Haluaisin tietää onko seuraava lainaus, kirjoitettu tosissaan vai onko se vain vaalijulistus. Varsinkin kun sitä on käytetty hyväksi jo vaaleissakin.
"Suomella on edelleen tarve täydentää EU:n järjestelmiä kansallisilla tuilla. Pohjois- ja Keski-Suomen pitkäaikaisen pohjoisen tuen lisäksi myös Etelä-Suomi tarvitsee oman pitkäaikaisen tukijärjestelmänsä. Suomi neuvottelee parhaillaan kolmatta kertaa komission kanssa oikeudesta maksaa kansallisia tukia Etelä-Suomen A ja B-tukialueilla. Kokoomuksen tavoitteena on luoda Etelä-Suomeen pitkäaikainen ja vakaa, nykyistä tasoa korkeampi tukijärjestelmä, joka luo viljelijöille mahdollisuudet kehittää ja monipuolistaa toimintaansa. Tukijärjestelmiä tulisi kehittää myös siten, että niiden avulla maaseutuyrittäjät voisivat paremmin verkottua ja etsiä kanavia tuotteiden jalostukseen ja markkinointiin."
"Suomella on edelleen tarve täydentää EU:n järjestelmiä kansallisilla tuilla. Pohjois- ja Keski-Suomen pitkäaikaisen pohjoisen tuen lisäksi myös Etelä-Suomi tarvitsee oman pitkäaikaisen tukijärjestelmänsä. Suomi neuvottelee parhaillaan kolmatta kertaa komission kanssa oikeudesta maksaa kansallisia tukia Etelä-Suomen A ja B-tukialueilla. Kokoomuksen tavoitteena on luoda Etelä-Suomeen pitkäaikainen ja vakaa, nykyistä tasoa korkeampi tukijärjestelmä, joka luo viljelijöille mahdollisuudet kehittää ja monipuolistaa toimintaansa. Tukijärjestelmiä tulisi kehittää myös siten, että niiden avulla maaseutuyrittäjät voisivat paremmin verkottua ja etsiä kanavia tuotteiden jalostukseen ja markkinointiin."
Vastaukset 14
Vanhimmat
Kun en kokoomuksen kannanoton perusteista enkä perusteluista mitään tiedä, niin vastaan täysin subjektiivisesti, jos sopii; siltä kammalta, mikä itsestäni tuntuu järkevältä.
"Suomella on edelleen tarve täydentää EU:n järjestelmiä kansallisilla tuilla. Pohjois- ja Keski-Suomen pitkäaikaisen pohjoisen tuen lisäksi myös Etelä-Suomi tarvitsee oman pitkäaikaisen tukijärjestelmänsä. Suomi neuvottelee parhaillaan kolmatta kertaa komission kanssa oikeudesta maksaa kansallisia tukia Etelä-Suomen A ja B-tukialueilla."
- - - - - - - - -
Luulisin, ettö tuossa on takana ajatus siitä, että päätösvaltaa halutaan säilyttää mieluummin omissa käsissä kuin antaa sitä EU:n käsiin. Viittauksen Etelä-Suomeen voi ehkä tulkinta niinkin, että kokoomuslaisia maataloustuottajia (joita on juuri Etelä-Suomessa) on ollut ohjelmaa laatimassa tai antamassa siihen kommenttejaan.
"Kokoomuksen tavoitteena on luoda Etelä-Suomeen pitkäaikainen ja vakaa, nykyistä tasoa korkeampi tukijärjestelmä, joka luo viljelijöille mahdollisuudet kehittää ja monipuolistaa toimintaansa."
- - - - - - - -
Tuossa voi halutessaan nähdä, että kokomus haluaa järjestelmän tukevan ja kannustavan nimenomaan niitä maataloustuottajia, jotka itse kehittävät toimintaansa ja aktiivisesti monipuolistavat sitä vastaamaan muuttuvaa kysyntää.
"Tukijärjestelmiä tulisi kehittää myös siten, että niiden avulla maaseutuyrittäjät voisivat paremmin verkottua ja etsiä kanavia tuotteiden jalostukseen ja markkinointiin."
- - - - - - - - -
Tuo kappale paljastaa minulle ongelman, jonka olen itsekin havainnut jäykistävän mataloutta.
