Kapin viimeisestä viestistä sieltä
>>Luoja antoi meille jo syntymässä kolme perusominaisuutta, jotka ovat: rehellisyys, älykkyys ja keskustalaisuus. Mutta sitten Luoja tuli katumapäälle ja ajatteli, että ei yksi ja sama yksilö noita kaikkia tarvitse. Tavalliselle kuolevaiselle riittää noista hyvistä ominaisuuksista vain kaksi. Ja niin Hän suuressa viisaudessaan järjesti asian niin, että jos ihminen on rehellinen ja kepulainen, hän ei voi olla älykäs, jos hän on älykäs ja kepulainen, hän ei voi olla rehellinen ja jos hän on rehellinen ja älykäs, hän ei voi olla kepulainen
>>Luoja antoi meille jo syntymässä kolme perusominaisuutta, jotka ovat: rehellisyys, älykkyys ja keskustalaisuus. Mutta sitten Luoja tuli katumapäälle ja ajatteli, että ei yksi ja sama yksilö noita kaikkia tarvitse. Tavalliselle kuolevaiselle riittää noista hyvistä ominaisuuksista vain kaksi. Ja niin Hän suuressa viisaudessaan järjesti asian niin, että jos ihminen on rehellinen ja kepulainen, hän ei voi olla älykäs, jos hän on älykäs ja kepulainen, hän ei voi olla rehellinen ja jos hän on rehellinen ja älykäs, hän ei voi olla kepulainen
Vastaukset 12
Vanhimmat
"vähemmän mietittyä huulten lepatusta ja kuvitelmaa siitä, että kaikki viisaus ja kehitys keskittyisi suuriin ihmiskasoihin. Yleensähän ihmiskasat voidaan rinnastaa eräänlaisiksi valuma-altaiksi, jonne väki lähinnä ajautuu.
Jos ihmiskasa olisi evoluution tarkoitus, niin kaikki maailman ihmisethän silloin eläisivät yhdessä kasassa eivätkä suinkaan hajallaan ympäri maapallon. Ja mitä kehitystä tämmöisessä ihmiskasassa muka voi tapahtua? Ei niin mitään, jos yhteys ympäristöön ja luontoon katkeaa.
Jo alakansakoulun historia kertoo, että kaupunki oli vain pellon päässä oleva ihmisylijäämä, jolle ei ollut sijaa peltotöissä ja joka sitten teki joitakin tarpeellisia valjaiden osia ja satuloita maatilojen hevosille ja sai siitä hyvästä elintarvikkeita torilta, kun pellon antimia vaihdettiin pieniin tarvekaluihin, joita niin sanotun kaupungin satulasepät ja kisällit pajoissaan näpertelivät.
Siksi olikin naurussa suorastaan piteleminen, kun A -talkin pankkiiri, tai mikä nyt olikin, posmitti viisaan näköisenä jostakin arvonlisästä ymmärtämättä, ettei kaljabaari luo arvonlisää yhtään mitenkään muuten kuin kirjanpidollisesti, ja silloinkin vain jos kolikoita kertyy kassaan enemmän kuin sieltä lähtee pois. Jos ohra pellolta loppuu, loppuu baarista kalja ja arvonlisät saman tien.
Sekin ihmetytti eivätkö keskustelijat olleet tutustuneet nykyaikaiseen tietotekniikkaan, kun höperehtivät kommunikaatiosta, kehityksestä ja ideoista. Nykyaikainen liiketoimintakin on verkoissa, ei siihen kaupunkeja tarvita. Kaiken kaikkiaan ihmisten keskittämiseen tähtäävä politiikka on vastuutonta ja suurta resurssien tuhlausta. "
eihän Seppo Ilmarinen ole keskustalainen. Punikki se on. Tai ehkä keskustalainen ja punikki on sama. Muiden siivellä elämään pyrkiviä ne kumpikin on.
Eihän siinä ole mitään järkeä. Jos olisi, niin miksi ihmiset eivät ole kasautuneet yhteen läjään, vaan ovat levittäytyneet ympäri maapallon? Kaiken lisäksi vielä mitä eriskummallisimpiin paikkoihin, kuten Grönlanti, Huippuvuoret tai Kärsämäki.
"Tuntuu myös peräti oudolta, jos kehitys tapahtuisi ainoastaan kaupungissa. Eli että evoluutiokin olisi vain urbaani ilmiö. Sehän merkitsisi, että itse Darwinkin olisi erehtynyt lajien syntyä pohtiessaan. Näin ollen ihminenkään ei polveutuisi apinasta, vaan kenties jostakin urbaanista viskisieposta tai lähibaarin karaokekuninkaasta.
Kaupungit eivät myöskään ole mitään tuottavia yhteisöjä, kuten annat ymmärtää, vaan lähinnä kaupunkielinkeinot ovat luonteeltaan palvelua. Toisin sanoen lähinnä kaljan kantamista asiakkaalle. Kaupunki on pikemminkin kehityksen päätepiste kuin minkään uuden alku. Kaupunki on siis eräänlainen valuma-allas, johon väkeä valuu lähinnä helpon elämän toivossa."
