Millaista oli Suomessa vuonna 1627. (Esim. Turun ympäristössä)Mikä olisi silmiinpistävintä jos olisi mahdollista matkustaa ko. vuoteen. Millaisia kyläyhteisöjä oli, millaisissa oloissa asuttiin ja mihin uskottiin ja mitä pelättiin. Mitä silloin perinteisiä perinteisesti suomalaisina pidettyjä asioita ei vielä ollut (kuten peruna) Millainen vaikutus linnalla oli ympäröivään alueeseen. Mikä oli muuttunut vuodesta 1527?
Kysymys on tietysti laaja, mutta saapi kirjoittaa ihan omanlaisensa vastauksen..
Kysymys on tietysti laaja, mutta saapi kirjoittaa ihan omanlaisensa vastauksen..
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ruotsin suurvalta-ajasta on kyllä olemassa lukuisia sekä yleis- että henkilöhistoriateoksia. Jos haluat hieman kiistanalaista, mutta viehättävää lähestymistapaa ja sujuvaa kerrontaa, miksi et koettaisi esim Veijo Meren nautittavaa historiasarjaa,(4kpl) , osa jota tarvitset on nimeltään "Maassa taivaan saranat". Hyviä lukuhetkiä !
Ei ollu perunaa eikä kahvia(kahvi tuotiin suomeen vasta 1730-luvulla).Suomi oli Ruotsin vallan alla
ja kuninkaana oli tuolloin muistaakseni Kustaa II
Aadolf.Ruotsi oli mukana kolmikymmenvuotisessa sodassa(1618-1648).Oli paljon sairauksia,kuten isorokko.Lapsikuolleisuus oli suuri.Suurin osa
Suomen väestöstä oli talonpoikia.Kaupunkeja oli vähän,Turku sai viralliset kaupunginoikeudet 1600-luvun alkupuolella,vaikka oli ollut Suomen vanhin ja suurin kaupunki jo keskiajalta lähtien.Etelärannikolla asui joitakin ruotsalaisia aatelisia,1600-luvulta on hyvin vähän säilynyt kartanoita,yksi on Louhisaari.Tiet olivat huonoja.Postilaitos perustetaan 1600-luvulla.Tärkein tie yhä ns.Kuninkaantie(Turunlinnasta Viipurinlinnaan).Ruuan hajut voimakkaampia,sillä ruoka oli lisäaineetonta ja pilaantui usein nopeasti.Sadassa vuodessa(vuodesta 1527 vuoteen 1627)ei ollut paljoo muutoksia(muoti oli muuttunut jonkin verran,hallitsijat vaihtuneet,postilaitos perustettu yms.)
Suomessa,kuten koko Pohjois-Euroopassa oltiin luterilaisia(uskonpuhdistus tapahtui 1500-luvun alussa).
1600-luvun alku oli huomattavaa massahysteriaksi riistäytyneen noitavainon aikaa niin länsi- kuin itä-Euroopassakin Amerikan Yhdysvaltojakin myöten. Renessanssi tieteellisine maailmankuvineen oli vasta tulollaan, kansa oli taikauskoista.
Ekspansiivinen Ruotsi oli saanut haltuunsa Inkerinmaan, Karjalankannaksen ja Laatokan Karjalan ollen rajoiltaan laajimmillaan 1617 Stolbovan rauhansopimuksen solmittuaan. Uusina taistelutanterina oli Saksa ja Puola. Asemia Baltiassa vahvistettiin, Riika oli vallattu ja vihollisuuksia Puolan kanssa oli odotettavissa, sillä Puolan kuningas väitti yhä olevansa myös Ruotsin laillinen hallitsija.
Ne oli hyviä aikoja, talonpojan asema oli varsin vahva, metsissä riitti riistaa ja turkiksilla oli kysyntää, sekä kuivatulla kalalla.
Turku oli tuohon aikaan pieni kaupunki (siis verrattuna muihin Euroopan kaupunkeihin, Suomen kaupungeista se oli suurin), muutama tuhat asukasta, lähinnä puutaloja, mitä nyt joitain yksinkertaisia kivitaloja, tuomiokirkkossa oli vielä jäljellä katolisen ajan loistoa, mutta se väheni hiljalleen. Sivistystä edusti katedraalikoulu, yliopistohan saatiin vasta myöhemmin.
Mitä uskontoon tulee, virallisesti oltiin luterilaisia, mutta katolisen ajan tavat ja uskomukset säilyivät vielä pitkään eikä vanha pakanauskontokaan ollut kuollut, kun vielä 1700-luvun loppupuoliskolla(!) papit valittivat kansan harjoittavan muinaisia menoja.
Papisto pyrki saamaan kirkkokansaa Herran kuriin ja nuhteeseen tulikiven katkuisilla saarnoilla ja ankaralla valvonnalla, mutta aika huonolla menestyksellä.
Ilkka Mäntylän "Ja yhteinen rahvas todisti" kertoo 1600-luvun maaseudun arkielämästä käräjäpöytäkirjojen valossa. Elävää historiaa.