ja hänen äitinsä oli virolainen. Suomen kirjakielen perustaja oli siis ruotsinkielinen. Virossa hahmoteltiin kirjakieltä samoihin aikoihin kuin Agricolakin kumppaneineen Viipurissa ja Turussa, mutta siellä oltiin jo pitemmällä. Suomen kielen lauseoppi perustuu ruotsin kieleen. Agricolan pojasta Kristianista tuli sittemmin Räävelin (myöh. Tallinna) piispa.
Migael Olofsson (Thorsbius) Agricola oli ruotsinkielinen
Historian havinaa
54254
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 54
Vanhimmat
Tuo on ollut jo kauan tiedossa, että Pernåssa Itä-Uudellamaalla on ollut voimakas virolaisasutus kautta aikain, mm. juuri lyhyen merimatkan ja muiden sidosten vuoksi. Tiesitkö, että Pernåssa oli myös vironkielinen kansakoulu 1800-luvulla?
Kuinka ruotsinkielisessä Pernajassa asunut ja äidinkieleltään vironkielinen voisi oppia erilaisia Suomen murteita, kuten Agricola osasi?
Tätä sveko ei osaa perusteella.
Aloitus on svekon iänikuinen hyökkäys suomenkielistä identiteettiä vastaan. Pitääkö enemmistön yhä kuunnella tälläistä satojen vuosien jälkeen?
Agricola oppi suomenkielisenä ruotsinkielisessä Pernajassa ruotsinkielen. Kuinka ruotsinkielinen tai vironkielinen voisi oppia suomen eri murteita Pernajassa? No ei mitenkään.
Myös Ruotsissa hahmoteltiin kirjakieltä kasaan samoihin aikoihin kuin Suomessa. Ruotsin kieli ei ole yhtään pidemmällä kielioopinsa kanssa 1500-luvulla.
Suomen kielen kehitystä onnistuivat ruotsinkieliset tahot hidastamaan myöhemmin.
Ruotsinkieliset estivät suomenkielisen kirjallisuuden painamisen 1860 asti Suomen ollessa Venäjän alla. Ruotsinkielistä kirjallisuutta ei kielletty koska aloite tuli ruotsinkielisiltä.
"Kuinka ruotsinkielisessä Pernajassa asunut ja äidinkieleltään vironkielinen voisi oppia erilaisia Suomen murteita, kuten Agricola osasi?"
Ei hän tainnut erilaisia murteita osatakaan, vaan kirjakielemme perustuu siihen suomenkielen ja ruotsinkielein murteeseen jota hän osasi.
On oletettu että se olisi ollut lähimpänä silloista turun murretta, mutta emme tiedä edes miltä se on aikanaan kuullostanut. Mutta siitäkään ei ole varmuutta. Emme myöskään tiedä oppiko hän suomenkielen jo palsena vai oppiko hän "honoo soomea" Turun yliopistossa. Emmekä edes tiedä kuinka paljon hänen virolaistaustansa on tuhonnut "alkuperäsien suomen".
Saatta hyvin olla että kieli jota suomekis kutsumme onkin vahvasti virolaistunut Agricolan myötä.
Agricolan kaava oli helppo: hän kirjotti ruotsin (ja osittain saksan) kielen fonetiikalla suomenkieliset sanat siten kun ne lausuttiin. Näin ollen hänelle riitti että joku osasi lausua sanat suomeksi ja hän kirjoitti ne siten kun ne hänstä kuullosti (Atatürk teki saman Turkissa 1920 luvulla kun luopui arabialaisita kirjaimista ja siirty länsimaisiin. Kirjainten saksankielinen äänäminen oli silloin lähtökohtana. Sielläkin sanat kirjoitetaan kuten ne lausutaan.)
Tiettävästi Agricola ei tehnyt useita raamattuja eri murteille, joten kaikki entiset murteet ovat oletettavasti aikojen saatossa lähestyneet silloista Turun murretta.
"Agricola oppi suomenkielisenä..."
Agricilan isä oli ruotsinkielinen ja äiti vironkielinen. Me emme tiedä oppiko hän jonkin suomenkielen murteen lapsuudessa vai vasta yliopistossa. Hän opiskeli ja toimi myös nykyisen Saksan alueella, jossakin pohjoisisen saksalais-roomalaisen kiesarikunnan autonomisissa ruhtinaskunnissa.