Alkutuotannon markkinoilla vallitsee lähes ostokartelli - ainakin täysin hallitsevat ostajien markkinat - kun maataloustuottaja ei yleensä voi myydä tuotantoaan kuin yhdelle myllylle, meijerille tai teurastamolle. Mitään kilpailua siis ei ole siitä, kuka maksaisi tuottajalle korkeimman hinnan. - Ilmeisesti tähän haetaan apua siitä, että verkottumistakin tuettaisi.
Päivittäistavarakauppojen ketjujen keskitetty ostotoiminta taas suosii ainoastaan suurtuottajia ja suurta elintarviketeollisuutta. Pienten tavarantoimittajien on hyvin vaikea päästä keskitetysti johdettujen kaupan ketjujen valikoimiin. - Elintarvikkeiden lähituotanto- ja jalostus kaipaisi siis nimenomaan markkinointikanavia, joita nykyiset pt-kaupan ketjut eivät riittävästi tarjoa.
PT-kaupan keskittynyt rakenne ja keskitty valikoimapolitiikka on minusta hyvin pahasti kotimaisten maataloustuotteiden kauppaa jäykistävä tekijä, jolle kokoomuksen olisi syytä tehdä jotain, kun se kerran ottaa vastaan "sponsoritukea" kaikilta kaupan ryhmittymiltäkin.
Voidaanko päätellä että kokoomuksen maatalouteen liittyvät ohjelmat jne. ovat vain vaali puhetta ja knnatuksen nostamista maaseudulla. Kokoomushan kävi jo eurovaaleja sanoen, kuinka he kuuluvat suureen ryhmään ja sitä kautta pystyvät vaikuttamaan Suomen maatalouden tilaan paremmin kuin keskusta liberaaliryhmästä, jota he korostivat vielä että liberaaliryhmä haluaa purkaa maataloustuet pois, kun taas konservatiivit eivät sitä halua.
Koko ohjelman voi lukea kokoomuksen sivuilta tarvittaessa.
Hiljaisuutta voidaan pitää myöntymisen merkkinä, ja näin voin tulkita sen vain puhtaaksi puheeksi ilman että siihen liittyisi mitään tekoja.
Toivottavasti asia ei olisi näin.
Vastasin sulle jo aamulla. Etkö huomannut, vai onko selain taas sekaisin, ettei kaikki viestit näy kaikille.
lainauksen sisältöön, se kuten myös siinä totesit mikä on kyseisen ohjelman tarkoitus; onko se tehty tosissaan vai ei?
Mutta jos vain yksi kommentti tulee asiaan mihin riittää kyllä tai ei vastaus. Niin silloin on pakko todeta, että hiljaista on tai sitten täällä ei liiku muita kokoomuslaisia kuin sinä.
Nyt vain on niin että hallituksessa on Kepu joka vastaa maatalouden asioista niinkuin muistakin.Kun maataloudesta vastasi Kokoomus oltiin aika tyytyväisiä,toisin on nyt.
Liberaalit ovat ohjelmassaan poistamassa kokonaan tuen perheviljelmiltä,sitä ei Kokoomus hyväksy.
Hemilä oli siis kokoomuksen ministeri?
Taisi olla vain niin, vaikka Hemilä asiansa osasi ei hänellä ollut mitään poliittista ryhmää tukenaan. Maatalous hoidettin vain virkamiestyönä, jonka taakse oli helppo piiloutua, ei tarvinnut minkään poliittisen ryhmän ottaa siitä vastuuta. Silloin kun sanotaan, että me kaikki tuemme virkamiesministeriä hänen päätöksissään ei ole kuitenkaan sama asia, kun ministeri on valittu hallitusvastuussa olevasta kansanedustajasta.
Tuo on silti hauskasti sanottu kokoomus vastasi maatalouspolitiikasta, ja pitää huolta perheviljemistä, vastuulinen toiminta nähtiin silloin kun hallitus 95-96 aikoi romuttaa koko MYEL-järjestelmän.
Vasta on tullut kaksi vastausta kokoomuksen suunnalta, ei se vastuun ottaminen näytä saavan runsasta kannatusta.
lähinnä Kokoomus oli se jota maatalous kiinnosti,Hemilä oli hyvä Maatalousministeri.
