Muuttoliikkeet ja kuntatalous Turun seudulla ke 15.10.

Vs-tieto

Muuttoliikkeet ja kuntatalous Turun seudulla
-esitelmä- ja keskustelutilaisuus

keskiviikkona 15.10.2014 klo 17−20

Nuorten taide- ja toimintatalo Vimman sali,
Aurakatu 16, 2 krs., Turku


OHJELMA

Aloitussanat Pauliina de Anna, Meidän Turku−Vårt Åbo ry,
puheenjohtaja

Esitelmä Muuttoliikkeiden taloudelliset vaikutukset Turun seudulla
Erikoistutkija, FT Hannu Kytö, Kuluttajatutkimuskeskus

Keskustelua


Poliitikkopaneeli:Miten Turun seudulla voitaisiin harjoittaa järkevää yhteistyötä?

Kaarinan, Naantalin , Raision ja Turun kunnallisten luottamushenkilöiden edustajina
Jere Järvinen (sd.), Sanna Vauranoja (kok.)
Jan Lindström (kok.)
Mika Koivisto (ps.), Hannele Lehto-Laurila (sd.)
Pirjo Rinne (vas.), Jukka Vornanen (vihr.)
Moderoi Maarit Nermes, Meidän Turku−Vårt Åbo ry, varapuheenjohtaja

Tervetuloa!

Turun kaupunki on tukenut tilaisuuden järjestämistä.
Järj. Meidän Turku-Vårt Åbo ry

7

185

    Vastaukset 7

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Vs-tieto

      Kuluttajatutkimuskeskuksen erikoistutkija Hannu Kytö on julkaissut yhdessä tutkimusavustaja Monika Kral-Leszczynskan kanssa Muuttoliikkeen voittajat ja häviäjät -selvityksen. Tutkimuksen on rahoittanut Kunnallisalan kehittämissäätiö (www.kaks.fi). Raportti on ladattavissa:
      http://www.kaks.fi/sites/default/files/TutkJulk_76_net.pdf

      Tutkimuksen mukaan kunnan kaavoitus- ja asuntopolitiikalla näyttää olevan suuri vaikutus muuttovirtojen toivottuihin rakenteisiin. Kunnat ovat saaneet hyvinä pitämiään muuttajia sitä enemmän, mitä enemmän pientaloja ne ovat kaavoittaneet. Muuttovoittoa saaneiden kuntien on kuitenkin rakennettava uusille asukkaille lisää palveluja niin, että etenkin runsaasti lapsiperheitä keränneet kunnat ovat voineet joutua maksajan asemaan.

      Lähes puolet kunnista voitti vuosien 2001–2010 aikana nettomuutossa kunnallisveronalaisia nettotuloja yhteensä noin 3,1 miljardia euroa. Hieman yli puolet kunnista kuului häviäjiin, jotka menettivät yhteensä noin 1,7 miljardin euron edestä verotettavia tuloja. Maakunnista Uusimaa, Pirkanmaa, Kanta-Häme, Varsinais-Suomi, Päijät-Häme ja Keski-Suomi saivat nettomuuton seurauksena lisää kunnallisveronalaisia tuloja muiden maakuntien kuuluessa menettäjiin.

      Keskustelu Turun seudun muuttoliikkeen voittajista ja häviäjistä on tärkeää, koska yhteistyömuotojen löytäminen on takkuillut. Lisäksi pakkoliitospuheet ovat saaneet Turun naapurikuntien päättäjät takajaloilleen.

      • Seuraan mielenkiinnolla

        Yhteistyön takkuilusta voi olla montaa mieltä ja myös sen kannattavuudessa. Tähänastisissa yhteistyökuvioissa on ainakin kaikki kallistunut ja veronmaksajien kustannukset kasvaneet, joka näkyy myös kiristyvässä verotuksessa.
        Verotulojakaan ei voi tarkastella pelkästään ansioverotulojen kautta, on otettava huomioon myös yhteisöverot, kiinteistöverot jne...
        Pitäisi myös tarkastella kuinka paljon kuntien välinen kilpailu on painanut kustannuksia alas ja parantanut palvelujen laatua.
        Monta tuottavaa yritystäkin olisi jäännyt kokonaan perustamatta Turun tonttipolitiikalla.
        Välillä tuntuu, että tutkijaksi voi ryhtyä kuka tahansa maisterin paperit saannut ja alkaa antamaan lausuntoja.
        Sote vouhotuksestakin tulee mitä ilmeiemmin kallis pommi veronmaksajien maksettavaksi, se siitä suuruuden ekonomiasta. Viemäriputken vetäminen vähän kauemmas näyttäisi kuitenkin olevan paljon halvempaa, kuin kiskojen vetäminen ja ahtaille tonteille slummien rakentaminen.
        Kaarinan suunta on jo monasti oikeaksi todettu ja jatkukoon edelleen, Nermes voi hyvin muuttaa Varissuolle radan varteen.