Yleensä oletetaan että Agricola loi kirjakielen Turun, eli silloisen Suomen, murteella. (1809 päätimme että Ruotsista lohkaisulle osalle annetaan nimi Suomi, jolloin entisen Suomen nimeksi tuli Varsinainen Suomi ja sittemmin Varsinais-Suomi. 1812 liitettiin n.k Uusi Suomi Suomeen. Uuden Suomen muodosti Venäjälle 1722 menetetyt alueet Kymijoen itäpuolella. Sen paremmin kaikki suomalaiset kuin kaikki uussuomalaisetkaan eivät tästä pitäneet, mutta näin keisari käski.).
"Suomen kielen kehitystä onnistuivat ruotsinkieliset tahot hidastamaan myöhemmin. "
Höpöhöpö. Kuningas Kaarle III kaavaili suomenkielisen kolulaitoksen synnyttämistä matkallaan maansa itäosissa. Tämä ilmenee hänen kirjeenvaihdostaan äitinsä kanssa. Mutta hänet murhattiin.
Venäjän keisarit kielsivät suomenkielisen kolutuksen, kirjat ja lehdet aina vuoteen 1863! Alexanteri II poisti sensuurin ja päätti antaa suomenkielelle virallisen statuksen 20 vuoden ylimenokautena. Mutta myös hänet murhattiin ja hänen jälkeen alkoi sortovuodet, ja keisarit pyrki nostamaan venäjänkielen ruotsin rinnalle - ja kenties ohi. Venäläiset pyrki peruuttiamaan AII:n päätökset, mutta meidän lainoppineet vetosivat autonomisen ruhtinaskunnan lainsäädäntöön kaikkie sortotoimia vastaan. (Siinä rytäkässä fennomaaninen liitto hajosi koska sen pääosa oli venäjälle liian myötämielinen. Syntyi Nuorssuomalaiset eli nykyinen Kokoomus, joka ruotsinkielisinä pysyneiden kanssa alkoivat vaalia ajatusta itsenäisestä Suomesta. Esimerkiksi jääkäriprojekti 1914, oli täysin ruostinkielinen tempaus jota suunniteltiin Nylands Nationissa.)
Ruotsi ta suomeruotslaiset eivät siis koskaan vastustaneet suomenkielen kehittymistä. Päinvastoin.
Mutta totuushan ei sovi tältäkään osin nettifennoijen vihanlietsontaprojektiin. Me olemme aina eläneet symbioosissa, ja se ei istu katkeraan mieleen.
Ruotsinkielistä kirjallisuutta ei kielletty koska ruotsinkielinen sivistyneistö ja virkamieskunta oli suomenkielisen kiellon aloitteen tekijöitä.
Jos kielto olisi tullut venäläisiltä niin Se olisi kattanut ruotsinkieliset kirjatkin.
Agricola joutui odottamaan neljä vuotta saadakseen suomenkielisen raamatunkäännöksen painoluvan kuninkaalta.
Neljä vuotta onnistuivat ruotsinkieliset hidastamaan pelkästään painamista.
Raamattu käännettiin kokonaisuudessaan
vasta sata vuotta myöhemmin koska rahoja käännöksen ei saatu vaikka suomalaiset olivat osallistuneet verojen maksuun. Ruotsinkieliseen käännökseen löytyi siis rahat sata vuotta aiemmin.
Ruotsinkieliset ovat estäneet suomenkielen kehitystä aina kun heillä on siihen ollut mahdollisuus asemansa takia, ja siksi myös siinä onnistuneet satojen vuosien ajan.
"Kaarle III kaavaili suomenkielisen kolulaitoksen luomista...."
Kehtaat esittää täällä suunnitelmia suomen kielen kehittämiseksi JOTKA EIVÄT TOTEUTUNEET, koska muita suunnitelmia ei ole ollutkaan. Tyhjästä on svekonkin vaikea nyhjäistä. Valheesi paljastui jo omasta tekstistäsi.
"samma på finska"
Mikael Agricolasta, hänen äidinkieltään tai taustaansa ei tiedä kukaan. Pernaja ei todennäköisesti ei kuitenkaan ollut níin voimakasta ruotsalaisasutusta 1500 l. Alussa kuin myöhemmin. Paikkakunta sijaitsi suomenkielisen ( hämäläisen ja karjalaisen) ja ruotsinkielisen seudun rajalla.