Mitään MYEL järjästelmän romuttamista ei varmasti ole suunniteltu,päinvastoin.
Minulla on sekä MYEL,että YEL eläke maksut,MYELissä on maksu jotain vähän yli 10% työtulosta,YELissä se on yli 20%,valtio maksaa huomattavan osan maatalouseläkkeistä.
Jostain valtion osuuden pienentämisestä on voinut iolla kyse,ei varmasti romuttamisesta.
" Vuoden 1995 hallitusohjelmassa
piili maatalouseläkekriisin uhka
Elokuussa 1994, tasan kymmenen vuotta sitten, Suomessa valmistauduttiin kansanäänestykseen Euroopan unionin jäsenyydestä. Liittymissopimuksen oli neuvotellut Esko Ahon porvarihallitus, joka luonnollisesti kannatti unioniin liittymistä.
Jäsenyyden kannatus kuitenkin vaihteli suuresti väestöryhmien välillä. Maatalousväestön epäilysten johdosta ratkaisu oli ongelmallinen keskustapuolueelle.
Ahon hallitus tekikin toukokuussa 1994 yksimielisen periaatepäätöksen maatalouden sopeuttamisesta mahdolliseen EU-jäsenyyteen. Päätös sisälsi 22 toimenpidekokonaisuutta, joista yksi koski eläketurvaa. Siinä todettiin yksiselitteisesti, että Myel-vakuutusmaksujen alennusjärjestelmä pidetään ennallaan .
Hallituksen periaatepäätös ei vakuuttanut viljelijäkuntaa. MTK:n ylimääräinen liittokokous vastusti yksimielisesti jäsenyyttä. Kansanäänestyksessä 94 prosenttia maanviljelijöistä äänesti jäsenyyttä vastaan. Kaikkien äänestäjien selvä enemmistö (56,9 prosenttia) kuitenkin kannatti liittymistä ja niin Suomesta tuli 1.1.1995 Euroopan unionin jäsen.
Sateenkaarihallitus
ja rankat leikkaukset
Liittyminen tuli voimaan eduskuntavaalien odotuksessa. Vaaleja lähestyttiin poikkeuksellisessa ilmapiirissä. Valtion ulkomainen velka oli laman seurauksena kestämättömällä tasolla. Kaikki merkittävät poliittiset ryhmät katsoivat tulevan hallituksen tärkeimmäksi tehtäväksi valtiontalouden tervehdyttämisen. Leikkauksista keskusteltiin, mutta mikään ryhmä ei ollut halukas yksilöimään leikkauslistojaan ennen vaaleja.
Vaalitulos nosti sosiaalidemokraatit maan suurimmaksi puolueeksi. Lipponen muodosti ensimmäisen sateenkaarihallituksensa. Keskusta jätettiin oppositioon. Uusi hallitus julistautui työllisyyden ja yhteisvastuun hallitukseksi, jonka tärkein tavoite oli julkisen talouden tasapainottaminen.
Ohjelma sisälsikin rankkoja leikkauksia.
Maataloussektorilla leikattiin mm. EU:iin liittymisen edellä sovittua tukipakettia 750 miljoonalla ja maatalouslomitusta 250 miljoonalla markalla. Myel-vakuutusmaksuja korotettiin vuosittain 150 miljoonalla jokaisena hallituskauden neljänä vuotena.
Vuodesta 1999 lukien korotus oli siten 600 miljoonaa vuositasolla. Tarkoituksena oli poistaa kokonaan ns. maksualennusjärjestelmä, jota oli pidetty koko Myel-järjestelmän kivijalkana.
Lisäksi hallitus velvoitti työmarkkinaosapuolet sopimaan leikkauksista työeläkejärjestelmään työeläkemaksujen korotuspaineen helpottamiseksi.
Muutoksista sovittiin toukokuussa 1995. MTK:ta ei kutsuttu noihin neuvotteluihin mukaan, vaikka kaikki työeläkejärjestelmälle sälytetyt säästövaatimukset koskivat sellaisinaan myös Myel-järjestelmää.
Melassa arvioitiin tuolloin, että suoranaisten leikkausten lisäksi viljelijöiden eläketurvaan kohdistuisikin satojen miljoonien markkojen välilliset säästötoimet.
