on rakennettava tuulivoimaa? Tätä olen esittänyt jo useamman vuoden ajan. Vesivoima Suomessa on pienten (satoja, yhteisvedoltaan n. 2500MW) voimaloitten tahkoomaa ja sitä kautta pienten vesistöjen kuormana.
Vesistöt kärsivät ylenpalttisista vaihteluista. Yksittäisen vesivoimalan yhteyteen rakennettakoon tuulimylly(-jä) korvamerkkittynä siten, että korkeusvaihtelut vesistöissä minimoituvat.
Suur-Saimaa ei ole 'kansallismaisemaa' (vrt. tuulimyllyt) vesistön kuppaamisen jäljiltä - lähinnä laajennettua vesijättömaata.
Tuulivoimalla EI korvata ydinvoimaa.
Vesistöt kärsivät ylenpalttisista vaihteluista. Yksittäisen vesivoimalan yhteyteen rakennettakoon tuulimylly(-jä) korvamerkkittynä siten, että korkeusvaihtelut vesistöissä minimoituvat.
Suur-Saimaa ei ole 'kansallismaisemaa' (vrt. tuulimyllyt) vesistön kuppaamisen jäljiltä - lähinnä laajennettua vesijättömaata.
Tuulivoimalla EI korvata ydinvoimaa.
Vastaukset 93
Vanhimmat
Vuotos - sitä kai suunniteltiin säätövoimaksi?
Lisätehoa vain 30MW?
toisaalla täällä esimerkki koitereen 'vesijättömaasta ydinvoiman säätövoiman vuoksi' - onko vastaavia esimerkkejä (yhtä karseita) enemmänkin?
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000005152920
Älä nyt kaikkea laita ydinvoiman piikkiin. Noita vesivoimaloita omistavat ja operoivat usein jakelusähköyhtiöt tms., ja asialla ei ole mitään tekemistä ydinvoiman kanssa. Vesivoimaloista otetaan maksimihyöty ydinvoimaloista riippumatta.
Täällä vain on toistamasta päästettyä toistettu, että vesivoima on aivan erinomaista säätövoimaa.
Myönnän tietämättömyyteni asiasta, siksi kyselen.
Olen kerran - vain kerran - käynyt katsomassa imatran kosken juoksutusta, sitä 20minuuttia kestävää. muiden ihaillessa mulla tuli suru puseroon: miksi tuokin koski on kahlittu?
"Vesivoimaloista otetaan maksimihyöty ydinvoimaloista riippumatta."
lain puitteissa? vai eikö mitään korvausvastuuta ole?
Onhan tänä kesänä nähty suurienkin vesistöjen tulvivan. Normaalisti pysytään säännöstelyrajoissa, mutta tolkuttoman suuri tai pieni sademäärä on fordson major-tilanne, jossa ei pysytä aina rajojen sisällä pelaamaan.
On autuasta ajaa vesivoimalaa. Toista on ydinvoimalan kanssa. Varjelkoon, jos ei pysytä jonkin asetetun rajan oikealla puolella.. Lähinnä on ollut kesähelteillä vaikeuksia meriveden poistopuolen lämpötilan kanssa.
Ilmastomuutos tuo mukanaan kaikenlaista. Ehkä vesivoimalat ovat pienimpiä ongelmia tulevaisuudessa.
Sateet kasvaa, lämpötila kasvaa.
Lämpötilan kasvun myötä talvien sähkön kulutus pienenee, kesällä kasvaa (jäähdytys). Lauhdevoimaloiden (ydinvoimalat mukaan lukien) hyötysuhde pienenee. ja tämä pysyy: "Lähinnä on ollut kesähelteillä vaikeuksia meriveden poistopuolen lämpötilan kanssa."
ja paljon, paljon muuta, jota emme ole enää todistamassa.
Yksi muutos on laivojen painolastivesien mukana tulleet eksoottiset ötökät, joista vaeltajasimpukasta on tulossa melkoinen riesa meillekin, lähinnä lämpövoimaloihin.
Kyllä kun tuota juttuas pitempään miettii, siitä löytyy järkeäkin. Mutta vaatii vielä paljon pohdintaa.
Ensimmäinen mieleen tuleva 'punainen lanka', jota jutustasi voisi seurata, olisi hajautettu sähkön tuotanto. Tuulivoimaloiden sijoittaminen sisämaahankin saattaisi hyvin pienessä määrin onnistua, mutta löytyisikö edes tarpeeksi tuulinen paikka?
Pohtia pitää. Pistit vaikean jutun.
Tuulivoimalla korvataan mitä tahansa sähköä tuottavaa laitosta. Nykyisellään suomessa tuulivoima täydentää ydinvoimaa.
""Tuulivoimalan tehot on säädettävissä - alaspäin."
"VTT:n vastaavasta vanhemmasta dokumentisra kävi ilmi, että kovilla pakkasillakin tuotanto on minimissään 3% nimellistehosta."
Tuossahan se suurin ongelma onkin...
Tehoja voidaan säätää, mutta vain alaspäin. Ja vaikka keskimääräinen toteutunut teho on siinä 30 % tienoilla, niin minimiteho on vain 3 %...
Tämä tarkoittaa sitä, että jos tuulivoimasta aiotaan tehdä yksi suurimmista voimanlähteistä, niin tuulivoimaa pitää rakentaa 30 kertainen määrä tarpeeseen verrattuna...
Tämä tarkoittaa, että esim. Inkoon hiilivoimalan kapasiteetti on 1000 MW, koska se on hiilivoimala, ja sen säätö on enemmän kiinni laitoksen käyttäjistä kuin laitoksesta itsestään, niin tuo 1000 MW toteutuu lähes sellaisenaan, mikäli tarvetta ilmaantuu... Keskimääräisen toteutuneen tuoton mukaan laskettuna tuulivoimaa tarvitaan vähintäänkin 4 kertainen määrä, eli nimelliskapasiteettia tarvitaankin 4000 MW...
Mutta jos ei haluta turvautua varavoiman käyttöön talvella, niin se pitääkin korvata minimituotannon mukaan, eli 30 kertaisena... Eli tuulivoimaa tarvitaankin 30'000 MW!
"Lainaten
Kirjoittanut: Safa, 18.8.2004 klo 18.24
itse itseäni:
"Riutunkarissa yhden tuulivoimalan nimellisteho on 1300kW ja viime vuosien keskiarvoksi on tullu käyttötehoksi 280kW
Hintaa kyseisellä laitoksella on ollut 1,35 miljoonaa ?"
30'000 MW / 1.3 MW = 23'077 tuulimyllyä.
23'077 myllyä * 1'350'000 euroa = 31'153'950'000 euroa... Ja käyttökulut päälle."
"Tuulivoimalla korvataan mitä tahansa sähköä tuottavaa laitosta."
Korvataan kyllä, mutta mihin hintaan?
"FIM
Kirjoittanut: Lisäilijä... 6.9.2004 klo 17.05
"23'077 myllyä * 1'350'000 euroa = 31'153'950'000 euroa... Ja käyttökulut päälle."
31'153'950'000 euroa * 5,945 = 185'210'232'750 mk.