Agricola tunsi Suomen murteet varsin hyvin, kieltä hän ei ole voinut oppia Turun yliopistossa, koska sellaista ei ollut Agricolan ( 1510-1557) ) aikana. Turun akatemia perustettiin v. 1640. Agricola kävi Viipurin
latinakoulun ja myöhemmin opiskeli Wittenbergin yliopistossa.
Miten Agricolan luoma Suomen kirjakieli sitten vaikutti suomenkieleen ihmisten arkikielessä? Aika vähän. Koululaitos jossa käytettiin kirjakieltä, alkoi vaikuttaa vasta 1850-luvulta eteenpäin. Voidaan siis verrata niitä ryhmiä jotka puhuvat suomea, mutta eivät ole olleet missään tekemisissä Agricolan kirjakielen kanssa. Ruotsin "meän kieliset", metsäsuomalaiset ( kieli hävinnyt ), Norjan kveenit, Venäjän vienankarjalaiset, ja inkeriläiset puhuvat selvää suomea, nykyäänkin.
Ei siis pidä liioitella Agricolan merkitystä.
Suomenkieli olisi siis olemassa ilman Agricolaakin, vieläpä varsin yhtenäisenä.
Myöskään sana "Suomi" ei tarkoittanut rautakaudella "Varsinais-Suomea", vaan koko Suomenlahden (sic!) rantoja, myös eteläpuolen. Vasta myöhemmin kun uskonnot repivät yhtenäisen kalevalaisen kansan hajalle, "Suomi" alkoi tarkoittaa Tynkä-Suomea eli Varsinais-Suomea.
Suomi ja Viro olivat muuten kielellisesti ja paljon yhteneväisempiä vielä keskiajalla. Viron kieli on muuttunut enemmän johtuen pitkästä maaorjuuden ajasta saksalaisten alaisuudessa. Rautakautinen viro muistutti huomattavan paljon nykyistä Turun murretta. Täytyy lisäksi muistaa että 1500 l. Alun "ruotsinkieltä" pidettiin Tanskan junttimurteena joka sai oman keinotekoisen kirjakielensä uskonpuhdistuksen myötä.
Aika omituista että SuoLi ajaa yksikielisyyttä 2014-luvulla!
Kaksikielisessä maassa.
On se kurjaa, kun kaikki suomenkielinen sivistys kuitenkin pohjimmiltaan on ruotsinkielisten suomalaisten aikaansaannosta!
Ja ruotsinkielinen sivistys on pohjimmiltaan saksan- ja latinankielisten aikaansaannosta. Kylläpä onkin kurjaa tieto ja kulttuuri leviää eri kielisten kautta.
Siis tämä keskustelun aloitus oli kyllä luokaton tai täysin väärällä palstalla.
Millä tavalla tuo haittaa ketään, vai väittääkö sveko että siitä syntyy jokin hamaan maailman loppuun syntyvä velvollisuus opiskella ja paapoa ruotsinkielistä kielivähemmistöämme suomenkielisen pääväestön ja muiden vähemmistöjen kustannuksella?
Fennris on fasistinen ja yrittää tukahduttaa vapaan keskustelun. Fennomaanin maailmassa ei saa keskustella, koska on olemassa ainoastaan yksi totuus.
"Fennris on fasistinen ja yrittää tukahduttaa vapaan keskustelun"
Miten minä voin tukahduttaa kenenkään keskustelua?
Aloitus vain oli huono, kun siinä oli vain pelkkä historiallinen tieto ilman että siihen olisi liitetty mitään mielipidettä tai kannanottoa. Historiapalstalla se varmaan menisi, mutta tällä palstalla jäi vähän kaipaamaan lisäinfoa siitä, mihin aloittajan mielestä esitetty Agricolan ruotsinkielisyys liittyy. Kyse kun on puoli tuhatta vuotta sitten eläneestä henkilöstä, joten mikä mahtaa olla hänen antinsa nykyajan kielikeskustelulle?
"Fennomaanin maailmassa ei saa keskustella, koska on olemassa ainoastaan yksi totuus."
Päin vastoin mehän haluamme keskustelua. Mitä yhteen totuuteen tulee, niin itse muistan sellaisen ajan, ettei mikään pakkoruotsia tai ruotsinkielisten asemaan liittynyt kritiikki päässyt mitään kautta mihinkään julkisuuteen, kun se oli väärin ajalteltu.
