Muuttoliikkeet ja kuntatalous Turun seudulla ke 15.10.

Vs-tieto

Muuttoliikkeet ja kuntatalous Turun seudulla
-esitelmä- ja keskustelutilaisuus

keskiviikkona 15.10.2014 klo 17−20

Nuorten taide- ja toimintatalo Vimman sali,
Aurakatu 16, 2 krs., Turku


OHJELMA

Aloitussanat Pauliina de Anna, Meidän Turku−Vårt Åbo ry,
puheenjohtaja

Esitelmä Muuttoliikkeiden taloudelliset vaikutukset Turun seudulla
Erikoistutkija, FT Hannu Kytö, Kuluttajatutkimuskeskus

Keskustelua


Poliitikkopaneeli:Miten Turun seudulla voitaisiin harjoittaa järkevää yhteistyötä?

Kaarinan, Naantalin , Raision ja Turun kunnallisten luottamushenkilöiden edustajina
Jere Järvinen (sd.), Sanna Vauranoja (kok.)
Jan Lindström (kok.)
Mika Koivisto (ps.), Hannele Lehto-Laurila (sd.)
Pirjo Rinne (vas.), Jukka Vornanen (vihr.)
Moderoi Maarit Nermes, Meidän Turku−Vårt Åbo ry, varapuheenjohtaja

Tervetuloa!

Turun kaupunki on tukenut tilaisuuden järjestämistä.
Järj. Meidän Turku-Vårt Åbo ry

7

66

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Vs-tieto

      Kuluttajatutkimuskeskuksen erikoistutkija Hannu Kytö on julkaissut yhdessä tutkimusavustaja Monika Kral-Leszczynskan kanssa Muuttoliikkeen voittajat ja häviäjät -selvityksen. Tutkimuksen on rahoittanut Kunnallisalan kehittämissäätiö (www.kaks.fi). Raportti on ladattavissa:
      http://www.kaks.fi/sites/default/files/TutkJulk_76_net.pdf

      Tutkimuksen mukaan kunnan kaavoitus- ja asuntopolitiikalla näyttää olevan suuri vaikutus muuttovirtojen toivottuihin rakenteisiin. Kunnat ovat saaneet hyvinä pitämiään muuttajia sitä enemmän, mitä enemmän pientaloja ne ovat kaavoittaneet. Muuttovoittoa saaneiden kuntien on kuitenkin rakennettava uusille asukkaille lisää palveluja niin, että etenkin runsaasti lapsiperheitä keränneet kunnat ovat voineet joutua maksajan asemaan.

      Lähes puolet kunnista voitti vuosien 2001–2010 aikana nettomuutossa kunnallisveronalaisia nettotuloja yhteensä noin 3,1 miljardia euroa. Hieman yli puolet kunnista kuului häviäjiin, jotka menettivät yhteensä noin 1,7 miljardin euron edestä verotettavia tuloja. Maakunnista Uusimaa, Pirkanmaa, Kanta-Häme, Varsinais-Suomi, Päijät-Häme ja Keski-Suomi saivat nettomuuton seurauksena lisää kunnallisveronalaisia tuloja muiden maakuntien kuuluessa menettäjiin.

      Keskustelu Turun seudun muuttoliikkeen voittajista ja häviäjistä on tärkeää, koska yhteistyömuotojen löytäminen on takkuillut. Lisäksi pakkoliitospuheet ovat saaneet Turun naapurikuntien päättäjät takajaloilleen.

