Mua kiinnostaa keskustelu tasa-arvosta ja feminismistä Suomessa. Siis miesten ja naisten tasa-arvosta. Tässä yhteydessä ymmärrän feminismin yhdeksi osaksi tasa-arvoa.
Eikä se mun mielestä ole pelkästään sitä että miehen pitäis tehdä niitä asioita jotka nykyään useimmiten tekee nainen tai päinvästoin.
Mua kiinnostaa keskustelu ihan tavallisella arkikielellä eikä mistään tietellisistä tutkimustuloksista. Siis vähän niinkun mutu-juttujen tasolla. No voihan siihen jotain tieteellisesti tutkittuakin sekaantua jos joku on jotain tutkistellut ja haluaa siitä kertoa.
Itse olen yhden miehen nainen ja kahden lapsen äiti, työssäkäyvä 47 v ja lapset asuu omissa kodeissaan.
Eikä se mun mielestä ole pelkästään sitä että miehen pitäis tehdä niitä asioita jotka nykyään useimmiten tekee nainen tai päinvästoin.
Mua kiinnostaa keskustelu ihan tavallisella arkikielellä eikä mistään tietellisistä tutkimustuloksista. Siis vähän niinkun mutu-juttujen tasolla. No voihan siihen jotain tieteellisesti tutkittuakin sekaantua jos joku on jotain tutkistellut ja haluaa siitä kertoa.
Itse olen yhden miehen nainen ja kahden lapsen äiti, työssäkäyvä 47 v ja lapset asuu omissa kodeissaan.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Itsekin näen feminismin osana tasa-arvon kenttää. On vaikea hyväksyä sitä tapaa, jolla feminismille ja -teille on monopolisoitu tasa-arvoasiat. Samaan aikaan kuitenkin käytännössä osoitetaan, että feminismi on naisasiaa, siis naisten aseman parantamista yhteiskunnassa. Ilman vastapainoa (jotakin tahoa, joka ajaa vastaavasti miesten asemaa) feminismi ei olekaan enää tasa-arvoa ajava liike.
Vitsi mä yritin monta kertaa ja aina töppäsin sisääkirjautumisessa, pah.
Totta että feminismi on naisasiaa mutta ainakaan mun feminismi ei ole miesten vihaamista.
Mulle se on sitä että jos nainen voi hyvin niin miehetkin saattaa jopa voida hyvin.
Ja kukas ne tasa-arvoasiat on monopolisoinut naisille?
Yhteiskunnassa vaan on yleistä semmonen asenne että suurin ja vahvin voittaa eli on oikeassa.
Miehet on epävarmoja? Jos niillä ois enemmän itseluottamusta niin ne kuuntelis enemmän mitä mieltä naiset on ja ne vois itsekin paremmin.
ätä vois jatkaa loputtomiin...
Tasa-arvoasioiden monopoli syntyi nähdäkseni sillä tavalla, että kun tasa-arvosta ryhdyttiin käymään julkista keskustelua jätettiin miehet paitsioon. Toisaalta tämä johtui siitä, että feministit omivat tasa-arvoasiat itselleen ja toimivat aktiivisesti tällä saralla (luonnollista, mutta aiheutti samalla tietynlaista sisäpiiriläisyyttä keskustelussa). Toisaalta taas miehet eivät olleet (eivätkä ole vieläkään) samalla tavalla aktiivisia tai kiinnostuneita aiheesta. Lisäksi korkeakoulujen feminiinistyminen vaikutti asiaan mm. naistutkimuksen tuottaessa uusia legioonia asiantuntijoita, jotka ovat poikkeuksetta naisia ja todennäköisesti feministejä.
Kaiken tämän seurauksena on helpompaa löytää ns. asiantuntijoita niistä piireistä, jotka ovat marssineet aatteensa puolesta jo vuosikymmeniä. Paljon vaikeampaa on löytää sellaisia asiantuntijoita, joilla olisi tutkittu ja punnittu mielipide, joka poikkeaisi feministisestä mielipiteestä. Jos esim. Suomessa käydään keskustelua kommunismista ottaa siihen osaa vanha taistolainen ja vaikkapa Ben Zyskowicz (kaksi näkökulmaa). Sen sijaan tasa-arvosta puhuttaessa on paneelissa joku naisjärjestön edustaja ja joku feministi tutkija tai vastaava.
"feministit omivat tasa-arvoasiat itselleen"
"jätettiin miehet paitsioon"
"poikkeukstta naisia ja todennäköisesti feministejä" Varsinkin toi viimenen lause on aika asenteellinen. Noh varmaan se kyllä noin on.
Että miesfeministejä ei taida olla.
Mua ei kiinnosta tutkimustulokset vaan mua kiinnostaa se mitä arkielämässä olen nähnyt ja kuullut.
Itse olen omassa parisuhteessani ja työelämässä huomattavasti keskiarvoa tasa-arvoisempi, mun kiinnostuminen tasa-arvosta ei perustu omiin kokemuksiin syrjinnästä.
Mä arvostan tutkijoita ja niitten työtä ja niitten julkaisemia tutkimustuloksia.
Tutkimustuloksien perusteellahan vois kai olla keskusteluryhmä vaikka jokaisen tutkimustuloksen kohdalta erikseen. Arkielämä on kuitenkin muuta kun tutkimustulokset.
Mä oon kiinnostunut keskustelemaan siitä mitä arkielämä on. Mutta mun kokemusten mukaan täällä puheenvuorot on provoja enkä enää edes kuvittele että jostain vois oikeesti keskustella.
Voi olla että tää on tarkoitettu tutkimustulosten pohjalta tapahtuvaksi akateemiseksi keskustelufoorumiksi? Semmoseen ei niin tartte mutu-tuntemuksia. Tutkimustulokset riittää....
Tehköön jokainen niitä asioita, jotka parhaiten taitaa, eikä siten, että koska perinteisesti nämä ovat naisten töitä, niin sinä teet nämä hommat ja päinvastoin.
Just noinhan se on että jokaisen pitäis tehdä niitä asioita mitä parhaiten taitaa.
Usein vaan on niin että naisilta onnistuu paremmin kotihommat kun ne on niitä tehneet lapsesta lähtien. Ihan niinkun niitten äidit ja isoäiditkin. Joskus aikaisemmin miehet on tehneet töitä kodin ulkopuolella ja naiset on hoitaneet kodin ja lapset.
Ei ole olemassa miesten ja naisten töitä.
Yhteispeliähän tää oleilu on.