Lainaus Suomi24
Terhi Törrö
Erikoinen tilanne tutkijalle on huomata sellainen tosiasia, että suomalaisuutta määrittää tälläkin hetkellä lähes poikkeuksellinen määrä ruotsinkielisiä tutkijoita. En tiedä, miksi ruotsinkielisillä on niin suuri tarve määrittää sitä, mitä suomalaisuus on kun he eivät edes normaalisti halua puhua suomen kieltä. Tästä on osoituksena se, että Suomessa nimenomaan ruotsinkieliset ovat aina halunneet erottautua visusti alkuperäisestä väestöstä omilla päiväkodeillaan ja kouluillaan sekä muilla palveluillaan.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11107058#comment-58814756
Naurettavaa tekstiä, että ruotsinkielinen olisi keksinyt suomen kielen!
Olisiko tässä vähäjärkisyydellä osuutta asiaan?
Samaa mieltä, yksi surujen argumentointivirheistä on juuri rinnastaa kirjakieli koko suomenkieleksi, vaikka kirjakieli on vain yksi ja vieläpä keinotekoinen suomenkielen muoto, joka on koostettu muista kielen puhutuista muodoista.
Oikeastaan kyse on svekojen käyttämästä eräänlaisesta kirjallisesta silmänkääntötempusta, jossa asia tuodaan esille ainoana totuutena, ja jonka pohjalta yritetään jatkaa keskustelua siitä, miten nuori kieli suomi onkaan muiden rinnalla.
Valitettavasti en usko vähäjärkisyyteen virheellisen ilmaisun takana, vaan ihan suunnitellusta toiminnasta on kyse, sen verran systemaattisesti sitä esitetään ja välillä menee jopa tiedotusvälineissä läpi.
Agricola oli kyyninen sveko, joka suomenkielisiä huijatakseen kokosi kirjakielen kansien väliin. Tämä on fennomaanin yksi peruskivitotuus.
"Agricola oli kyyninen sveko, joka suomenkielisiä huijatakseen kokosi kirjakielen kansien väliin. "
Ei, Agricola oli aikansa suurmies.
Kyynisiä hyväksikäyttäjiä sen sijaan ovat nykyajan svekot jotka ratsastavat muinaisella henkilöllä omien etujensa, eli pakkoruotsin ja ruotsinkielisten aseman puolesta.
Kerro faktat joiden mielestä Agricola oli ruotsinkielinen.
Aihe ei ole kuitenkaan hedelmällinen koska todisteet ovat kuitenkin vain spekulointia.
Siksi on juuri äärimmäisen härskiä toimintaa ruotsinkielisiltä väittää Agricolan olleen ruotsinkielinen koska siihen ei saada varmuutta. Agricola osasi kuitenkin paremmin suomea kuin ruotsia.
Suomen kirjoitusasua ovat monet kehittäneet Agricolan jälkeen. Ei mitkään hurrit. Siksi suomenkieli on maailman helpoin kieli oppia lukemaan ja kirjoittamaan. Katso Pisa tulokset.
Mikael Agricolan äidinkieli
Mikael Agricola syntyi 1500-luvun alussa Torsbyn kylässä Pernajassa, joka sijaitsee ruotsinkielisellä Itä-Uudellamaalla. Kotipaikan perusteella on päätelty, että hänen varsinainen äidinkielensä olisi ollut ruotsi. Suomen ja ruotsin kielen raja kulkee parinkymmenen kilometrin päässä Torsbystä. Nimistöstä, esimerkiksi vanhoista talonnimistä ja talojen asukkaiden nimistä on kuitenkin päätelty, että ruotsinkielisellä alueella oli jonkin verran suomenkielistä asutusta myös Agricolan aikana. Mikään todiste ei kuitenkaan suoraan viittaa siihen, että Agricolan koti olisi ollut suomenkielinen. Ikivanhoista paikannimistä voi päätellä, että seudulla on ennen ruotsinkielisen siirtolaisten tuloa ollut suomalaista asutusta tai ainakin siellä on tilapäisesti oleskellut suomenkielistä väkeä pyyntiretkillä, mutta tämä kaikki tapahtui kauan ennen Agricolan aikaa. 1500-luvulla Pernajan kieli oli ruotsi.
Agricolan suomenkielisyyteen viittaavia todisteita on etsitty hänen suomentamistaan teoksista. Jo se seikka, että hän ylipäänsä ryhtyi suomentamaan kirjallisuutta, viittaa vankkaan ja varhain omaksuttuun suomen kielen taitoon. Muissa maissa uskonpuhdistajat ovat kääntäneet Raamattua nimenomaan äidinkielelleen. Toisaalta myös Agricolan ruotsin kielen taito näyttää olleen säilyneiden kirjeiden ja muiden dokumenttien valossa täydellinen. Vertailuaineistoa on melkoisesti, sillä Agricola käänsi Visbyn merilain alasaksasta ruotsiksi
http://www.edu.fi/perusopetus/aidinkieli/agricola/agricolan_elama_ja_tyo/mikael_agricolan_aidinkieli
Nimimerkki Fennris tekee toistuvasti saman kielivirheen, eli kirjoittaa suomen kielen yhdyssanaksi. Kyllä ne on kaksi eri sanaa, kuule. Mikä ihme siinä on, että me ruotsinkieliset Agricolan perilliset joudumme jatkuvasti korjaamaan fennojen heikon suomen kielen taidon kukkasia...
Olen hyvin iloinen jos tämä on ainoa asia jossa olet eri mieltä kanssani. Tosin näytit ymmärtävän viestin kaikesta huolimatta.
Hyvä on, suomen kieli!
Olemmeko nyt sitten muuten kaikessa samaa mieltä?
Mainio muistutus nettifennomaaneille!
Tottakai "ruotsinkieliset" olivat Ruotsin vallan ajalla kaikissa ylemmissä asemissa, koska suomen kieli ei niihin kelvannut!
Monet aitosuomalaiset joutuivat ruotsinkielistymään, jotta pääsivät ylempiin asemiin. Ja sehän näkyy surujen geeneissäkin eli ovat niiden mukaan suomalaisia.
On halpamaista tehdä välttämättömyydestä hyve!
Fennris kirjoitti: Kyynisiä hyväksikäyttäjiä sen sijaan ovat nykyajan svekot jotka ratsastavat muinaisella henkilöllä omien etujensa, eli pakkoruotsin ja ruotsinkielisten aseman puolesta.
Tuntuisi olevan pikemminkin niin, että fennomaanit ratsastavat historian muinaisilla henkilöillä ja omilla tulkinnoillaan. Tala ja Suomalaisuuden Litto tekivät jopa uuden historiatulkintateoksen ratsastaakseen sen avulla. Mitenhän nettifennot ratsastavat Freudenthalin avulla jne. Älkää fennomaanit häväiskö itseänne enempää kuin olette jo tehneet.
Oletko sekaisin?
Vai oliko sepustuksesi muka joku kommentointi minun kommenttiini?
Häpäisit taas itsesi....
"Tuntuisi olevan pikemminkin niin, että fennomaanit ratsastavat historian muinaisilla henkilöillä ja omilla tulkinnoillaan."
Fakta nyt kuitenkin vain on, että tämän keskustelun avauksen historiakatsauksessa painotettiin nimenomaan Agricolan ruotsinkielisyyttä. Ei kai tässä ole mitään epäselvää?
"Tuntuisi olevan pikemminkin niin, että fennomaanit ratsastavat historian muinaisilla henkilöillä ja omilla tulkinnoillaan. Tala ja Suomalaisuuden Litto tekivät jopa uuden historiatulkintateoksen ratsastaakseen sen avulla"
Aloitusviestin kirjoittaja ei varmaankaan ollut pakkomielteesi Tala.
"Mitenhän nettifennot ratsastavat Freudenthalin avulla jne."
Fennotko ne ovat olleet niitä, jotka jakoivat Freukan nimikkomitalia?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Axel_Olof_Freudenthal_-mitali
> Älkää fennomaanit häväiskö itseänne enempää kuin olette jo tehneet.
Hyvin sanottu!
Nikkisieppari "Nettisuom. (-fenno) 6.10.2014 08:35" näin: " > Älkää fennomaanit häväiskö itseänne enempää kuin olette jo tehneet. // Hyvin sanottu!"
Sinä, nikkisieppari, häpäisit taannoin itsesi iilimatojutullasi. Yritit häpäistä vastustajiasi, mutta häpäisitkin itsesi.
On kuvaavaa, että kun suomen kirjakieltä alettiin suunnitella, oli asialla virolais-ruotsinkielinen Migael (Thorsbius) Olofsson Agricola, Pernån Thorsbystä, joka oli 100 % ruotsinkielistä seutua. Viron kieli, joka oli Migaelin äidinkieli ja ruotsi joka oli isän kotikieli, muodostivat sen pohjan ja lauseopillisen rakenteen johon nykysuomi perustuu.
