Auttamisen matemattiikkaa

Laskinpa huvikseni että kannattaako kuulua kirkkoon jos haluaa tehdä hyväntekeväisyyttä. Otetaan esimerkiksi Helsinkiläinen työssäkävijä, jonka vuositulot ovat 50000e.

Hän maksaa vuodessa kirkollisveroa 448,88 euroa. Summa vaihtelee luonnollisesti jonkin verran kunnasta ja tulotasosta toiseen.

Nyt jos sangen optimistisesti oletettaisiin, että kirkollisverosta 10% menisi hyväntekeväisyyteen, päädytään siihen että n. 50e menisi toisten ihmisten auttamiseen. Oikeasti summa on vielä pienempi.

Jos eroaa kirkosta, jää tuo neljä ja puolisataa omaan taskuun. Jos siitä summasta lahjoittaa esimerkiksi 200e hyväntekeväisyyteen, on auttanut ihmisiä neljä kertaa niin paljon kuin jos olisi tehnyt saman kirkollisveron muodossa.

Sen lisäksi, omaan taskuun jää vielä noin 250e jäljelle. Sillä rahalla voisi viedä vaikka perheen elokuviin ja syömään oikein kunnolla edes kerran vuodessa.

Mielestäni eettinen ja vastuullinen valinta on erota kirkosta ja sitä kaukka moninkertaistaa oma mahdollisuus auttaa hädässä olevia.
8103
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 8

Vanhimmat

Samalla se omaan käyttöön jäänyt 250e auttaa työllisyyttä ja kansantaloutta kerrannaisvaikutuksineen, jos sen käyttää esimerkiksi juuri palveluihin kotimaassa.

Äänestä

Laskuvirhe, koska ihmisten auttaminen ei toteudu vain taloudellisten avustusten muodossa. Työntekijät ja vapaaehtoiset toimivat monin muinkin tavoin ihmisten hyväksi.

Lisäksi kaikki kirkon toiminta, myös auttamistoiminta edellyttää tiloja.

Arvaamattoman suuri merkitys yhteiskunnallemme on sillä, että kirkko on julistanut ja julistaa lähimmäisenrakkauden hyvettä. Sen vaikutuksia ei voida laskea rahassa.

Laskukoneen kanssa eurojaan punnitseva Roope Ankka on avauksen perusteella oman kapeutuneen ajattelunsa vanki.

Äänestä
  • Myös hyväntekeväisyysjärjestöt käyttävät osittain vapaaehtoistyötä, mutta ilman rahaa ei nykymaailmassa pyöri mikään. Edelleen hyväntekeväisyytenä on käsittämättömän tehotonta, jos kirkollisveroista n 1% palautuu hyväntekeväisyyteen ja loput 99% menee piispojen asuntoihin, palkkoihin ja tyhjien tilojen lämmittämiseen. Vaikka 10% kirkkollisveroista laskettaisiin noiden auttamistilojen ylläpitoon, on toiminta silti tehottomampaa kuin suoraan avustus- ja hyväntekeväisyysjärjestöjen kautta.

    Äänestä

  • "Arvaamattoman suuri merkitys yhteiskunnallemme on sillä, että kirkko on julistanut ja julistaa lähimmäisenrakkauden hyvettä. Sen vaikutuksia ei voida laskea rahassa."

    Heh...ja samalla tuottaa niitä "hyveitä" alihankintana kunnille...ja vielä äärettömän tehottomasti :) Siinä sitä "lähimmäisenrakkautta" onkin vaikka muille jakaa :D

    Äänestä


Laskuvirhe. Veron osuudesta auttamiseen meni viime vuonna alle 1% (kts. kirkon omat tilastot), tänä vuonna luku lienee 0%. "Auttamiseen" menevät varat kerätään hölmöiltä erikseen, ja ne menevät kohteeseen 20% tehokkuudella, loput menevät kirkon koneistoon (kts. kirkon omat tilastot).

Äänestä

Kirkko käyttää vuosittain köyhäin taloudelliseen auttamiseen (eli ainoaan auttamiseen mistä köyhälle on hyötyä) alle 0,5% tuloistaan, tämä on sikäli härskiä että sosiaalitoimi antaa köyhille tarkoitettuja varoja kirkolle kaksinkertaisesti eli köyhät eivät saa kirkolta edes omiaan takaisin. Se tarkoittaa että yhtään veroeuroa ei 50 000 euroa tienaavan rahoista käytetä köyhäinapuun.

Kirkolle maksettavasta verosta tasan 0% menee köyhien taloudelliseen auttamiseen.

Äänestä

Järjestöissä toimii satoja tuhansia ihmisiä vapaaehtoistyössä. Monet muutkin järjestöt tekevät hyvää, mutta myös esim.Sosten www.soste.fi jäsenjärjestöt tekevät kohdennettua täsmähyvää monille kymmenille eri kohderyhmille.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


laskukoneen omistaja kirjoitti:

Laskinpa huvikseni että kannattaako kuulua kirkkoon jos haluaa tehdä hyväntekeväisyyttä. Otetaan esimerkiksi Helsinkiläinen työssäkävijä, jonka vuositulot ovat 50000e.

Hän maksaa vuodessa kirkollisveroa 448,88 euroa. Summa vaihtelee luonnollisesti jonkin verran kunnasta ja tulotasosta toiseen.

Nyt jos sangen optimistisesti oletettaisiin, että kirkollisverosta 10% menisi hyväntekeväisyyteen, päädytään siihen että n. 50e menisi toisten ihmisten auttamiseen. Oikeasti summa on vielä pienempi.

Jos eroaa kirkosta, jää tuo neljä ja puolisataa omaan taskuun. Jos siitä summasta lahjoittaa esimerkiksi 200e hyväntekeväisyyteen, on auttanut ihmisiä neljä kertaa niin paljon kuin jos olisi tehnyt saman kirkollisveron muodossa.

Sen lisäksi, omaan taskuun jää vielä noin 250e jäljelle. Sillä rahalla voisi viedä vaikka perheen elokuviin ja syömään oikein kunnolla edes kerran vuodessa.

Mielestäni eettinen ja vastuullinen valinta on erota kirkosta ja sitä kaukka moninkertaistaa oma mahdollisuus auttaa hädässä olevia.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu