"Hyvässä kunnossa? Presidentti Maumo Koiviston mukaan talvisotaa varten oli tehty kaikki mikä voitiin: jalkaväkiaseistusta oli parannettu, taktiikkaa ja liikkuvuutta kehitetty."
Lue ja hämmästy!
http://www.kaleva.fi/html/JTpage439907.html
Olikohan se loppuunsaakka fundeerattu? Taisi joku pikkuinen puute unohtua kuten pst -aseiden, tykistön ammusten ja lähes kaiken aseistuksen PUUTE! Onkohan se fundeeraaja tullut jo seniiliksi? Tai sitten sillä on jo huippukunto kuin Kekkosella konsanaan!
Lue ja hämmästy!
http://www.kaleva.fi/html/JTpage439907.html
Olikohan se loppuunsaakka fundeerattu? Taisi joku pikkuinen puute unohtua kuten pst -aseiden, tykistön ammusten ja lähes kaiken aseistuksen PUUTE! Onkohan se fundeeraaja tullut jo seniiliksi? Tai sitten sillä on jo huippukunto kuin Kekkosella konsanaan!
Vastaukset 7
Vanhimmat
Mauno Koivisto ei tietenkään voi demarina syyllistää punamultahallitusta ,joka oli vallassa ennen talvisotaa ja vastuussa maanpuolustuksen rikollisesta laiminlyönnistä
Jos hallitusvastuu olisi ollut kokoomuksella, niin Koivisto tietenkin syyttäisi sitä rikollisesta välinpitämättömyydestä varustaa Suomen armeijaa vaikka suursodan merkit oli näkyvissä
Ottavatko puolustusvalmiuden arvostelijat huomioon sitä seikkaa, että tekninen kalusto ja varsinkin sotatekninen kalusto tuppaa vanhenemaan nopeasti. Ja sodan aikana kehitys on vielä nopeampaa kuin rauhan oloissa.
Totta on tietysti että talvisodan alussa ei ollut oikein mitään kättä pitempää. Mutta se mitä sen jälkeen hankittiin pystyttiin hankkimaan huomattavasti nykyaikaisempana kuin esim. 30-luvulla olisi tehty.
Esimerkiksi panssarintorjunnasta arveltiin sotaa edeltäneen vuosikymmenen ajan vallalla olevien käsitysten mukaan suoriuduttavan panssarintorjuntakiväärein ja panssarintorjuntakonekiväärein sekä peräti 20 mm kaliiperin tykeillä!
Jos niitä olisi hankittu huomattavia määriä, meillä olisi ollut kyllä aseita, mutta niiden käyttötarkoitusta olisi pitänyt muuttaa panssareiden kehittymisen vuoksi. Ja mikä kohtalokkainta, meillä olisi ollut vähemmän varoja aseistuksen uusimiseen.
Paitsi tietysti jos ne olisi hankittu velaksi ja velat jätetty sotaan vedoten maksamatta.
Kyllähän Suomessakin jonkin verran rahaa varustautumiseenkin pantiin. Laivaston vahvistukseksi rakennettiin mm kaksi panssarilaivaa Väinämöinen ja Ilmarinen. Suomen sokkeloisessa saaristossa olisi varmaankin tultu toimeen pienemmillä aluksilla, joita olisi sitä paitsi saatu hankittua panssarilaivojen hinnalla useampia.
Niinpä kun toinen panssarilaivoistamme upposi, toista käytettiin huomattavasti rajoitetummin sotatoimiin. Suuret alusyksiköt eivät olleet enää toisessa maailmansodassa kokoonsa nähden kovinkaan käyttökelpoisia niitä vastaan kehitettyjen asejärjestelmien vuoksi. Ainakin ne vaativat mittavat suoja- ja saattuejärjestelmät turvakseen.
Sotia edeltäneellä ajalla hankinnoista säästyneet rahat vain olisi pitänyt olla käytössä heti sodan alettua.
Tärkeimmät aseemme, suomalainen sotilas ja sodanjohtotaito olivat olosuhteisiin nähden hyvässä kunnossa.
Brittiläiset sotahistorioitsijat käyttävät Väinämöisestä ja Ilmarisesta termiä Coastal battle ship.
Brittien luulisi olevan tässä kysymyksessä asiantuntijoita.
Oliko näillä sitten taistelulaivatason merkitystä? Todennäköisesti ei. Lähinnä oli kyse vähän liioittelusta meikäläiseltä taholta. Olen samaa mieltä kanssasi eli Suomen olisi kannattanut panostaa enemmän muuhun.