Lehdistön ja
viljelijöiden reaktiot
Jo ennakkotiedot hallitusneuvotteluista herättivät maatalouden piirissä levottomuutta. Niinpä MTK kutsui koolle viljelijöiden suurkokouksen Helsingin messukeskukseen huhtikuun 10. päiväksi.
Samana päivänä julkistettiin Lipposen hallitusohjelma. Se koettiin maatalousväestön piirissä kylmänä suihkuna.
Tunnelman kireyden voi myös aistia Helsingin päivälehdissä, useimmissa maakuntien valtalehdissä ja tietysti Maaseudun Tulevaisuudessa julkaistuista kokousraporteista. Vuoden vanhat lupaukset olivat vielä tuoreessa muistissa ja viljelijät kokivat tulleensa petetyiksi.
Hallitusohjelmasta ja varsinkin sen maataloussäästöistä virisi poikkeuksellisen laaja lehdistökeskustelu. Niistä kirjoitettiin niin uutispalstoilla kuin pääkirjoituksissakin koko kevään ja kesän 1995. Myel-maksujen korottaminen sai runsaasti huomiota.
Useat eläkeasiantuntijat kehottivat pitämään tuumaustauon ja varoittivat, että koko Myel-järjestelmän olemassaolo oli joutumassa vaaraan.
Monissa arvioissa epäiltiin, että hallituksen säästötavoite ei ole käytännössä saavutettavissa. Mikäli viljelijät laskevat Myel-vakuutuksen muuttuvan kannattamattomaksi, voi seurauksena olla todellisuudessa järjestelmän alasajo ja vakuutusmaksutulon supistuminen. Voimassa olevat eläkkeet olisi kuitenkin maksettava, ja lasku voisikin käydä kalliiksi yhteiskunnalle. MTK:n silloinen toiminnanjohtaja Markku Nevala esiintyi useissa lehdissä erityisen voimakkaasti. Nevala oli tuolloin myös Melan hallituksen puheenjohtaja.
Hallitus
perääntyi
MTK:n kevätvaltuuskunnan kokoontuessa oli kulunut vain viikko hallituksen nimittämisestä. Kokous sai erittäin laajan lehdistöhuomion. Kokouksen lähetystö kävi kertomassa tuoreelle maatalousministerille, Kalevi Hemilälle, viljelijöiden huolista. Viikkoa myöhemmin Hemilä antoikin ymmärtää, että hallitus on valmis harkitsemaan uudelleen Myel-vakuutusmaksukysymystä vuoden 1996 jälkeiseltä ajalta. Samanlaisia puheenvuoroja alkoi kuulua kokoomuksen suunnalta. Silloinen oikeusministeri Sauli Niinistö sekä tuore sosiaaliministeri Sinikka Mönkäre tyynnyttelivät kesällä 1995 keskustelua.
Keskustelu Myel-järjestelmästä kuitenkin kärjistyi vielä kerran, kun SAK julkisti elokuussa kannanoton, jossa vaadittiin kaiken julkisen tuen poistamista viljelijöiden eläkejärjestelmältä. Maaseudun Tulevaisuus reagoi luonnollisesti kärkevästi.
Hallitus piti vuoden 1996 budjettiesityksessä kiinni 150 miljoonan markan säästöistä vuodelle 1996. Tämä merkitsi alennetun vakuutusmaksun nousua 40 prosentista 49 prosenttiin perusmaksusta. Muilta osin säästöohjelma siirtyi jatkoharkintaan. Uusi alennusprosentti on sittemmin vakiintunut Myel-järjestelmän pysyväksi osaksi, eikä siihen ole enää tehty muutoksia.
Jälkitarkastelussa näyttää ilmeiseltä, että Lipposen ensimmäisen hallitusohjelman säästötavoite Myelin osalta oli epärealistinen ja puutteellisesti valmistelu. Hallituksen kunniaksi on luettava, että tarkempien selvitysten valmistuttua osattiin perääntyä. Samalla Myel-järjestelmän vakavalta kriisiytymiseltä vältyttiin.
Kimmo Eskola
Kirjoittaja on Melan entinen tiedotuspäällikkö ja toimii nykyisin tutkijana."