    • Kukin omillaan

      Mitä yhteistyö sitten hyödyttää? Jospa jokainen kaupunki ja kunta perustaisi omat palvelunsa itse. Täysin oma terveydenhuolto sairaaloineen, koulutus eskarista lukioon, oma vesilaitos, vedenpuhdistamo, julkinen liikenne, sosiaalitoimi kaikkine erityispalveluineen, monipuoliset liikuntapalvelut, ja mitä kaikkea kuntalaiset elämässään käyttävätkään.

      Ja käytössä asukkaalla olisi vain oman kunnan palvelut omana tai ostettuna. Ei tarvitsisi keskustella kuntaliitoksista ja siitä, miten käytetään naapurikunnan lukioita, luistinkenttiä, uimahalleja, kirjastoja jne.

      Jokainen kunta voisi itse päättää, mitä asukkailleen tarjoaa ja paljonko veroja halutaan kerätä siihen tarkoitukseen.

    • pöydällenosto

      ylösviesti

      • Kuka tietää mitä tapahtu

        Yhteistyö on varmasti joskus perusteltuakin, mutta ei itseisarvo. Suuret yhteistyöorganisaatiot elävät helposti omaa elämäänsä laskuja lähetellen. Kilpailu puuttuu ja hinnat karkaavat käsistä ja hallinto moniportaistuu.
        Sote homma on varmasti yksi, joka on tuomittu epäonnistumaan. Mitä suuremmat rahavirrat, sitä enemmän kiinnostavat kaiken maailman koijareita.
        Rahan tulisi seurata veronmaksajaa ja päätösvalta palvelujen hankinta paikasta tulisi olla veronmaksajalla. Näin ainoastaan syntyy tehoa, palvelualttiutta ja työn tuottavuutta.
        Virkamiehillä kun pelkästään on päätösvalta, niin oma palkka nousee ja kaverit hankitaan töihin oleskelemaan.


    • up1

      joo

      • Muutos 2014

        Olemassa oleva tilannehan on sellainen, että Kaarinassa tehdään päätökset kuntalaisten palveluista, miten ne tuotetaan. Homma perustuu Suomen perustuslakiiin.
        Nykyisen hallituksen toimet ovat täysin perustuslainkin vastaisia, niin sanottu sote uudistus ja Suur Turku touhut. Määräämisvaltaa ollaan viemässä kuntalaisilta Neuvosto johto tyyliin.
        Yhteistyö itse päättäen onkin sitten eri asia, mutta siinäkin valta karkaa helposti yhteisen osakeyhtiön hallituksille ja johtajille. Yhteistyö yritykset ilman kilpailua potevat helposti mammuttitautia. Kallista tulee ja lähetetty lasku on maksettava.
        Oikeampi suunta on että raha seuraa kuntalaista, niin saadaan tervettä kilpailua. Vesihuollossa se on tietysti vaikeampaa, mutta tarvittaessa onnistuu sielläkin, vaikka tuolla sähkönjakelun mallilla ainakin jotenkin.
        Koulupalveluita onkin myyty kunnissa jo ristiin, mutta mahdollisuuksia olis kehittää sielläkin.
        Kuntapalveluissa on varmasti tehostamisen varaa ja kilpailua kuntien välillä tulisi mielummin lisätä, kuin vähentää. Veroäyreihin ja verotukseen tulisi sada vaikuttavia eroja, jotta herätys kunnankin päättäjille lopulta tulisi.
        Kunta voisi hyvin mainostaa , muuta tänne meillä on halvinta asua ja palvelusi hoituu nopeammin. Periaatteessa kuntien touhut Suomessa ovat jotenkin jämähtäneet ja urautuneet, innovatiivisuus on lähes nolla. Saattaa johtua siitäkin, että kuntien johtoon ja myös työntekijöiksi hakeutuu pelkästään turvallisuus ajatteluun pystyviä henkilöitä. Varma työpaikka ja pitkät lomat viehättävät.
        Tietysti kuntien työt ovat tiukasti säädeltyjä valtion toimesta ja jopa Elyt sun muut fossiilit voivat kaataa hankkeita, sekä pitkittää.
        Nykyisen hallituksen hengiltä leikkaaminen pelkästään ei varmasti riitä, pitäisi keksiä jotain uutta ja kilpailu käynnistää sitä automaattisesti.
        Nermes tyyli on väärä tyyli peräisin Venäjän vallan ajoilta. Virkamies antaa mahtikäskyjä ja tuhat voutia kyttää pienemmällä palkalla. Sitten siihen vielä hieman demokratiaa ja valitetaan jopa virkamihet keskenään, lakimiehet rahastaa ja kansa maksaa.


