Sama hyrinä lienee vallalla ympäri Suomea. Gallupit osoittavat, että toteuttamamme oppositiopolitiikka miellyttää ihmisiä.
Ratkaisukeskeinen lähestyminen riitelemisen sijaan vie ihmisten asioita eteenpäin. Vaikka hallinnon rattaat pyörivät hitaasti, keskustan suunta on eteenpäin.
Ratkaisukeskeinen lähestyminen riitelemisen sijaan vie ihmisten asioita eteenpäin. Vaikka hallinnon rattaat pyörivät hitaasti, keskustan suunta on eteenpäin.
Vastaukset 26
Vanhimmat
puolueemme johdon ideoimia toimintamalleja pitäisi rohkeasti päästä kokeilemaan ja samalla purkaa byrokratian esteitä työllistymiselle ja yrittämiselle.
tulossa!
vaalit !
kotiin..
muuta!
Gallupit osoittavat, että toteuttamamme oppositiopolitiikka miellyttää ihmisiä.
Olen ollut huomaamani, että Sipilän ideoita on otettu esille muissa puolueissa esim. kaikkien puolueiden "alas istuminen", byrokratian purku, asiallinen esiintyminen jne. Juha Sipilä on ehdottomasti eduskunnan sivistynein henkilö.
hallituhöyry alkaa haihtua, siperia opettaa..
"Olen ollut huomaamani" HOH HOH HOOO!
"kaikkien puolueiden "alas istuminen"" Kas kun ei alas astuminen. HOH HOH HOO
heee,,,,,,,,,
huvittaa ?
Olen samaa mieltä kanssasi. Jos kaikki menee käsikirjoituksen mukaan, niin Sipilä ja Väyrynen muodostavat ensi vuonna Suomen politiikan superparin. Sivistyneitä ja asiansa osaavia miehiä kumpikin.
Entäs sitten se kepulaisten hallituspoltiikka, mitä se sitten oikeasti on? Takinkääntöä, nukkumista yön yli ja rahojen kähmintää politiikkojen lihottamiseksi. Miten tuo Liisa Hyssäläkin nyt siellä KELA:ssa on suuna päänä jakamassa rahaa yksityisille terveyspalvelun tuottajille, meni rahat vaikka veroparatiisiin? Ei ihme, että hänen ollessa sosiaali- ja terveysministeriössä ministerinä julkisen puolen terveyspalvelut alkoivat yskimään ja niiden toiminta lamaantui ja lääkärit kaikkosivat yksiyissektorille. Ei pistänyt rikkaa ristiin tässä SOTE-kysymyksessä, vaikka hankaluuksista rummmutettiin. Asetteli huvikseen vain niitä työryhmiä työryhmien perään, että häne itsensä ei tarvinnut korvaansa lotkauttaa sen kahdeksan ministerisvuodensa aikana.
Eli hillukaa vain kepulaiset galluppineen, ei asiat oikeasti muutu kepulaisten johdossa paremmiksi, vaan pahenee ja siitä on näyttöä menneiltä vuosilta. Yleensä jos kepulaiset ovat kokoomuksen kanssa samassa hallituksessa valtakuntamme talousasiat ovat todella kurjassa kunnossa ja niin oli myös Matti Vanhasen II-ostorahaporvarihallituksen jäljiltäkin. Kyllähän sitä mahtipolitiikon ja törsöhuulikepulaisen narskustusta pposition penkiltä saa kuulla, kun ei vastuu päätä pakoita. Jotenkin on tullut sellainen käsitys, että kepulaisilla ei ole minkäänlaista vastuuta valtakuntamme asioista, vaan omien peräkylien pankkopoikien asioista ja niille tukien jakamisesta.
luulevat vieläkin että Keskusta on hallituksessa:-):-):-)
Kepun ideako tämä nyt käsittelyna alla oleva sote on? Sehän on täysin perseestä. Tämä sotehan vie noin 60 prosenttia kunnan budjetista soten päätettäväksi. Mitä virkaa kunnilla enää tämän jälkeen on?
nyt mitä siitä tulee..
Kunnat eivät ole tähänkään asti voineet käytännössä itsenäisesti päättää sote-asioista, koska valtion paragraafit säätelevät vahvasti mitä ja miten pitää tehdä ja millä rahalla. Sitä paitsi esimerkiksi keskussairaaloista on alusta lähtien muodollisestikin päätetty kuntien yhteiselimissä.