"Ja käyttökulut päälle.""
hohhoijakkaa
1000MW? minne?
vrt tanska: huippukuorma jotain 4GW
ei saa 1gw , ei sitten minnekkään
hohhoijakkaa
ai että missä se korvaus sitten on? en tiedä. missä ne kortvattavat ydinvoimalat sitten on? kärrätty pois.
hohhoijakkaa.
joo
Nyt en ihan oikeasti tajunnut tuota viestiäsi. Kysehän oli siitä että jos halutaan korvata tuulivoimalla 1000MW hiilivoimaa (jatkuva tuotto) sitä pitää periaatteessa rakentaa 30.000 MW kapasiteetti, jotta myös talven 3% tuotantotehoilla saadaan tuotettua se 1000MW, eikös?
Ko. kapasiteetti pitäisi levittää tasaisesti koko pohjolan alueelle.
Ps.
Pienenä vinkkinä. Pääsee paljon vähemmällä jos ei yritäkkään ymmärtää Vastaajan aivoituksia. Hän tuskin ymmärtää niitä itsekkään. Mitään logiikkaa niistä ei koskaan löydy. Hän on kertakaikkiaan liian fiksu kirjoittelemaan tavallisille kuolevaisille...
"Kysehän oli siitä että jos halutaan korvata tuulivoimalla 1000MW hiilivoimaa"
Ei ollu.
Kyse oli pienen vesivoimalan rinnalla olevista tuulivoimaloista.
"Ei ollu."
Vertaapa tuota edellisiin sanomiisi:
"Jutussas on kyllä järkeä
Kirjoittanut: Vastaaja 28.10.2004 klo 16.08
....
Tuulivoimalla korvataan mitä tahansa sähköä tuottavaa laitosta."
Eikö Inkoon (1000 megawatin) hiilivoimala ole "mikä tahansa sähköä tuottava laitos"?
Miten suuri osa sähköstämme tuotetaan vesivoimalla? Entäs tuulivoimalla?
Liittyykö nämä keskustelu jollain lailla ydinvoimaan?
Meni ihan väärään paikkaan viesti ja kirjoitusvihrekin vielä.
viestissäsi oli lainauksia, joilla nyt ei ollut mitään tekemistä tämän keskustelun kanssa - en viitsi vaivautua sitä hakemaan. pani yököttämään sen aivan selvä irrallisuus keskusteltavasta aiheesta. olit - paremmin irrallisuuden peittääksesi - jättänyt huomiotta ehkä ilmeisesti suurella vaivalla laatimiasi laskelmia turhiksi tekemän mainintani 'tätä mykyä tuulivoima suomessa täydentää ydinvoimaa'. kaikki mokoma vaivannäkö vain päästäksesi esittämään ihme laskelmias, jotka nyt ei taida tässä yhteydessä ketään muuta kiinnostaa. toisessa yhteydessä ne vois kiinnostaakki.
että silleen. kyllähän jos sähköstä puhutaan ilman mitään rajoja, voidaan puhua vaikka kissasta. joku tolkku kuitenkin. ehdotan, että avaat uuden keskustelun sinua niin kovin kiehtovasta aiheesta.
" olit - paremmin irrallisuuden peittääksesi - jättänyt huomiotta ehkä ilmeisesti suurella vaivalla laatimiasi laskelmia turhiksi tekemän mainintani 'tätä mykyä tuulivoima suomessa täydentää ydinvoimaa'."
Nyt minä en ymmärrä, kumoaako tuo "tätä mykyä tuulivoima suomessa täydentää ydinvoimaa", seuraavan väittämän:
"Kirjoittanut: Vastaaja 28.10.2004 klo 16.08
....
Tuulivoimalla korvataan mitä tahansa sähköä tuottavaa laitosta."
Siis sinä sanoit, että tuulivoimalla voidaan korvata mitä tahansa sähköä tuottavaa laitosta, onko tämä totta vai ei?
Ottaen huomioon, että se sama teksti on tuolla edelleen päivämäärien ja kellonaikojen kanssa, ja kaikenlisäksi kirjoittaja on rekisteröitynyt, niin tuon lausunnon kieltäminen tuntuu melkoisen vaikealta, ellei mahdottomalta, joten oletan, että voimme olla samaa mieltä siitä, että olet noin sanonut.
Mutta sitä en ymmärrä, että miten tämä kohta:
"Nykyisellään suomessa tuulivoima täydentää ydinvoimaa."
Vaikutta tähän:
"Tuulivoimalla korvataan mitä tahansa sähköä tuottavaa laitosta."
Nykyisellään... jne. OK, selvä juttu, eli tällä hetkellä tuulivoimalla ei korvata paljon mitään, se vain lähinnä täydentää, ei mitään ihmeellistä...
Tuulivoimalla korvat... jne. Eikö tämä tarkoitakaan mitä siinä sanotaan? Eikö tämä tarkoita sitä, että tuulivoimalla voidaan korvata mitä tahansa sähköä?
Eikö se tarkoitakaan sitä, että tuulivoimalla voitaisiin korvata mikä tahansa hiilivoimala? Eikö se tarkoitakaan sitä, että sillä voitaisiin korvata vaikkapa Inkoon hiilivoimala?
Kerro minulle, miksi tuo esittämäni laskelma ei liity esittämääsi väittämään.
Etkö tarkoita mitä sanot?
" joku tolkku kuitenkin."
Eikö sinun esittämiäsi väittämiä saa kritisoida?
"sen aivan selvä irrallisuus keskusteltavasta aiheesta."
Onko sinun oma väitteesi selvästi irrallaan keskusteltavasta aiheesta?
tuulivoimalla tehdään sähköä.
tuulivoimalla ei korvata mitään periaatteella 'tatvitaan tämän verran'.
tuulivoimalla korvataan mitä tahansa koska mitä enemmän tuulivoimaa tuotetaan, sitä vähemmän muuta tuotantoa tarvitaan
ei pitäisi olla mitenkään liian vaikeaa ymmärtää.
saan vatsanväänteistä vääntelyistäsi. yäk
"tuulivoimalla ei korvata mitään periaatteella 'tatvitaan tämän verran'"
Mutta jos kuitenkin "tarvitaan tämän verran", ja hiilivoimala tuottaa juuri sen, niin milläs sen hiilivoimalan sitten korvaat? Tuulivoimalla vai? Juurihan sanoit, ettei sillä korvata mitään?
Eli kerropa sinä sitten, että millä saadaan tuotettua se "tämän verran", että saataisiin ajettua se hiilivoimala lopullisesti alas.
Korostan vielä, etten tarkoita sitä, että minä vastustaisin tuulivoimaa, päinvastoin, minun mielestäni sitä pitäisi rakentaa lisää, ja paljon. Mutta kuten itsekin sanoit, sillä ei korvata mitään periaatteella tämän-verran-pitää-saada. Joten se "tämän verran" pitää löytää jostain muualta.
En sanonut ettei korvata mitään. Päinvastoin: sanoin että tuulivoimalla korvataan mitä vaan. Pitänee avata oma juttu aiheesta.
Suomesza on yli 600 000 asuntoa sähkölämmityksellä. Niitä rakennettaessa ei varmaan huudeltu kovinkaan isolla äänellä: tarvitsemme tämän verran paikallista lämpöenergiaa. Miksi ei? Siksi, että oli olemassa ydinvoimaloita, joita ei rakennettu siksi, että jossain tarvitaan tämän verran sähköä, vaan siksi, että kun me tätä sähköä tuotetaan, joku sen myös ostaa. Lyhyesti: tuhlausta, kuten kaikki voi nähdä.
"En sanonut ettei korvata mitään. Päinvastoin: sanoin että tuulivoimalla korvataan mitä vaan."
