Kirkon ongelma on sekoitus, jossa kaksi erilaista siemenen omaavaa ihmisjoukkoa koittaa yhdessä rakentaa rakennusta toisistaan täydellisesti poikkeavien rakennusaineitten kautta. Lopuutulos tällaisesta rakentamisesta on sekasotku ja kaaos sekä iso riita. Jumalattomat rakentavat kirkkoa synnin varaan täyttäen kirkon opit ja toiminnan kaikilla mahdollisilla synneillä. Uskovat koittavat kirkkoa Raamatun opetuksen mukaan sekä osin uskonnollisten perinnäissääntöjen mukaan.
Otan esimerkin edellä mainitusta rakentamisesta. Tarkoitus ei ole nyt loukata ketään, vaan kertoa suomenkielellä selkokielisesti millaisesta rakentamisesta on kyse. Tarkoitus on rakentaa kirkkorakennus. Paikalle saapuu kaksi arkkitehtiä. Toisella on kirkkorakennuksen rakennuspiirustukset ja toisella ilotalon rakennuspiirustukset. Työtä aletaan tehdä yhdessä koska koetaan, että kirkkoon kuuluvat kaikki. Kun työt alkavat edistyä, niin molemmat leirit alkavat purnaamaan, että heillä on oikea näkemys miten kirkko pitäisi rakentaa. Kun kirkko on valmis ja rakennuksen sisällä alkaa yhtä aikaa toimimaan kirkon jumalanpalvelukset sekä ilotalon pyörittäminen, niin molemmat leirit ovat toisiaan vastaan kokien että oma näkemys on oikea ja toisen väärä.
Miksi otin esimerkiksi ilotalon? Siksi koska kirkko hyväksyy kaikenlaiset haureuden synnit. Synnin rakastajat ja Raamatun Jumalaa rakastavat käyvät kamppailua siitä kumman näkemys on oikea. Synnin rakastajat sanovat homouden olevan Jumalan tahto ja Raamatun Jumalaa rakastavat sanovat homouden olevan syntiä.
Jokainen varmasti ymmärtää, että alunperin näiden kahden porukan olisi pitänyt olla erossa toisistaan ja rakentaa ihan oma rakennus oman arvomaailmansa pohjalta. Kirkon ongelma on se että sen sisällä on kahdenlaisia jäseniä; toiset rakentaa synnin valtakuntaa ja toiset koittavat rakentaa Raamatun perustukselle sekä osin perinnäissääntöjen varaan. Synnin varaan rakentajat sanovat, että heidän arvomaailmansa on oikea ja Raamatun mukainen. Raamatun mukaan ja osin perinnäissääntöjen varaan rakentavat sanovat, että heidän arvomaailmansa on Raamatun mukainen. Molemmat leirit julistavat toinen toisensa vääräuskoisiksi ja kovien riitojen kautta kumpaisetkin koittavat todistaa olevansa oikeassa. Tämän seurauksena kirkossa on työpaikkakiusaamista, riitoja, jännitteitä sekä jatkuva kina kaikesta mitä kirkon sisällä tapahtuu tai opetetaan.
Synnin puolustajat vaativat kirkkoon demokratiaa ja uskovaiset vaativat Teokratiaa. Demokratialla tarkoitetaan tässä yhteydessä kansan valtaa, joka haluaa rakentaa synnin varaan. Teokratia tarkoittaa Jumalan valtaa, jossa Raamatun sana on ainoa auktoriteetti, jonka varaan tulee rakentaa. Näiden kahden siemenen sekoittaminen yhdeksi ei onnistu. Raamatun mukaan vähäinen hapatus (synnin hapatus) hapattaa koko taikinan. Kirkolle on käynyt siten että synnin hapatus on hapattanut sen ja synti on ottanut kirkossa selkeän yliotteen, niskalenkin josta vastustaja ei pääse enää pois. Synti on selättänyt Raamatun hyvän ja muuttanut sen irstauden ja synnin lähteeksi.
Alunperin näiden kahden siemenen olisi pitänyt kasvaa yhdessä maailmassa, mutta ei rakentaa kirkkoa yhdessä. Kenen on syy tähän sekasortoon ja sotkuun? Kirkon oma syy, koska se itse hyväksyi väärät jäsenet oikeiden jäsenten joukkoon. Mikä olisi oikea ratkaisu tähän pulmaan? Uskovien tulisi jättää synnin Baabelin torni, jota kirkko rakentaa synnin voimalla, jossa kirkon johto on korviaan myöten. Uskovaisten tulisi tulla ulos kirkosta seurakunta yhteyteen, jossa seurakuntaa rakennetaan Jumalan sanan totuuden perustukselle rakkauden Hengessä.
