut det årliga miljonbidraget från Svenska kulturfonden med andra bidrag, investera pengarna och kanalisera dem vidare till SFP.

Stiftelsen för det tvåspråkiga Finland fungerade i närmare tio år som SFP:s ekonomiska förvaltare, eller snarare förmyndare.

När lagen om partifinansiering skärptes i fjol hade stiftelsen spelat ut sin roll. Den kunde inte längre fungera som mellanhand utan Kulturfondens miljonbidrag, som fortfarande är legalt, måste betalas direkt till SFP.

Därför tömde Stiftelsen sitt konto, donerade pengarna till SFP och hela den tidigare styrelsen avgick. Henry Wiklund vidtalades att bygga upp stiftelsen på nytt.

En aktiv aktör

– Vår uppgift är att finnas närvarande i politiska sammanhang och understödja försvaret av svenskan i den offentliga sektorn.

Är inte det SFP:s uppgift?

– SFP:s och alla andras uppgift som vill ta ansvar. Vi är politiskt oberoende och kan därför inte ge direkt stöd till SFP. Men vi kan aktivera oss inför val och satsa på andra stödformer, till exempel genom att finansiera seminarier.

– Men jag ska inte säga för mycket om verksamheten. Styrelsen har bara haft ett möte och kassan gapar tom. Nu måste vi formulera ett program och samla resurser att genomföra det.

Den finlandssvenska överbyggnaden är full av olika slags tankesmedjor som gör upp strategier och framtidsplaner. Behövs ett organ till? Eller borde någon också någon gång ägna sig åt gräsrötterna i den tvåspråkiga verkligheten?

– Jag håller med om att Svenskfinland har alla institutioner som vi behöver. Kanske det till och med finns en överkapacitet.

– Trots det tror jag att stiftelsen har ett existensberättigande. Vi kan bli en aktiv aktör och samla pengar som vi kan kanalisera vidare som stöd för en större samhällspolitisk närvaro på svenska.

– Ifall stiftelsen inte hade funnits skulle knappast någon ha grundat den. Men nu finns den och jag är övertygad om att den kan göra en insats. Försvaret av svenska språket förutsätter att det finns många aktörer som sätter fingret på sjuka punkter när viktig service uteblir. Vi kan bli en sådan aktör, hoppas Henry Wiklund.

Ruotsinkieliset eivät hoitele itse näitä psyykkisesti sairaitaan ynnä muita sairaitaan
onko niin ettei ne ammatit kelpaa ruotsinkielisille vai missä vika??.
Vastatkaa olkaa hyvä.

"Ruotsinkieliset eivät hoitele itse näitä psyykkisesti sairaitaan ynnä muita sairaitaan onko niin ettei ne ammatit kelpaa ruotsinkielisille vai missä vika"??.




Rehellisiä totuuksia kieliasioista

Kertauksen vuoksi:

- Suomessa on vain kaksikielisiä ja ruotsinkielisiä korkeakouluja - ei ainuttakaan suomenkielistä.

- kaikkialla Suomessa saa palvelua vain ruotsiksi - suomen kielellä ei saa palveluja Ahvenanmaalla eikä käytännössä myöskään "ruotsalaiskunnissa"; kaksikielisyyden velvoite koskee näemmä vain suomenkielisiä

- verorahoja kuluu valtavasti ruotsinkielisten vaatimaan apartheidiin: erilliset päiväkodit, erilliset koulut, erilliset korkeakoulut, erillinen vanhustenhoito, usein myös erillinen terveydenhoito jne. Miksi? Miksei esim. ruotsinkielinen luokka samassa koulussa kuin suomenkieliset? Missä on mainostettu "elävä kaksikielisyys"?. Annetaako lapsillelahja vai yhteensuuntaan?.

- Suomi satsaa miljardeja ruotsin kielen tukemiseen Suomessa, vaikka maailmassa on vain noin 5 miljoonaa suomenkielistä ja liki 10 miljoonaa ruotsinkielistä; kumpiko kieli tarvitsisi tukea?