Lipposen hallituksen ja Vanhasen hallituksen reakointia kun meinaa virheitä tulla.
Lopputulos oli ettei MYEL maksut nousseet.
Mutta on itsenikin tunnustettava että kyllä on MYEL maksut pienet YEL eläkemaksuun nähden.Noin puolet on eroa.
Vanhasen hallitus kävi ensitöikseen neuvottelut Eteläsuomen 141 tuesta,lopputulos oli huono,tuki sovittiin alenevan.Tämä edellinen ei ollut ehkä yllätys,mutta se oli kun alenneettiin 142 tukia myös Pohjoisemmista osista maata.Kepunkin kansanedustajat kävivät kovaa taistelua tukien säilyttämisen puolesta,mutta hävisivät.Eteläsuomen viljelijät näyttivät vähän Vanhaselle säsenkirjoja,niin asia päätettiin että myös huonompien alueiden viljelijöiden tukia alennetaan.142 tuesta ei tarvinnut neuvotella Unionin kanssa,koska asia oli sovittu pitkäaikaiseksi.Tästä kärsivät kaikkein aktiivisimmat viljelijät,joilla on tulojen pudotus ollut todella huomattava,moninkertainen siihen mitä MYEL maksujen nousu olisi ollut jos ne maksut olisi nostettu samalle tasolle muiden eläkemaksujen kanssa.Asialla on ollut myös hyvin lamauttava vaikutus viljelijöihin.
Keskusta on asian myös huomannut maatalouskuntien tuloksista, kun lukevat kannatusprosenttejaan kunnallisvaaleissa.Pudotukset ovat olleet jopa 16% eduskuntavaaleista.
"Ahon hallitus tekikin toukokuussa 1994 yksimielisen periaatepäätöksen maatalouden sopeuttamisesta mahdolliseen EU-jäsenyyteen. Päätös sisälsi 22 toimenpidekokonaisuutta, joista yksi koski eläketurvaa."
Alleviivaten sana yksimielinen, alle vuosi päätöksestä oli kokoomus jo repimässä omaa päätöstään.
Miten onnistut tulkitsemaan tämän;
"Tämä merkitsi alennetun vakuutusmaksun nousua 40 prosentista 49 prosenttiin perusmaksusta."
Näin "Lopputulos oli ettei MYEL maksut nousseet."
Niinkuin tiedät MYEL kuten YEL on yrittäjän omasta tahdosta kiinni kuinka paljon haluaa sitä maksaa.
Myel tulosta maksat eläkevakuutus maksua yli 10%, jos olet palkka työssä palkastasi pidätetään 4.6%,
olenko väärässä näiden lukujen suhteen? jos olen miksi puhut niiden nostamisesta samalle tasolle muiden eläkemaksujen kanssa?
MATA-maksunsuhteen maatalousyrittäjää voi vaikka verra autoon jos sattuu vahinko bonukset laskevat ja maksu nousee, millä muulla ihmisryhmällä on tälläinen bonusjärjestelmä?
TUESTA
Jos muistat komission virkamiesten ihmetelleen miksi Suomessa tarvitaan vakavien vaikeuksien tukea, kun ei ole nykyisiäkään ole käytetty täysimääräisesti.
Ja eikös sitä pohjoisesta muuten lähetelty komissioon sellaisia viestejä ettei 141-tukea tarvita???
Oli miten oli, mutta vähän on tullut tukea kokoomuksen maatalousohjelmalle, olet aika yksin.
silloin vielä kovaa vauhtia,kaikkien piti osallistua lamatalkoisiin,joissa myös onnistuttiin.
Itse maksan myös työntekijöitten eläkemaksuja,ne ovat yli 20%,samoinkuin oma yrittäjäeläkkeeni,sen takia kirjoitan samalle tasollenostamisesta.Työntekijät ainakin mielellään sanovat että eläkemaksut ovat heidän ansaittua palkkaa.
Kyllähän täältä ei mitään sellaisia viestejä ole ilmoitettu ettei 141 tukia tarvittaisi.
Eteläsuomessa on paremmat olosuhteet maataloudelle,sen takia siellä pitäisi pärjätä vähemmällä.