Ilmarinen. Miten ihmiskunta alkoikaan kehittyä keräilytaloudesta eteenpäin? Miten keksittiin ensin pronssi ja sitten rauta ja pyörä ja sen jälkeen yhä enemmän muuta? Siten, että ihmiset alkoivat muodostaa suurempia keskittymiä, kaupunkeja, ja siinä suuremmassa joukossa oli enemmän erilaisia ajattelijoita ja osaajia. Yhdessä ne sitten keksivät ja kokeilivat yhtä ja toista, yhä enemmän ja tähän on tultu. Kiitos siitä nimenomaan kaupungeille, niin Kaksoisvirtojen maiden kuin Egyptin ja myöhemmille Hellaan kaupunkivaltioille ja sittemmin läntisten maiden kaupungeille ja niiden ihmisille. Unohtamatta Kiinaakaan, jonka kaupungeissa aikoinaan keksittiin niin ruuti kuin paperikin ja paljon muuta. Tosin kaupungeissa on keksitty myös atomipommi ja muut tuhoaseet, mutta kun niiden käyttö on kaupunkilaisten valvonnassa, niin ei kai syytä suureen huoleen.
Eihän tuossa ole mitään, joka kumoaisi Sepon mietteet, vaan päinvastoin toistat niitä. Eli erilaisten tarvekalujen valmistajat kyllä asuivat tiiviimmin kuin maanviljelyksestä elantonsa saaneet, mutta joutuivat elääkseen itse vaihtamaan tekemiään tuotteita maanviljelijöiden kanssa. Eivät he ajatuksiaan, ruutia ja paperia syöneet.
Pyörän keksimistä muuten nykyään ylikorostetaan. Päähänpinttymä on syntynyt vasta joskus teollisella ajalla. Ensi alkuun pyörällä ei ollut paljoakaan käyttöä, koska suurin osa asutusta pinta-alasta oli hankalasti metsän, kivien tai upottavan maaperän peitossa. Ratsain pääsi kulkemaan missä vain. Vene tai jonkinlainen ruuhi oli pyörää paljon merkittävämpi keksintö. Kun siihen kehitettiin purje, pääsi kauaksikin omaksumaan uusia vaikutteita, jolloin innovaatiot levisivät.
>>Jo alakansakoulun historia kertoo, että kaupunki oli vain pellon päässä oleva ihmisylijäämä, jolle ei ollut sijaa peltotöissä ja joka sitten teki joitakin tarpeellisia valjaiden osia ja satuloita maatilojen hevosille ja sai siitä hyvästä elintarvikkeita torilta, kun pellon antimia vaihdettiin pieniin tarvekaluihin
se nyt raha kulkeekaan? Joutuuko maalaiskunnat avustamaan kaupunkeja vai päinvastoin? Tilastojen mukaan se on päinvastoin. Yksin pääkaupunkiseutu (Helsinki, Espoo ja Vantaa) joutuu siirtämään asukkailtaan perimiään verotuloja kymmeniä ellei satoja miljoonia euroja maalaiskuntiin, jotka eivät omillaan pärjää. Kylmä ja nälkä tulisi hyvin monen kepukunnan ihmiselle, täälläkin uhoaville, jos niitä valtionosuuksien tasausjärjestelmän muodossa tapahtuvia tulonsiirtoja ei olisi.
Jos tulonsiirtoja ei olisi, moni muukin asia oli toisin eli maastamme puuttuisi esimerkiksi yhteinen sosiaalilainsäädäntö kokonaan. Jokainen vain elelisi omillaan.
Tai sitten kehitettäisiin järjestelmä, jossa verot kerätään kokonaan valtion kassaan ja jaetaan sieltä ajattelematta kuntia erikseen. Miksi valtion pitää ylipäätään teettää kunnilla työn, minkä se voisi tehdä itsekin? Tosin suurituloisille tämä vaihtoehto ei olisi nykyisestä systeemistä mikään helpotus.
Mutta kun Helsinki ei itse tuota juurikaan.
Kyllä se raha muualta tulee, jota kaupungissa pyöritetään.
Ei kaljakorin kantaminen tuota mitään ja vastaava.
Kriisiaikana Helsinki olisi helisemässä. Ruokahuolto jo tuottaisi ongelmia,
kun ei ole omaa tuotantoa.
Jos ei maakunnista päin olisi liikettä, Helsinki näivettyisi hetkessä.
Kyllä me tiedetään jo ennestään, että sä pankkis oot palstan yksinkertaisin hahmo. Ei sun tartte sitä joka päivä korostaa ja esiin tuoda.
Ihmettelen kovin, miten Rautavaaralla syntynyt karjakon äpärä voi olla stadin kundi????
Jos ei maakunnista päin ei olisi liikettä, Helsinki näivettyisi hetkessä.
Sisä helsinki ei tuota mitään, kuluttaa vain hienosto olemiselllaan.