- ruotsinkielisten paremmat opiskelumahdollisuudet: ensin ihka omia korkeakouluja ja sen lisäksi kaksikielisissä korkeakouluissa esim. lääketieteen ja juridiikan alueilla on kiintiö ruotsinkielisille, yleensä noin 15% opiskelupaikoista; miten tämä sopii yhteen sen kanssa, että ruotsinkielisiä on vain 5%, ja heistäkin suurin osa kaksikielisiä?

- koulujen pakkoruotsi ja virkamiesruotsi käytännössä kaventavat huomattavasti suomenkielisten kieliosaamista varastaessaan aikaa ja voimavaroja tärkeämmiltä kieliltä

- myös kulttuurintuotannossa on epäsuhta, kun ruotsinkielisiä taiteilijoita tuetaan ruotsinkielisistä säätiöistä, ja suomenkielisistä (=kaksikielisistä) säätiöistä tuetaan molempia, eikä suinkaan suhteessa 95-5, mikä on väkimäärään perustuva kielisuhde

- muitakin räikeitä ihmisoikeusrikkomuksia esiintyy, mm. vain ruotsinkielisille rakennetut opiskelija-asunnot ym.

- Rkp kouluttaa puolueaktiiveja osana koulutusta kirjoittamaan yleisönosastokirjoituksia!
- Rkp:n ministerit puhuvat aivan eri tavoin asioista ruotsinkielisille kuin suomenkielisille. Suomenkielisissä tiedotusvälineissä esiintyvät yleispoliitikkoina, ruotsinkielisessä mediassa vaalivat etujaan, kuten poliitikkojen neuvotteluissakin.
- Rkp:ssä pidetään strategisena seikkana, että toimittajakunnassa on ruotsinkielisten edustus vahva, ehkä 1000 toimittajaa.
- YLE on rkp:lle strateginen kohde ja työkalu, vaikka YLEn laskuja maksaa koko kansa.

- - Myös muut puolueet käyttävät YLEä omaan propagandaansa, muita puolueita ja kansalaisryhmiä vastaan, joskus koko Suomen kansaa vastaan: kielilaki, ulkomaalaisille veronmaksajilta menevä raha jne
Huomautus 2: miten olisi kuluttajansuoja YLEn maksun suhteen, loukkauksista ja sensuurista rahat takaisin? --

Vai pitääkö laittaa lisää, miksi ruotsinkieliset kiertävät noita ammatteja, omko niin että turhanpäväinen taide ja teateri kiinostaa enemmän kuin hoito ammatit.

Tosin Walliin mustutti Ahtisaarelle ennen eduskuntavaleja että idiootien hoitamiseen tarvitaan ruotsinkielistä henkilökuntaa.

Ketkä lienee niitä idiootteja?. Tiedä hänestä?.