" Viron kieli, joka oli Migaelin äidinkieli ja ruotsi joka oli isän kotikieli, muodostivat sen pohjan ja lauseopillisen rakenteen johon nykysuomi perustuu. "
Yrität väittää että Agricola ei ollenkaan tutkinut suomen kieltä vaan määräsi täysin ulkopuolelta uuden lauseopin suomen kielelle. Agricola tuskin muutti mitään lauseopista vaan keskittyi aivan muihin asioihin.
Ruotsin kuninkaallisista puheenollen historian kirjoissa lukee usein, että oletetaan olleen tai oletetaan tehneen sitä sun tätä.
Kuinka siis "tavallisesta" muukalaisesta jos nyt opintielle päässeestä suomalaispojasta tällaista nimeä voisi käyttää voisi olla tarkemmat tiedot kuin itse kuninkaasta?
Tämä on sitä suomenruotsalaista toiveajattelua.
Migaelin vaiheet tiedetään melko hyvin syntymästä kuolemaan Kuolemajärven jäällä Karjalassa kun hän saapui rauhanneuvotteluista Moskovasta hevosten vetämällä reellä. Myrkytystä epäillään, sillä se on aina ollut perivenäläinen käyttäytymistapa kaivojenmyrkyttämisen ohella.
Tietysti voi olla sellaisen vaikea mitään tietää, joka ei historiaa alkuunkaan tunne, ymmärtää keskiajan järkimiestä.
Migaelin pojasta tuli Räävelin (nyk. Tallinn) piispa, isovanhempansa olivat virolaisia, äidin puolelta. Viron kieltä sorvattiin myös kirjakieleksi noina aikoina. ABC-kirian ja Raamatun käännösten (suomennosten) tekijöiksi Migael käski varsinaissuomalaisia koulupoikia, jotka sattumoisin puhuivat länsimurteita. Turun katedraalikoulun rehtorina Migael opetti heille latinan alkeet ja kirjaimet, sekä teologian perusteet. Ja valvoi suomennostyön edistymistä. Ruotsinkielinen Migael Olofsson Agricola tiesi, että "Se, joka tietää kaiggein mielen, Se tuntte myös suomen kielen".
Mikä ihmeen MiGael?? Fenno ei vaan opi konsonantteja millään!! K ja G eivät ole synonyymejä!!
Tämähän on aivan uutta tietoa, että räkäruotsi on Viron alkuperäiskieli?
Samantekevää, mikä oli Mikael-pojan äidinkieli. Hänen äitinsä kieli oli kaiketi viro, ja todistettavasti Mikael osasi suomea, ruotsia ja latinaa. Tärkeämpää n, että hän julkaisi suomenkielisen Uuden testamentin ja muita suomenkielisiä kirjoituksia, mm. ABC-kirjan, ja loi perustan suomen kirjakielelle. - Samaan aikaan kehittyi myös ruotsin kirjakieli, ja syitä oli ainakin kaksi: uskonpuhdistuksen vaikutus ja kirjapainotaidon keksiminen. Siirryttiin keskiajasta uuteen aikaan.
Tuonaikainen oikeinkirjoitus poikkesi nykyisestä, olipa kysymys suomesta, ruotsista tai englannista. Jos on välittämättä oikeinkirjoituksen erilaisuudesta ja murteellisista sanonnoista, niin Agricolan suomenkieli on täysin ymmärrettävää, samoin kuin tuon aikainen ruotsin kielikin. Vanha englanninkieli on vaikeampaa, koska sanasto on vieraampaa.
Agricolan työtä on katsottava hänen omaa aikaansa suuria mylleryksiä vastaan.. Hän oli myös valtiollisesti merkittävä henkilö, ei vain Turun piispa ja ahkera kirjoittaja. Pohjolassa katolinen kirkko vaihtui luterilaiseksi, menetti omaisuutensa, ja Ruotsi irtautui Kalmarin unionista. Kustaa Vaasasta tuli kuningas ja Ruotsin valtakunta perustettiin uudemman kerran. Agricola toimi Sumen luotsina noina vaikeina aikoina.
Maamme oli tuolloin osa Ruotsia, ja hallintokieli oli ruotsi. Agricolan ruotsi oli tästäkin syystä ensiluokkaista. Keski-Euroopassa hän niin kuin muutkin suomalaiset opiskelivat latinaksi. Kirjansa hän kirjoitti suomeksi.
