Kristityt kautta maailman on pahasti eksyksissä, jonka johdosta jakautuneet ja riitautuneet keskenään toisistaan välittämättömiksi lahkohenkisiksi, oman väärin tulkinnan mukaisen oppinsa puolesta kiivaileviksi ja kunkin vain oman eriseura-huonekuntansa puolesta, jos sitäkään, juoksijoiksi ryhtyneinä.
Jos kristityt eivät olisi näin pahasti eksyksissä, he olisivat kaikki yhtä ja yksimielisiä, eläen keskinäisessä rakkaudessa ja huolenpidossa, toistensa (yksilö, perhe, kunta, valtakuntaosa-alue, ja myös valtakunta tasolla, kunnioittamisissa kilpaillen. Kukaan ei sanoisi omakseen mitä kullakin on, vaan kaikki olisi heillä yhteistä. Kaikkien toimiessa yhteiseksi hyväksi ja koko luomakunnan, ja kaikkien siinä olevan parhaaksi, ns. viljellen ja varjellen. Rakentaen, tuottaen ja toisiaan totuuden ja oikeudenmukaisesti, koko sydämestään pyyteettömästi palvellen. Jokaisen saadessa siinä elämän ja toimeentulonsa, periaatteella yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta. Kunkin osassaan palvellen, toisiaan tukien ja hoitaen. Jokaisen toistaan parempana / arvokkaampana kuin itseen pitäen, kaikkia lähimmäisiin, vääryydestä kärsiviä (ryöstettyjä ja haavoitettuja) rakastaen, heistä huolta ja murhetta kantaen. Ei välinpitämättömästi heitä ohittaen. = Kristusta laiminlyöden. = lyöden. (välinpitämättömyyden puolesta epähengellisesti / rakkaudettomasti iskien). Monien sen tähden vammautuessa ja jopa henkensä menettäen, ja joutuen sinne.
Eli näin Jumalan valtakuntaa etsien, = täydellisyyteen yhdessä pyrkien, Jumalan sanan pohjalta ja mukaisesti. Silloin ei kenellekään pahaksi, eikä vääryyttä tehden. Kukaan ei siis voisi osoittaa eikä syyttää mistään, joka tuottaisi, tai olisi jollekin muulle yksilölle tai taholle pahaksi, tai vahingoksi.
Niin kuin näissä maailmallisessa, pahoissa yhteiskunnissa, kaikin mahdollisin tavoin tehdään ja harrastetaan, eli toisilleen pahoinvointia ja kärsimyksiä tuottavasti. Joihin myös Kristillisyyttä tunnustavatkin ovat osallisia / syyllisiä, paitsi ne jotka julkituovat totuutta, varoittelevat, valistelevat, sekä osoittavat toista vaihtoehtoa, sitä oikeaa, Kristuksen Jeesuksen viitoittamaa tietä ja suuntaa. Siinä jo itse, näin sen puolesta, Kristuksen Jeesuksen nimessä palvellen.
Kristikansa on tänä päivänä kuin Emmauksen tiellä kulkevat, jotka puhuivat Jeesuksesta, mutta eivät tunnistaneet Häntä, vaikka oli heidän keskellään, jopa puhuen heidän kansaan. Sitten vasta jälkeenpäin itsekin ihmettelivät, kuinka emme Häntä tunteneet. HERÄTKÄÄ !
Jeesus Nasaretilaisen nimessä herätkää, nostakaa päänne ja nouskaa ylös ! Kehottaen / Esko H.
Jos kristityt eivät olisi näin pahasti eksyksissä, he olisivat kaikki yhtä ja yksimielisiä, eläen keskinäisessä rakkaudessa ja huolenpidossa, toistensa (yksilö, perhe, kunta, valtakuntaosa-alue, ja myös valtakunta tasolla, kunnioittamisissa kilpaillen. Kukaan ei sanoisi omakseen mitä kullakin on, vaan kaikki olisi heillä yhteistä. Kaikkien toimiessa yhteiseksi hyväksi ja koko luomakunnan, ja kaikkien siinä olevan parhaaksi, ns. viljellen ja varjellen. Rakentaen, tuottaen ja toisiaan totuuden ja oikeudenmukaisesti, koko sydämestään pyyteettömästi palvellen. Jokaisen saadessa siinä elämän ja toimeentulonsa, periaatteella yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta. Kunkin osassaan palvellen, toisiaan tukien ja hoitaen. Jokaisen toistaan parempana / arvokkaampana kuin itseen pitäen, kaikkia lähimmäisiin, vääryydestä kärsiviä (ryöstettyjä ja haavoitettuja) rakastaen, heistä huolta ja murhetta kantaen. Ei välinpitämättömästi heitä ohittaen. = Kristusta laiminlyöden. = lyöden. (välinpitämättömyyden puolesta epähengellisesti / rakkaudettomasti iskien). Monien sen tähden vammautuessa ja jopa henkensä menettäen, ja joutuen sinne.
Eli näin Jumalan valtakuntaa etsien, = täydellisyyteen yhdessä pyrkien, Jumalan sanan pohjalta ja mukaisesti. Silloin ei kenellekään pahaksi, eikä vääryyttä tehden. Kukaan ei siis voisi osoittaa eikä syyttää mistään, joka tuottaisi, tai olisi jollekin muulle yksilölle tai taholle pahaksi, tai vahingoksi.
Niin kuin näissä maailmallisessa, pahoissa yhteiskunnissa, kaikin mahdollisin tavoin tehdään ja harrastetaan, eli toisilleen pahoinvointia ja kärsimyksiä tuottavasti. Joihin myös Kristillisyyttä tunnustavatkin ovat osallisia / syyllisiä, paitsi ne jotka julkituovat totuutta, varoittelevat, valistelevat, sekä osoittavat toista vaihtoehtoa, sitä oikeaa, Kristuksen Jeesuksen viitoittamaa tietä ja suuntaa. Siinä jo itse, näin sen puolesta, Kristuksen Jeesuksen nimessä palvellen.
Kristikansa on tänä päivänä kuin Emmauksen tiellä kulkevat, jotka puhuivat Jeesuksesta, mutta eivät tunnistaneet Häntä, vaikka oli heidän keskellään, jopa puhuen heidän kansaan. Sitten vasta jälkeenpäin itsekin ihmettelivät, kuinka emme Häntä tunteneet. HERÄTKÄÄ !
Jeesus Nasaretilaisen nimessä herätkää, nostakaa päänne ja nouskaa ylös ! Kehottaen / Esko H.
Vastaukset 1
Vanhimmat
sanomaasi täysin.
totuus vaan on toisenlainen, tässä murheen ja kuoleman laaksossa.
Tuo onnellisuus saavutetaan sitten, kun ollaan kotona taivaassa, niin itsekkäiksi olemme antautuneet, revimme ja raastamme, ettemme ihan toistamme perin hävitä, vaikka "muka" uskovaisia ollaan. Tästähän se Paavalikin kirjoitti ja varoitti.
usein uskomattomatkin osaavat olla inhimillisempiä kuin me "kovaoppi/korvaiset", varsinkin ME helluntailaiset, olemme joskus tosi julmia oikeaoppinesuutemme kanssa, minä niinkuin monet muutkin. eikä kohtuuden ja totuuden nimessä kenelläkään olisi varaa olla julma henkiselläkään tasolla, saati nyt fyysisiti.
Armon perillisiä jokainen, ei kukaan omillaan taivastietä vaella.
HERRA ARMAHDA MEITÄ !