Mutta jos sillä ei voi korvata yhtään mitään tyyliin "näin paljon tarvitaan", niin sitten ei yhtään ainoaa voimalaa voida purkaa tuulivoiman takia.
Huomaa tässä, että en missään vaiheessa väittänyt, ettei se vaikuttaisi niiden voimaloiden käyttöasteisiin mitenkään.
Huomautan myös, että en ole vastustamassa tuulivoimaa. Päinvastoin, sitä pitäisi rakentaa lisää, ja paljon.
Mutta toisin kuin sinä, minä suhteutan tuulivoiman merkityksellisyyden oikeisiin mittasuhteisiin. Ts. ajattelen asioita realistisesti.
"Suomesza on yli 600 000 asuntoa sähkölämmityksellä. Niitä rakennettaessa ei varmaan huudeltu kovinkaan isolla äänellä: tarvitsemme tämän verran paikallista lämpöenergiaa. Miksi ei?"
Ehkäpä noilla asuntojen rakentajilla ei ollut mitään tapaa "huudella kovin isolla äänellä, että tarvitsemme tämän verran lämpöä"....
Ehkäpä suuri osa näistä rakentajista joutui vain tekemään yksinään valintoja... Ehkäpä ainoat vaihtoehdot olivat: Öljy, pelletti, sähkö, halko ja ehkäpä myös lämpöpumput...
Kuten varmasti monet tietävät, niin puulämmityksessä on monia ongelmia, kuten se, että lämpöä ei ole, jos lämmittäjä ei ole lämmittämässä... Tämä tarkoittaa mm. sitä, että jokaikinen päivä (talvisin) on jonkun käytävä lämmittämässä pannua. Tämä rajoittaa elämistä, ei voi tuosta noin vaan lähteä jonnekin pariksi päiväksi, ellei järjestä lämmitystä jollain tavalla... Karjatiloilla tämä ei välttämättä ole mikään ongelma, sillä niillä pitää jokatapauksessa olla joku aina paikalla.
Toinen vaihtoehto voisi olla jonkinlainen sähkövarmistus...
Öljy onkin sitten taas niitä fossiilisia, eikä sitä voi suositella oikein kenellekään. Päinvastoin, öljystä pitäisi pyrkiä eroon.
Pelletti on ehkäpä hyvä öljyn korvike... Ja käy jos esimerkiksi entinen lämmitysjärjestelmä oli öljylämmitys, tai puulämmitys...
Mutta öljyä, pellettiä ja puulämmitystä yhdistää yksi tekijä: tila.
Kaikki nuo vaihtoehdot vaativat pannuhuoneen. Pannuhuone tarkoittaa lisää käyttökelvottomia neliöitä rakennukseen. Joko pannuhuone pienentää elintilaa, tai suurentaa rakennusta. Lisäksi polttoaine pitää varastoida. Tämä vaatii puolestaan varastointi tilaa.
Puu on siitä hyvä, että halko säilyy parhaiten harvasti laudoitetussa liiterissä, tai vastaavassa... Joten varaston rakennus- ja ylläpitokulut ovat suhteellisen alhaiset.
Pelleteistä ja vastaavista en tiedä... Varastotilaa tarvitaan, mutta en osaa sanoa minkälaista, joten ohitan sen... Joka tapauksessa pelletit tarvitsevat katettua varastotilaa, ja omat siilot.
Öljy on ehkäpä hankalin varastoitava. Öljy voi nimittäin jähmettyä, jos tulee liian kylmä. Tämän vuoksi usein öljysäiliö onkin sijoitettu sisätiloihin... Se on hyvä ja toimiva järjestely. Mutta valitettavasti siihenkin tuhlaantuu tilaa... Ja kaikenlisäksi se on lämmintä tilaa.
Sähkölämmityksellä on monta hyötyä...
1: Ei vie tilaa.
2: Rakennuskustannuksiltaan halpa.
3: Lämmönsäätö on teknisesti yksinkertaista ja helppoa. Energiaa käytetään vain silloin kun sitä tarvitaan. Mitään tyhjäkäynti tehoja ei ole.
4: Materiaalitehokkuus. Nykyään useimmissa kotitalouksissa on jo muutenkin sähköt, joten sen takia ei tarvita mitään ylimääräistä infrastruktuuria. Ja sähkölämmittimet eivät tarvitse paljon muitakaan apulaitteita, korkeintaan jonkinlaisen ohjauskeskuksen. Lämmittimet itsessään ovat monessakin mielessä yksinkertaisia. Eikä niiden tekemiseen kulu paljon materiaaleja. Ja siten lämmittimien tuottamiseen kuluva energiakin on minimaalinen.
Lämpöpumpuista ei ole ainakaan minun tietääkseni vielä kauhean paljon pitkän aikavälin kokemusta, ja rakentamiskustannukset ovat huomattavasti korkeammat kuin monella muulla järjestelmällä... Ehkäpä potentiaalia löytyy, ja ehkäpä tulevaisuudessa järjestelmät yleistyvät. Toistaiseksi ne ovat, ainakin useimmille, uutuuksia, ja siksi niihin suhtaudutaan tietyllä varovaisuudella. Varovaista suhtautumista voidaan selittää myös, rehellisesti sanottuna, ymmärtämättömyydellä... Tavallinen matti-meikäläinen ei yksinkertaisesti ymmärrä niiden toimintaa, joten niitä voidaan senkin takia pitää arveluttavana.
Kaukolämpö on sinänsä ihan mukava asia, mutta sitä ei kannata siirtää kovin pitkiä matkoja, ja siksi sitä ei olekaan saatavilla kuin hieman tiheämmin asutuilla alueilla, eikä aina sielläkään.
Toisekseen... Suuri osa pienemmistä kaukolämpölaitoksista käyttää polttoaineenaan raskasta pölttoöljyä, joten vaihtoehdon ympäristöystävällisyyttä voidaan monissa tapauksissa pitää kyseenalaisena.
Hake-kaukolämpöä toki kannattaa suosia.
"Lyhyesti: tuhlausta, kuten kaikki voi nähdä."
No se energia tarvittiin kuitenkin. Ja tuskimpa kukaan yksittäinen rakentaja ajattelee todella niin vaikeasti, että "joo nyt kun on se uusi ydinvoimalakin jauhamassa sitä sähköä, niin empäs laitakaan mitään pelletti-lämmitystä vaan sähköä sen olla pitää"...
Enkä minä ainakaan ole havainnut mitään kauhean suurta muutosta missään, vaikka sähkönhintakin on noussut, ja monet sitä kiroilevat... Joten ehkäpä hintataso-vaikutuksellakaan ei voida täysin selittää sähkölämmityksen suosiota.
"ydinvoimaloita, joita ei rakennettu siksi, että jossain tarvitaan tämän verran sähköä, vaan siksi, että kun me tätä sähköä tuotetaan, joku sen myös ostaa."
Tuskin kukaan tuhlaa sähköä vain siksi että sitä on olemassa. Sähköä käytetään siksi, koska ihmiset haluavat kaikkea sitä mitä sillä voidaan tehdä. Televisiot ja tietokoneet eivät muuten ole se pienin kuluttaja kun sähköä jaetaan...