      • Seuraan mielenkiinnolla

        Yhteistyön takkuilusta voi olla montaa mieltä ja myös sen kannattavuudessa. Tähänastisissa yhteistyökuvioissa on ainakin kaikki kallistunut ja veronmaksajien kustannukset kasvaneet, joka näkyy myös kiristyvässä verotuksessa.
        Verotulojakaan ei voi tarkastella pelkästään ansioverotulojen kautta, on otettava huomioon myös yhteisöverot, kiinteistöverot jne...
        Pitäisi myös tarkastella kuinka paljon kuntien välinen kilpailu on painanut kustannuksia alas ja parantanut palvelujen laatua.
        Monta tuottavaa yritystäkin olisi jäännyt kokonaan perustamatta Turun tonttipolitiikalla.
        Välillä tuntuu, että tutkijaksi voi ryhtyä kuka tahansa maisterin paperit saannut ja alkaa antamaan lausuntoja.
        Sote vouhotuksestakin tulee mitä ilmeiemmin kallis pommi veronmaksajien maksettavaksi, se siitä suuruuden ekonomiasta. Viemäriputken vetäminen vähän kauemmas näyttäisi kuitenkin olevan paljon halvempaa, kuin kiskojen vetäminen ja ahtaille tonteille slummien rakentaminen.
        Kaarinan suunta on jo monasti oikeaksi todettu ja jatkukoon edelleen, Nermes voi hyvin muuttaa Varissuolle radan varteen.


    • Kukin omillaan

      Mitä yhteistyö sitten hyödyttää? Jospa jokainen kaupunki ja kunta perustaisi omat palvelunsa itse. Täysin oma terveydenhuolto sairaaloineen, koulutus eskarista lukioon, oma vesilaitos, vedenpuhdistamo, julkinen liikenne, sosiaalitoimi kaikkine erityispalveluineen, monipuoliset liikuntapalvelut, ja mitä kaikkea kuntalaiset elämässään käyttävätkään.

      Ja käytössä asukkaalla olisi vain oman kunnan palvelut omana tai ostettuna. Ei tarvitsisi keskustella kuntaliitoksista ja siitä, miten käytetään naapurikunnan lukioita, luistinkenttiä, uimahalleja, kirjastoja jne.

      Jokainen kunta voisi itse päättää, mitä asukkailleen tarjoaa ja paljonko veroja halutaan kerätä siihen tarkoitukseen.

    • pöydällenosto

      ylösviesti

      • Kuka tietää mitä tapahtu

        Yhteistyö on varmasti joskus perusteltuakin, mutta ei itseisarvo. Suuret yhteistyöorganisaatiot elävät helposti omaa elämäänsä laskuja lähetellen. Kilpailu puuttuu ja hinnat karkaavat käsistä ja hallinto moniportaistuu.
        Sote homma on varmasti yksi, joka on tuomittu epäonnistumaan. Mitä suuremmat rahavirrat, sitä enemmän kiinnostavat kaiken maailman koijareita.
        Rahan tulisi seurata veronmaksajaa ja päätösvalta palvelujen hankinta paikasta tulisi olla veronmaksajalla. Näin ainoastaan syntyy tehoa, palvelualttiutta ja työn tuottavuutta.
        Virkamiehillä kun pelkästään on päätösvalta, niin oma palkka nousee ja kaverit hankitaan töihin oleskelemaan.