Tällainen propaganda, mustavalkoinen ajattelu on vaarallista ja erittäin rasisitisesti ladattua.
Se, että joku maalaa ruotsinkielen pahaksi ja muut kielet hyväksi on naiivia ja säällittävää. Tämä hyvin pieni ryhmä, jotka niin sokeasti vihaavat, ovat vaaraksi tämän maan yhtenäisyyden ja hyvinvoinnin kannalta. Vastakkainasettelu ja loven luomista ihmisryhmien välille on sokeaa toimintaa ja ennenkaikkea rappioittaa tiettyjen ihmisten moraalia.
Suurin osa suomalaisista kannattaa kaksikielisyyttä, tämä puolueettomasti mitattuna (ei perussuomalaisten mukaan mitattuna). Suomen suurin vientikumppani (me viemme tuotteita = saamme siitä rahaa) on ruotsi. Olemme osa pohjoismaita. Olemme kaksikielinen maa, myös Tuppukylässä ja Venäjän rajalla. Venäjän rajalla asuvat lapset, eivät halua kun asia tulee omakohtaisesti kysyttyä opiskella venäjää ruotsin sijaan, tämäkin puolueettomasti mitattuna. Jos Suomalainen muuttaa ulkomaille se tapahtuu useimmiten Ruotsiin tai Norjaan.
On hyvin monta hyvää syytä oppia ruotsinkielen perusteet, myös siellä mikä mikä maassa. Sen lisäksi on hyvä opiskella monia muita kieliä omien tarpeiden mukaan ja niin suurin osa suomalaisista tekeekin, ilman minkäänlaisia ongelmia.
Kysymys kuuluu näin rakentavammin ja aikuismaisesti, miten kouluissa voisi kielten opiskelua tehostaa. Miten jo varhaisemmassa vaiheessa aloitetut kielikylvyt ja koulujen välinen yhteistyö parantaisivat oppimista ja asenteita. Myös tuppukylän ja muitten koulujen kanssa on mahdollista tämän päivän tekniikan avulla tehdä hyvin rikasta yhteistyötä.
Jolloin myös paatuneimmat, rasistisimmat ja vihamielisimmät ihmiset huomaisivat, kuinka me kaikki olemme aivan samanlaisia suomalaisia. Asenne ja oppiminen alkaa kotoa käsin, jos kotona kerrotaan kuinka matikka on niin huono aine, on lapsen sitä vaikea oppia.
Tämän kampanjan aatteen isä ja tohtori kertoi omassa haastattelussaan, kuinka jo hänen isänsä vihasi ja koki ruotsinkielen pahaksi möröksi. Tällainen viha on periytyvää ja erittäin vaarallista. Palestiina ja Israel ovat olleet toistensa kurkussa kiinni sukupolvien ajan, tästä ei kannata ottaa esimerkkiä. Myös historian tunneilla kannattaa olla kuulolla ettei toista virheitä, juutalaisetkin nähtiin propagandan avulla koko Saksan valtion ongelmien aiheuttajina.

Ehdotan, että perustamme tyhmien lasten koulun, professorin aatteiden mukaisesti!

Kaikki ketkä allekirjoittavat, tämän kampanjan aloittajan, professorin väitteen ja perustelun koko kampanjalle, siitä että Suomalaiset lapset ovat yksinkertaisesti liian TYHMIÄ oppiakseen kolmea tai neljää kieltä, voivat saada jatkossa opiskella tyhmien koulussa, joista poistetaan kaikki turha PAKOLLINEN.
Samalla voisi sitten tyhmien koulusta poistaa monia muita, jokapäiväisessä elämässänne, näitten tiettyjen lasten (vanhempiensa toiveesta), siellä tuppukylässä asuvina olevat turhat aineet. Kuka sitä nyt jokapäiväisessä elämässään tarvitsee kemiaa, fysiikkaa tai tietoa siitä miten eri geenit hiirillä periyttävät eri värejä turkeissa. Tai historiaa, kuka nyt menneitä jaksaa muistella?!!
TURHAA PAKOLLISTA tietoa kuormittamassa HaniPetterin aivoja!
Samalla, kun tietenkään näitten tiettyjen vanhempien lapset eivät tietenkään ikinä sieltä Tuppukylästä muuta minnekkään, voi miettiä tarviiko sitä englantiakaan osata muuta kuin ne muutamat fraasit, joita satunnaisille turisteille tarvitsee osata luetella sieltä kaupan kassasta.
Samalla saisimme sitä toivottua SÄÄSTÖÄ kun ei yhteiskunnan varoja käytetä TURHAAN yleissivistykseen.

Tönkköruotsin opettelu on aivan turhaa eisillä tehdä kauppoja edes siellä helsingissä eikä missään muuallakaan, turha sitä on tuputtaa etes suruille.
Koska tönkköruotsi on paremminkin epäsivistystä kuin sivistystä.