Otavalankatu on väärä nimi

Sanamuoto kuulusi mennä näin:
"Alkuperäinen nimi on Otavallankatu joksi vanhat tamperelaiset sitä vielä kutsuvatkin. Nimi tulee vanhasta Otavallan kylästä."

Vähän sama juttu jos vaatisi Tampereesta käytettävän sen "oikeaa" nimeä joko Harju tai Birkala, riippuen kummalla puolea koskea oltaisiin.

Otterwald (Saukkometsä) on nimen alkuperä. Muinaisyläsaksan alueelta saapuneiden Wönicken (Viinikan) ja Bönicken (Pyynikin) sukujen rantauduttua Birkalaan n. 800 vuotta sitten oli Tammerkosken rannalla runsaasti saukkoja (saukko= otter). Ne asustivat kosken rannoilla koska koski ei jäätynyt talvellakaan, joten kalaruokaa riitti saukoille. Saukkoja metsästettiin tuolloin innokkaasti. Myös näätä ja muut turkiseläimet olivat pirkkalaismetsästäjien himoamaa kauppatavaraa. Nokian Emäkosken rannoilla tavattiin myös erikoista mustaa näätälajia, nokinäätää. Ottaen huomioon että Tammerkoski juoksi tuolloin vapaana, saukot lisääntyivät melkoisesti pyynnistä huolimatta. Vasta paljon myöhemmin Hatanpään kartanon mylly rakennettiin kosken rannalle, Kyttälän puolelle rantaa. Sorin ahteessa oli muuten susiaitaus vielä 1800-luvulla. Susia aidattiin mm. arvokkaan turkin takia. Myös saukkoja metsästettiin Näsijärven pohjoisosissa vielä 1800-luvulla kuten Herman Kaufmann kirjoittaa upeassa muistelmateoksessaan "Muntra minnen från mellersta Tavastland".

Ahde on mäki. Sorinmäki ulottui ennen rautatien rakentamista Ratinasta koko matkan Kalevankankaalle saakka. Sudet otettiin pentuina kasvateiksi tarhaan ja usein ne kesyyntyivät kuten muutkin koiraeläimet.

Nykypäivän kartoissa se on kuitenkin Otavalankatu. Piste.

Otavalta on vannha suomalainen nimi. Ota oli ase, jonkunlainen tappara ja valta oli tietenkin valta. On ollut Otavallan talo mistä kylä on saanut nimensä. Otavalta on samantapainen nimi kuin vanha nimi Kaukovalta. On tainnut olla muitakin valta-loppuisia nimiä.

Siis Otavallankatu. Sellaista paikkaa kuin Otavala ei ole ollut olemassakaan.

Tampereella on paljon katuja, joilla on ollut eri nimi sata wuotta sitten.

Kauppakatu oli Kauppiaskatu, Näsilinnankatu oli Läntinen Pitkäkatu, Itsenäisyydenkatu oli Puolimatkankatu, ja Hämeenpuistokin oli alun perin Esplanaadi.

Nyt kuitenkin eletään tätä päivää, eikä aleta muuttamaan nimiä sellaisiksi, kuin ne olivat hevoskärryjen aikaan.

Vuorenmaa on ilmeisesti Bergman -sukunimi, joka on suomennettu myöhemmin.

Valta-loppuiset paikannimet ovat germaanista allkuperää. Wald on sanan taustalla eli metsä. Valta,-vallan, jne. Mitään tekemistä sillä ei ole nykysuomen sanan "valta" kanssa!

Kaukametsä on Kaukowalta, Kaukajärvi merkitsee pitkää järveä. Sana kaukalo on samaa juurta, pitkulainen esine.

Thüringenin alueelta yläsaksista saapuneet turkismetsästäjät ja -kauppiaat nimesivät Turengin. Pirkkala on Birka-nimisen kauppapaikan mukaan nimetty. Birka oli Itämeren kaupan keskus, Birkan saari (Björkö = Koivusaari) Tukholman ulkopuolella oli pirkkalaisten alkukotina.