Kirjoitustasi pidän asiallisena ja asiantuntevana.
talvisotaan mobilisoitiin vajaa 300 000 miestä. kun taas jatkosotaan melkein kaksikertaa enemmän.syy,1918 sodan jälkeen punaiset ja vasemmisto aktiivit jätettiin kouluttamatta varsinaisiksi rintamasotilaiksi.siinä pelossa että mahdollisen konfliktin syttyessä he siirtyisivät vihulaisen puolelle.välirauhan aikana menettelyä sitten muutettiin.ehkä tälläkin jokin merkitys tässä asiassa oli.
Sotia edeltäneellä ajalla hankinnoista säästyneet rahat vain olisi pitänyt olla käytössä heti sodan alettua.
---> Yhtäkkiä, kun huomattiin 1939 lopulla, että sotaan joudutaan niin rahaa alkoikin yhtäkkiä löytä armeijalle..ainoa huono puoli oli, että tuohon aikaan kaikki valtiot olivat valmistautumassa kuumeisesti sotaan eikä aseita ollut paljoa myynnissä...oli suorastaan ihme, että jotain saatiin edes hankittua.
27.10.2004 kello 14.30 Matti Keränen , Salla.
MAANPUOLUSTUSTA YMMÄRTÄMÄTÖN YLIN JOHTO ON
SUURIN ONNETTOMUUS , MIKÄ VOI MAATA KOHDATA...
26.10.2004 kello 2004 Matti Keränen , Salla.
Turhaan te kaikki kehua retostelette meidän sekä nykyistä että M.Koivisto - nimistä presidenttiä !
Ei mikään muu ole maalle sen suurempi onnettomuus , kuin maanpuolustusasioita ymmärtämätön korkein johto. Näistähän löytyy ainakin kolme surkeaa esimerkkiä :
M. Koivisto näyttääkin nyt neljättä surkeaa esi-
merkkiä ! Voin vain syvästi valittaa osaamme
tällaisten " Harhaan Johtajien " alamaisina !
1) Ansioitunut metsätieteen professori A . K. Cajander innostui hehkuttamaan elokuussa 1939 Viipurin Epilässä suunnilleen näin " On suureksi onneksi maamme kansantaloudelle ja valuuttavarannolle , etteivät sotakiihkoilijat ole päässeet täyttämään varikoitaan tykeillä , ammuksilla , tankeilla ja linnoitteilla. Sillä varikoihinhan nämä romut tulevat ruostumaan ja niihin nvestoinnit jäävät tuhlaukseksi kansantaloudellemme. Sotaa kun ei ole näköpiirissä missään... ".
Tätä hehkutusta seurasi suuri joukko ulkomaisia reporttereita , koska kyseessä oli suurten kesäsotaharjoitusten ( elokuu 1939 ) lopputilaisuus.
2) U. K. Kekkonen nolasi ja mollasi asevoimiamme ja sen korkeinta johtoa. Ilmeisesti vanhaa AKS:n , Suursuomen ja Hitlerin Saksan ihailijaa korpesi olla Neuvostoliiton painostaman pienmaan liki tahdoton sätkyukko. U. K. K:han ei koskaan edes tiedostanut kesä - syyskuun sotatapahtumien taustoja , vaan eli sodan hävinneen maan henkisesti lyötynä johtajana asenteeltaan. Seurauksena oli kohtalokas herääminen Prahan miehitykseen elokuussa 1968. Vasta sen jälkeen U.K.K:kin alkoi tajuta edes jotakin sotavoiman merkityksestä ja mitä merkitsee sen heikkous.
3) Missähän olivat Tarja Halonen ja Erkki Tuomioja 60 - 70 - luvuilla miinoja vastustamassa, kun halki itäisen Saksan kulki maailman suurin , avoin miinapelto. Tähän satoja kilkometrejä pitkään ja liki 1 km:n levyiseen miinapeltoon kuoli ja silpoutui joka vuosi satoja saksalaisia pyrkiessään kommunismia pakoon venäläisten miehittämästä Itä - Saksasta. - Pelto ulottui Lûbeckin itäpuolelta Böhmerwaldin keskiosiin...
Kyllä tämä nykyinen miinojen vastustus taitaakin olla lännen suurien asetehtailijoiden sponsoroimaa. Hyödylliset idsiootit Erkki ja Tarja ovat vain tämän kampanjoinnin myynninedistäjiä !!!
PS. Miinamme kestävät EMP-pulssin. Sen sijaan Erkin ja Tarjan elektroniset kikkatekniikat taistelukentällä tekevät elektronisesta míinoituksesta todellisia " Rauhan Miinoitteita " saatuaan kunnon EMP - pulssin niskaansa. Tätäkään nämä pöljät eivät ole osanneet ajatella loppuun.
Täytyy ensin lukea tuo kirja. Jotain siinä on takana. Sentään sodan käynyt mies. Asia kun otetaan pois yhteydestään voi siinä tulla helposti ymmärretyksi väärinkin. Tosin kummalta tuntuu.
Missähän kunnosssa armeija sitten oikein oli aikaisemmin?