Tehty ratkaisu tarkoittaa sitä että Suomesta loppuu 142 tuki samanaikaisesti 141 tuen loppumisen kanssa.Ainakin jos nykyinen suunta johtaa hallitusta.
kuten näkyy
http://www.etla.fi/suhdanne/Gifl/y07.gif
Sopimus joka tehtiin jotta maataloussopeutuisi eu oloihin sai kokoomuksen ansiosta mennä, vaikka olivat siitä vajaa vuosi aikaisemmin kannattaneet. Sanoisin tuota jo aikamoiseksi takinkäännöksi.
Kokoomuksen mep ehdokkaan vastaus maataluosaiheiseen kysymykseen (radissa) "eiks ne kepulaiset hoida sen"
hallituksen säästötoimenpiteet tulivat täyteen tarpeeseen.
Kyllä Kokoomuslaiset kantavat huolta maataloudesta,onhan siitä näyttöä.Miksi sitten Keskustan kannattajia on siirtynyt nimenomaan maatalouspitäjissä Kokoomukseen?
Liityttäessä Unioniin Eteläsuomi ei päässyt LFA:tuen piiriin,kun Kokoomus oli hallituksessa tämäkin asia järjästyi,nyt on koko Suomi mainitun tuen piirissä.
Mitäs minun pitäisi kommentoida MATA maksua,bonusta näyttää olevan 50%,mistä syystä,en tiedä.En kyllä ole ollut päivääkään millään päivärahalla en MATAsta,enkä KELASTA,jotta voisihan sitä bonusta olla jo jonkinverran kertynyt.
Ei niitä maatalouden puolustajia ole kyllä monta Keskustankaan kirjoittajissa,hoetaan vain että paras,paras,ja sitten pitkä matka tyhjää.
A-alueelle pitää kyllä paikkansa B:llä se oli jo alusta lähtien, mutta etelästä hävisi nuoren tuottajan tuki joka jäi vain pohjois-Suomeen.
LFA-tuen laajennuksen teki virkamiesministeri Hemilä, tästä johtuen vihreätkin voisivat sanoa ihan samaa, "kun vihreät oli hallituksessa tämäkin asia järjästyi" ja mikä tahansa muukin silloinen hallituspuolue, eikö totta?
A- ja B-alueelle oli alussa paremmat investointi tuet kuin mitä oli pohjoisosissa, mutta aikaakaan kun tämäkin "virhe" korjattiin, kun siitä tuli sen verran iso meteli ja niin myös pohjoisosa ne sai. Näillä paremmilla investointituilla piti korjata alenevan tuen aiheuttamaa haittaa.
Suurimman virheen suomalaiset tekivät ´silloin kun eivät reagoineet komission tulkintaan 141-tuesta, tosin E. Liikanen sanoi sen olevan vain komission puhetta jota ei tarvitse ottaa tosissaan.
Niin tämä alkuperäinen kysymys oli suunnattu juuri kokoomuksen suuntaan kuten sen sijaintikin sen osoittaa. Halusin vain tietää onko kokoomuksen maatalousohjelmalla kannatusta sen sisällä.
"Miksi sitten Keskustan kannattajia on siirtynyt nimenomaan maatalouspitäjissä Kokoomukseen?"
Syyn varmaan kyllä tiedät, etsivät vaihtoehtoa paremmasta, mutta en oikein usko että loppujen lopuksi sitä löytyy mistään. Suomi on ollut liian mallikelpoinen ja niin pieni että sillä olisi jotain isompaa merkitystä EU:ssa.
Ja unohtamatta raivauskieltoa mikä tietysti tuntuu tuotantoaan lisäävän ja tehostavan mielestä väärältä. Mutta kun tiedetään rahasumman olevan rajallinen ja jokaisen lisä hehtaarin vähentävän tuen määrää hehtaaria kohden, herää kysymys mitä silloin oikein pitäisi tehdä?
Ja kun vielä unohdetaan mikä oli peruste pitkäaikaiseen 142-tukeen;
"Pohjoinen tuki on rajattu C1-C4 tukialueiden historialliseen tuotannon määrään. Tämä periaate oli edellytys pitkäaikaisen tuen saamiseen. Ehtojen mukaan tuki ei saa lisätä tuotantoa."