"Ympäristönsuojelulain valmisteli ympäristöministerinä 1999–2002 toiminut Satu Hassi (vihr), ja kohutun asetuksen antoi 2003 Anneli Jäätteenmäen (kesk) pätkähallituksen ympäristöministeri Jan-Erik Enestam (r)."
http://www.iltasanomat.fi/paakirjoitus/art-1288747880852.html?pos=ksk-trm-paki-ospu
Pääkirjoitus: Jätevesi kipataan naapurin tontille
Maaseudun pieneläjiä varjostava jätevesiasetus on niin kiusallinen asia, että poliitikot panevat kekseliäisyytensä peliin työntääkseen vastuun asetuksesta naapuripuolueen tyypeille.
Ympäristöministerin vaihtuessa tuli hyvä sauma uudelle keskustelukierrokselle. Vihreiden livistettyä hallituksesta uudeksi ympäristöministeriksi nousi Sanni Grahn-Laasonen (kok), jota kovisteltiin eduskunnassa jätevesiasetuksesta hänen kannettuaan salkkua vasta muutaman päivän.
Grahn-Laasonen heitti pallon viime vaalikauden hallitukselle, jonka ympäristöministerinä toimi Paula Lehtomäki (kesk). Siitä keskusta pillastui. Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa.
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen kirjoitti eilen Suomenmaassa, että uusi ministeri on ”joko tietämättömyyttään tai tarkoituksella yrittänyt kipata jätevedet meidän niskaamme”.
Lehti todisteli parin kirjoittajan voimin, että asetuksen juuret ovat Lehtomäen ministeriyttä varhaisemmassa ajassa. Ympäristönsuojelulain valmisteli ympäristöministerinä 1999–2002 toiminut Satu Hassi (vihr), ja kohutun asetuksen antoi 2003 Anneli Jäätteenmäen (kesk) pätkähallituksen ympäristöministeri Jan-Erik Enestam (r).
Enestam on myöhemmin myöntänyt, ettei hän tiennyt asian kaikkia seurauksia. Ne tulivat ilmeisiksi vasta viime vaalikaudella.
Lehtomäki kirjoitutti 2011 uuden asetuksen, jolla pidennettiin jätevesien puhdistuspakkoa edeltävää siirtymäaikaa. Hän ei kuitenkaan sanoutunut irti lain pääperiaatteista, mikä oli suuri syy keskustan pahaan eduskuntavaalitappioon.
Keskustan hätäisesti kyhäämä Suuren Kohtuullistajan viitta ei oikein istu Lehtomäelle, sillä vuosi 2016 tulee vastaan siinä missä 2014 tuli jo.
Jos maaseudulle olisi jaossa etuja, poliitikot kiistelisivät siitä, kenelle ansio niistä kuuluu. Nyt he kierrättävät mustaa pekkaa. Voitoilla on monta isää, tappiot jäävät orvoiksi.
Huonon lain korvaaminen uudella on mahdollista, mutta miten vaiva ja kulut silloin korvataan niille, jotka ovat jo investoineet omaan pienpuhdistamoon? Tällaisen ongelman ratkaisemiseen voisi suunnata sen energian, joka on mennyt syyllisen etsimiseen.
http://www.iltasanomat.fi/paakirjoitus/art-1288747880852.html?pos=ksk-trm-paki-ospu
Pääkirjoitus: Jätevesi kipataan naapurin tontille
Maaseudun pieneläjiä varjostava jätevesiasetus on niin kiusallinen asia, että poliitikot panevat kekseliäisyytensä peliin työntääkseen vastuun asetuksesta naapuripuolueen tyypeille.
Ympäristöministerin vaihtuessa tuli hyvä sauma uudelle keskustelukierrokselle. Vihreiden livistettyä hallituksesta uudeksi ympäristöministeriksi nousi Sanni Grahn-Laasonen (kok), jota kovisteltiin eduskunnassa jätevesiasetuksesta hänen kannettuaan salkkua vasta muutaman päivän.
Grahn-Laasonen heitti pallon viime vaalikauden hallitukselle, jonka ympäristöministerinä toimi Paula Lehtomäki (kesk). Siitä keskusta pillastui. Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa.
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen kirjoitti eilen Suomenmaassa, että uusi ministeri on ”joko tietämättömyyttään tai tarkoituksella yrittänyt kipata jätevedet meidän niskaamme”.
Lehti todisteli parin kirjoittajan voimin, että asetuksen juuret ovat Lehtomäen ministeriyttä varhaisemmassa ajassa. Ympäristönsuojelulain valmisteli ympäristöministerinä 1999–2002 toiminut Satu Hassi (vihr), ja kohutun asetuksen antoi 2003 Anneli Jäätteenmäen (kesk) pätkähallituksen ympäristöministeri Jan-Erik Enestam (r).
Enestam on myöhemmin myöntänyt, ettei hän tiennyt asian kaikkia seurauksia. Ne tulivat ilmeisiksi vasta viime vaalikaudella.
Lehtomäki kirjoitutti 2011 uuden asetuksen, jolla pidennettiin jätevesien puhdistuspakkoa edeltävää siirtymäaikaa. Hän ei kuitenkaan sanoutunut irti lain pääperiaatteista, mikä oli suuri syy keskustan pahaan eduskuntavaalitappioon.
Keskustan hätäisesti kyhäämä Suuren Kohtuullistajan viitta ei oikein istu Lehtomäelle, sillä vuosi 2016 tulee vastaan siinä missä 2014 tuli jo.
Jos maaseudulle olisi jaossa etuja, poliitikot kiistelisivät siitä, kenelle ansio niistä kuuluu. Nyt he kierrättävät mustaa pekkaa. Voitoilla on monta isää, tappiot jäävät orvoiksi.
Huonon lain korvaaminen uudella on mahdollista, mutta miten vaiva ja kulut silloin korvataan niille, jotka ovat jo investoineet omaan pienpuhdistamoon? Tällaisen ongelman ratkaisemiseen voisi suunnata sen energian, joka on mennyt syyllisen etsimiseen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kuka on Suomen jätevedenkäsittelyn esi-isä? Valtakuntaan on rakennettu hemmetinmoinen systeemi, mikä ei puhdista jätevesiä, vaan siirtelee niitä vain paikasta toiseen hemmetinmoisimpaan hintaan.
Olen kyllä sitä mieltä, että jätevedet on puhdistettava, mutta tuota paljon porua ja maksavaa jätevesisekoilua en hyväksy. Ensin sössi Sassi, sitten sössivät muut. Joku tolkku se pitää olla vaikka onkin veronmaksajan kukakrot hallussa.
Olen edelleen sitä mieltä, että Suomen koko jätevesijärjestelmä on gigaluokan huijaus. Kaikkein röyhkeimmät ja tietenkin tietämättömätkin ilkeävät puhua jätevesien puhdistamisesta. Tyhmyydellä, valehtelemisella ja ahneudella ei näytä olevan mitään rajaa.