Tutkimusten mukaan suurin osa kansasta vastustaa pakkoruotsia!
Monet poliittiset puolueet pakottavat edustajansa kannattamaan pakkoruotsia, vaikkka nämä olisivat jopa aiemmin ilmoittaneet vastustavansa sitä.
Kokoomuksen puoluekokous ja puoluehallituskin olivat eri mieltä pakkoruotsista!
Pohdittavaa
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/176844-mista-malli-suomen-kielipolitiikalle
Vaikkapa niin, että
Pakollisia kieliä ei ole. Valtio säätää kuitenkin että kunnalla on oltava peruskoulun kieliohjelma jonka tarjontaan sisältyy vähintään kansalliskielet suomi, ruotsi, saame, EU-kielet englanti, saksa ja ranska sekä venäjä. Oppilaan täytyy voida vaihtaa koulua ja kuntaa joutumatta kielten takia vaikeuksiin. Pakollisesta ruotsista olisi pitänyt luopua Suomen liityttyä EU:hun.
Kansalliskieliä on kolme, historialliset suomi, ruotsi ja saame. Näitä tulee tarjota kielikylpynä, sekä A- ja B-kielinä halukkaille, ja kieliä tulee edistää aktiivisesti muilla tavoin, joskaan ne eivät ole enää pakollisia.
Omankieliset palvelut tulee arvioida uudelleen, niin että A-ydinpalvelut koulu, hoiva, turva ja oikeus turvataan ehdoitta ja nykyistä paremmin. Muut B-palvelut määräytyisivät kartoittamalla väestön todellista kielitaitoa nykyistä paremmin. Palvelujen määrittelyssä tulee myös ottaa huomioon muiden kielivähemmistöjen tarpeet C-palveluina, jotka tähtäävät maahanmuuttajien kielelliseen integrointin Suomessa.
On selvää, että kaksikielisten perheiden yleistyttyä, omankielisten palvelujen tarve on vähentynyt. Omankielisiä palveluja vaadittaessa niihin on myös asiakkaana sitouduttava.
Kuntien virallisten kielien tulee määräytyä edellisen mukaan. On arvioitava uudestaan milloin, ja millä vähemmistön prosenttiluvulla keskimääräisesti, tarjottavien palvelujen tarve on niin suuri, että koko hallinnon on oltava kaksikielinen. Prosenttiluku ei välttämättä asetu nykyiseen 8%:iin.
Yhteiskunnan toimivuuden kannalta pitää luoda mekanismi, jonka kautta voidaan poikkeustapauksissa tehdä tietyn kielen opiskelu pakolliseksi kunnassa tai alueellisesti. Tämän tavoitteena on estää syrjäytyminen, gettoutuminen tai turvata tärkeitä yhteiskuntatoimintoja kuten esim. A-ydinpalveluja.
Monet poliittiset puolueet pakottavat edustajansa kannattamaan pakkoruotsia, vaikkka nämä olisivat jopa aiemmin ilmoittaneet vastustavansa sitä.
Kokoomuksen puoluekokous ja puoluehallituskin olivat eri mieltä pakkoruotsista!
Pohdittavaa
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/176844-mista-malli-suomen-kielipolitiikalle
Vaikkapa niin, että
Pakollisia kieliä ei ole. Valtio säätää kuitenkin että kunnalla on oltava peruskoulun kieliohjelma jonka tarjontaan sisältyy vähintään kansalliskielet suomi, ruotsi, saame, EU-kielet englanti, saksa ja ranska sekä venäjä. Oppilaan täytyy voida vaihtaa koulua ja kuntaa joutumatta kielten takia vaikeuksiin. Pakollisesta ruotsista olisi pitänyt luopua Suomen liityttyä EU:hun.
Kansalliskieliä on kolme, historialliset suomi, ruotsi ja saame. Näitä tulee tarjota kielikylpynä, sekä A- ja B-kielinä halukkaille, ja kieliä tulee edistää aktiivisesti muilla tavoin, joskaan ne eivät ole enää pakollisia.
Omankieliset palvelut tulee arvioida uudelleen, niin että A-ydinpalvelut koulu, hoiva, turva ja oikeus turvataan ehdoitta ja nykyistä paremmin. Muut B-palvelut määräytyisivät kartoittamalla väestön todellista kielitaitoa nykyistä paremmin. Palvelujen määrittelyssä tulee myös ottaa huomioon muiden kielivähemmistöjen tarpeet C-palveluina, jotka tähtäävät maahanmuuttajien kielelliseen integrointin Suomessa.
On selvää, että kaksikielisten perheiden yleistyttyä, omankielisten palvelujen tarve on vähentynyt. Omankielisiä palveluja vaadittaessa niihin on myös asiakkaana sitouduttava.
Kuntien virallisten kielien tulee määräytyä edellisen mukaan. On arvioitava uudestaan milloin, ja millä vähemmistön prosenttiluvulla keskimääräisesti, tarjottavien palvelujen tarve on niin suuri, että koko hallinnon on oltava kaksikielinen. Prosenttiluku ei välttämättä asetu nykyiseen 8%:iin.
Yhteiskunnan toimivuuden kannalta pitää luoda mekanismi, jonka kautta voidaan poikkeustapauksissa tehdä tietyn kielen opiskelu pakolliseksi kunnassa tai alueellisesti. Tämän tavoitteena on estää syrjäytyminen, gettoutuminen tai turvata tärkeitä yhteiskuntatoimintoja kuten esim. A-ydinpalveluja.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kokoomus nuoret olivat pakkoruotsia vastaan. Sitten isoraha puuttui asiaan ja nuoret pakotettiin pysymään hiljaa jopa vaikenemaan.
Saarijärven ihmeelle kerrottiin, että on parempi lähteä EU hommiin, jotta saatiin ruotsiin myönteisimmin suhtautuva Stubb tilalle.
Nyt ei Kokoomuksen edustajat uskalla sanoa sanaakaan pakkoruotsia vastaan.
Demokraattinen EU maa, jossa on sanan-,uskonnon- ja matkustusvapaus.
Pakottaa kansalaisensa opiskelemaan ruotsia.Jonkun tulisi tehdä kantelu EU:hun ja ihmisoikeustuomioistuimeen.
Lapseni vihaavat ruotsia. Aikovat polttaa oppikirjansa. Kun eivät saa opiskella omassa isänmaassaan on pakko lähettää heidät kouluun Schweitsiin.
Pappa Betalar!
Stubbin rahoituksen takna ovat Wahlroos ja Mikael Lilius ainakin RKP:n suuret soturit.
Kysymys kuuluu: miksi kiihko RKP:läiset sijoittavat rahaa Kokoomuksen ehdokkaalle.
Vastaus on pakkoruotsi.
Olisi hyvä tietää miten suomenkieliset kansanedustajat, jotka kannattavat pakkoruotsia ovat kiinni ruotsinkielisessä rahassa.
Paljastakaa esimerkiksi Sasi. Iltapäivälehti saisi siitä hyvät lööpit!
Tai kuka tahansa edustaja, joka on myynyt äänensä.
Kokoomus on ruotsinkielisen "eliitin" puolue. RKP on rantaruotsalaisten puolue.
Miksi ja mihin Suomi tarvii pakkoruotsia? ei mihinkään kun maailman markkioita käytettään koko planeetalla siellä tarvitaan hyvää joustavaa englanninkieltä eikä pätkittäin osavaa englantia.
Katsokaa kuinka hyvin ruotsalaiset puhuvat englantia, jopa 13 vuotiaat puhuvat parempaa englantia, kun suomessa yksikään poliitikko.
Ei Suomi tarvitsekaan pakkoruotsia vaan siitä hyötyvät Ruotsi ja ruotsinkieliset.
Ilman pakkoruotsia ei ole bättre folkia, siksi siitä ei ikinä päästä eroon.