Kunnat päättäköön omista asioistaan, niistä jotka ovat kuntakohtaisesti erilaisia koskien muun muassa asumista ja viihtyvyyttä, kuten kaavoituksesta, ympäristönhoidosta, kulttuuriasioista ja liikunta-asioista.
ollut valta miten ja mistä sairaanhoito palvelut on hankkinut, nyt tämä loppuu, siitähän koko Sotessa on kysymys!
Se mikä kuntien alukuperäinen tarkoitus on ollut. Sote on kunnille valtiolta siirretty tehtävä. Ainoat sote tehtävät on aikoinaan kunnilla ollut soisaalituki ja vanhusten hoito,
Sitten on lailla määrätty terveydehoito ja koulutus. Siitä sitten on kunille lastattu aina vain enemmän sote-tehtäviä.1995 jälkeen Lipposen hallitus oikein urakoi tehtävien siirtoja valtiolta kunnille. Samalla leikkasi kuntien valtionosuuksia. Lupasi rahaa tehtävien hoitoon mutta koko ajan vain leikkasi.
Kuntia on todella alastattu uusilla tehtävillä. Sitten haukutaan kunnat kun niiden talous ei kestä tehtävien painetta,.
Ei sairaanhoitopalvelujen hankinnan suunnassa ole liiemmin vaihtoehtoja ollut. Erikoissairaanhoidossa vain lähinnä jossain sairaanhoitopiirien raja-alueilla on käytännössä ollut mahdollisuus harkita, kummasta sairaanhoitopiiristä palvelut ostaa. Mielenterveys- ja kehitysvammapalvelutkin on käytännössä ostettu lähimmästä paikasta, nythän nekin ovat olleet jo pitkään osa sairaanhoitopiirin palveluja. Ainoa todellinen vaihtoehto on ollut siinä, pyörittääkö terveyskeskusta kunnan omin voimin vai muodostaako naapurikuntien kanssa kuntainliiton.
Ymmärrän epävarmuuden, mutta jos homma hoidetaan oikein, potilastasolla ei huononnuksia tapahdu. Pienten kuntien vallankäyttäjiltä menee kyllä valtaa, mutta menköön.
Kansakouluopetuksen järjestäminen tuli kuntien tehtäväksi kylläkin jo 1800-luvulla eli on kuntien alkuperäinen tehtävä. Itse en kyllä näe peruskouluopetusta kovin mielekkääksi kuntatehtäväksi. Samalla kaavallahan se järjestetään kaikkialla.
Höpö höpö
1930 luvulle asti ainakin oli kirkon järjestämä kiertokoulu ja lukukinkerit.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kuusjoen_kiertokoulu
on sairaala, ainoastaa syöpähoidot ostetaan ja kaihileikkaukset, nyt koko klafka lopetetaan...
Olet nukkunut historiantunneilla.
"Vuonna 1898 valtiopäivät ja keisari hyväksyivät piirijakoasetuksen, jonka mukaan kaikki pitäjät oli jaettava koulupiireihin niin, että kenenkään koulumatka ei muodostuisi yli viiden kilometrin mittaiseksi. Kaikilla halukkailla oli oikeus päästä kansakouluun, mutta oppivelvollisuutta ei ollut. Tämä vauhditti koulujen perustamista."
"Vuonna 1886, kahdenkymmenen vuoden kuluttua kansakouluasetuksen antamisesta, Suomessa oli vielä sata maalaiskuntaa, joissa ei ollut kansakoulua. Vuonna 1901 niitä oli enää seitsemän. Lukuvuonna 1900−1901 kansakoulua kävi 34 prosenttia kouluikäisistä maalaislapsista. Kymmenen vuotta myöhemmin osuus oli 51 prosenttia ja oppivelvollisuuden tullessa voimaan 68 prosenttia."
Oppivelvollisuuslaki säädettiin vuonna 1921 ja kuten tuossa artikkelissa todetaan, silloin lasten kansakoulun oppimäärän omaksuminen muuttui pakolliseksi, ja kunnat velvoitettiin entistä tiukemmin perustamaan ja ylläpitämään kansakouluja.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kansakoulu
Joku korpikunnan syrjäkylä saattoi olla 1930-luvullekin asti kiertokoulun (tosin kunnallisen) varassa, mutta harvinaista se oli. Ja mikä olennaista: kuten totesin, kansakouluopetuksen järjestäminen tuli kuntien tehtäväksi jo 1800-luvulla.
oikeassa..