Demokraattinen yhteiskunta tulisi olla jokaisen tasapuolisen ylläpidon alla. Yrittäjät nauttivat markkinataloudessa hegemoniaa eli yksinvaltaa.
Kapitalismissa kansalainen on kuluttaja, jonka tehtävä on olla markkinatalouden toinen osapuoli. Kansalainen kuluttaa yrittäjien omia tuotteita. Tälle ei ole vaihtoehtoa. Kaikki hyödykkeet ovat peräisin yksityissektorista, joka toimii voiton mukaan. Hyödykkeet ovat luotu epädemokraattisesti ja niiden tarkoitus ei käsitä kuluttajan omia tarpeita. Markkinatalous perustuu propagandalle, jonka tarkoitus on sokaista kuluttajat pitämään hyödykkeitä omien tarpeidensa mukaisena. Kuluttajan rooli on ostaa mahdollisimman paljon tuotetta, jonka tarpeellisuutta ei ole määritelty rationaalisesti.
Kansa on kapitalismissa markkinoiden uhri ja yrittäjät ovat ainoa taho, joka tekee rationaalisia päätöksiä. Tämä on kammottava harvainvallan muoto!
Yrittäjä kantaa vastuun omasta firmastaan, mutta koska kapitalismissa valtion talous perustuu yksityiseen yrittämiseen, ei kansalaisilla ole mahdollisuutta tehdä työtä, jonka sisällön ja tarpeen he itse määrittelisivät. Kansalaisilla ei ole palkkatyössä kansalaisoikeuksia.
Valtio on kansanvallan toimeenpanolaitos, jonka tehtävä on toteuttaa demokraattisen päätöksenteon tuloksia konkreettisesti. Yksityissektorin suhde valtioon on itsenäinen, joka tarkoittaa sitä, että yrittäjät vaativat valtiolta etuja. Kansan suhde valtioon on sellainen, että kansan demokratiassa ainakin pitäisi päättää mitä yhteiskunnassa tapahtuu.
Yrittäjät ovat siis demokraattisen päätöksenteon ulkopuolella erillisenä vallankäyttöinstanssina ja valtio voi vain valita myöntää tai olla myöntämättä yksityissektorille etuja, eikä osallistua päätöksentekoon.
Todellisuus on sellainen, että valtion päätöksenteko tapahtuu harvainvaltaisesti ja huolimatta kansan mielipiteistä. Tämä on tehnyt mahdolliseksi sen, että yksityissektorille annetaan etuja ja valtion valta yhteiskunnan toiminnasta näin vähenee. Yksityissektori käyttää etujaan yhteiskunnan hallitsemiseen, kuten nähdään palkkatyön välttämättömyydestä ja markkinoinnin läpitunkevuudesta.
Siten markkinatalous ja yksityisyrittäminen ovat epädemokraattinen vallankäyttömuoto, jotka ovat yhtälailla kapitalistista vääryttä kuin puhumasi ja ulkomailla esiintyvä riistokapitalismi. Sitä paitsi laman jälkeen ja EUn aikana Suomi on yhdenmukaistumassa globaaliin kapitalismiin, joka on riistävää.
Kirjoitin seuraavasti esimerkkinä kommunismista käytännössä: "Kommunistinen valtio tuottaa kansalalaisille ilmaisen asumisen, elintarvikkeet ja koulutuksen. Yhteisessä päätöksentekofoorumissa päätetään mitä kansa tarvitsee ja työnjohto-organisaatioissa päätetään kuka tekee mitäkin, kohtuullisesti, oikeudenmukaisesti ja kunkin parhaat kyvyt hyväksi käyttäen. Valtion tuottama elintaso jaetaan edellä mainittuina hyödykkeinä kaikille kohtuullisesti ja tarpeen mukaan."
Minä ymmärrän ihmisten tahdon kuuntelemisen ja tasa-arvoisen debaatin tärkeyden. Yritän osoittaa kapitalismin epähyväksyttävyyden ja ehdottaa tilalle mielestäni oikeudenmukaista ja inhimillistä järjestelmää. Minä en ole koulutettu kommunisti, enkä pidä mitään asiaa välttämättömyytenä. Mielestäni demokraattinen tasa-arvo edellyttää, että asioista päätetään vasta sitten kun on ensin saavutettu yksimielisyys avoimella debaatilla. On yleensäkin viisasta pitää kaikkea kyseenalaisena, myös omia lähtöolettamuksia, kunnes yhteisesti sovitaan niiden olevan päteviä. Minä uskon käsitysteni sosialismista ja kapitalismista olevan päteviä ja uskon voivani vakuuttaa teidät siitä. On loogisesti pätevää puhua asian pätevyydestä eikä asioista irrallisesti.
Näen, että sosialismi perustuu juuri tasa-arvoiselle debaatille. Tällöin kaikki luokat ovat voineet vaikuttaa keskusteluun ja oikeistolaiset yksilöllisyydet on todettu epäpäteviksi. Näkyvin ja päällimmäisin oikeistolainen käsitys on se, että yksilö joutuu toimimaan itsekkäästi pärjätäkseen yhteiskunnassa. Vasemmistolainen vasta-argumentti on sellainen, että koska toisilla on moraalinen velvollisuus auttaa toista ahdingossa, ei kenelläkään tule olemaan taloudellista hätää.
Toinen oikeistolaisuuden ja vasemmistolaisuuden ero on se, että vasemmistolaiset puhuvat rehellisestä vapaudesta. Tämä tarkoittaa sitä, että ihminen ollessaan vapaa valitsemaan tekemisensä tekee asioita, jotka kehittävät itseä ja toteuttavat omaa tarkoitusta maailmassa. Oikeistolaiset ovat tavallaan niin fiksoituneita hengissäpysymistaisteluun, ettei heillä ole aikaa eikä kykyä kysyä itseltään mikä on heidän paikkansa maailmassa.
Näistä lähtökohdista lähtevät vasemmistolaiset teoriat, kuten sosialismi, joka perustuu työn vähentämiselle. Työ on välttämätöntä pakkoa, joka estää ihmistä toimimasta henkisesti alkuperäisellä tavalla. Siksi työn tarve tulee saada minimoiduksi tekniikan ja talouden keinoin. Kapitalistit yrittävät tehdä mahdollisimman paljon työtä ja väittävät, että työn määrä ja teho tuottaa hyvinvointia. Tämä ei ole humanistisesti oikein.
Sosialismi perustuu ajatukselle siitä, että jokainen on tasa-arvoinen. Tämän takia jokaisella tulee myös olla tasapuolinen mahdollisuus toteuttaa itseään. Sosialismi siis pyrkii vähentämään työtä ja tekemään kaikille tasapuolisesti mahdolliseksi humaanin itselähtöisyyden.
Tähän minä uskon, ja se että sillä on valmis nimi ja valmiiksi luotuja teorioita, joita kutsutaan sosialismiksi tai kommunismiksi on toissijaista. Kapitalismi on päin metsää ja sosialiset teoriat ovat oikea tie.
Jos kommunismi pitää ihmisiä tuotantovälineinä ja siitä koituu humanistisia konflikteja, ei sitä tule toteuttaa. On kuitenkin tärkeää, että sosiaalinen korrektius, tasa-arvo ja humaanius toteutetaan muilla tavoilla.
Kapitalismissa kansalainen on kuluttaja, jonka tehtävä on olla markkinatalouden toinen osapuoli. Kansalainen kuluttaa yrittäjien omia tuotteita. Tälle ei ole vaihtoehtoa. Kaikki hyödykkeet ovat peräisin yksityissektorista, joka toimii voiton mukaan. Hyödykkeet ovat luotu epädemokraattisesti ja niiden tarkoitus ei käsitä kuluttajan omia tarpeita. Markkinatalous perustuu propagandalle, jonka tarkoitus on sokaista kuluttajat pitämään hyödykkeitä omien tarpeidensa mukaisena. Kuluttajan rooli on ostaa mahdollisimman paljon tuotetta, jonka tarpeellisuutta ei ole määritelty rationaalisesti.
Kansa on kapitalismissa markkinoiden uhri ja yrittäjät ovat ainoa taho, joka tekee rationaalisia päätöksiä. Tämä on kammottava harvainvallan muoto!
Yrittäjä kantaa vastuun omasta firmastaan, mutta koska kapitalismissa valtion talous perustuu yksityiseen yrittämiseen, ei kansalaisilla ole mahdollisuutta tehdä työtä, jonka sisällön ja tarpeen he itse määrittelisivät. Kansalaisilla ei ole palkkatyössä kansalaisoikeuksia.
Valtio on kansanvallan toimeenpanolaitos, jonka tehtävä on toteuttaa demokraattisen päätöksenteon tuloksia konkreettisesti. Yksityissektorin suhde valtioon on itsenäinen, joka tarkoittaa sitä, että yrittäjät vaativat valtiolta etuja. Kansan suhde valtioon on sellainen, että kansan demokratiassa ainakin pitäisi päättää mitä yhteiskunnassa tapahtuu.
Yrittäjät ovat siis demokraattisen päätöksenteon ulkopuolella erillisenä vallankäyttöinstanssina ja valtio voi vain valita myöntää tai olla myöntämättä yksityissektorille etuja, eikä osallistua päätöksentekoon.
Todellisuus on sellainen, että valtion päätöksenteko tapahtuu harvainvaltaisesti ja huolimatta kansan mielipiteistä. Tämä on tehnyt mahdolliseksi sen, että yksityissektorille annetaan etuja ja valtion valta yhteiskunnan toiminnasta näin vähenee. Yksityissektori käyttää etujaan yhteiskunnan hallitsemiseen, kuten nähdään palkkatyön välttämättömyydestä ja markkinoinnin läpitunkevuudesta.
Siten markkinatalous ja yksityisyrittäminen ovat epädemokraattinen vallankäyttömuoto, jotka ovat yhtälailla kapitalistista vääryttä kuin puhumasi ja ulkomailla esiintyvä riistokapitalismi. Sitä paitsi laman jälkeen ja EUn aikana Suomi on yhdenmukaistumassa globaaliin kapitalismiin, joka on riistävää.
Kirjoitin seuraavasti esimerkkinä kommunismista käytännössä: "Kommunistinen valtio tuottaa kansalalaisille ilmaisen asumisen, elintarvikkeet ja koulutuksen. Yhteisessä päätöksentekofoorumissa päätetään mitä kansa tarvitsee ja työnjohto-organisaatioissa päätetään kuka tekee mitäkin, kohtuullisesti, oikeudenmukaisesti ja kunkin parhaat kyvyt hyväksi käyttäen. Valtion tuottama elintaso jaetaan edellä mainittuina hyödykkeinä kaikille kohtuullisesti ja tarpeen mukaan."
Minä ymmärrän ihmisten tahdon kuuntelemisen ja tasa-arvoisen debaatin tärkeyden. Yritän osoittaa kapitalismin epähyväksyttävyyden ja ehdottaa tilalle mielestäni oikeudenmukaista ja inhimillistä järjestelmää. Minä en ole koulutettu kommunisti, enkä pidä mitään asiaa välttämättömyytenä. Mielestäni demokraattinen tasa-arvo edellyttää, että asioista päätetään vasta sitten kun on ensin saavutettu yksimielisyys avoimella debaatilla. On yleensäkin viisasta pitää kaikkea kyseenalaisena, myös omia lähtöolettamuksia, kunnes yhteisesti sovitaan niiden olevan päteviä. Minä uskon käsitysteni sosialismista ja kapitalismista olevan päteviä ja uskon voivani vakuuttaa teidät siitä. On loogisesti pätevää puhua asian pätevyydestä eikä asioista irrallisesti.
Näen, että sosialismi perustuu juuri tasa-arvoiselle debaatille. Tällöin kaikki luokat ovat voineet vaikuttaa keskusteluun ja oikeistolaiset yksilöllisyydet on todettu epäpäteviksi. Näkyvin ja päällimmäisin oikeistolainen käsitys on se, että yksilö joutuu toimimaan itsekkäästi pärjätäkseen yhteiskunnassa. Vasemmistolainen vasta-argumentti on sellainen, että koska toisilla on moraalinen velvollisuus auttaa toista ahdingossa, ei kenelläkään tule olemaan taloudellista hätää.
Toinen oikeistolaisuuden ja vasemmistolaisuuden ero on se, että vasemmistolaiset puhuvat rehellisestä vapaudesta. Tämä tarkoittaa sitä, että ihminen ollessaan vapaa valitsemaan tekemisensä tekee asioita, jotka kehittävät itseä ja toteuttavat omaa tarkoitusta maailmassa. Oikeistolaiset ovat tavallaan niin fiksoituneita hengissäpysymistaisteluun, ettei heillä ole aikaa eikä kykyä kysyä itseltään mikä on heidän paikkansa maailmassa.
Näistä lähtökohdista lähtevät vasemmistolaiset teoriat, kuten sosialismi, joka perustuu työn vähentämiselle. Työ on välttämätöntä pakkoa, joka estää ihmistä toimimasta henkisesti alkuperäisellä tavalla. Siksi työn tarve tulee saada minimoiduksi tekniikan ja talouden keinoin. Kapitalistit yrittävät tehdä mahdollisimman paljon työtä ja väittävät, että työn määrä ja teho tuottaa hyvinvointia. Tämä ei ole humanistisesti oikein.
Sosialismi perustuu ajatukselle siitä, että jokainen on tasa-arvoinen. Tämän takia jokaisella tulee myös olla tasapuolinen mahdollisuus toteuttaa itseään. Sosialismi siis pyrkii vähentämään työtä ja tekemään kaikille tasapuolisesti mahdolliseksi humaanin itselähtöisyyden.
Tähän minä uskon, ja se että sillä on valmis nimi ja valmiiksi luotuja teorioita, joita kutsutaan sosialismiksi tai kommunismiksi on toissijaista. Kapitalismi on päin metsää ja sosialiset teoriat ovat oikea tie.
Jos kommunismi pitää ihmisiä tuotantovälineinä ja siitä koituu humanistisia konflikteja, ei sitä tule toteuttaa. On kuitenkin tärkeää, että sosiaalinen korrektius, tasa-arvo ja humaanius toteutetaan muilla tavoilla.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.