Hän nimenomaan kirjoitutti oppilaillaan katedralskolanissa harjoitustöinä katekismuksen ja uuden testamentin suomennosharjoituksia. Valvottuina, länsimurteita puhuvat pojat suomensivat kehnosti. M.A. korjaili niitä sitten.
Tämä tuntuu järkevältä. Agricola oli monessa mukana, johtajana, joka on varmaan delegoinut tehtäviä alaisilleen ja oppilailleen. Esim. uskonpuhdistus toteutettiin Suomessa Agricolan johdolla, mutta Lutherin ajatukset tunnettiin täällä jo aikaisemminkin, Protestanttisuus edellytti, että kirkoissa käytetään kansan kieltä, ja sen vuoksi tuntuu asialliselta, että käännösharjoitusten avulla nuoret opiskelivat teologista sanastoa ja paneutuivat kunnolla Raamatun teksteihin. - Eivät johtajat tee kaikkea itse eivätkä muutokset tapahdu sormia napssauttamalla. Asiat on organisoitava ja väkeä tarvitaan. - Turun piispana Agricola osallistui rauhanneuvotteluihin Novgorodin kanssa. Todennäköisesti noissa neuvotteluissa tarvittiin saksaa - ruotsi tai suomi eivät olisi riittäneet ja arvattavastii ei myöskään latina.
Tätä taustaa vasten on yhdentekevää, mitä kieltä Pernajassa syntyneen Mikaelin kotona puhittiin.
No ei siellä Pernåssa (vrt. Viron Pernu?) ainakaan kirkkoslaavia puhuttu, se on varma. Kyllä se oli ihan ruotsinkielinen koti jossa puhuttiin kaksikielisen rannikon tapaan molempia kotimaisia eli viroa ja ruotsia.
Kai jokainen ymmärtää, että tulkkeja on käytetty maailman sivu neuvotteluissa. Novgorodissa oletettavasti myös.
Viipurin kouluaikoina Mickel, (kastettiin Migaeliksi oman kotikirkon suojelupyhimyksen mukaan, Pernå kyrka. Keskiaikainen harmaakivikirkko) oppi kansainvälisessä Viipurin kaupungissa mm. hieman saksaa ja venäjääkin, suomen itämurteiden lisäksi.
Migaelilla oli hyvä kielipää, eikä kaksikielinen koti ainakaan sen kehittymistä estänyt...
Myös toinen kirjallinen lahjakkuus, Aleksi Stenvall, oli täysin ruotsinkielisestä kodista ja oppi ympäristöstään uusmaalaisittain myös suomea.
Alex Stenvall kirjoitti Nummisuutarit ensiksi ruotsiksi.
Sockenskomakarne.
Alexius af Stonewall (Aleksis Kivi) oli sukua Ruotsin kuninkaallisille ja puhui kotikielenään ranskaa. Tätä ovat sekä fennomaanitetä svekomaanit yrittäneet salata 150 vutta-
Suomessa oli 1800 l. Puolivälissä tilanne se että mitään korkeampaa koulutusta ei saanut kuin ruotsinkielellä. Oli siis varsin luonnollista että nuoren Aleksis Kiven ( hän itse halusi käyttää tätä nimen muotoa) ensimmäiset kirjoitelmat olivat ruotsiksi, kielellä jota hän oli käynyt opiskelemaan 12 v. Muutettuaan Helsinkiin oppikouluun.
Suomessa oli myös aina 1880 l. Käytäntö että kirkonkirjoihin lisättiin maininta henkilöiden ruotsinkielen taidosta. Näin myös tehtiin Aleksis Kiven isän kohdalla. Tämä ei siis kerro vielä mitään henkilön äidin ja kotikielestä.
Aleksis Kiven äidinkieli oli ainakin yksiselitteisesti suomi.
Suomessa sanotaan olleen ruotsinkielisiä vuonna 1807, n. 15% väkiluvusta. Tämä määritelmä on hieman harhaanjohtava. Luku on se määrä, joka osasi ruotsia. Todellisia ruotsinkielisiä äidinkieleltään oli huomattavasti vähemmän.
