YLE: "kirkon talous kestää, vaikka kirkosta erotaan"

Kirkossa on taloutta hoidettu hyvin ja vastuullisesti, kuten kuuluukin. Eroamisia on, mutta tahti on kuitenkin suhteellisen rauhallinen, ja antaa kirkolle aikaa valmistautua muutoksiin. Tulevaisuuden kirkossa on vähemmän kiinteistöjä ja vähemmän työntekijöitä, mutta enemmän vapaaehtoisia. Kirkon merkitys ei ole suorassa suhteessa jäsenmäärään, monissa maissa kirkko on merkittävä vaikuttaja, vaikka osuus kansalaisista on alle 10%. Kirkon merkitys on kirkon sanomassa ihmistä rakastavasta Jumalasta.

Kirkosta eroaminen vaikuttaa kirkon talouteen viiveellä, koska suurin eroaja ryhmä on 18 - 30 vuotiaat, jotka opiskelevat ja vasta opiskelujen jälkeen menevät töihin ja tällöin jää kirkolta saamatta suuri määrä kirkollisveroja. Samaan aikaa kirkko tulee menettämään toisesta päästä kirkollisveron maksajia luonnollisen poistuman takia, kun suuret ikäluokat alkaa heittämään lusikoitaan nurkkaan. Nou hätä. Muutaman vuoden päästä alkaa kirkon talous vääjäämättä menemään alaspäin.

Aikamoista kirkollispropagandaa. Tosiasioita on turha kieltää.

Kirkko on murroksessa. Jäsenkato on pysyvä trendi. Kirkkovene vuotaa jokapaikasta. Kasteita on vähemmän, rippikoulun kiinnostus osoittaa pieniä hiipumisen merkkejä. Nuoret eroavat joukolla. Nuorista miehistä enemmistö ei enää kulu kirkkoon.

Veronkorotuksia, palveluiden leikkaamisia, henkilökunnan vähentämisiä ja pappien palkakorotuksia on luvassa jatkossa entistä enemmän. Osa haluaa ummistaa asialta silmänsä, kuten tämä yksittäinen ylen toimittaja tässä tapauksessa. Olisi kiva tietää kuuluuko ko. toimittaja kirkkoon vai ei. Minkälaiset kytkökset on kirkkojärjestöön ja onko jäsenkirjaa?

Verotusoikeuden menettämistä kirkko ei kestäisi. Käsittämätöntä, että Suomen suurin ja rikkain uskonnollinen yhteisö on kasvattanut byrokratiansa ja kulunsa niin valtaviksi, että se ei pärjää ilman erioikeuksia.

Voisiko kirkkoon tulla jotain uskonnollistakin sisältöä ja suoraselkäisyyttä, jos siitä tulisi normaali uskonnollinen yhteisö eikä talouteen keskittyvä konserni?

Lisäksi puhutaan "kirkon verotuloista", johon vielä kuuluu myös yhteisövero-osuus. Se taas vaihtelee yleisen taloustilanteen mukaan.

Yllättävän monella tavalla virheellinen juttu siis. Tai virheellistä pahempi, kun mukana on totuuden puolikas.

Vuonna 2000 kirkkoon kuului 85%, nyt enää 75%. Tällä vauhdilla 2040 menee alle 50%:n, mutta oletan että eroamisvauhti kiihtyy ja tuo raja saavutetaan jo huomattavasti aiemmin. Ehkä jo vuonna 2030.

Kirkon verotusoikeus kohdistuu jäsenten verotettaviin tuloihin jotka neljällä miljoonalla jäsenellä ovat karkeasti 70 miljardia euroa ja kirkko verottaa tästä n. 1,33 %. Tästä seuraa, että esimerkiksi vähäinen 0,2 prosenttiyksikön nosto kirkollisverossa tuottaa paljon lisää verotuloja. Esimerkiksi kun seurakunta nostaa kirkollisveroa 1,4 prosentista 1,6 prosenttiin, nousevat verotulot n. 14 prosenttia. Tällä esimerkin kirkollisveron nostolla kompensoidaan laskennallisesti puolen miljoonan jäsenen eroaminen kirkosta.

Toistaiseksi varovaiset kirkollisveron nostot eivät ole sanottavasti lisänneet kirkosta eroamista. Eroaminen on ollut vilkkainta niissä seurakunnissa missä veroa ei ole nostettu. Jatkuva kirkon jäsenmäärän väheneminen vaatii yhä uusia kirkollisveron korotuksia mikä on kirkon kannalta riskialtista. Jossain vaiheessa yhä useamman mitta alkaa täyttyä ja veronkorotuksista johtuvat eroamiset alkavat lisääntyä. Kirkko pyrkiikin ymmärrettävästi karsimaan kulujaan niin, että kirkollisveronkorotukset jäisivät pieniksi.

Kirkon kannalta vaarana ei niinkään ole varojen äkkinäinen loppuminen, vaan ennemmin kirkon kokonaisvaltaisen merkityksen väheneminen pitkällä aikavälillä. Kansankirkon käsite alkaa ajan mittaan kuulostaa historialliselta jäänteeltä kuten kansankoti naapurimaassamme.

Muistanko aivan väärin, kun mielestäni kirkon taloushallinnon puolelta on ihan itse kommentoitu muutamaankin kertaan tänä vuonna, että viimeisimmän tilikauden verotuotot olivat odotettua paremmat siksi, että kirkko siirtyi jonkinlaiseen uuteen systeemiin ja osa normaalisti verovuoden ulkopuolelle jääneistä tuloistakin päätyi tällä kertaa viimeisimmän tilikauden saldoon?

Muistaakseni kyse oli jostain samankaltaisesta asiasta, kuin se että edellisen vuoden kasteprosentit näyttivät kirkon kannalta melko mairittelevilta (eli tässä tapauksessa säilyivät lähes ennallaan) ainoastaan siksi, että monta sataa aiemmin kastettua päätyi viime vuoden tilastoihin.

Kasteprosenttia onkin jo puitu tällä palstalla aiemmin, joten ei siitä sen enempää, mutta katson, jos löytäisin jostain juttua tuon verokertymän osalta.

MIksi sitten jo suunnitelaan ministeriössä että kirkon yhteisövero-osuus muutettaisiin suoraksi tueksi valtion budjetista, ja samalla kirkon tuota kirkon saamaa valtion rahaa, sen tasoa, nostettaisiin 20%:lla, n. 100Me:sta n. 120Me:aan. (114Me 6Me vero/maksualennuksia kirkolle).

Valtion tukea kirkolle on vähennettävä, kun kirkolla kerran menee noin hyvin taloudellisesti. Tosin eipä kirkon talouden pönkittäminen kuulu milloinkaan valtiolle. Ei edes silloin kun kirkolla menee huonosti. Itse se on raha-asiansa sössinyt ja kirkostaeroamisaallon teoillaan ja puheillaan aikaan saanut.

Noin prosenttiyksikön putoaminen vuodessa (eli yli 1 prosentin vuotuinen vähenemisvauhti) toki saisi olla nopeampikin, mutta tämäkin johtaa kuitenkin historiallisesti katsoen nopeasti tilanteeseen, jossa pitää tehdä muutoksia tämän kirkkovaltiomme ja valtiokirkkomme nykysiin syrjiviin, epäyhdenvertaisiin rakenteisiin.