    • up1

      joo

      • Muutos 2014

        Olemassa oleva tilannehan on sellainen, että Kaarinassa tehdään päätökset kuntalaisten palveluista, miten ne tuotetaan. Homma perustuu Suomen perustuslakiiin.
        Nykyisen hallituksen toimet ovat täysin perustuslainkin vastaisia, niin sanottu sote uudistus ja Suur Turku touhut. Määräämisvaltaa ollaan viemässä kuntalaisilta Neuvosto johto tyyliin.
        Yhteistyö itse päättäen onkin sitten eri asia, mutta siinäkin valta karkaa helposti yhteisen osakeyhtiön hallituksille ja johtajille. Yhteistyö yritykset ilman kilpailua potevat helposti mammuttitautia. Kallista tulee ja lähetetty lasku on maksettava.
        Oikeampi suunta on että raha seuraa kuntalaista, niin saadaan tervettä kilpailua. Vesihuollossa se on tietysti vaikeampaa, mutta tarvittaessa onnistuu sielläkin, vaikka tuolla sähkönjakelun mallilla ainakin jotenkin.
        Koulupalveluita onkin myyty kunnissa jo ristiin, mutta mahdollisuuksia olis kehittää sielläkin.
        Kuntapalveluissa on varmasti tehostamisen varaa ja kilpailua kuntien välillä tulisi mielummin lisätä, kuin vähentää. Veroäyreihin ja verotukseen tulisi sada vaikuttavia eroja, jotta herätys kunnankin päättäjille lopulta tulisi.
        Kunta voisi hyvin mainostaa , muuta tänne meillä on halvinta asua ja palvelusi hoituu nopeammin. Periaatteessa kuntien touhut Suomessa ovat jotenkin jämähtäneet ja urautuneet, innovatiivisuus on lähes nolla. Saattaa johtua siitäkin, että kuntien johtoon ja myös työntekijöiksi hakeutuu pelkästään turvallisuus ajatteluun pystyviä henkilöitä. Varma työpaikka ja pitkät lomat viehättävät.
        Tietysti kuntien työt ovat tiukasti säädeltyjä valtion toimesta ja jopa Elyt sun muut fossiilit voivat kaataa hankkeita, sekä pitkittää.
        Nykyisen hallituksen hengiltä leikkaaminen pelkästään ei varmasti riitä, pitäisi keksiä jotain uutta ja kilpailu käynnistää sitä automaattisesti.
        Nermes tyyli on väärä tyyli peräisin Venäjän vallan ajoilta. Virkamies antaa mahtikäskyjä ja tuhat voutia kyttää pienemmällä palkalla. Sitten siihen vielä hieman demokratiaa ja valitetaan jopa virkamihet keskenään, lakimiehet rahastaa ja kansa maksaa.


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Katso: Ohhoh! Miina Äkkijyrkkä sai käskyn lähteä pois Farmi-kuvauksista -Kommentoi asiaa: "En ole.."

      Tämä oli shokkiyllätys. Oliko tässä kyse tosiaan siitä, että Äkkijyrkkä sanoi asioita suoraan vai mistä.... Tsemppiä, Mi
      Tv-sarjat
      130
      5195
    2. Voi kun mies rapsuttaisit mua sieltä

      Saisit myös sormiisi ihanan tuoksukasta rakkauden mahlaa.👄
      Ikävä
      32
      3257
    3. Haluan jutella kanssasi Nainen

      Olisiko jo aika tavata ja avata tunteemme...On niin paljon asioita joihin molemmat ehkä haluaisimme saada vastaukset...O
      Ikävä
      16
      1847
    4. Poliisiauto Omasp:n edessä parkissa

      Poliisiauto oli parkissa monta tuntia Seinäjoen konttorin edessä tänään. Haettiinko joku tai jotain pankista tutkittavak
      Seinäjoki
      22
      1810
    5. Onko mies niin,

      että sinulle ei riitä yksi nainen? Minulle suhde tarkoittaa sitoutumista, tosin eihän se vankila saa olla kummallekaan.
      Tunteet
      19
      1675
    6. Voitasko leikkiä jotain tunnisteleikkiä?

      Tietäisi ketä täällä käy kaipaamassa.. kerro jotain mikä liittyy sinuun ja häneen eikä muut tiedä. Vastaan itsekin kohta
      Ikävä
      71
      1521
    7. Tietysti jokainen ansaitsee

      Hän varmasti ansaitsee vain parasta ja sopivinta tietenkin, suon sen onnen hänelle enemmän kuin mielelläni. Aika on nyt
      Ikävä
      11
      1385
    8. Armi Aavikko Malmin hautausmaa

      Haudattiinko Armi arkussa Malmin hautausmaalle vai tuhkattiinko hänet? Kuka tietää asiasta oikein?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      11
      1306
    9. Haluisin suudella ja huokailla

      ja purra kaulaasi ja rakastella sinua. Haluisin puristella rintojasi ja pakaroitasi. Ei sinulla taida olla kuitenkaan ni
      Ikävä
      16
      1287
    10. Miksi näin?

      Miksi vihervassut haluaa maahan porukkaa jonka pyhä kirja kieltää sopeutumisen vääräuskoisten keskuuteen? Näin kotoutumi
      Maailman menoa
      19
      1277
    Aihe