Nurmijärven kartanolla (Adlercreutz) piian poikana syntynyttä
Alexin isää, Johan Stenvallia, on joissakin myöhemmissä oletuksissa saatettu pitää Adlercreutzin pojan siittämänä lehtolapsena, mutta todisteita tähän ei ole, koska Alexin dna:ta ei ole saatu talteen. Tuusulan kuolinmökistä voisi ehkä eristää dna:ta vieläkin, ja Adlercreutzien suku ei liene sammunut tyystin... Minkäänlaista valokuvaa ei ole löydetty Alexista tähän mennessä ja esim. Rautatientorin Aleksis Kiven patsaan mallina oli istunut tiettävästi kuvanveistäjän tyttären mies, joten emme tiedä miltä Alex näytti ja oliko hänessä Adlercreutzien piirteitä.
Aleksista on toinenkin, vähemmän tunnettu patsas, oliko se nyt kansallisteatterin sisällä, ja sen veistäjä kuulemma tunsi Kiven henkilökohtaisesti. Myöskään Aleksin oma dna ei välttämättä ole isyyden osoittamiseksi tarpeen, koska isälinjaa voidaan tutkia myös Aleksin veljien miespuolisista jälkeläisistä, mikäli näitä olisi vielä elossa. Ja vastaavasti Aleksin virallisen isän Antti Stevallin isälinjaa voidaan tutkia, mikäli hänen veljiensä, miespuolisten serkkujjensa jne miespuolisia jälkeläisiä on vielä elossa. Ja sama Adlercreutzeista. Näistä pitäisi saada aukoton vastaus siihen, kumpi vaiko ei kumpikaan oli Erik Stenvallin isä.
Niin, paitsi jos näissä sukulinjoissa on sattunut muitakin epäselviä isyystapauksia. Mutta vain tutkimalla sen näkee.
Paljonko otit viinaa ja lääkkeitä ennen tämän kirjoittamista.
Näköjään osui ja uppos!
Tänks! ;D ;D
Kyse on siis Nurmijärvellä sijaitsevasta Raalan kartanosta, joka kuului Adlercreutzille yli 200 vuotta.
Eric Johan Stenvall oli pitäjänräätälinä siellä ja muuttivat Palo-ojalle (Paloå) 1824.
Alex Stenvall kävi yläalkeiskoulua Katajanokalla asuen setänsä luona. Domanderin Kustaa, joka oli Alexin naapuri ja leikkitoveri Paloolla, on kertonut näistä vaiheista. Kustaa Domander kuoli vasta v. 1919 erittäin iäkkäänä, kun Alex kuoli jo joskus1870-luvulla. Kustaa ja muut lapset tiesivät kertoa että Alex oli täysin ruotsinkielisestä perheestä ja kirjoitti molemmilla kielillä. Yliopisto-opintojen aikana hän sai opetusta suomen kielessä ja hänen teoksiaan suomennettiin, esim. Nummisuutarit, joka oli alunperin Pitäjänsuutarit (Sockenskomakarna). Fennomaanien painostus todennäköisesti ajoi Alexin alkoholismiin ja mielisairauteen. Suomalainen fennomaani on siitä kummallinen otus, että se on julma myös lajitovereilleen.
Uudellamaalla on aina oltu kaksikielisiä, siksi Alex oppi helposti suomea. Tosin savolaiselle Ahlqvist-Oksaselle ne Alex Kiven tuotteet meni yli hilseen, kun ne ei näet olleet savonmurretta....hahhaaahahha. Oksanen itse oli savolaissynyinen täysi nolla, lahjaton kloppi, jonka kerrotaan olleen kaiken lisäksi äpärä.
Juu, äpärä, piian lehtolapsi, mutta isä oli aatelinen ja yliopiston kansleri.
Tuoreenpiakin riidanaiheita löytyisi. Esimerkiksi Tove Janssonin ja Merete Mazzarellan kohdalla voisi väitellä siitä ovatko he suomenruotsalaisia vai tanskalaisia. Sukau kun on molemmissa maissa. Entä Jutta Zilliaccus, alkuaan venäjänvirolainen, sittemmin suomenruotsalainen ja olosuhteiden muututtua jälleen virolainen. Tai kiihkofennomaanin poikana syntynyt Jörn Donner, jonka puoluetaustakin on epäselvä.
Riidan saa pystyyn mistä vain kun hieman provosoidaan, jopa satojen vuosien takaisista asioista.
Ei noille väitteille ole mitään tukea. Agricolan suomessa esiintyy murrepiirteitä, jotka viittavaat Pernajaan rajoittuvien suomenkielisten alueitten murteeseen. Niitä ei olisi voinut saada virosta.