Tosta löysin http://www.kotipetripaavola.com/riekkinenjakylliainen.html
Otan esimerkin edellä mainitusta rakentamisesta. Tarkoitus ei ole nyt loukata ketään, vaan kertoa suomenkielellä selkokielisesti millaisesta rakentamisesta on kyse. Tarkoitus on rakentaa kirkkorakennus. Paikalle saapuu kaksi arkkitehtiä. Toisella on kirkkorakennuksen rakennuspiirustukset ja toisella ilotalon rakennuspiirustukset. Työtä aletaan tehdä yhdessä koska koetaan, että kirkkoon kuuluvat kaikki. Kun työt alkavat edistyä, niin molemmat leirit alkavat purnaamaan, että heillä on oikea näkemys miten kirkko pitäisi rakentaa. Kun kirkko on valmis ja rakennuksen sisällä alkaa yhtä aikaa toimimaan kirkon jumalanpalvelukset sekä ilotalon pyörittäminen, niin molemmat leirit ovat toisiaan vastaan kokien että oma näkemys on oikea ja toisen väärä.
Miksi otin esimerkiksi ilotalon? Siksi koska kirkko hyväksyy kaikenlaiset haureuden synnit. Synnin rakastajat ja Raamatun Jumalaa rakastavat käyvät kamppailua siitä kumman näkemys on oikea. Synnin rakastajat sanovat homouden olevan Jumalan tahto ja Raamatun Jumalaa rakastavat sanovat homouden olevan syntiä.
Jokainen varmasti ymmärtää, että alunperin näiden kahden porukan olisi pitänyt olla erossa toisistaan ja rakentaa ihan oma rakennus oman arvomaailmansa pohjalta. Kirkon ongelma on se että sen sisällä on kahdenlaisia jäseniä; toiset rakentaa synnin valtakuntaa ja toiset koittavat rakentaa Raamatun perustukselle sekä osin perinnäissääntöjen varaan. Synnin varaan rakentajat sanovat, että heidän arvomaailmansa on oikea ja Raamatun mukainen. Raamatun mukaan ja osin perinnäissääntöjen varaan rakentavat sanovat, että heidän arvomaailmansa on Raamatun mukainen. Molemmat leirit julistavat toinen toisensa vääräuskoisiksi ja kovien riitojen kautta kumpaisetkin koittavat todistaa olevansa oikeassa. Tämän seurauksena kirkossa on työpaikkakiusaamista, riitoja, jännitteitä sekä jatkuva kina kaikesta mitä kirkon sisällä tapahtuu tai opetetaan.
Synnin puolustajat vaativat kirkkoon demokratiaa ja uskovaiset vaativat Teokratiaa. Demokratialla tarkoitetaan tässä yhteydessä kansan valtaa, joka haluaa rakentaa synnin varaan. Teokratia tarkoittaa Jumalan valtaa, jossa Raamatun sana on ainoa auktoriteetti, jonka varaan tulee rakentaa. Näiden kahden siemenen sekoittaminen yhdeksi ei onnistu. Raamatun mukaan vähäinen hapatus (synnin hapatus) hapattaa koko taikinan. Kirkolle on käynyt siten että synnin hapatus on hapattanut sen ja synti on ottanut kirkossa selkeän yliotteen, niskalenkin josta vastustaja ei pääse enää pois. Synti on selättänyt Raamatun hyvän ja muuttanut sen irstauden ja synnin lähteeksi.
Alunperin näiden kahden siemenen olisi pitänyt kasvaa yhdessä maailmassa, mutta ei rakentaa kirkkoa yhdessä. Kenen on syy tähän sekasortoon ja sotkuun? Kirkon oma syy, koska se itse hyväksyi väärät jäsenet oikeiden jäsenten joukkoon. Mikä olisi oikea ratkaisu tähän pulmaan? Uskovien tulisi jättää synnin Baabelin torni, jota kirkko rakentaa synnin voimalla, jossa kirkon johto on korviaan myöten. Uskovaisten tulisi tulla ulos kirkosta seurakunta yhteyteen, jossa seurakuntaa rakennetaan Jumalan sanan totuuden perustukselle rakkauden Hengessä.