Ja tässä minäkin istun CRT-näytön äärellä kauhistellen sen energian kulutusta... Periaatteessa olisin voinut ostaa myös vähemmän kuluttavan LCD-näytön, mutta sen näytön hinnalla olisin voinut ostaa suurinpiirtein kaksi tälläistä tietokonetta... Lisäksi olen itse havainnut, että Digi-ana-digi-muunnos ei toimi merkkitilassa kovin hyvin... Monille siitä ei ole haittaa, mutta minä kuitenkin tarvitsen välillä sitäkin...
Ja olen melko varma siitä, että useimmat tälläkin palstalla, mielipiteistään huolimatta, katsovat viestejä vanhan kunnon katodi-säde-tuubin pinnalta...
Ja lopuksi voisin todeta, ettei maailmasta ole tietenkään se paljon puhuttu parantamisen vara vieläkään loppunut. Joka päivä tehdään paljon ratkaisuja, isoja ja pienempiä. Näistä ei suinkaan kaikki ole oikeita ratkaisuja.
Aina pitää pyrkiä parempaan, mutta kaikkia ongelmia ei voida ratkaista kerralla.
Tämän päivän suurinpiin ongelmiin kuuluu fossiiliset polttoaineet. Ei suinkaan ydinvoima.
Tuulivoimalla voidaan jonkin verran vähentää hiilivoima-riippuvuutta, mutta ei koskaan, ei parhaimmissakaan oloissa poistaa. Ellei energian varastointia voida järjestää... Nykytekniikalla varastointi kuluttaa energiaa niin paljon, ettei se kannata.
Ydinvoima on todellinen vaihtoehto hiili-perusvoimalle.
Muitakin toki pitää käyttää. Ja vaihtoehtojen kehittelyä on jatkettava.
ihan yleisesti: tuulivoimaa käytetään muun energian kanssa. ei se mikään yllätys pitäisi olla kenellekkään. tällä hetkellä se suomessa on lähinnä ydinvoiman rinnalla, siis suomessa.
tuulivoimaan pätee ihan sama kuin muihinkin energiamuotoihin: mitä enemmän sillä tuotetaan sähköä, sitä vähemmän tarvitaan muuta tuotantoa - loppuosan voi ymmärtää näin: sitä enemmän korvataan muuta tuotantoa.
aattelin olla tällä kertaa vaivaamatta enempää, että toi menisi varmasti läpi.
"tuulivoimaan pätee ihan sama kuin muihinkin energiamuotoihin: mitä enemmän sillä tuotetaan sähköä, sitä vähemmän tarvitaan muuta tuotantoa - loppuosan voi ymmärtää näin: sitä enemmän korvataan muuta tuotantoa."
Huomautan ihan alkuun, että en ole missään vaiheessa väittänyt, etteikö tuulivoimasta olisi mitään hyötyä, tai että sitä ei pitäisi rakentaa.
Mutta se mitä olen yrittänyt selittää on se, että toisin kuin monet muut tuotantomuodot, tuulivoima on kovin epäluotettava. Koskaan ei tiedä mitä huomenna tulee ulos. Jopa seuraavan tunnin tuotannon ennustaminen on epävarmaa.
Jos tuulivoimalaa verrataan mihin tahansa höyryvoimalaan, niin ero on selvä. Höyryvoimala pystyy tuottamaan 100 % nimellistehostaan silloin kun sitä tarvitaan. Tuulivoimala tuottaa keskimäärin jotain 30 %, joskus enemmän joskus vähemmän... Ihan miten sattuu.
Tämän vuoksi tuulivoimalan tuottamaan energiaan ei voida luottaa, ja hetkessä muuttuva tuotanto asettaa tiettyjä vaatimuksia niille varavoimaloille minkä pitäisi kompensoida tuulivoiman heilahteluja.
Tuollaisen varavoimalan pitää voida reagoida viimeistään muutaman tunnin sisällä. Tämä tarkoittaa sitä, että mikäli varavoimala on höyryvoimala, sen pitää jatkuvasti tuottaa jonkin verran. Tämä siksi, että kylmäksi päästetyn höyryvoimalan ylösajo kestää aivan liian pitkään.
Tämä tekee tuulivoimasta varavoima-riippuvaisen. Tuulivoima tarvitsee myös jonkin sortin "apuvoimaa" myös silloin kun tuulivoimalat tuottavat yli keskiarvojen... Pahimmassa tapauksessa tuulivoimaloita joudutaan jarruttelemaan jotta varavoimalat voitaisiin pitää lämpiminä.
Tämän vuoksi tuulivoima ei sovellu perusvoiman tuottamiseen. Tämä ei tarkoita sitä, että tuulivoima olisi täysin kelvotonta. Mutta tuulivoimalla on tietyt rajoitteet, eikä niitä ainakaan nykytekniikalla voida mitenkään kiertää.
Tuulivoimalla voidaan jonkin verran alentaa muiden voimaloiden käyttöasteita, mutta siihen se sitten jääkin. Tarvitaan jotain muuta todella korvaamaan sitä muuta kapasiteettia. Ne tuulivoimalat ovat hyvä asia, mutta niiden rinnalle tarvitaan jotain muuta kuin hiilivoimaa.
Korostan vielä, että minä en vastusta tuulivoimaa. Minä vastustan lähinnä hiilivoimaa. Vastustan hiilivoimaa huolimatta siitä käytetäänkö sitä ydin- vai tuuli-voiman rinnalla. Kummassakin tapauksessa poltetaan fossiilista hiiltä.
Hiilivoimaloiden käyttöasteet pitää saada mahdollisimman alas, ja mikäli sillä ei vaaranneta sähkön saatavuutta, niin hiilivoimaloita pitää purkaa. Tämä on tulevaisuuden kannalta välttämätöntä.
samaa huoltoreserviä joka ylläpitää vesimyllyn toimintaa, voidaan käyttää ohessa pyörivän tuulimyllynkin huoltoon ja valvontaan.
Pieniä vesivoimaloita on paljon - pitkin Suomen vesistöjä.
Vesivoimalat ovat paljolti vanhaa tekniikkaa, joissa elektroniikkaa on tavallisesti hyvin vähän.
Tuulivoimalat puolestaan ovat pullollaan viimeistä huutoa olevaa huipputekniikkaa, tietokoneineen, ohjelmoitavine automaatioineen yms.
Taitaa vesivoimalan monttööri olla ns. huuli pyöreänä kun kurkistaa tuulivoimalan pellin alle.
yksinkertainen laite. Ensimmäiseni Cosmac/Telmac ynnä muut suunnittelemani että tekemäni korttikoneet - ...
Karkeasti sanoen - jos vihreä ledi vaihtaa värinsä punaiseksi otat ja vaihdat uuden kortin tilalle.
:)
Siihen kun laitetaan rinnalle uusinta Siemensin automaatiota, pitääkin olla varsin hyvin koulutettu, jotta siihen kannettavan tietokoneen kiinni laitettuaan tietää mitä pitää/voi tehdä.
punaisesta ledistä onkin tieto kiirinyt jo pääpaikalle - eleei netti ole kaatunut? - ja kyläkauppias-postivirkailija-mylläri käy vaihtamassa kortin uuteen.
Postissa tulee uusi ROM-palikka, jonka kyläkauppias vaihtaa samanvärisen tilalle automatiikkakaappiin. Niin yksinkertaista se on!
"Pieniä vesivoimaloita on paljon - pitkin Suomen vesistöjä."
Näin on, mutta on kaksi asiaa, mitkä kannattaa huomioida:
1: Noiden pienten tuotto on melko vähäinen, vaikka yhteenlaskettuna...
