Urho Kekkonen yritettiin murhata Kultarannassa
faktaa pukkaa
20153
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Luultavasti itse toheloinut aseiden kanssa. Kekkonenhan pelkäsi aseita myöhemmällä iällään ja oli aika tökero niiden kanssa.
Oli aika outoa, että valtiovieraat toivat jopa aseita lahjaksi Kekkoselle. Miten oli lupien laita?
Nykyäänhän ei aseelle saa lupaa tervejärkisemmätkään kuin Kekkonen oli.
Urkki taisi olla samanlainen tohelo aseiden kanssa kuin palstan kekkos-kaunaaja, tuo "tutkielmien" kirjoittaja.
Etenkin neuvostoliittolaiset lahjoittivat Kekkoselle aseita. Ja millaisia aseita? Sellaisia, joita valkokaarti käytti 1918. Se oli pirullinen muistutus Kekkoselle siitä, mikä taho häntä pitää vallassa.
Lieneekö joku CIA:n palkkalistoilla ollut asevelisosialisti ampunut.
Tai joku omainen Haminan valleilla tapahtuneiden siviilimurhien takia?
Haminan valleilla teloitettiin laillisesti murhaajia ja raiskaajia.
Väliäkö hällä, teloitettiinko laillisesti vai laittomasti, kun laittomuuksienkin tekijät armahdettiin taannehtivalla lailla murhatöistään.
Kerropa sitten teloitettujen nimet.
Onneksi kuitenkin osa laittomuuksien tekijästä sai tuomionsa Kekkosen ja muiden isänmaallisten toimesta.
Kekkosen isänmaa oli lopulta Suuri ja Mahtava Neuvostoliitto, jonka eteen hän teki kaikkensa sovittaakseen Haminan valleilla tapahtuneen siviilienkin tapattamisen.
Stalinin kuoltua Kekkonen välttämättä halusi päästä laskemaan seppeleen Stalinin lasiarkun äärelle aviottomaksi pojakseen kerrotun Jussi Mäkisen kanssa, joka oli tuolloin Moskovan suurlähettiläs. Paasikivi antoi hänelle siihen luvan, vaikka itse olisi tyytynyt normaaleihin valtiollisiin surunvalitteluihin.
Kekkosesta tuli lopulta pelkuri. Aseettomien ihmisten ammuttajasta ja hakkaajasta sukeutui lopulta NL:n ylläpitämä käsikassara Suomen sisäpolitiikan ohjailijaksi NL:n tahdon mukaisesti.
Kalevi Sorsa on kertonut Kekkosen vainoharhaisesta käytöksestä NL:n juoksupoikana niin, että Kekkonen meni tolaltaan, jos Kremlistä ei otettu häneen yhteyttä miltei päivittäin. Kekkonen luuli silloin menettäneensä Kremlin luottamuksen ja joutuvansa syrjäytetyksi. Niin. Syrjäytetyksi! Kremlin tahdosta.
Kuvaa hyvin sitä, mistä Suomen sisäpolitiikka johdettiin ja kuinka kontallaan Kekkonen oli Kremlin edessä.
Kalevi Sorsa oli muuten Kekkosen suosikki presidentiksi sen jälkeen, kun Kekkosen terveydentila oli jo niin heikko, etei sitä edes valehtelamma kyetty salaamaan suomen kansalta.
Kekkonen ei varovaisena miehenä kirjoittanut tapauksesta päiväkirjaansa, tuossa kerrotaan.
Joku voisi ajatella, mitä muuta Kekkonen jätti kirjoittamatta ja mitä hän kirjoitti toisin kuin todellisuus oli?
Kekkosella ilmeisesti siis oli ajatus, että hänen päiväkirjansa julkistetaan jossain vaiheessa. Ei tarvitse olla edes vainoharhainen, vaan pelkästään realisti arvellessaan, että Kekkonen saattoi kaunistella asioita omaksi edukseen. Ja jopa kokonaan jättää kirjoittamatta joitain asioita.
Kekkosen päiväkirjat voivat siis olla aikamoista satuilua ja salailua.
Kaikissa päiväkirjoissa satuillaan ja salaillaan, sillä jokuhan ne aina lukee, vaikka niitä ei suurelle yleisölle painettaisikaan. Tämä opetetaan historianopiskelijoille jo ensimmäisellä oppitunnilla.
Luuletko, että esimerkiksi Ilkka Kanerva kirjoittaisi "Rakas päiväkirja! Tänään ei ottanut eteen nähdessäni Tuksun puutarhan"?
Eli myönnät Kekkosenkin päiväkirjojen olevan subjektiivisia tarinoita sisällään pitävä kirjoituskokoelma.
Tottakai!
Jonkun sen aikaisen metsästäjän tai hupiampujan harhalaukauksesta revitään taas isot otsikot. Lehdessä kylläkin spekuloitiin "varmana tietona" salamurhayrityksestä ja "ammattimiehestä", mutta on se jopa Kekkosen kohdalla aika kaukaa haettu päätelmä.
Ei kuitenkaan ole mahdotonta, etteikö joku silloinen ahdingossa ollut viljelijä olisi voinut kyrpiintyä politiikkaan ja Kekkoseen, mutta kun siitä ei sen kummempia tutkimuksia tuolloin tehty, niin menkööt huolimattoman tussarimiehen lipsahduksen piikkiin.
Milloin Kekkonen sai silmälasit?
http://sedis.blogspot.fi/2004/12/milloin-urho-kekkonen-sai-silmlasit.html?m=1
P. S. Kävin kesällä Mikkelin Jalkaväkimuseossa ja siellä oli seinällä iso valokuvasuutennos vuodelta 1918 ja siinä oli Kekkonen konekiväärin kanssa ja hänellä oli silmälasit päässä1
Kekkonen oli pystyvä asemies jo 1918 Iisalmesta alkaen!
Milloin Urho Kekkonen sai silmälasit?
Kajaanilainen ylioppilas, paikallisen suojeluskunnan riveissä ja sotatoimissa kunnostautunut 17-vuotias Urho Kekkonen kirjasi päiväkirjaansa sisällissodan tapahtumia toukokuussa 1918. Pohjois-Savon Rykmenttiin kuuluva Kainuun Sissi-Rykmentin sotilas toimi Haminan valleilla teloituskomppanian päällikkönä.
Muistelmien julkistamisen yhteydessä tehdyissä haastatteluissa, muistaakseni Helsingin Sanomissa, silloinen presidentti kertoi katuvansa yli kuudenkymmenen vuoden takaisia tekojaan. Tätä vahvisti sekin, että hän korosti muistelmissaan järkytystä, jonka aiheuttivat Varkauden valtauksen jälkeiset kokemukset.
Kekkonen oli ollut yksi monista Varkauden edustalla Huruslahden jäällä yli sataa teloitettua punikkia katsomassa käynyt. Samaisen näyn lienee kohdannut isänisäni Heikki, vaikkei hän siitä koskaan suoraan puhunutkaan. Jotakin järkyttävää hän kuitenkin oli kokenut.
Oliko sillä yhteyttä isoisän ikuisiin päänsärkyihin, jatkuvaan Hota-pulverin syöntiin ja ajoittaiseen unettomuuteenkin?
Lue loput linkistä.
Harmi ettei onnistunut, olisi säästytty kokonaan tämän diktaattorin ja hänen sekä rysssien persseen nuolijoilta. Suomesta olisi tullut sivistysmaa jo 1960-luuvulla jos kekkonen olisi saatu pois päiviltä.
Kapi?
Pitänee lukea hänen "Kekkos-tutkielmansa" huolellisesti, rivien välit mukaan lukien.
Eipä tainnut kukaan toimittaja lukea Marja Linnankiven muistelmia vuonna 2010, kun ne jo ilmestyivät. Niissähän kerrotaan osapuilleen, mitä tapahtui, mutta vasta nyt neljä vuotta myöhemmin Yle teki asiasta kohu-uutisen ja muut mediat tietenkin seuraavat sopuleina perässä.
On ollut ihan oikein, ettei tätä murhayritystä laskettu julkisuuteen. Nimenomaan kansakunnan turvallisuuden kannalta.
- Nykypolvi ei oikein pysty ymmärtämään, että kaikkia asioita ei tule mennä räävimään: twiittaamaan ja ilmoittelemaan keltaiseen lehdistöön. Nykyisin käsitys esim. lehdistönvapaudesta on vähintäänkin kieroutunut. Nk. iltapäivälehdet suorastaan valehtelevat asioista, kansakunnan hysterisoimista ne jutut, joissa korkeintaan hitunen totta.
- Rajansa se on avoimuudellakin. Sen tiesi tasavallan presidentti Urho Kekkonenkin, ja oikeassa oli. ..Toisin kuin tämä nykyinen kakaramainen pääministeri Stubb, joka on heti twiittaamassa salassapidettävätkin asiat julkisuuteen.