Tosta löysin http://www.kotipetripaavola.com/riekkinenjakylliainen.html
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kirjoituksessasi on kyllä paljon oikeaa asiaa. Seurakuntaa, Kristuksen ruumista, voivat rakentaa todellisesti eli hengellisesti vain Raamatun Sanaan turvautuvat Jeesuksen omat. Rinnastuksesi ilotaloon on raju, mutta toden totta: ei ole olemassa kuin Kristuksen Henki ja sitten maailman henki, jossa henkivallat jylläävät. Raamatusssa, erityisesti Vanhassa Testamentissa käytetään usein sanaa "haureellinen" puhuttaessa Jumalalle uskottomista ihmisistä.
Joudun kuitenkin kysymään: jos luterilaisessa kirkossa maallistuminen on sitä haureuden henkeä, niin eikä vapaissa suunnissa vaikuttava äärikarismaattisuus ja epäraittius ole sitä samaa haureuden henkeä, joka on kaukana Jumalan Pyhän Hengen toiminnasta?
P.S. Uskovat haluavat, että Jumalan Henki johtaa seurakuntaa. Kristityt hyväksyvät kuitenkin yhteiskuntaan mielihyvin demokratian pyrkimättä teokraattiseen valtioon. Teokraattisia valtioita ovat mm. paavin johtama vatikaanivaltio ja monet islamilaiset valtiot.
Aikamoista.
”Kirkon ongelma on se että sen sisällä on kahdenlaisia jäseniä…”
Tässä tehdään jo alussa yleistys, millä ei ole todellisuus pohjaa. Luodaan kaksi ääri leiriä. Oikeasti luterilaisessa kirkossa (kuten muissakin kirkoissa) on useampia erilaisia jäseniä, noiden kahden ääri-ilmiön välissä on suurin osa, sitten löytyy ihan omia ryhmittymiä joilla on omat painotuksensa.
”Molemmat leirit julistavat toinen toisensa vääräuskoisiksi…”
Mitä olen keskusteluja seurannut, näitä lyömäaseita taidetaan käyttää lähinnä niissä fundamentalistisimmissa äänenpainoissa enemmän? On monta pientä leiriä jotka mätkivät toisiaan tuolla vääräuskoisuudella – enemmistön seuratessa ihmeissään vierestä.
”Demokratialla tarkoitetaan tässä yhteydessä kansan valtaa, joka haluaa rakentaa synnin varaan. Teokratia tarkoittaa Jumalan valtaa, jossa Raamatun sana on ainoa auktoriteetti, jonka varaan tulee rakentaa.”
Teokratiaakin käyttävät ihmiset. Koska se perustuu enemmän harvainvaltaan, ensimmäinen kiivas taisto lienee, ketkä pääsevät käyttämään valtaa Jumalan nimeen? Sitten alkaa riitely siitä, ketkä tuossa harvainvallan porukassa on enemmän tai vähemmän ”oikeauskoinen”. Hyviä esimerkkejä löytyy vaikka Vatikaanista.
”Kenen on syy tähän sekasortoon ja sotkuun?”
Niin, syyllistäminen lienee aika tehokas keino? Etsitään syyllinen ja rangaistaan heitä, niin kaikki on hyvin? Eikä kukaan käännä katsettaan niihin, jotka rankaisevat?
JO tuossa kirjoituksen alussa annettiin vastaus – jaetaan vaikka väkisin joukko kahteen äärilaitaan. Sitten asetetaan heidän niin, ettei kumpikaan anna piirunkaan vertaa periksi mistään, niin eiköhän siitä sekasortoa synny. Yllätys, yllätys, vain toisessa on syy?
”Kirkon oma syy, koska se itse hyväksyi väärät jäsenet oikeiden jäsenten joukkoon.””
Niin, ehkä luterilaisen kirkon pitänee aloittaa kuulustelut ja evätä kaikilta niiltä pääsy kirkkoon, jotka eivät ole samaa mieltä konservatiivien kanssa? Joskin jollain paikkakunnilla voisi käydä että lestadiolaisuus tai körttiläisyys ja ehkä jopa liberaalimmatkin näkemykset painottuisivat. Sitten voisivat eri seurakunnat aloittaa keskinäisen riitelyn.
NO, jään odottamaan tuota erokirjettä. Mielenkiinnolla kyllä seuraan keitä tuohon inkvisitioon tulee jakamaan ihmiset oikeisiin ja vääriin.