2: Niillä ei yleensä ole varasto-altaita. Vettä on silloin kun sitä vain sattuu olemaan, ja silloinkun on, niin sitten se päästetään kulkemaan joko turbiinien tai hukkaluukkujen kautta. Mutta varastoja ei ole.
Ts. pienet vesivoimalat ovat suurinpiirtein yhtä paljon säiden armoilla kuin tuulivoimalatkin...
Otas joku esimerkki vesivoimalasta ja sen säätötarpeesta; elävästä elämästä.
Mun mielestä ei onnistu ilman paikallista chp-tä. Lämpöä saatais siinä sivussa.
Ajetaan mahdollisimman suurella teholla pitäen yläpuolisen vesistön pinta säädetyissä rajoissa. Käytännössä vakiona, Päijänteen juoksutuksesta riippumatta, jotta minun laiturini pysyy vaaterissa.
Epäilemättä laiturisi on vesistön toiseksi tärkein laituri - vaaterissa pitää pysyä ja siitä pudotessa pitää pään kastua :)
Kattelin Ahvenkoskea. En löytänyt, mutta tämmönen ihan kiva juttu sattu löytyyn:
http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=1351&lan=fi
Näpäytä pykälää Kotkan vasemmalta puolelta.
Sieltähän se löyty. Virtaama jotain 200m3 sekunnissa.
Paljonko voimalasta saa megawatteja?
Taitaa olla vähän alle, täysillä ajettaessa.
Siellä on lähes aina pieni nahistelu juoksutuksen jakautumisesta Kotkan haaran ja tämän läntisen haaran välillä. Kotka yleensä vetää pidemmän korren, mutta nyt vettä riittää kumpaankin haaraan.
Läntisessä haarassa on toinenkin voimala, Ahvenkosken 'rinnalla', Klåsarö. Teholtansa n. 7 MW.
Tuo 20MW menee siis suurin piirtein koko ajan. Paljonko siellä on kulutusta? Tuuleeko sen vertaa, että myllyn siivet liikkuu?
Ahvenkoski näyttää olevan kalastuspaikka. Lisäksi Helsingin Energialla taitaa olla sormensa pelissä sielläkin:
"Vesioikeuden velvoittamaa vuosimaksua maksetaan Vuosaaren voimalaitosten osalta 850 euroa. Kymijoen voimalaitoksista Klåsarö ja Ahvenkoski maksavat 50 000 euron kalatalousmaksua,"
http://www.helsinginenergia.fi/vuosi2003/ymparisto5.html
Voi olla että noista kulutustiedoista löytyy enemmän tietoa HE:n sivuilta.
Kai siellä tuulee tarpeeksi, kun melko lähelle, Pyhtäälle ovat suunnitelleet suurella riidalla tuulivoimaloita.
IVO omisti tuon laitoksen vähän aikaa, mutta myi sitten eräässä rytäkässä Hesan Energialle.
Suomen sähköverkko onkin suunniteltu keskitettyä tuotantoa ajatellen. Siitä seuraa se, että esim. Ahvenkosken tuotannon paikallinen hyödyntäminen on vaikeaa; kriisitilanteissa pitäisi olla valmiudet nopeasti kytkeytyä paikallisiin tuotantolaitoksiin. Silloin tuuli- ja vesivoima yhdessä turvaisivat sähkön perustuotannon ja paikallista chp:tä voisi käyttää säätövoimana.
Mutta eihän Pääoma noin halua toimia.
Pääosin siirtoverkko suunniteltiin IVOn monopoliaikaan, ja tarkoituksena on varmistaa sähkönsyöttö joka puolelle, vaikka osa verkosta olisi poikki.
Nykyisinhän tulee sakkoja liian pitkistä katkoksista, joten kyllä perusideana on toimittaa sähköä ilman häiriöitä.
Jopa olisi aikoihin eletty.
Ajatusleikki:
Koko valtakunnan sähköverkko sanoo tök. Miten pian Ahvenkoskelaiset saavat sähköä? Riittääkö paikallinen tuotanto edes perusturvallisuuteen?
Myrskyjä nuo kriisit ovat tähän asti olleet.
Kyllä sinne Ahvenkoskellekin tulee 20 kV:n linjoja useammasta kuin yhdestä suunnasta.
Joskus ukkosmyräkän jälkeen olen ihmetellyt kun sähkökatkot ovat vain muutaman tunnin mittaisia, vaikka puita on kaatunut kuin heinää.
Ajatusleikki: koko Suomen valtakunnnan verkko on pois pelistä yhden vuoden ajan.
Kuinka pian Ahvenkoskelaiset saavat sähköä OMILTA tuotantolaitoksiltaan?
Jos muuntajia saa normaalisti, alle viikossa. Kuluttajia pitää saada verkon perään sen verran että turpiinin käyttö onnistuu, arviolta ainakin pari MW.
Minä en tiedä heidän todellista tilannettaan. Homma menee näin, jos lähdetään siitä, että koko tuotanto menee 110 kV:n verkkoon.
Olin kuvitellut, että homma hoituu jonkinlaisella manuaalisella kytkennällä ihan suit sait.
Lienen aina vaan liian sinisilmäinen. Ei noin helpolla tuottajan vaihdolla luoda riippuvuutta isoon bisnekseen. Paikallisten laitosten ulkopuolisten omistajien etu on kaikki kaikessa.
joo
Voimalaitos ja paikallinen jakeluyhtiö ovat eri asioita. Kymenlaakson Sähkö omistaa jakeluverkon tuollakin. Se hankkii sähkönsä 'fyysisesti' muualta.
Toki ahvenkoskelainen voi ostaa energian Hesan Energialta, jolloin sen voi kuvitella tulevan läheisestä vesivoimalasta.
Voimalaitos, jonka näet joka päivä vieressäsi, tuottaa sähköä jollekin muulle kuin sinulle.
Sinä saat sähkösi jostain muualta kuin voimalasta, joka on asuntosi vieressä.
Kun yhteys tähän 'johonkin', jolta saat sähkösi, menetetään, menetät yhteytesi vieressäsi olevaan voimalaan ja joudut olemaan ilman sähköä.
Tehokasta?
Tällaiseen systeemiin on ajauduttu vuosikymmenten saatossa. Tuonkin voimalan omistajia ovat olleet vakuutusyhtiöt ym.
Jakeluyhtiö puolestaan on laajentunut hiljalleen, ja nyt tilanne on tuo kertomani.
Se, että sähköjen saanti kestäisi niin kauan, on tietenkin vain tekniikan ongelma.
En tosin tiedä, olisiko sitä ongelmaa, ainakaan noin pahana, jos tuotantolaitosten omistajat ja sukulaiset asuisivat paikkakunnalla. Kyllä he vähän katsoisivat omankin mukavuuden perään.
Tanskan verkossa ei tällaisia ongelmia ole. Paikallinen tuotanto menee ensisijaisesti paikallisen kulutukseen.
Tanskan tuotanto perustuu melkein kokonaisuudessaan hiilivoimaan. Verovaroin tuetaan tehotonta tuulivoimaa. Sähkön kuluttajahinnat ovat taivaissa.
Saastuttavimmasta sähköstä maksetaan korkeaa hintaa. Sekö malliksi?
Onko Suomen verkko sellainen, että joka paikassa saisi varautua muutaman päivän kytkentäaikaan (kuten Ahvenkosken tapauksessa arvelit)?
Mitä ne kytkinlaitokset sähköverkossa ovat?
Itse olen asunut vuosikymmenet voimalaitoksen vieressä. Ennen voimalaitokselta sähköt tulivat suoraan lähiympäristöön, jonka lisäksi ylijäämä työnnettiin valtakunnan verkkoon. Tämän johdosta sähkö heitteli rajusti, koska kaikki häiriöt ja katkokset tuotannossa tulivat suoraan kuluttajalle. Käytännössä esimerkiksi tietokonetta ei voinut kytkeä sähköverkkoon. Tilanne onneksi muuttui joitain vuosia sitten. Enää sähkö ei tule suoraan laitokselta vaan normaalisti valtakunnan verkon kautta. Laitos puskee kaiken sähkönsä valtakunnanverkkoon.
Ja jos valtakunnan verkko olisikin vaikka Helsingissä poikki, niin miksi sen pitäisi olla joka puolella muuallakin? Eli vaikka 440kV runkolinjat olisivatkin poikki, niin kyllä tuo 'meidän' laitos syöttäisi silti sähköä siihen lähiympäristöön 110kV linjoja pitkin. En oikein ymmärrä miten koko sähköverkko olisi poikki yhtäaikaa koko maassa?
No siten se tietysti olisi poikki että Vastaaja GP kavereineen haluaisivat näyttää, linjoja katkaisemalla miten haavoittuva verkko jonne tuotetaan sähköä ydinvoimalla on.
miksi ihmeessä pienten vesivoimaloiden yhteyteen pitäisi rakentaa tuulivoimaa?
Erittäin harvoin tuuliolosuhteet ovat paikalla sopivia. Yhteiskäytöstä ei käytännössä seuraisi mitään muuta kuin että vesistön pinta vaihtelisi rajusti. Vesivoimala kahlittaisiin tuulivoimalalle säätövoimaksi. Kukaan ei siitä hyötyisi. Ainoastaan tuulivoimalateollisuus. Häviäjiä olisi lukuisia.
Suuretkin vesivoimalat ovat nykyisin täysin automatisoituja, miehittämättömiä. Ajatus saman porukan käyttämisestä kaatuu siihen.
Toinen puoli on tuo ylempänä puheena ollut vaadittava monitaitoisuus. Käytännössä mahdoton yhtälö.
Mitä ihmeen hyötyä siitä saisi?
En oikein ymmärrä koko tätä keskustelua.
Sitä synenergiaakaan kun ei löydy. Parempi sijoittaa tuulimyllyt muualle, ei väkisin vesivoimaloiden yhteyteen.
että porkkanoita voisi viljellä rautatieasemien yhteydessä...
osallistua keskusteluun jota en ymmärrä?
Mutta - ehkä HE ymmärtävät, jotka asuvat vesistöjen äärellä vesijättömaan vaihdellessa vuodenaikojen ja vesimoimaloitten kuormituksen mukaan. Kun vielä muistaa seikan, että Suomen järvet ovat matalia ja etenkin rannoiltaan,jolloin haitat vesistön NORMAALIIN käyttöön on IVO'sta kiinni - ei niinkään ilmoista.
Monasti täällä esitetään tuulimyllyn pilaavan KANSALLISMAISEMAN, mutta kuitenkaan ei huomioida Suomen järvien rantaviivaa - sitä piisaa mittaustavasta riippuen lähes rajattomasti - rantaviiva on fraktaali.
Painotan: Suomessa on pilvinpimein PIENIÄ aina alta megawatin vesimyllyjä.
Tähän asti olen luullut, että vesivoiman käyttö säätövoimana on enemmänkin haitta luonnolle (veden korkeuden vaihtelu). Aika moukka näköjään ainaki siinä suhteessa, mutta oletettavasti en ainoa sellainen. Ihmisten valitukset veden pinnan vaihteluista on jotenkin ajatellut yksittäisinä mutinoina.
Mun nähdäkseni energiantuotanto pitäisi järjestää niin, että se toimii kriisitilanteissakin. Sitä ajatusta ehdotuksesi kyllä tukee.
Valmiudet sähköntuotantoon kriisiaikoinakin pidetään hyvinä. Jos siirtoverkko ei ole kunnossa, on tilanne käytännössä mahdoton.
Arka kohde yhteiskuntamme toiminnan kannalta kulkee pitkin korpia.
Tuulivoimala siinä vieressä ei parhaimillaankaan parantaisi tilannetta. Pahimmillaan vain pahentaisi sitä. Hyvä jos joku ymmärtää keskustelusta jotain. Normaalijärjen avulla siinä ei ole mitään järkeä.
Ei vesivoimalalla ole mitään velvoitetta että sen on tuotettava tietty määrä kWh/v. Se tuottaa niin paljon kuin pystyy toimilupansa rajoissa. Jos se on säätövoimatuotannossa se tuottaa enemmän rahaa. Toimilupa nimenomaan rajoittaa sitä miten paljon veden pinta saa vaihdella yläjuoksulla ja mitkä rajat virtaamalle alajuoksulla ovat. Mitä ihmeen hyötyä tuulivoimalasta olisi tässä yhtälössä?
"Toimilupa nimenomaan rajoittaa sitä miten paljon veden pinta saa vaihdella yläjuoksulla ja mitkä rajat virtaamalle alajuoksulla ovat. Mitä ihmeen hyötyä tuulivoimalasta olisi tässä yhtälössä?"
.. algebraa ja todetaan, että ranta-asukkaat - JOITA ON HELVETISTI - haluavat viihtyä KANSALLISMAISEMASSAAN, joten LAINSÄÄDÄNTÖÄ on muutettava siihen suuntaan, että vaihtelut MINIMOITUVAT. Arvo se on rannan omistajallakin.
Ottaa seikan huomioon, että VESIVOIMA on levällään pitkin maakuntia. Sopii sinne sijoittaa tuulimyllyjäkin - KRIISITILANNETTA ajatellen?
"Suomessa on pilvinpimein PIENIÄ aina alta megawatin vesimyllyjä."
Löytyykö jostain lista, edes osasta noista?
Hesastaki löytyy Vanhankaupungin vesivoimalaitos, 900MWh/vuosi:
http://www.helsinginenergia.fi/tuotanto/vanhakaupunki.html
Haittoja pitäisi minimoida. Lainsäädäntö on paras tapa tähän. Tästä olemme samaa mieltä.
Tosin jos lainsäädännöllä rajoitetaan pinnanvaihteluita säätövoimakapasiteettia täytyy hankkia jostain muualta. Kaasuturbiinit?
Kysymys kuuluu: Mitä apua vesivoimalan lähelle sijoitetusta tuulivoimalasta on?
Vesivoima on levällään pitkin maakuntaa. OK. Mitä se auttaisi kriisitilanteissa jos vieressä olis tuulivoimaloita? Vesivoimalan vieressä on ihan yhtä hyvä paikka kuin esim että jokaisen bussipysäkin viereen rakennettaisiin tuulivoimala.
VERSAALEILLA on ihan kiva kirjoitella. Olis kiva saada vähän vastauksiakin.
Mikä on pointti??
Voimalan luona on tavallisesti muuntajat ja muut verkon laitteet. Voimalan luona myös tuulimyllyn meluhaitta häviää. Tietenkin jo pelkän huollonkin kannalta vierekkäinen sijainti olisi järkevää.
Voi toki sijoittaa muuallekin, mutta tuossa asioita, jotka puoltaa vierekkäin sijoittamista. Tuulisuus vaikuttaa tietenkin paljon asiaan.
Oletko koskaan nähnyt vesivoimalaa? Ollut lähellä kuuntelemassa?
Se on varsin hiljainen laitos. Taidat sekoittaa sen koskeen tai juoksutukseen? Rautalangasta väännettynä: Vesivoimalaitoksessa kosken äänestä ja veden ylä ja alapuolisesta lämpötilaerosta tehdään sähköä.
Vesivoimalaitoksissa on hyvin pitkälle elektromekaanisia laitteita kun taas tuulivoimaloissa käytetään tehoelektroniikkaa. Nämä laitteistot eivät ole yhteensopivia. Pitäisikö jomman kumman laitteet vaihtaa jotta tavoittelemasi synergiaetu saavutettaisiin? Pitäisikö vesivoimaloihin myöskin asentaa kaiuttimet tuottamaan kaipaamaasi melua?
Kuten kirjoitin aikaisemmin. Mieti ensin. Vasta sen jälkeen lähetät.
Tosin vieläkin vaatii ponnisteluja. Mutta kootaan välillä ajatuksia. Korjaa tai täydennä.
Tätänykyä vesivoiman käyttö säätövoiman aiheuttaa vähintäänkin esteettisiä haittoja koko valtakunnan laajuudella.
Tuulivoimalla voitaisiin tasata veden korkeuden vaihteluita, mutta mielestäni tämän lisäksi paikallinen chp-tuotanto olisi välttämätön.
Edut:
- veden korkeuden vaihteluita voidaan vähentää, koska tuotanto sovitetaan paikalliseen kulutukseen.
- kriisiajan energiahuolto paikallisesti täysin turvattu
Haitat:
- tuulimyllyjen esteettiset ja meluhaitat.
- työllistänee enemmän paikallisia asukkaita => kustannukset kasvaa => kalliimpi sähkö
Kyllä vedellä ajetaan pääasiassa peruskuormaa, kuten nytkin: yli 2 000 MW. Verkon hienosäätöä tehdään vedellä, mutta käytännössä sillä ajetaan niin paljon kuin mahdollista.
Kaikki vesistöt ovat säännöstelyrajojen piirissä. Kun ei sada, putoaa pinta väkisinkin. Ei laskuvesistöjä voi pitää kuivina.
Tuota säännöstelyä harrastettaisiin ilman vesivoimaloitakin. Sateisina vuosina on juoksutus optimoitava tulvavahinkojen välttämiseksi jne.
niin asiat ovat todella huonosti.
Ainoa asia joka on oikein on haitat.
Vedenpinnan vaihtelut tulevat kasvamaan ja kriisiajan huolto on jo hoidettu paikallisesti agregaateilla.
Eikö looginen ajattelu oikein pelaa?
Nyt siis 2000Mw. Paljonko se oli tunti sitten?
Eilen katoin jossain välissä että olis 1800MW. Niin ainaki nyt muistan.
Peruskuorma siis vaihtelee?
Säännöstelystä: kyllähän haittoja arvioitaessa olisi huomattava myös haitat, joita olisi jos mitään säännöstelyä (ihmisen aikaansaamaa) ei olisi ja joet olisi luonnontilassa. Mutta se on utopiaa se.
plää
Vesivoimaa on useilla omistajilla. Kaikki eivät tee mielestään aina hyviä kauppoja, ja säästävät vettään.
Suuruusluokka on kuitenkin nyt tuo. Aivan toinen kuin viime vuonna tähän aikaan.
Vesivoimaloiden etuihin kuuluu vaivaton tehonsäätö. Ydinvoimalat ajavat täysillä jatkuvasti - normaalitilanteessa.
Niin, aika entinen ei koskaan enää palaa..
harvinaisen älykäs kommentti. Paljon korkeatasoisempi kuin sinun mietteesi tuulivoiman ja vesivoiman yhteiskäytöstä.
Ehkäpä sinä vielä yhtenä päivänä opit kuolaamaan?
"Vesivoimaloiden etuihin kuuluu vaivaton tehonsäätö."
siinäpä koko juttu. kenen etu?
Keskustelun avaaja pyrki osoittamaan tämän haitaksi. onnistui.
Katotaanpa haitat uudestaan:
"
Haitat:
- tuulimyllyjen esteettiset ja meluhaitat.
- työllistänee enemmän paikallisia asukkaita => kustannukset kasvaa => kalliimpi sähkö
"
Esteettinen haittahan on se vaihtelevakorkeuksinen vesistö, mutta se haitta ei ole pelkästään esteettinen: luonto kärsii ja ihmisille tulee suoranaisia vaikeuksia. Tuulimyllyjen lisäsähköntuotanto ilman muuta pienentäisi tarvetta vesivoiman käyttöön. Vaikuttaa siltä, että esteettinen haitta ja etenkin käytännölliset haitat ratkaisevasti vähenisi.
Meluhaitta olisi mahdollista tietyillä tuulen voimakkuuksilla. Jos tuulimylly sijoitetaan vesivoimalan läheisyyteen, myllyn ääntä tuskin kukaan kuulee juoksevan veden äänen läpi. Paitsi jos menee kuuntelemaan.
Työllistäminenhän on vain hyvä juttu. Kunta saa enemmän verotuloja työtätekevältä kuin työttömältä ja valtiolta säästyy työttömyyskorvaukset ja niiden sijaan sekin saa veroeuroja. Yksi tuulimylly ei tosin taida työllistää yhtä henkilöä.
Sähkö maksaisi jonkin verran enemmän. Verkon rakenteen vuoksi paikallinen toiminta verkon häiriöiden aikana olisi epävarmaa, eli siihen ei paikallinen tuulivoima auttaisi mitään. On kai odotettava, että sattuu jokin isompi häiriö/kriisi ennenkuin hajautetun tuotannon edut ymmärretään ottaa käyttöön.
Lämpövoimaloiden rakenteita tehonheiluttelu rasittaa, mutta vesivoimaloissa säädellään vain luukkuja tai turpiinin lapakulmia.
haittaa?
2500MW (vesimyllyjen kokonaiskapasiteetti) / 5e6 (kansalaista) = 0.0005MW kansalaista kohti?
Tuolla hintaa voimayhtiöt 'maisemoivat' kansallista omaisuutta - järvimaisemaa?
Uusia vesivoimaloita ei enää rakenneta.
Hassua, kun täällä kaikki monina vuosikymmeninä tehdyt asiat nähdään juuri tapahtuneina. Liki sadan vuoden jutut lyödään samaan kasaan, ja vaaditaan sähköntuottajat tilille siitä.
Onhan puunjalostusteollisuuskin pilannut vesistöt, mutta ei tee sitä juurikaan enää. Siellä pohjasedimenteissä myrkyt kuitenkin ovat, eikä niitä käytännössä pois saa.
vesivoiman lisäämisestä kymmenillä megawateilla olemassa olevia voimaloita tehostamalla. mm. ruoppauksin jne. ..
Näin siis voimaloita omistava taho.
MUTTA - mitäsa se käytännössä tarkoitta? SUUREMPIA 'KANSALLISMAISEMASTA' REVITTÄVÄÄ TUOTTOA RANTA-ASUKKAITTEN KUSTANNUKSELLA - HAITAT KASVAA ENTISESTÄÄN.