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tässä ovat Elämäni biisi vieraat lauantai 19.9. - Yksi vieras on kohuttu TTK-juontajaehdokas

      Elämäni biisi vieraslista on harvinaisen mielenkiintoinen lauantaina. Mukana myös kohuttu TTK-juontajaehdokas, josta ei
      Tv-sarjat
      21
      1371
    2. 68
      1320
    3. Mies joka on oikeasti kiinnostunut

      Ja näkee sut pitkäaikaisena kumppanina, siirtää vaikka vuoria selvittääkseen asiat eikä ota pienintäkään riskiä menettää
      Ikävä
      133
      1261
    4. Mikä sun salaisuus on,kun näytät niin nuorelta..

      Vaikka oot jo noin vanha!?
      Ikävä
      108
      1245
    5. Kunnanhallitus

      Miten käy täällä vuosia tuomioita jakaneelle valittajalle, hovioikeus hylännyt kaikki syytteet.
      Puolanka
      67
      1059
    6. Onko nyt kaikki asiat käyty läpi?

      Mun mielestä on👍
      Ikävä
      109
      1009
    7. Rauha, sopiiko

      Ei häiritä enää toisiamme. Annetaan molemmille rauha unohtaa, pyydän tätä todella. Kiitos. Miehelle.
      Ikävä
      94
      967
    8. Miesten (epä)viehättävyydestä kysymys

      Mieltä askarruttava asia, liki dilemma. Palstallahan jotkut miesoletetut usein toteavat, että kaikki naiset tavoittelev
      Sinkut
      182
      933
    9. Minkä kappaleen

      haluaisit soivan, kun astellaan alttarille?
      Ikävä
      89
      886
    10. MiltäKaivattusi

      Näyttää? !
      Ikävä
      45
      871
    11. Ei siitä pääse yli, eikä ympäri!

      Pakko se on myöntää ja tunnustaa. Olisin halunnut p*nna sinua sydämeni kyllyydestä. Itseäni vanhemmalle naiselle
      Ikävä
      66
      801
    12. Myönnetään, tunnen lämpimiä tunteita kohtaasi

      Vaikutat tosin liian hyvältä ollaksesi totta. Komeita miehiä on maailma pullollaan mutta sinussa on jotain.....
      Ikävä
      50
      696
    13. Vieläkö tykkäät

      Minusta niin paljon että olisit valmis?
      Ikävä
      43
      666
    14. Tykkäätkö minusta

      Mies vai et? -nainen
      Ikävä
      58
      663
    15. Mitä meidän välillämme

      On käynyt näiden vuosien aikana?
      Ikävä
      70
      646
    16. Olit hyödytön.

      Mulle hyödytön..
      Ikävä
      98
      628
    17. Humppila korvasi johtajia tekoälyllä

      https://yle.fi/a/74-20215155 Humppilassa on lakkautettu teknisen ja hallintojohtajan virat. Säästöä tuli hetkessä 150
      Maailman menoa
      87
      628
    18. Perhoseni (miehelle)

      Miksi et usko, että mun rakkaus sinuun on aitoa ja vilpitöntä? Tai että se oli jo silloin? Miksi ajattelet, ettet ole r
      Ikävä
      123
      612
    19. Uskaltaisitko

      Tavata kaivattusi tässä tilanteessa?
      Ikävä
      67
      586
    20. Olen tavattavissa

      tänään klo 17-02 siinä ravintolassa. Tulethan sinäkin?
      Ikävä
      52
      574
    Aihe