Koivun tuohi oli merkittävä viikinkiaikainen dokumentointimateriaali. Tuoheen merkittiin riimukirjaimin ostosten summa ym. joten se oli käypää valuuttaa kuittina turkiksista. Viikinkien perustamasta Novgorodista nykyisen Venäjän alueelta on löydetty tuoheen riimukirjoitettua alkeellista itämerensuomalais-ugrilaista kieltäkin pieni pätkä.

Asiasta kolmanteen: Pirkkalankoivun tosiasiallinen alkuperä saattaa olla Ruotsissa, ehkä jopa Birkassa. Myös Taalainmaankoivun lehden muoto poikkeaa sekä Raudus- että Hieskoivusta...

Mielenkiintoinen kommentti, botanisti! Tuo saukko on todellakin ollut yleinen laji Ottavållan kylän alueella. Koko Sorin alue kuului siihen. Pyyntikulttuurin aikoina käytettiin ota -nimitystä aitauksesta, kalapadosta tai verkosta. Joissakin murteissa ota on merkinnyt myös karhua, kouvoa, otsoa tai ohtoa. Tai yleensä isoa petoeläintä, kuten saukkoa tai ahmaa.
Kadunnimiä on vaihdeltu Tampereella ennenkin. Mm. Lyseokatu sai väistyä uuden F.E. Sillanpäänkadun tieltä ja kyllähän se taitaa Bergman-nimikin olla suomenkielinen väännös komeasta nimestä toisella kotimaisella. Kadunnimitoimikunnalta voi kysellä, miksi jokin tietty kadunnimi on päätetty vaihtaa toiseen.

Otavallan kylä on vanha käsite ja esiintyy jo ikivanhoissa asiakirjoissa.

https://www.google.fi/search?q=otavallan kylä&ie=utf-8&oe=utf-8&client=firefox-b&gfe_rd=cr&ei=vdW2WJycLMiq8wee9JPACA&safe=vss

Googletin Otavallan kylä ja tietoa löytyy. Uskoisin vanhan tamperalaispolven tienneen mistä puhuvat. Otavalankatu on käsitetty väärin tulevan kehruukoulu Otavasta vaikka sillä kehruukoulu Otavalla ei ole mitään tekemistä Kyttälän alueen kanssa.

Purettu talo oli nimeltään Otavallanhovi, ei Otavalanhovi !

Ylöjärvellä on edelleen Otavallan kylää Kaiharinlahden pohjoisrannalla oleva niemi ja sen päässä oleva Äijänsaari. Tämä tienoo on ollut alunperin sen Viinikanojan varrella sijainneen kylän takamaita. Alue kuului Teiskoon ennenkuin ns. Länsi-Teisko liitettiin Ylöjärveen. Alueen vedet kuuluvat vieläkin Messukylän osakaskuntaan.

olikuin olikin vanha snellu jota luultin yläpään osakis vaikka veivi vei koko pitkän päivän jos oli tarkkana käki.silt joka olia alunperin mahonkia on ny poistettu ja laitettu talteen alapuolenkautta ylös. voversin j käänsin kampea monta kertaa viikossa.vaikka eoi lis tarvinnu alaspäin käänää, vaikkaoli kääntynyt yli puolen välin mukavasti.kysäse viel ekilta tampsun ekan kaupankulmilta perjantai iltana ta i lauantai aamunä selvinpäin

Kuten on myös Salhojankatukin. Oikea nimi tulisi olla Salho-ojankatu. Järvensivulla on Salho-ojan tila.

En ymmärrä miksi jotkut ihan selvästi kiihtyvät ja hermostuvat jos Otavallankadulle halutaan palauttaa sen oikea ja vanhoissa kartoissa oleva nimi. Miksi se koetaan henk.kohtaisena loukkauksena. Tampereen nykyisellä alueella on aikanaan sijainnut laaja Otavallan kylä, siitä kadun nimi.

MITÄ SITTEN?

Historia saa näkyä ja tuleekin näkyä nimissä. Siis olkoon Otavallankatu ja sillä sipuli.