Ikäväähän se on, mutta meillä Suomessa runoutta. Kiinassa sai lähteä yli 1 000 000 ihmistä evakkoon suuren vesivoimalan patoaltaan takia. Siinä ei pajon lehtiin kirjoiteltu.
Suo siellä, vetelä täällä. Sähköä tarvitaan lisää, mutta tuotantokapasiteettia ei saisi lisätä. Mahdoton yhtälö.
niin PIENESTÄ määrästä - 0.5kW per kansalainen - on kysymys jolla voimayhtiöt kurittaa monta vertaa suuremmalla HAITALLA.
Mitkään toimenpiteet eivät tähtää vesistöjen kausivaihteluiden tasaamiseen - EIVÄT MITKÄÄN.
Nyt voi lukea sen alkuperäisen viestin ja ymmärtää mihin sillä tähdätään.
Roger?
Minulla teetti viime syksynä suuren työn, kun Sonera veti hautasi valokuitukaapelia kotitilani maille, maantien läheisyyteen. Jälki oli karmeata. Työn teki urakoitsijan urakoitsijan urakoitsija, ja tultiinhan sietä viimein korjaamaan pahimpia paikkoja.
Ei minulle siitä kaapelista mitään hyötyä ole. Työn tekijät ajattelivat, että kyllä näille maalaistolloille riittää, kun oja kaavitaan umpeen. Muu saa jäädä rempalleen.
niin se on muutettavissa - sitä varten on olemassa EDUSKUNTA.
Lain suomalla vallalla on tehty metsissäkin vaikka mitä: ojitettu kaikki pienetkin suot - turhaan. Tehty metsät täyteen metsäautoteitä - paljolti turhaan yms.
Metsänomistajat ainakin kotikylässäni pistivät hanttiin, mutta ei auttanut. Nuo kaikki tehtiin, paljolti urakoitsijoien työllistämiseksi, ja metsänomistajat maksoivat koko lystin.
"Saimaan juoksutusta tehostetaan
Saimaan pintaa pyritään madaltamaan edelleen lisäjuoksutuksilla. Juoksutusta Vuokseen lisättiin maanantaina vielä 50 kuutiolla sekunnissa.
Lisäjuoksutuksella pyritän erityisesti varautumaan keväällä lumen sulamisesta aiheutuvaan tulvauhkaan.
Saimaalla aloitettiin lisäjuoksutus jo elokuussa. Nyt juoksutusta lisättiin 800 kuutiometristä 850 kuutiometriin sekunnissa.
Tähänastisesta lisäjuoksutuksesta huolimatta vesi Saimaalla on noussut. Se on nyt 54 senttiä ajankohdan pitkäaikaisen korkeuden yläpuolella."
14:24 1.11.2004 http://www.lansi-savo.fi/
Henkilö joka kirjoittaa alla olevaa tekstiä kyselee ja kartoittaa sähkönsiirtoverkon heikkouksia ja ylösajoaikoja. Sähkönsiirtoverkkohan on tunnetusti keikkein haavoittuvin osa energiataloutta.
En hämmästyisi ollenkaan jos tiettyt valtion tahot kolkuttelevat hänelle tietolähteinä toimineiden ovia kun ensimmäinen suurjännitetolppa kaatuu...
"Kirjoittanut: Vastaaja 29.10.2004 klo 12.34
Se Das Kapital-teksti kuvasi tämän hetken tilanteen paremmin: yhtiöiden omistajat ei enää ole paikkakunnan porhoja, jotka tajusivat, että hänen ja asukkaiden edut olivat jossain määrin yhtenäiset. Yhtiöt omistaa Pääoma.
Tätä aikaa kestää aikansa. Sitten tulee uudet kujeet. Joku veti välistä isot rahat.
>>Yhteiskunnat elävät keisarin uudet vaatteet -illuusiossa: vapaiden markkinoiden ideologian ja globalisaation avulla ihmiskunta on valjastettu rahan tavoitteluun omistautuneiden yhtiöiden orjuuteen. Talousjärjestelmässä mitataan kaiken arvoa yhtiöiden voitoilla, joita nostetaan luonnonvaroja kestämättömästi riistämällä.
Nuoressa Yhdysvaltain tasavallassa kansalaisilla oli oikeus evätä yhtiön toimilupa, jos se ei enää toiminut yhteisen edun hyväksi. Korten pitää tätä ihanteellisena tilana, joka sittemmin vääristyi kohtalokkaasti. Yhtiöt ovat saaneet samat kansalaisoikeudet kuin ihmiset, mutta niiden velvollisuudet on karsittu pieneen osaan tavallisen ihmisen vastaavista. Teot, joista yksilö joutuisi vankilaan tai saisi jopa kuolemanrangaistuksen, aiheuttavat yhtiöille niiden varallisuuteen nähden usein pienet sakot.>>"
Suojaukset "katkaisevat" verkon häiriön takia jollakin kytkinkentällä. Syntyvät tehotransientit ovat liian? suuria lämpövoimaloille. Tehon on noustava tai pudottava hetkessä rajusti. Jokin menee tekniikapuolella pieleen, ja laitos tipahtaa verkosta. Tästä on seurauksena muille uusi transientti, ja lopulta voi koko verkko mennä pimeäksi.
Mitään sekundasähköä ei tuoteta. Automatiikka pitää siitä huolen.
Viimekesä meni länsinaapurissa n.1000 MW:n ydinvoimala kait yllättäen pikasulkuun. Tapaus aiheutti eräälle länsirannikon isohkolle voimalaitokselle noin 30 MW tehopiikin. Ei siinä sinänsä mitään mutta lähellä oli ettei myös kyseisen voimalan tiputtanut generaattorisuojasta taajuuden alenemisen johdosta.
Ydinvoimalatkin, vaikka ajavatkin peruskuormaa, ovat taajuussäädöllä. Heiluttelevat tarvittaessa tehoa taajuuden pitämiseksi 50 Hz:ssä.
Jos taajuus putoaa liikaa, irottaudutaan verkosta ja ajetaan omakäyttöä. Raju pudotus se täydeltä teholta on, mutta ainakin kokeissa onnistunut. Paljon siinä tapahtuu "hetkessä".
Liittyykö tämä kysymykseen kytkinlaitoksista, jonka jossain esitin? En jaksa nyt hakea sitä.
Riittääkö kontaktoreiksi ratakiskon pätkät?
Ei pudotus omakäytölle muuten onnistu.
400 kV:n katkaisija onkin monimutkainen aparaatti. Se "ammutaan" kiinni tai auki 200 barin paineilmalla, ja kytkinpintojen väliin puhalletaan paineilmaa mahdollisen valokaaren sammuttamiseksi.
Pitää melkoisen pamauksen tuo operaatio.
Yhtenä yönä kattelin fingridin sivuja. Silloin
- ruotsista tuotiin noin 500MW
- venäjältä tuotiin noin 500MW
- vesivoimaa tuotettiin noin 950MW
Jos vesivoima on perusvoimaa, se kyllä varsin runsaasti vaihtelee lyhyessä ajassa, eli noin 40-80% kapasiteetistaan. Näkyy kyllä kansallismaisemassamme.
Ruotsikin näköjään vie suomeen sähköä yöllä. Hekin voisivat käyttää ylituotantonsa vaikka vedyn tuottamiseen. Kehittyisi sekin ala nopeammin.